Sisälogistiikan automaatiosta ja robotiikasta

Automaatiotarjonta

Käydäänpä aluksi hieman läpi, minkälaisesta tarjonnasta nykypäivänä on kyse, kun puhutaan sisälogistiikan automaatiosta.

Varastoautomaateissa ideana on, että varastoitavat tuotteet syötetään työpisteellä sisään, automaatti vie varastointiyksikön sopivalle varastopaikalle ja tuo sen aikanaan keräysasemalle työntekijän saataville. Kantava ajatus on, että työntekijät eivät liiku ympäri varastoa tuotteiden kanssa, vaan automaatti palvelee heitä. Tuotteiden käsittelypisteitä voi olla yksi tai useita järjestelmän koosta ja käyttötavasta riippuen. Varastointiyksikkö voi olla lokerikko, muovi- tai pahvilaatikko, standardikokoinen kuormalava, ylikoinen lava tms. Pienille tuotteille ja yleisesti käytössä oleville varastointiyksiköille löytyy helpommin valmiita ratkaisuita. Kuormalavaa suuremmille tuotteille tai muuten erikoisempiin tarpeisiin on vähemmän tarjontaa, mutta räätälöimällä löytyy useimmiten ratkaisut niihinkin.

Kuljettimet siirtävät tuotteita paikasta toiseen. Siinä yhteydessä voidaan automaattisesti tehdä esimerkiksi kollien tarroitusta tai lajittelua. Tarvittaessa kuljettimet tai niiden yhteydessä olevat tavaranostimet voivat siirtää tuotteita helposti eri kerroksiin. Kuljettimet ovat parhaimmillaan, kun tavaraa liikkuu paljon samojen pisteiden välillä. Haittapuolena on kuljettimien viemä tila ja muutosten työläys.

Mobiilirobotit ja automaattitrukit kuljettavat myös tuotteita paikasta toiseen, mutta ne eivät varaa jatkuvasti tilaa kuten kuljettimet. Tosin eivät pärjää kuljettimille kapasiteetissa. Vastaavasti nämä mobiililaitteet ovat joustavampia ja tehtävien lisääminen sekä muokkaaminen on yksinkertaista.

Käsivarsirobotteja on kahta heimoa; teollisuusrobotit ja yhteistyörobotit, joista ensin mainitut ovat nimensä mukaisesti suunniteltu teollisen ympäristön tarpeisiin. Ne ovat nopeita ja kokoonsa nähden voimakkaita robusteja duunareita. Yhteistyörobotit eli cobotit on suunniteltu käyttöturvallisuus ja ohjelmoinnin helppous etusijalla. Näiden ero ei kuitenkaan ole ihan mustavalkoinen, sillä ohjelmointimenetelmiä on kehitetty ja oikeilla turvavälineillä robottien liikenopeutta ja yhteistyökykyä on mahdollista muokata tarpeiden mukaiseksi. Käsivarsirobottien lisäksi on myös muita rakenteellisesti erilaisia teollisuusrobottimalleja erityisiin käyttötarkoituksiin, kuten portaali-, SCARA- ja delta-robotti.

Vaikkahan robotit hienoja laitteita ovatkin, eivät ne käytännössä tee muuta kuin vievät siihen kiinnitetyn työkalun haluttuun paikkaan oikeassa asennossa ja käskyttävät sen toimintaa. Työkalu (esim. tarttuja, hitsauspilli, hiomalaite tai maaliruisku) tekee hyödyllisen osuuden tuotteen siirtämisessä tai jalostamisessa.

Sisälogistiikan automaatiossa on tarjolla lisäksi muutakin automaatiota. Mm. laatikonmuodostajat sekä kuljetuspakkausten suljenta-, merkintä- ja käärintäkoneet auttavat usein toistuvissa rutiinitehtävissä. Konenäkösovelluksia voidaan hyödyntää laadunvalvonnan lisäksi vaikka inventaariossa.

Automaation tuomia hyötyjä sisälogistiikassa

Sen sijaan, että keskitytään pelkästään siihen, kuinka robotiikka ja automaatio voi korvata ihmisen, kannattaa miettiä kuinka automatisointi tekee kilpailukykyisen ja laadukkaan tuotannon ja materiaalinkäsittelyn mahdolliseksi. Toiminnan tehostaminen mahdollistaa kasvun, joka tuo myös lisää työpaikkoja. Automaatio on nykypäivän sisälogistiikassa tehostamisen keino, jota ei kannata jättää huomioimatta. Tekeminen tehostuu, kun ihmiset eivät liiku tuotteiden perässä, vaan tuotteet tulevat ihmisten luo. Tuotteet voidaan varastoida tiiviisti ja tilan korkeus hyödyntäen, kun ihmisille ei tarvitse varata kulkureittejä. Automaatio on myös keino vakioida niin tuotteiden kuin tekemisenkin laatu. Automatisoidussa systeemissä materiaalivirta on tasaisempi eli vaihtelu vähenee, millä voi olla merkittävä vaikutus prosessin myöhempien vaiheiden ennustettavuuteen ja resurssoinnin tarpeeseen. Automaattivarasto on myös hyllyvarastoa rikosturvallisempi, koska sinne pääsyä ja materiaalinkäsittelyä on perinteistä hyllyvarastoa helpompi kontrolloida.

Väestö vanhenee ja monilla yrityksillä on jo nyt vaikeuksia saada motivoituneita työntekijöitä yksinkertaisiin tai päteviä henkilöitä vaativimpiin sisälogistiikan ja tuotannon tehtäviin. Rutiinitehtäviä automatisoimalla saadaan sekä vähennettyä työvoiman tarvetta, että osoitettua henkilöstölle työtehtäviä, joissa ihmisten kykyjä voidaan myös paremmin hyödyntää. Näin työntekijät kokevat työnsä mielekkäämmäksi ja samalla työkyvyn alenemiseen vaikuttavia riskejä voidaan vähentää. Automatisoitavia tehtäviä kannattaa siis miettiä siltä kannalta, että toistuvat rutiinitehtävät hoituisivat automaation avulla mahdollisimman itsenäisesti ja ihmisille keskitettäisiin tehtäviä, joissa he ovat parhaimmillaan. Sen lisäksi, että me ihmiset olemme konetta joustavampia ja näppäriä käsistämme, meiltä onnistuu myös ajattelua, asiayhteyksien ymmärtämistä ja vuorovaikuttamista edellyttävät tehtävät. Työympäristöstäkin tulee miellyttävämpi automatisoimalla raskaat, tylsät ja pitkään tarkkuutta vaativat tehtävät.

Automaation mukautuvuus

Olemme edellisen kolmen vuoden aikana saaneet korostetusti todistaa, että maailma, tuotteet, olosuhteet ja loppuasiakkaiden tarpeet muuttuvat. Nykymaailman yritystoiminnassa yksi tärkeimmistä asioista onkin muutoksiin varautuminen. Näin on myös sisälogistiikan automaatiota hankittaessa. Vaikka järjestelmät suunnitellaan ja mitoitetaan lähitulevaisuuden tarpeisiin sen hetken parhaan tietämyksen mukaan, silti harvoin kaikkia muutoksia ja niiden nopeutta pystytään ennakoimaan. Sen vuoksi järjestelmien skaalautuvuuden – niin volyymin kasvuun, kuin sen pienenemiseenkin – painoarvo on merkittävä. Modulaarisuus helpottaa ja nopeuttaa järjestelmien muokkaamista uusiin tarpeisiin. Mitä enemmän järjestelmää on räätälöity tiettyyn tehtävään, sen vaikeampaa sitä yleensä on muokata toimimaan toisenlaisessa tehtävässä. Kovin rajusti puukotetun ohjauslogiikan ymmärryskin on saattanut aikain saatossa hiipua tai kadota henkilöiden vaihtuessa. Niin sanotusti vakio-osien kanssa järjestelmätuki ja mahdollisuudet jälkeenpäin tehtäville muutoksille lienevät helpommin tarjolla vuosienkin päästä.

Objektiivisuus automaatiokartoituksessa

Me Ziirrolla tehostamme asiakkaidemme sisälogistiikkaa ja yhtenä keinona siinä on automaatioratkaisuiden hyödyntäminen. Siksi yksi tehtävistämme on pysyä ajan tasalla tarjolla olevista automaatioratkaisuista. Kehitysprojektit aloitamme asiakkaan logistiikan nykytilan selvittämisestä, jossa kartoitamme myös tuotteiden, tekemisen ja asiakastarpeiden asettamat tämän hetken vaatimukset. Tästä yhdessä asiakkaan kanssa jalostamalla pääsemme lähitulevaisuuden tarpeiden määritykseen ja mahdollisten automaatioratkaisuidenkin kartoitukseen. Tarvittaessa hoidamme myös niiden kilpailutuksen. Koska emme edusta mitään järjestelmiä, tuotteita tai valmistajia, pystymme ehdottamaan objektiivisesti asiakkaillemme parhaiten sopivia ratkaisuja. Moni on tätä arvostanut ja hyödyntänyt.

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.