Vaarallinen ja tapaturma-altis varasto

Varastojen yleisimmät työturvallisuusriskit ja niiden hallinta

Tylsän otsikon jälkeen on aina hyvä aloittaa uuvuttavalla tilastotiedolla..

Tapaturmavakuutuskeskuksen tilaston mukaan vuonna 2022 Suomessa tapahtui 108 000 raportoitua työtapaturmaa. Tehtyyn työmäärään suhteutettuna tämä tarkoittaa noin 26 työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Luvussa on mukana sekä työpaikalla että työmatkalla tapahtuvat tapaturmat. Luku on pysynyt viime vuosina samalla tasolla, vaikka työmatkalla tapahtuvien tapaturmien osuuden suuruus on vaihdellut rajusti riippuen koronapandemiasta johtuvista muutoksista työmatkustamisen määrään.

Työtapaturmien määrä ja taajuus vaihtelevat toimialoittain paljonkin. Rakentaminen ja teollisuus erottuvat toimialoina korkeimmilla tapaturmaluvuilla. Yrityksen koko vaikuttaa tapaturmataajuuteen siten, että suurimmissa yrityksissä (yli 250 työntekijää) taajuus on huomattavasti pienyrityksiä matalampi. Toimialasta riippumatta varastot ovat poikkeuksetta korkealla toimipaikkakohtaisissa tapaturmatilastoissa. Työtapaturmien vaikutukset vaihtelevat ”selvittiin säikähdyksellä” ja ”pitkäaikainen poissaolo” välillä. Kuolemaan johtavat työtapaturmat ovat onneksi harvinaisia, mutta niitäkin sattuu vuosittain muutamia.

Vaarallinen varasto: Syy vai selitys?

No mikä niistä varastoista sitten tekee niin vaarallisia paikkoja? Kärjistetysti yleisimmät selitykset voi kiteyttää kahteen asiaan: kova kiire ja ahtaat tilat.

Kiire yksinään harvoin aiheuttaa työtapaturmia, mutta se kasvattaa huomattavasti tapaturmariskiä. Kiireessä ei ehditä tai huomata noudattaa oikeita työtapoja, huomioida muuta liikennettä, käyttää turvavälineitä, poistaa tapaturmariskin aiheuttajia tai kehittää työturvallista toimintakulttuuria.

Myöskään tilojen ahtaus yksinään ei ole tapaturmien syy. Ahtaissa tiloissa näkyvyys estyy ja törmäyksien riski kasvaa. Kun tilaa on vähän, myös varastokalusteisiin ja varastoitavaan tavaraan tulee enemmän osumia, jotka voivat johtaa kaatumisiin ja suurempiinkin onnettomuuksiin.

Kiire = liikaa töitä + liian vähän aikaa + liian vähän tekijöitä

Väite pitää yleisellä tasolla paikkansa, mutta siihen liittyy muitakin asioita. Kiire voi johtua myös puutteellisesta priorisoinnista tai vääristä työtavoista. Kiirettä ja kiireen tuntua voi yrittää hallita varaamalla riittävästi aikaa tärkeimpien työtehtävien hoitamiseen, että ainakin ne tulee hoidettua kunnolla. Työmäärän tasaaminen työntekijöiden kesken ja työtapojen standardointi auttaa varmistamaan, että jokaisella työntekijällä on riittävästi aikaa omien töidensä tekemiseen. Paitsi tilanteessa, jossa kaikilla työntekijöillä on jatkuvasti liikaa töitä. Silloin pitää lisätä työntekijöiden määrä tai hyväksyä että osa töistä valmistuu myöhässä. Työturvallisista toimintatavoista tuskin kukaan haluaa tinkiä. Aina pitää olla aikaa toimia työturvallisesti.

Ahtaus = liikaa tavaraa + liian vähän tilaa

Tämäkin on yleisellä tasolla ihan totta. Ahtautta voi entisestään pahentaa se, että tavaroita ei säilytetä järkevässä järjestyksessä tai oikealla paikalla. Säilytystilan korkeus kannattaa hyödyntää pinoamalla tai hyllyttämällä tavaraa. Tavarat pitää säilyttää niille tarkoitetuilla alueilla tai paikoilla ja vapaana pidettävät alueet tulee merkitä, että niitä osataan kunnioittaa. Tavara pitää myös varastoida oikeassa asennossa ja oikeissa olosuhteissa sekä pinoamislaskelmia tulee noudattaa, ettei tapaturmariskiä turhaan kasvateta.

Kenen vastuulla?

Työntekijän velvollisuus on työskennellä turvallisuusohjeita noudattaen ja turhia riskejä välttäen. Työnantajan vastuulla on järjestää edellytykset turvalliseen työskentelyyn. Työnantaja kantaa tapaturmista taloudellisen ja toisinaan myös rikosoikeudellisen vastuun. Ääritapauksissa vastuu voi henkilöityä esimerkiksi työnjohtajaan tai yrityksen toimitusjohtajaan. Jatkuvassa kiireessä ja ahtaudessa työskentely on tietoinen valinta. Kiirettä voi vähentää lisäämällä resursseja tai vaihtoehtoisesti vähentämällä töitä. Ahtautta voi helpottaa suurentamalla tiloja tai vaihtoehtoisesti vähentämällä tavaran määrää.

Tyypillisimmät tapaturmat ja käytännön vinkit niiden hallintaan

Yhteentörmäys

Ajoneuvon ja jalkaisin liikkuvan työntekijän törmäys ei ole pelkästään yksi yleisimmistä, vaan myös yksi vaarallisimmista varastojen työtapaturmista. Jalankulkijaan törmääminen voi helposti aiheuttaa pahan loukkaantumisen ja pitkän sairaspoissaolon. Myös vältetyt törmäystilanteet (niin sanotut ”läheltä piti”-tilanteet) voivat aiheuttaa materiaalivahinkoja, jos ajoneuvosta putoaa kuljetettavaa tavaraa äkkijarrutuksen takia. Tai ajoneuvo voi törmätä seinään tai muuhun rakenteeseen jalankulkijaa väistettäessä. Suojakaiteeseen osuminen on aina henkilöön osumista parempi vaihtoehto, mutta vahingoittuneet suojarakenteetkin tulee tarvittaessa kunnostaa.

Turvalliset kulkureitit vähentävät yhteentörmäyksiä. Henkilöliikenteen ja ajoneuvoliikenteen eriyttäminen eri kulkureiteille on paras tapa ehkäistä vaarallisia törmäyksiä. Mikäli reittejä ei voida eriyttää, tulee ne ainakin merkitä selkeästi. Lisäksi työntekijät ja ajoneuvot kannattaa varustaa näkyvyyttä parantavilla varusteilla kuten huomiovärityksellä tai huomiovaloilla. Myös havainnointia helpottavia apuvälineitä kannattaa viljellä vaarallisiin liikenteen solmukohtiin, kuten peilejä risteysten yläpuolille ja ikkunoita kulkuoviin. Liikennesäännöistä sopiminen ja niiden valvominen parantaa myös jalankulkijoiden turvallisuutta.

Kaatuminen

Kompastumiset ja liukastumiset ovat ehkä yleisimpiä, mutta myös yleisimmin raportoimatta jätettyjä tapaturmatyyppejä. Useimmiten kaatuminen ei aiheuta loukkaantumista eikä edes materiaalivahinkoa. Tyypillisesti kompastuminen tapahtuu, kun työntekijä ei huomaa väistää väärään paikkaan jätettyä esinettä. Liukastuminen taas johtuu kävelyalustan odottamattomasta liukkaudesta, joka voi johtua esimerkiksi kosteudesta tai jäätymisestä. Varastojen ulko-ovia joudutaan usein pitämään auki pitkiä aikoja purkujen ja lastausten takia. Talvisin tämä aiheuttaa suuria lämpötilan vaihteluita, joka voi johtaa pintojen jäätymiseen myös sisätiloissa. Vanhoissa kiinteistöissä sadevesiviemäröinti voi olla alimitoitettu. Tällöin rankkasateella katosta, valumavesiputkista tai lattiaviemäreistä voi ilmestyä lattialle kosteutta.

Kompastumisen riskiä voidaan vähentää pitämällä kulkureitit vapaina sinne kuulumattomista esineistä. Tavarat tulee varastoida omilla paikoillaan ja työkalut tulee palauttaa omille paikoilleen käytön jälkeen. Liukastumisia voidaan vähentää ennakoimalla riskipaikat, kuten ovien edustat ja huoltotilat. Riskipaikkoihin kannattaa varata liukkauden vähentämiseen tarkoitettuja tarvikkeita kuten jäänpoistoaineita, hiekoitushiekkaa tai lattian kuivaamiseen tarkoitettuja siivousvälineitä. Huoltotiloissa kannattaa säilyttää öljyjen ja muiden nesteiden imeyttämiseen tarkoitettuja aineita. Ellei liukkautta pystytä kokonaan poistamaan, tulee liukas alue ainakin merkitä tai eristää liikenteeltä.

Nostaminen

Painavan tavaran käsittely ilman asianmukaisia apuvälineitä on päivittäistä arkea monessa varastossa. Epäergonominen työskentely ei välttämättä aiheuta päivittäisiä tapaturmia, mutta on pitkässä juoksussa suuri sairaspoissaolojen syy. Jatkuva kumartelu ja kurkottelu aiheuttavat liikaa kuormitusta väärille lihasryhmille.

Korkeussäädettävät työpisteet parantavat työntekijöiden viihtyvyyttä, työergonomiaa ja tehokkuutta sekä vähentävät pitkällä tähtäimellä työpoissaoloja. Yksinkertaiset ergonomia-apuvälineet kuten kantoliinat ja kurotus-avustimet vähentävät kumartelusta aiheutuvaa kuormitusta ja helpottavat työn tekemistä, mutta vain silloin kun niitä muistetaan käyttää.

Kuulostaako tutulta?

Onko sinun työpaikallasi tapahtunut kuvatun kaltaisia työtapaturmia? Onko teidän varastolla muita suuria tapaturmariskejä? Mitkä ovat sinun yksinkertaiset keinosi työturvallisuuden parantamiseksi? Ziirron kehitysprojekteissa kiinnitetään aina huomiota työturvallisiin toimintatapoihin ja työergonomian parantamiseen. Tapaturmariskit tuodaan raporteissa esille ja niiden pienentämiseen ehdotetaan ratkaisuja.

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.