Varaston kapasiteetin mitoitus – miksi keskiarvo ei riitä?

Sisälogistiikka

Keskiarvo on ansa toiminnan mitoittamisessa

Varasto voi olla aamulla rauhallinen ja iltapäivällä ruuhkassa, vaikka päivän työmäärä olisi aivan tavallinen. Päivän päätteeksi tilauksia jää keräämättä ja aamulla jonossa odottaa eilistä työtä. Pelkkä keskiarvo ei selitä, miksi näin käy.

Kun varaston henkilöstötarvetta, materiaalinkäsittelykalustoa, tilankäyttöä tai automaatiota suunnitellaan, puhutaan helposti keskimääräisestä työpäivästä. Montako riviä päivässä kerätään ja millaista kapasiteettia se vaatii? Keskiarvo on hyvä lähtökohta, mutta se ei yksinään riitä. Jos kapasiteetti riittää juuri keskimääräiseen työmäärään, kiireisille päiville tarvitaan jokin ratkaisu. Keskiarvo ei kerro, kuinka usein tällaisia päiviä tulee tai kuinka paljon enemmän silloin pitäisi saada aikaan.

Myös vuoden suurimman työmäärän mukaan mitoitus voi johtaa harhaan. Jos vastaavia päiviä on vain muutama vuodessa, suuri osa kapasiteetista jää muuna aikana käyttämättä. Siksi pitää tietää, millaista vaihtelua arkeen kuuluu ja miten harvinaiset huiput hoidetaan.

Ziirto · 6 min lukuaika

Tässä artikkelissa pääset lukemaan muun muassa seuraavista:

✅ Miksi varaston kapasiteettia ei kannata mitoittaa pelkän keskiarvon perusteella
✅ Miksi toteutuneet keräysmäärät eivät aina kerro todellisesta työmäärästä
✅ Miten tilausten ajoittuminen vaikuttaa keräilykapasiteetin tarpeeseen
✅ Miten varaston ruuhkahuippuihin voidaan varautua ilman tarpeetonta ylimitoitusta

Kerätyt rivit eivät kerro kaikkea

Projekteissamme saamamme aineisto kertoo usein hyvin, paljonko varastossa on saatu aikaan. Kiirepäivien rivimäärät voivat kuitenkin kertoa enemmän siitä, mihin kapasiteetti riitti, kuin siitä, mitä asiakkaalle luvattiin. Seuraavan päivän keräysriveissä voi olla työtä, jonka olisi pitänyt valmistua jo eilen.

Jos päivän lähetyksiin kuuluvista tilauksista kerättiin esimerkiksi 1 200 riviä ja 300 jäi seuraavaan päivään, keräystarve oli 1 500 riviä. Pelkistä keräystapahtumista tämä ei välttämättä näy. Siksi keräysaikaa pitää verrata siihen, milloin tilaus oli kerättävissä ja milloin sen piti olla valmis.

Tilaukset tulevat eri aikaan  

Varaston arkea kuvataan helposti niin, että tilauksia tulee pitkin päivää ja kaikki pitää saada kerättyä työpäivän päätteeksi. Osa tilauksista odottaa järjestelmässä jo aamulla ja päivän mittaan niitä tulee lisää. Kaikkia järjestelmässä näkyviä tilauksia ei myöskään välttämättä päästä heti keräämään, jos tuotteita odotetaan vielä saapuviksi.

Jos aamun ja iltapäivän tilausten pitää ehtiä samaan kuljetukseen, iltapäivällä tulevien keräämiseen jää paljon vähemmän aikaa. Päivän keskiarvo peittää tämän eron. Ennen kuljetuksen lähtöä pitää ehtiä myös pakata tilaukset ja valmistella lähetykset. Mitoitusta varten pitää tuntea, millä rytmillä tilaukset tulevat kerättäviksi ja mihin mennessä keräysten on oltava valmiina.

Kerättävää ei siis välttämättä riitä tasaisesti koko työpäiväksi. Hiljaisia tunteja voidaan hyödyntää muissa tehtävissä, mutta silloin ei voida kerätä tilauksia, joita ei vielä ole. Myös automaatio voi odottaa aamupäivällä työtä ja käydä iltapäivällä täydellä teholla. Aamupäivällä käyttämättä jäänyttä kapasiteettia ei voi säästää iltapäiväksi.

💡 Varaston kapasiteetin mitoituksessa kannattaa huomioida:

✅ Kuinka paljon keräilytyötä todellisuudessa tarvitaan
✅ Milloin tilaukset ovat kerättävissä
✅ Mihin mennessä keräysten on valmistuttava
✅ Miten työmäärä vaihtelee päivän aikana
✅ Millä keinoilla ruuhkahuiput voidaan hoitaa

Ruuhkaan tarvitaan suunnitelma

Työkuorman vaihtelu koskee sekä manuaalista että automatisoitua varastoa. Työntekijä ei ala kerätä kaksinkertaista vauhtia vain siksi, että tilauksia tulee enemmän. Manuaalivarastossa kiireeseen voidaan vastata tuomalla osaavia työntekijöitä avuksi tai ajoittamalla työvuorot paremmin. Automaatiossakin henkilöstöä ja käyttöaikaa voidaan järjestellä, mutta jos pullonkaulana on laitteen suorituskyky, lisätyöntekijät eivät yksin ratkaise ruuhkaa.

Kun työmäärä ja sen ajoittuminen tunnetaan, voidaan arvioida, missä työn parempi ajoitus auttaa ja missä tarvitaan lisää kapasiteettia. Tavallisiin kiirepäiviin ja vuoden harvinaisiin huippuihin voidaan tarvita erilaiset ratkaisut. Olennaista on, että toimintatapa on tiedossa jo ennen kuin tilausjono alkaa kasvaa.

Ziirrolla tällainen tarkastelu on osa tavallista kehitystyötämme. Tarkastelemme keräysmäärien rinnalla tilausten ajoitusta ja palvelulupausta, jotta henkilöstön ja automaation tarvetta voidaan arvioida samalta pohjalta. Tavoitteena on saada työt valmiiksi asiakkaalle luvatussa ajassa ilman tarpeetonta ylimitoitusta.

Turvallisuus syntyy siitä, miten ihmiset oikeasti toimivat

Älä aloita järjestelmistä tai hienoista malleista, vaan mene varastoon, katso mitä siellä oikeasti tapahtuu ja reagoi siihen. Järjestelmät ja välineet auttavat, mutta turvallisuus syntyy siitä, miten ihmiset oikeasti toimivat.

Kun vastaasi tulee vieras ihminen huomiovaatteissa, kysytkö ystävällisesti, ketä hän etsii – vai oletatko, että kyllä hänellä varmaan joku syy täällä olemiseen on?

”Aamupäivällä käyttämättä jäänyttä kapasiteettia ei voi säästää iltapäiväksi.”

OTA YHTEYTTÄ

Toimiiko varastosi kapasiteetti myös kiireisimpinä päivinä?

MARKO LAPP

Kehitysinsinööri

+358 50 555 9114