Troppia konsulttiallergiaan

Troppi on puhekieltä ja tarkoittaa Kielitoimiston mukaan lääkettä tai rohtoa.

Konsultti on Oxfordin yliopiston sanakirjan mukaan henkilö, joka on pätevä antamaan ammatillisia neuvoja tai palveluita, esim. johtamisen tai suunnittelun ongelmissa.

Allergian Kielitoimisto määrittelee ’immuunijärjestelmän herkistymisen jälkeen muuttunut tapa reagoida elimistölle vieraisiin aineisiin; yliherkkyys.’

Syksyn flunssakauden ja World Tour comebackia suunnittelevan koronaviruksen lisäksi ympäri vuoden esiintyy myös varsin sitkeää konsulttiallergiaa. Sitä tavataan ihan yhtä lailla yritysjohdolla kuin trukkikuskeillakin. Joko aiheetta tai luultavammin ihan aiheesta konsultit ovat saaneet tahrittua yhteisen brändinsä melko pinttyneeseen lokaan. Nimittäin varsin yleinen tapa suhtautua konsultteihin on, että he tulevat solmiot kaulassa neuvomaan valmiin ratkaisupaketin kanssa, joka ei välttämättä sovellu millään tavalla kyseisen yrityksen sen hetkiseen tilanteeseen.

Kehittämisvaje

Toisaalta todella monen yrityksen toimintoja – kuten sisälogistiikkaa – johtavien henkilöiden arki kuluu niin sanotusti tulipalojen sammuttamisessa, palavereissa ja seuraavaan viikkoon selviytymisessä sen sijaan, että pystyisi hallitusti irrottautumaan toistuvien ongelmien syiden selvittämiseen, suunnitelmalliseen ratkaisujen etsimiseen, saatikka niiden pysyvään jalkauttamiseen. Toisin sanoen vastuullaan olevan toiminnan järjestelmälliseen kehittämiseen ei todellisuudessa jää aikaa ja kapasiteettia.

Entä mikä sen trukkikuskin – tai vastaavan operatiivisen käytännön työn tekijän – rooli kehittämisessä on? No hänellä on todennäköisesti paras käsitys siitä mikä toistuvasti haittaa hänen ja kollegoidensa päivittäistä tekemistä. Asioita, joiden vuoksi eivät pysty tekemään työtään kerralla oikein ja helposti. Ja hänkin haluaa tehdä työnsä hyvin, kunhan on selkeää mitä se hyvin tekeminen käytännössä tarkoittaa ja hänellä on asianmukaiset työvälineet sekä muut edellytykset. Käytännön työn tekijät ovat fiksuja ihmisiä, joilta löytyy kyllä kehitysideoita ja työnantajaa hyödyttäviä ratkaisuja, kunhan heidät otetaan kehittämiseen mukaan. Näin ei kuitenkaan läheskään kaikkialla toimita. Valitettavasti en tiedä alkuperää kuka näin viisaasti on joskus lausunut: ”Mikä on se asia mitä me täällä hallituksen kokouksessa voidaan päättää, mutta ne ihmiset, jotka tekevät sen työn, eivät päättäisi vähintään yhtä hyvin tai paremmin, jos heillä olisi samat tiedot mitä meillä on?”

Apua ulkopuolelta

Niin johdon, operatiivisten työntekijöiden kuin väliportaidenkin kannalta on hyödyllistä, jos välillä joku organisaation ulkopuolinen tarkastelee objektiivisesti toimintaa ja auttaa poistamaan niitä esteitä, jotka estävät itse kutakin tekemästä omaa osuutensa hyvin. Ulkopuolinen näkee asiat eri tavalla kuin niiden kanssa päivittäin tekemisissä olevat henkilöt. Sen ansiosta hän pystynee myös kartoittamaan ratkaisuja laajemmalla sektorilla. Toisekseen organisaation ulkopuolisella on monesti myös paremmat mahdollisuudet saada organisaation kaikkien tasojen ääni kuuluviin, koska valitettavan usein johto ja työntekijätaso pitävät toisiaan eriarvoisina, jonka vuoksi heidän välisensä vuorovaikutus ontuu. Tosin konsulttiallergiaa sairastavien ääntä on ulkopuolisenkaan ainakin aluksi vaikea saada kuuluviin. Kolmas asia minkä organisaation ulkopuolinen taho pystyy tarjoamaan, on nimenomaan kehittämiseen varattu resurssi. Silloin kehittämiseen todella keskitytään eikä se valu työjonon hännille. Kehittämistä ei kannata täysin ulkoistaa, koska organisaatio oppii ja kehittyy silloin kovin vähän eikä alkuvauhtiin saatu kehityksen pyörä jää pyörimään. Ulkopuolinen resurssi onkin hyödyllisimmillään silloin, kun hän pystyy ohjaamaan ja kirittämään yrityksen eri tahoja kehittämään sen omaa ja yhteistä toimintaansa niin, että siitä tulee säännöllinen rutiini. Ulkopuoliselle avulle on siis tarvetta ja siitä on hyötyä. Ja jotta kehittäminen saadaan yhteiseksi asiaksi, avainasemassa on tutkimisen, havaintojen ja kehitysehdotusten tekeminen vilpittömän rakentavasti eikä allergisoivasti sivaltamalla.

Kehitystarpeet ensin

Me Ziirrolla lähdemme kehitysprojekteissa liikkeelle aina nykytilan ja kehityskohteiden tunnistamisesta. Vasta sen jälkeen kartoitetaan perusteltuja ratkaisuvaihtoehtoja, joista asiakas aina lopulta päättää mitä, miten ja milloin niitä toteutetaan. Haluamme myös tukea ja varmistaa, että päätetyt kehityskohteet tulevat käyttöön. Ilman asioiden loppuun viemistä kehitys jää puolitiehen leijumaan kuin konsulttiallergian itiöt. Kehityskohteiden tunnistamisesta aivan keskeistä toiminnassamme on, että keskustelemme käytännönläheisellä otteella myös logistiikan operatiivisten työntekijöiden kanssa. Kuuntelemme ja kyselemme aika paljon. Emme kyseenalaistaaksemme, vaan ymmärtääksemme mitä työtehtävissä tapahtuu ja mitkä kaikki asiat tekemistä ohjaavat. Havainnoimme, miten oikeasti tehdään ja miten siihen liittyvä tieto kulkee.

Tuomme esiin helposti ymmärrettävällä tavalla havaintomme, niihin kehitysehdotukset ja mahdollisuuksien mukaan myös niiden vaikutukset euroina. Ohessa havaintoja kertyy aina myös laatuun, työturvallisuuteen ja työssä viihtyvyyteen liittyvistä asioista ja kerromme myös niistä. Kehitysehdotustemme perusteiksi tutkimme dataa, mm. varasto- ja toimitustapahtumia (sekä mitä ei tapahdu), tuotteiden sijoittelua ja materiaalivirran vaihtelua.

Ja mitä blogin pääotsikossa mainitut suosittelemamme tropit sitten ovat? No tietenkin luonnollisen mutkattomat suomalaiset; sisu, sauna ja Ziirto.

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.