Kehittäjäkumppanin referenssejä ei kannata rajata omaan toimialaan
Kun yritys etsii kumppania sisälogistiikan kehittämiseen, yksi ensimmäisistä kysymyksistä on usein: Mitä referenssejä teillä on meidän toimialaltamme?
Kysymys on ymmärrettävä. Samalta toimialalta oleva referenssi tuntuu turvalliselta, koska toimintaympäristö, tuotteet ja prosessit vaikuttavat tutuilta. Sisälogistiikan kehittäjän osaamista arvioitaessa toimialarajaus voi kuitenkin johtaa harhaan. Usein hyödyllisempi kysymys on: Millaisia sisälogistiikan ongelmia olette ratkaisseet ja millaisissa toimintaympäristöissä?
Ziirto · 6 min lukuaika
Tässä artikkelissa pääset lukemaan muunmuassa seuraavista:
✅ Miksi toimialakohtainen referenssi ei aina kerro kehittäjän osaamisesta
✅ Mitkä sisälogistiikan haasteet toistuvat toimialasta riippumatta
✅ Miten eri toimialoilta kertynyt kokemus tuo uusia ratkaisuja
✅ Miksi menetelmäosaaminen ratkaisee enemmän kuin toimialan nimi
Toimialat vaihtuvat, sisälogistiikan peruskysymykset eivät
Sisälogistiikan toimintaympäristöt voivat näyttää hyvin erilaisilta. Lääkinnällisiä implantteja valmistavan yrityksen, konepajan, elintarviketehtaan tai telakan tuotteilla ja tuotantoprosesseilla ei ensi silmäyksellä ole paljonkaan yhteistä.
Sisälogistiikan näkökulmasta yhtäläisyyksiä löytyy kuitenkin nopeasti.
Kaikissa näissä ympäristöissä materiaalia vastaanotetaan, varastoidaan, kerätään, siirretään ja toimitetaan oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Tiloja ja varastointikapasiteettia on käytettävä tehokkaasti. Materiaalivirtojen pitää olla mahdollisimman selkeitä, turhaa käsittelyä ja liikkumista on vältettävä ja työn pitää olla turvallista ja sujuvaa. Oikean ja ajantasaisen tiedon saatavuus on aina tärkeää.
Myös kehittämisessä vastaan tulevat kysymykset ovat usein samoja: Mitä tarpeita on materiaalien ohjaukselle? Missä ja minkä verran materiaalia kannattaa säilyttää? Kuinka paljon tilaa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa? Millainen layout tukee toimintaa? Missä vaiheessa automaatio kannattaa? Miten keräilyä voidaan tehostaa? Mitä kannattaa mitata ja miten toimintaa johdetaan?
Ziirron toteuttamissa kehitystöissä on esimerkiksi tarkasteltu pienten elektroniikkatuotteiden valmistukseen liittyviä materiaalivirtoja sekä toisaalta suurten logistiikkakeskusten muutoksia, varastointiteknologioita ja automaatiovaihtoehtoja. Toimintaympäristöt ja tuotteet ovat erilaisia ja tiettyjä toimialakohtaisia tarpeita on, mutta kehittämisen ydinkysymykset ovat silti pitkälti samoja.
Toisen toimialan ratkaisu voi olla arvokkaampi referenssi
Jos kehittäjä on työskennellyt vain yhdellä toimialalla, hän tuntee todennäköisesti hyvin kyseisen alan vakiintuneet toimintatavat. Se on arvokasta osaamista, mutta samalla vakiintuneista toimintatavoista voi tulla oletuksia, joita ei enää huomata kyseenalaistaa.
Eri toimialoilta kertynyt kokemus tuo kehittämiseen enemmän vaihtoehtoja. Ratkaisu, joka on yhdessä ympäristössä arkipäiväinen, voi olla toisella toimialalla kokonaan uusi ajatus. Kaikkea ei tietenkään voi siirtää sellaisenaan ympäristöstä toiseen. Hyvän kehittäjän tehtävä onkin tunnistaa, mikä ratkaisuissa on toimialakohtaista ja mikä yleispätevää.
Tässä on yksi toimialarajat ylittävän kokemuksen suurimmista hyödyistä. Kehittäjä pystyy vertaamaan asiakkaan nykyistä toimintaa paitsi saman toimialan yrityksiin myös kokonaan erilaisiin toimintaympäristöihin. Näin vertailukohtien määrä kasvaa ja samalla kasvaa myös käytettävissä olevien, ja toisaalla jo hyväksi todettujen, ratkaisujen valikoima.
Menetelmäosaaminen ratkaisee enemmän kuin toimialan nimi
Hyvä esimerkki on automaatio. Olennaista ei ole se, onko kehittäjä aikaisemmin automatisoinut juuri samanlaisen yrityksen varastoa. Olennaisempaa on, osaako hän selvittää materiaalivirrat ja volyymit, määritellä kapasiteettitarpeen, tunnistaa toiminnan erityisvaatimukset sekä vertailla manuaalisia ja automatisoituja vaihtoehtoja.
Ziirron selvityksissä vaihtoehtoina on esimerkiksi vertailtu manuaalihyllystöä, pientavarahyllystöä, lava-automaatiota ja tasoautomaatteja sekä niiden vaatimaa tilaa ja investointeja. Vasta analyysin jälkeen voidaan arvioida, mikä vaihtoehto sopii kyseiseen toimintaympäristöön.
💡 Myös muutoksen toteuttaminen helpottuu
✅ layoutia
✅ materiaalinohjausta
✅ varastopaikkojen suunnittelua
✅ keräilyä
✅ päivittäisjohtamista
✅ mittareita.
Kehittämisen lähtökohdaksi tarvitaan tietoa nykyisestä toiminnasta ja tulevaisuuden tarpeista, ei oletusta siitä, miten tietyn toimialan yrityksen yleensä pitäisi toimia.
Referensseissä kannattaa etsiä vaihtelua
Tuotannon koneiden ja järjestelmien hankinnassa toimialakohtainen referenssi on oleellisempi kuin toiminnan kehittämissä. Sisälogistiikan kehittäjän tärkein referenssi ei ole asiakkaan toimiala vaan kyky ratkaista ongelmia järjestelmällisesti.
Hyvä kehittäjä ei tuo asiakkaalle valmista ratkaisua edellisestä projektista. Hän tuo mukanaan menetelmät, kokemuksen erilaisista ratkaisuista ja kyvyn selvittää, mikä toimii juuri kyseisessä ympäristössä. Mitä useammissa toimintaympäristöissä näitä menetelmiä on sovellettu, sitä laajempi työkalupakki kehittäjällä yleensä on käytettävissään.
Siksi referenssejä arvioitaessa kannattaa katsoa toimialalistaa pidemmälle. Kysy millaisia ongelmia kehittäjä on ratkaissut, kokemuksesta erilaisista toimintaympäristöistä ja millä menetelmillä hän on päätynyt ratkaisuihin.
Erilaisilta toimialoilta hankittu kokemus ei ole sisälogistiikan kehittäjälle puute. Se voi olla juuri se syy, miksi hän huomaa mahdollisuuden, jota oman toimialan sisältä katsottuna ei olisi tullut ajatelleeksi.
”Monipuolinen kokemus auttaa näkemään ratkaisuja, joita oman toimialan sisältä katsottuna ei välttämättä huomaisi.”
Etsitkö kumppania sisälogistiikan kehittämiseen?
Katsotaan yhdessä, mitä teidän toimintaympäristössänne kannattaa ratkaista ja miten.
Jos ei tule tulosta, ei tule laskua. Ziirto – Sisälogistiikan uusi taso.
OTA YHTEYTTÄ
Hyvä ratkaisu ei synny toimialan oletuksista, vaan toimintanne ymmärtämisestä.

English