English
Törmään työssäni yllättävän usein samaan kommenttiin:
”Ei meillä oikeastaan ole sisälogistiikkaa.”
Ymmärrän hyvin, mistä ajatus tulee. Moni yhdistää logistiikan kuljetuksiin, rekkoihin, varastoihin ja lähettämöön. Jos yrityksellä ei ole isoa varastoa tai omaa kuljetusorganisaatiota, sisälogistiikka tuntuu helposti vieraalta sanalta.
Mutta käytännössä lähes jokaisessa tuotanto-, teollisuus-, maahantuonti- tai tukkukaupan yrityksessä on sisälogistiikkaa. Sisälogistiikka ei tarkoita vain varastoa. Sisälogistiikka tarkoittaa kaikkea sitä, miten materiaali, tavara, tuotteet, puolivalmisteet, komponentit, pakkaukset ja tieto liikkuvat yrityksen omien aitojen sisäpuolella.
Varastossa tavara on paikoillaan, sisälogistiikassa tavara liikkuu. Ja juuri liikkeessä syntyy usein joko tehokkuutta tai hukkaa.
Sisälogistiikka on materiaalivirtaa aitojen sisäpuolella
Yksinkertaisesti sanottuna: sisälogistiikka tarkoittaa yrityksen sisäisiä materiaalivirtoja.
Se alkaa usein siitä hetkestä, kun tavara saapuu yrityksen pihaan, vastaanottoon tai purkualueelle. Sen jälkeen materiaali siirtyy tarkastukseen, varastoon, tuotantoon, kokoonpanoon, välivarastoon, pakkaukseen, lähettämöön tai asiakkaalle lähtevään kuormaan.
Sisälogistiikkaa ovat esimerkiksi:
- tavaran vastaanotto
- kuorman purku
- tarkastus ja kirjaaminen järjestelmään
- hyllytys
- varastointi
- keräily
- sisäiset siirrot
- tuotannon materiaalinsyöttö
- puolivalmisteiden siirrot
- pakkaaminen
- lähettäminen
- palautusten käsittely
- varastopaikkojen hallinta
- saldojen ylläpito
- trukkiliikenne ja kulkureitit
- materiaalivirtoihin liittyvä tieto järjestelmissä
Kun tätä katsoo arjen näkökulmasta, huomaa nopeasti, että sisälogistiikka ei ole erillinen toiminto. Se liittyy ostoon, tuotantoon, myyntiin, asiakaspalveluun, työnjohtoon, järjestelmiin, tiloihin ja ihmisten päivittäiseen tekemiseen. Siksi sen vaikutus yrityksen tehokkuuteen on usein paljon suurempi kuin aluksi ajatellaan.
”Ei meillä ole sisälogistiikkaa” tarkoittaa usein, ettei sitä ole tunnistettu
Kun yrityksessä sanotaan, ettei sisälogistiikkaa ole, taustalla on yleensä jokin näistä ajatuksista: meillä ei ole erillistä logistiikkaosastoa eikä suurta varastoa, tuotannon työntekijät hakevat itse tarvitsemansa tavarat, tavarat vain liikkuvat siinä sivussa tai varasto on enemmänkin osa tuotantoa.
Nämä kaikki ovat tuttuja tilanteita ja juuri silloin sisälogistiikan merkitys voi olla erityisen suuri. Jos tuotannon työntekijä hakee itse materiaalia, se on sisälogistiikkaa. Jos tavara odottaa käytävällä seuraavaa työvaihetta, se on sisälogistiikkaa. Jos komponenttia etsitään, siirretään, lasketaan, kirjataan, pakataan tai hyllytetään, se on sisälogistiikkaa.
Sisälogistiikkaa on siis olemassa, vaikka sitä ei olisi nimetty omaksi toiminnokseen. Ja jos sitä ei ole tunnistettu, sitä ei yleensä myöskään johdeta kunnolla.
Miksi sisälogistiikka on tärkeää?
Sisälogistiikka vaikuttaa suoraan siihen, kuinka hyvin yritys pystyy toimittamaan, valmistamaan ja palvelemaan asiakkaitaan.
Hyvä sisälogistiikka näkyy arjessa monella tavalla: tavara löytyy nopeasti, tuotanto ei odota materiaalia ja varastosaldot pitävät paremmin paikkansa. Keräilyssä syntyy vähemmän virheitä, trukkiliikenne on hallitumpaa ja käytävät pysyvät vapaana. Työntekijöiden aika ei kulu etsimiseen, materiaalivirta on ennustettavampi ja tilaa käytetään tehokkaammin. Myös uusien työntekijöiden perehdytys helpottuu ja toimitusvarmuus paranee.
Huono sisälogistiikka taas näkyy kiireenä, etsimisenä, odotteluna, ylimääräisinä siirtoina, epäselvinä vastuina ja jatkuvina poikkeamina. Usein ongelma ei ole se, etteivät ihmiset tekisi töitä, vaan päinvastoin. Monessa yrityksessä tehdään paljon työtä, mutta liian suuri osa siitä menee hukkaan, kuten tavaran etsimiseen, siirtelyyn, selvittelyyn, korjaamiseen ja tulipalojen sammuttamiseen. Sisälogistiikan kehittämisen tarkoitus on vähentää tätä hukkaa.
Sisälogistiikka ei ole sama asia kuin varasto
Tämä on tärkeä ero. Varasto on paikka, jossa tavara on. Sisälogistiikka on toimintaa, jolla tavara saadaan oikeaan paikkaan, oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Varasto voi olla osa sisälogistiikkaa, mutta sisälogistiikka on laajempi kokonaisuus.
Teollisuusyrityksessä sisälogistiikka voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, miten komponentit siirtyvät vastaanotosta tuotantolinjalle. Tukkukaupassa se voi tarkoittaa sitä, miten tuotteet hyllytetään, kerätään, pakataan ja lähetetään. Kokoonpanossa se voi tarkoittaa sitä, miten työpisteet saavat oikeat osat ilman, että asentajat käyttävät aikaansa tavaran hakemiseen.
Jos sisälogistiikka toimii huonosti, ongelma ei välttämättä näy vain varastossa. Se näkyy tuotannon tehokkuudessa, toimituskyvyssä, henkilöstön kuormituksessa ja lopulta asiakkaalle asti.
Missä sisälogistiikan hukka yleensä syntyy?
Ziirron projekteissa näemme toistuvasti, että sisälogistiikan hukka syntyy harvoin yhdestä isosta asiasta. Useammin se muodostuu monesta pienestä, arjessa toistuvasta ongelmasta. Tyypillisiä hukan lähteitä ovat esimerkiksi:
- Tavaraa etsitään. Tuotteella ei ole selkeää paikkaa, varastopaikkamerkinnät ovat puutteelliset tai järjestelmän tieto ei vastaa todellisuutta.
- Tavaraa siirretään liian monta kertaa. Materiaali käy välivarastossa, käytävällä, odotusalueella tai väärässä paikassa ennen kuin päätyy sinne, missä sitä oikeasti tarvitaan.
- Tuotanto hakee itse materiaalinsa. Tämä voi tuntua joustavalta, mutta usein se tarkoittaa, että kallis tuotantoaika kuluu varastossa liikkumiseen.
- Käytävät muuttuvat varastopaikoiksi. Kun tila loppuu tai ohjaus puuttuu, tavaraa alkaa ilmestyä sinne, missä sen ei pitäisi olla. Tämä heikentää tehokkuutta ja työturvallisuutta.
- Järjestelmä ei ohjaa tekemistä. ERP, WMS tai muu järjestelmä ei tue lattian todellista työtä, jolloin ihmiset joutuvat paikkaamaan puutteita Excelillä, muistilla tai lapuilla.
- Vastuut ovat epäselvät. Ei ole selvää, kuka omistaa vastaanoton, hyllytyksen, täydennyksen, tuotannon materiaalinsyötön tai poikkeamien käsittelyn.
Yksittäinen ongelma voi näyttää pieneltä. Mutta kun se toistuu joka päivä, jokaisessa vuorossa ja sadoissa tai tuhansissa tapahtumissa vuodessa, vaikutus on iso.
Sisälogistiikan kehittäminen alkaa nykytilan ymmärtämisestä
Sisälogistiikkaa ei kannata kehittää arvaamalla. Ennen kuin ostetaan uusi järjestelmä, hyllyratkaisu, trukki tai automaatio, pitää ymmärtää, miten työ oikeasti tapahtuu.
Me Ziirrolla katsomme sisälogistiikkaa käytännön kautta. Menemme paikan päälle, seuraamme materiaalivirtoja, keskustelemme työntekijöiden ja johdon kanssa, katsomme dataa ja tunnistamme kohdat, joissa syntyy hukkaa.
Hyvä nykytilan selvitys vastaa ainakin näihin kysymyksiin:
- Mistä materiaali tulee?
- Mihin se menee?
- Kuinka monta kertaa sitä käsitellään?
- Missä se odottaa?
- Kuka sitä siirtää?
- Miten järjestelmä ohjaa tekemistä?
- Missä tieto katkeaa?
- Missä syntyy virheitä?
- Mitä ihmiset joutuvat kiertämään tai korjaamaan arjessa?
- Mikä hidastaa virtausta eniten?
Vasta tämän jälkeen kannattaa päättää, tarvitaanko prosessin muutosta, layoutin kehittämistä, parempia varastopaikkoja, WMS-järjestelmää, automaatiota, mittareita vai jotain muuta.
Usein tarvitaan useampaa näistä, mutta oikeassa järjestyksessä.
Sisälogistiikan kehittäminen ei aina tarkoita isoa investointia
Moni ajattelee, että sisälogistiikan kehittäminen tarkoittaa automaatiota, robotteja tai kallista järjestelmähanketta. Joskus se tarkoittaa niitäkin. Mutta hyvin usein ensimmäiset ja kannattavimmat parannukset löytyvät paljon lähempää arkea.
Kyse voi olla varastopaikkojen selkeyttämisestä, tuotteiden sijoittelusta volyymin mukaan tai keräilyreittien lyhentämisestä. Yhtä lailla vaikuttavia asioita ovat vastaanoton työnkulun vakiointi, työohjeiden parantaminen ja tuotannon täydennysmallin rakentaminen. Käytävien vapauttaminen varastoinnilta, vastuiden selkeyttäminen, päivittäisjohtamisen mittareiden käyttöönotto ja ERP:n tai WMS:n käytön parantaminen kuuluvat samaan sarjaan.
Nämä eivät kuulosta yhtä näyttäviltä kuin automaatioinvestointi, mutta vaikutus voi olla erittäin suuri. Sisälogistiikassa ei kannata aloittaa ratkaisusta – kannattaa aloittaa ongelmasta. Mitä yritämme parantaa? Mikä hidastaa toimintaa? Missä syntyy hukkaa? Mitä tapahtuu niin usein, että pienikin parannus muuttuu vuositasolla merkittäväksi?
Milloin sisälogistiikkaa kannattaa kehittää?
Sisälogistiikkaa kannattaa kehittää viimeistään silloin, kun arjessa näkyy toistuvia häiriöitä. Tällaisia merkkejä ovat esimerkiksi se, että tuotanto odottaa materiaaleja tai tavaraa etsitään usein. Yhtä lailla selvittelyä kaivataan silloin, jos varastossa on tilanpuutetta, käytävät täyttyvät lavoista, saldoihin ei luoteta tai keräilyssä syntyy virheitä. Myös lähettämön ruuhkautuminen, vastaanoton jälkeenjääminen ja hallitsemattomalta tuntuva trukkiliikenne ovat selkeitä signaaleja – kuten sekin, että henkilöstö tekee samoja asioita eri tavoilla.
Kehittämiseen kannattaa tarttua myös silloin, kun uusi ERP- tai WMS-järjestelmä on tulossa, automaatiota harkitaan ilman selkeää kokonaiskuvaa tai kasvu kuormittaa nykyistä toimintamallia.
Usein sisälogistiikkaan havahdutaan vasta, kun jokin raja tulee vastaan. Tila loppuu, toimitukset myöhästyvät, tuotanto häiriintyy tai varasto ei enää taivu kasvuun. Parempi hetki kehittää on vähän ennen sitä.
Sisälogistiikka on myös johtamista
Sisälogistiikka ei ole vain fyysistä tavaran siirtämistä. Se on myös johtamista.
Jos sisälogistiikkaa ei johdeta, se alkaa helposti elää omaa elämäänsä. Tavarat päätyvät sinne, missä sattuu olemaan tilaa, työtavat vaihtelevat henkilöittäin, poikkeamat ratkaistaan tapauskohtaisesti eikä mittareita joko ole tai niitä ei käytetä päätöksenteossa.
Hyvässä sisälogistiikassa on selkeät prosessit, roolit ja mittarit. Tiedetään, mitä tehdään, kuka tekee, milloin tehdään ja millä perusteella onnistumista arvioidaan. Tämä ei tarkoita raskasta byrokratiaa – päinvastoin. Hyvä johtaminen tekee arjesta yksinkertaisempaa. Kun toimintamalli on selkeä, ihmiset voivat keskittyä työn tekemiseen eikä jatkuvaan selvittelyyn.
Miten Ziirto katsoo sisälogistiikkaa?
Me Ziirrolla katsomme sisälogistiikkaa kokonaisuutena. Emme lähde liikkeelle siitä, että asiakkaalle pitäisi myydä tietty järjestelmä, hylly, trukki tai automaatioratkaisu. Lähdemme siitä, että ymmärrämme nykytilan ja tunnistamme, mikä oikeasti parantaa asiakkaan toimintaa.
Tarkastelemme sisälogistiikkaa kahdeksan osa-alueen kautta: prosessit, kalusto, IT-järjestelmät, tilat, ihmiset, päivittäisjohtaminen, mittarit ja työturvallisuus.
Tämä on meille tärkeää, koska sisälogistiikan ongelmat eivät yleensä pysy yhden otsikon alla. Esimerkiksi varaston tilanpuute voi johtua layoutista, ostokäyttäytymisestä, nimikehallinnasta, puutteellisista varastopaikoista, tuotannon rytmistä tai siitä, ettei hitaasti liikkuvaa tavaraa johdeta aktiivisesti.
Jos katsotaan vain tilaa, saatetaan päätyä väärään ratkaisuun. Jos katsotaan kokonaisuutta, löydetään yleensä parempi ja kestävämpi etenemispolku.
Tutustu lisää toimintaamme täältä.
Hyvä sisälogistiikka tekee yrityksestä helpommin johdettavan
Lopulta sisälogistiikan kehittämisessä on kyse hyvin käytännöllisestä asiasta. Yrityksen pitää saada materiaali virtaamaan mahdollisimman selkeästi, turvallisesti ja tehokkaasti. Kun sisälogistiikka toimii, arki rauhoittuu. Tavara löytyy. Tuotanto saa tarvitsemansa. Vastuut ovat selkeät. Järjestelmään voi luottaa. Työntekijät tietävät, miten toimitaan. Johto näkee, missä mennään.
Sisälogistiikka ei ole vain varastoasia. Se on toimituskykyä. Se on tuottavuutta. Se on työturvallisuutta. Se on asiakaspalvelua. Se on kasvun mahdollistaja. Ja ennen kaikkea se on asia, joka on usein paljon lähempänä yrityksen päivittäistä tekemistä kuin aluksi huomataan.
Kysymys ei oikeastaan ole siitä, onko yrityksellä sisälogistiikkaa, vaan siitä, kuinka hyvin sitä johdetaan.
Haluatko selvittää, miten teidän sisälogistiikkanne toimii?
Jos yrityksessäsi tavara liikkuu vastaanotosta varastoon, varastosta tuotantoon, tuotannosta lähettämöön tai muuten paikasta toiseen, teillä on sisälogistiikkaa. Ja silloin sitä voidaan myös kehittää.
Ziirto auttaa tunnistamaan, missä sisälogistiikassa syntyy hukkaa, miten materiaalivirtaa voidaan selkeyttää ja mitä kannattaa tehdä seuraavaksi.
Ota yhteyttä, niin katsotaan yhdessä, miten teidän sisälogistiikastanne saadaan sujuvampaa, selkeämpää ja mitattavasti tehokkaampaa.