Logistiikan kehittäminen on muutakin kuin automaation ostamista

Logistiikan kehittäminen mielletään helposti pelkästään automaatin tai automaation hankkimiseksi tuotantoon tai varastoon. Tämä on vain murto-osa kehittämisestä.

Pääasiallinen kehitys ja kehityskohteiden mietintä on oikeastaan kaikkea muuta, kuin pelkän automaattisen koneen, robotin tai linjaston hankkimista. Toki, kyllähän automaatin, robotin tai linjaston hankkiminen joitakin prosessin osia saattaa suoraan nopeuttaa tai tehostaa, mutta jos mitään muita prosessin osia ei ole mietitty eikä tutkittu, niin hankinnat usein putoavat lyhyiden hyötyjen syvään ja pohjattomaan kuiluun.

Logistiikan tai tuotannon kehityshankkeissa työn mielekkyys ei useinkaan tule terminä vastaan. Tämä on sääli, sillä työn mielekkyyden lisääminen on yksi tehokkaimmista tavoista lisätä prosessin toimivuutta sekä lisätä prosessin orgaanista kehitystä. Yksinkertaisimmillaan, kun työn mielekkyyttä saadaan lisättyä, henkilö toimii tehokkaammin, kehitysideoita tulee kuin itsekseen ja epäkohdat prosessista saadaan helpommin esille.

Ajatellaan asiaa esimerkin kautta

Prosessin osia ei ole kuvattu kunnolla, toimitusketjuja ei ole mietitty etukäteen, materiaalivirta ei toimi, työhön ei ole saatavilla työohjeita ja työpisteet ovat epäkäytännölliset. Ehkäpä myöskin työn mittarointi ja seuranta eivät anna todellista kuvaa mitä prosessi pitää sisällään.

Jos tämän kaltaiseen prosessiin laitetaan henkilö työskentelemään, niin lopputuloksen voidaan olettaa olevan todennäköisesti huono. Työturvallisuus vaarantuu, sairaslomat lisääntyvät, motivaatio ja työn suoritusnopeus laskevat, ideat loppuvat jne.

Yllä mainitun mukainen esimerkki on vain yhden henkilön prosessin kuvaus mielekkyyden näkökulmasta. Entä jos tämä sama kerrotaan 5 henkilön yrityksessä? 10 henkilön? 100 henkilön?

Toki automaatin ostolla, automaation lisäyksellä, robotin hankinnalla tai linjojen lisäyksellä voidaan saavuttaa hetkittäinen työn tehostuminen poistamalla esimerkissä tehottomasti toimiva henkilö. Mutta kuinka kauan ratkaisu toimii?

Ei kauaa, uskaltaisin väittää. Prosessin osia ei silti ole vielä kuvattu, toimitusketjut ovat edelleen tehottomia, materiaalivirta ei edelleen toimi eikä työn mittaus tai seuranta ole edelleenkään kohdillaan.

Työn mielekkyyden lisääminen yksinkertaisilla asioilla, on juuri nimensä mukaista. Yksinkertaista.

Prosessin osat kartoitetaan, prosessin osat kuvataan sekä mitataan, työtä suorittavaa henkilöä kuunnellaan ja osallistetaan kehitykseen, työpisteiden tai alueiden epäkohdat huomioidaan ja muokataan tarpeiden mukaisiksi.

Pienet asiat, yksinkertaiset asiat, joita voidaan nopealla aikataululla kehittää yhdessä yrityksen ja henkilöstön kanssa auttavat usein tehostamaan isojakin asioita ja kokonaisuuksia. Tärkeintä on, että tiedetään mitä prosessissa tapatuu, mitä siihen kuuluu ja työtä suorittavaa henkilöä kuullaan.

Kun prosessit ovat kaikilta osa-alueilta kunnossa, tai matkalla kuntoon, silloin voidaan prosessin jatkokehitykseen miettiä automaatiota. Tai robottia. Tai linjastoa.

Loppujen lopuksi, ihmiset tekevät edelleen suuren osan varastojen ja tuotantojen töistä. Annetaan ihmisille samankaltaisesti arvostus kuin kaikkiin muihinkin osa-alueisiin ja kehitetään yhdessä prosessit kuntoon.

Puu tarvitsee maata, ilmaa, vettä ja pölytystä jotta se voi kasvattaa juuria sekä kehittää omaa kasvuaan. Myös ihminen tarvitsee oikeanlaiset elementit kasvuun ja kehitykseen. Myös työelämässä.