Onko tekoälystä logistiikan kehittäjäksi?

Toiminnan kehittäminen, yksinkertainen asia. Tehdään asiat vain paremmin ja/tai laadukkaammin kuin aiemmin. Toki, useasti helpommin sanottu kuin tehty. Selvitetään tässä blogissa, onko tekoälystä logistiikan kehittäjäksi ja miten sisälogistiikkaa ja tuotantoa voisi kehittää.

ChatGPT tuo olennaisen tiedon helposti saataville… vai tuoko sittenkään (vielä)?

Tänä vuonna mediassa on ollut usein esillä ChatGPT. Jos annetaankin ChatGPT:n tehdä kehittämistyö. Onhan se kuitenkin uusin tapa ja uusi on aina vanhaa parempi, eikö niin? Annoin ChatGPT:lle omasta mielestä kattavan määrityksen, mitä haluan tietää. Lyhyesti tiivistettynä: halusin neuvot sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen. ChatGPT:n vastaus vaikutti ensisilmäyksellä varsin kattavalta ja hyvältä. Neuvoi analysoimaan prosessien nykytilan, tunnistamaan ongelmakohdat ja hyödyntämään teknologiaa. ChatGPT:n tuotos muistutti myös, että KPI-mittareilla on mahdollista tunnistaa toimintoja, jotka kaipaavat parantamista. Toki huonojakin neuvoja tuli… (tai siten en ole tarpeeksi sisäistänyt, mitä sisälogistiikka on). Neuvoi nimittäin optimoimaan aikatauluja ajan ja polttoainekustannuksien vähentämiseksi sekä hyödyntämään kolmatta osapuolta vasteaikojen pidentämiseksi. En ollut täysin tyytyväinen vastaukseen, joten täydensin alkuperäistä kysymystä. Lisäsin mukaan myös kysymyksen, että onko ChatGPT:n vastaus luotettava. Tuli selkeästi huonompi vastaus, ilmeisesti AI suuttui epäilyistäni. Vastauksen mukaan tehokas varastonhallinta, automaation hyödyntäminen, toimitusketjun suunnittelu, kuljetusten optimointi ja reaaliaikainen seuranta ovat avainasioita sisälogistiikan kehittämisessä. Teksti on kuitenkin hyvin yleisluonteista ja siinä on hyvin vähän konkreettista. Haluan konkreettisempaa, pyydän neuvomaan parhaan mahdollisen trukkimerkin, jonka voi hankkia Suomessa ja antamaan suorat yhteystiedot heidän myyntiinsä. Vastauksen perusteella Suomessa on joitakin trukkimerkkejä, mutta nimeltä mainitaan vain kaksi. Yhteystietoja ei antanut, mutta neuvoi, että ne löytyvät valmistajien verkkosivuilta.

Vanhassa vara parempi?

Annetaan ChatGPT:n olla tällä erää, ei vielä riittävän hyvä vaativille kysymyksille. Siirrytään Googlen pariin. Google on ollut kuitenkin yli 20 vuotta suomalaisten käytetyin hakukone. Todennetusti hyvä työkalu siis. Muutaman suomeksi tehdyn haun jälkeen päädyn vaihtamaan haku kielen englanniksi. Sisältö on kirjavaa ja sanomattakin selvää, että paljon kiinni mitä termiä käyttää. Useimpien linkkien takaa vaikuttaa löytyvän automaatioon liittyvää sisältöä. Termi teollisuus 4.0 tulee usein vastaan. Linkkien seasta nousee esille myös termi Lean.

En saanut yksiselitteistä vastausta Googlestakaan. Rehellisesti sanottuna olisin ollut enemmänkin yllättänyt, jos olisi löytynyt yksityiskohtainen vastaus. Google tarjosi mielestäni enemmän ja laadukkaammin näkökulmia ja ideoita, joiden avulla pääsee alkuun. Mikä parasta, Googlen avulla sain yhteystietoja ja ideoita, mihin yrityksiin ja henkilöihin voisi olla hyödyllistä olla yhteydessä. Toki, aikaa ja vaivaa tiedon hakemiseen meni enemmän kuin kysymyksen asetteluun ChatGPT:ssa.

Miksi kehittäminen on sitten niin vaikeaa?

Edellä kuvatun tiedonhaun kokemuksen voi hyvin tiivistää ajatukseen, että uusin ei aina ole paras tai toimivin ratkaisu. Mielestäni asioiden kehittämisestä tulee vaikeaa kolmesta eri syystä.

On voitu lukkiutua ajatukseen, että asioita ei voitaisi tehdä paremmin. ”Näin asia on aina tehty!” ”Tämä on ainoa ja parasta tapa toimia!”
Ollaan niin kiireisiä päivittäisen työn kanssa, että suoritetaan vain työtehtävät ilman, että ikinä mietitään, että ovatko kaikki työvaiheet tarpeellisia tai voisiko niitä tehdä helpommin/tehokkaammin.
Ei tiedetä, mitä pitäisi kehittää. Ei ole kokemusta tai näkemystä, miten asiat voisi tehdä muulla tavalla.

Kehittäminen vaatii aikaa ja paneutumista. Pitää määrittää nykytila. Ilman nykytilan tuntemusta on vaikea tehdä tietoon perustuvaa kehittämistä. Toisaalta pitää myös tuntea, mitä ratkaisuja on markkinoilla ja ymmärtää, miten ne soveltuvat tähän ympäristöön ja tarpeeseen. Hyvä on huomioida, että tämän päivän puhutuin markkinoilla oleva ratkaisu ei välttämättä ole se paras tai soveltuvin. Uutuusratkaisut ovat markkinoinnin takia paljon esille ja niiden myyntiedustajat suorastaan tuputtavat uutuusratkaisua. Kuitenkaan soveltuvin ratkaisu ei välttämättä ole se uusin. Esimerkiksi kuinka paljon olette nähneet LinkedIn:ssä sisältöä pientavarahyllyistä? Itse en ainakaan muista nähneeni… sisältöä erilaisista pientavaran automaatioratkaisusta on ollut sitäkin enemmän. Silti, pientavarahylly on edelleenkin soveltuva ratkaisu tietyissä tilanteissa ja ympäristöissä.

Kyllähän siitä kehittämisestä tulisi helpompaa, jos olisi joku sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys, joka kertoisi objektiivisesti, mutkattomasti ja käytännön läheisesti toiminnan nykytilan ja antaisi toimintaan soveltuvat kehitysehdotukset lyhyelle ja pitkälle aikavälille. Eikö niin?

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.