Varaston kapasiteetin mitoitus – miksi keskiarvo ei riitä?

Sisälogistiikka

Keskiarvo on ansa toiminnan mitoittamisessa

Varasto voi olla aamulla rauhallinen ja iltapäivällä ruuhkassa, vaikka päivän työmäärä olisi aivan tavallinen. Päivän päätteeksi tilauksia jää keräämättä ja aamulla jonossa odottaa eilistä työtä. Pelkkä keskiarvo ei selitä, miksi näin käy.

Kun varaston henkilöstötarvetta, materiaalinkäsittelykalustoa, tilankäyttöä tai automaatiota suunnitellaan, puhutaan helposti keskimääräisestä työpäivästä. Montako riviä päivässä kerätään ja millaista kapasiteettia se vaatii? Keskiarvo on hyvä lähtökohta, mutta se ei yksinään riitä. Jos kapasiteetti riittää juuri keskimääräiseen työmäärään, kiireisille päiville tarvitaan jokin ratkaisu. Keskiarvo ei kerro, kuinka usein tällaisia päiviä tulee tai kuinka paljon enemmän silloin pitäisi saada aikaan.

Myös vuoden suurimman työmäärän mukaan mitoitus voi johtaa harhaan. Jos vastaavia päiviä on vain muutama vuodessa, suuri osa kapasiteetista jää muuna aikana käyttämättä. Siksi pitää tietää, millaista vaihtelua arkeen kuuluu ja miten harvinaiset huiput hoidetaan.

Ziirto · 6 min lukuaika

Tässä artikkelissa pääset lukemaan muun muassa seuraavista:

✅ Miksi varaston kapasiteettia ei kannata mitoittaa pelkän keskiarvon perusteella
✅ Miksi toteutuneet keräysmäärät eivät aina kerro todellisesta työmäärästä
✅ Miten tilausten ajoittuminen vaikuttaa keräilykapasiteetin tarpeeseen
✅ Miten varaston ruuhkahuippuihin voidaan varautua ilman tarpeetonta ylimitoitusta

Kerätyt rivit eivät kerro kaikkea

Projekteissamme saamamme aineisto kertoo usein hyvin, paljonko varastossa on saatu aikaan. Kiirepäivien rivimäärät voivat kuitenkin kertoa enemmän siitä, mihin kapasiteetti riitti, kuin siitä, mitä asiakkaalle luvattiin. Seuraavan päivän keräysriveissä voi olla työtä, jonka olisi pitänyt valmistua jo eilen.

Jos päivän lähetyksiin kuuluvista tilauksista kerättiin esimerkiksi 1 200 riviä ja 300 jäi seuraavaan päivään, keräystarve oli 1 500 riviä. Pelkistä keräystapahtumista tämä ei välttämättä näy. Siksi keräysaikaa pitää verrata siihen, milloin tilaus oli kerättävissä ja milloin sen piti olla valmis.

Tilaukset tulevat eri aikaan  

Varaston arkea kuvataan helposti niin, että tilauksia tulee pitkin päivää ja kaikki pitää saada kerättyä työpäivän päätteeksi. Osa tilauksista odottaa järjestelmässä jo aamulla ja päivän mittaan niitä tulee lisää. Kaikkia järjestelmässä näkyviä tilauksia ei myöskään välttämättä päästä heti keräämään, jos tuotteita odotetaan vielä saapuviksi.

Jos aamun ja iltapäivän tilausten pitää ehtiä samaan kuljetukseen, iltapäivällä tulevien keräämiseen jää paljon vähemmän aikaa. Päivän keskiarvo peittää tämän eron. Ennen kuljetuksen lähtöä pitää ehtiä myös pakata tilaukset ja valmistella lähetykset. Mitoitusta varten pitää tuntea, millä rytmillä tilaukset tulevat kerättäviksi ja mihin mennessä keräysten on oltava valmiina.

Kerättävää ei siis välttämättä riitä tasaisesti koko työpäiväksi. Hiljaisia tunteja voidaan hyödyntää muissa tehtävissä, mutta silloin ei voida kerätä tilauksia, joita ei vielä ole. Myös automaatio voi odottaa aamupäivällä työtä ja käydä iltapäivällä täydellä teholla. Aamupäivällä käyttämättä jäänyttä kapasiteettia ei voi säästää iltapäiväksi.

💡 Varaston kapasiteetin mitoituksessa kannattaa huomioida:

✅ Kuinka paljon keräilytyötä todellisuudessa tarvitaan
✅ Milloin tilaukset ovat kerättävissä
✅ Mihin mennessä keräysten on valmistuttava
✅ Miten työmäärä vaihtelee päivän aikana
✅ Millä keinoilla ruuhkahuiput voidaan hoitaa

Ruuhkaan tarvitaan suunnitelma

Työkuorman vaihtelu koskee sekä manuaalista että automatisoitua varastoa. Työntekijä ei ala kerätä kaksinkertaista vauhtia vain siksi, että tilauksia tulee enemmän. Manuaalivarastossa kiireeseen voidaan vastata tuomalla osaavia työntekijöitä avuksi tai ajoittamalla työvuorot paremmin. Automaatiossakin henkilöstöä ja käyttöaikaa voidaan järjestellä, mutta jos pullonkaulana on laitteen suorituskyky, lisätyöntekijät eivät yksin ratkaise ruuhkaa.

Kun työmäärä ja sen ajoittuminen tunnetaan, voidaan arvioida, missä työn parempi ajoitus auttaa ja missä tarvitaan lisää kapasiteettia. Tavallisiin kiirepäiviin ja vuoden harvinaisiin huippuihin voidaan tarvita erilaiset ratkaisut. Olennaista on, että toimintatapa on tiedossa jo ennen kuin tilausjono alkaa kasvaa.

Ziirrolla tällainen tarkastelu on osa tavallista kehitystyötämme. Tarkastelemme keräysmäärien rinnalla tilausten ajoitusta ja palvelulupausta, jotta henkilöstön ja automaation tarvetta voidaan arvioida samalta pohjalta. Tavoitteena on saada työt valmiiksi asiakkaalle luvatussa ajassa ilman tarpeetonta ylimitoitusta.

Turvallisuus syntyy siitä, miten ihmiset oikeasti toimivat

Älä aloita järjestelmistä tai hienoista malleista, vaan mene varastoon, katso mitä siellä oikeasti tapahtuu ja reagoi siihen. Järjestelmät ja välineet auttavat, mutta turvallisuus syntyy siitä, miten ihmiset oikeasti toimivat.

Kun vastaasi tulee vieras ihminen huomiovaatteissa, kysytkö ystävällisesti, ketä hän etsii – vai oletatko, että kyllä hänellä varmaan joku syy täällä olemiseen on?

”Aamupäivällä käyttämättä jäänyttä kapasiteettia ei voi säästää iltapäiväksi.”

OTA YHTEYTTÄ

Toimiiko varastosi kapasiteetti myös kiireisimpinä päivinä?

MARKO LAPP

Kehitysinsinööri

+358 50 555 9114

 

        

Kehittäjäkumppanin referenssejä ei kannata rajata omaan toimialaan

Sisälogistiikka

Kehittäjäkumppanin referenssejä ei kannata rajata omaan toimialaan

Kun yritys etsii kumppania sisälogistiikan kehittämiseen, yksi ensimmäisistä kysymyksistä on usein: Mitä referenssejä teillä on meidän toimialaltamme?

Kysymys on ymmärrettävä. Samalta toimialalta oleva referenssi tuntuu turvalliselta, koska toimintaympäristö, tuotteet ja prosessit vaikuttavat tutuilta. Sisälogistiikan kehittäjän osaamista arvioitaessa toimialarajaus voi kuitenkin johtaa harhaan. Usein hyödyllisempi kysymys on: Millaisia sisälogistiikan ongelmia olette ratkaisseet ja millaisissa toimintaympäristöissä?

Ziirto · 6 min lukuaika

Tässä artikkelissa pääset lukemaan muunmuassa seuraavista:

✅ Miksi toimialakohtainen referenssi ei aina kerro kehittäjän osaamisesta
✅ Mitkä sisälogistiikan haasteet toistuvat toimialasta riippumatta
✅ Miten eri toimialoilta kertynyt kokemus tuo uusia ratkaisuja
✅ Miksi menetelmäosaaminen ratkaisee enemmän kuin toimialan nimi

Toimialat vaihtuvat, sisälogistiikan peruskysymykset eivät

Sisälogistiikan toimintaympäristöt voivat näyttää hyvin erilaisilta. Lääkinnällisiä implantteja valmistavan yrityksen, konepajan, elintarviketehtaan tai telakan tuotteilla ja tuotantoprosesseilla ei ensi silmäyksellä ole paljonkaan yhteistä.

Sisälogistiikan näkökulmasta yhtäläisyyksiä löytyy kuitenkin nopeasti.

Kaikissa näissä ympäristöissä materiaalia vastaanotetaan, varastoidaan, kerätään, siirretään ja toimitetaan oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Tiloja ja varastointikapasiteettia on käytettävä tehokkaasti. Materiaalivirtojen pitää olla mahdollisimman selkeitä, turhaa käsittelyä ja liikkumista on vältettävä ja työn pitää olla turvallista ja sujuvaa. Oikean ja ajantasaisen tiedon saatavuus on aina tärkeää.

Myös kehittämisessä vastaan tulevat kysymykset ovat usein samoja: Mitä tarpeita on materiaalien ohjaukselle? Missä ja minkä verran materiaalia kannattaa säilyttää? Kuinka paljon tilaa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa? Millainen layout tukee toimintaa? Missä vaiheessa automaatio kannattaa? Miten keräilyä voidaan tehostaa? Mitä kannattaa mitata ja miten toimintaa johdetaan?

Ziirron toteuttamissa kehitystöissä on esimerkiksi tarkasteltu pienten elektroniikkatuotteiden valmistukseen liittyviä materiaalivirtoja sekä toisaalta suurten logistiikkakeskusten muutoksia, varastointiteknologioita ja automaatiovaihtoehtoja. Toimintaympäristöt ja tuotteet ovat erilaisia ja tiettyjä toimialakohtaisia tarpeita on, mutta kehittämisen ydinkysymykset ovat silti pitkälti samoja.

Toisen toimialan ratkaisu voi olla arvokkaampi referenssi

Jos kehittäjä on työskennellyt vain yhdellä toimialalla, hän tuntee todennäköisesti hyvin kyseisen alan vakiintuneet toimintatavat. Se on arvokasta osaamista, mutta samalla vakiintuneista toimintatavoista voi tulla oletuksia, joita ei enää huomata kyseenalaistaa.

Eri toimialoilta kertynyt kokemus tuo kehittämiseen enemmän vaihtoehtoja. Ratkaisu, joka on yhdessä ympäristössä arkipäiväinen, voi olla toisella toimialalla kokonaan uusi ajatus. Kaikkea ei tietenkään voi siirtää sellaisenaan ympäristöstä toiseen. Hyvän kehittäjän tehtävä onkin tunnistaa, mikä ratkaisuissa on toimialakohtaista ja mikä yleispätevää.

Tässä on yksi toimialarajat ylittävän kokemuksen suurimmista hyödyistä. Kehittäjä pystyy vertaamaan asiakkaan nykyistä toimintaa paitsi saman toimialan yrityksiin myös kokonaan erilaisiin toimintaympäristöihin. Näin vertailukohtien määrä kasvaa ja samalla kasvaa myös käytettävissä olevien, ja toisaalla jo hyväksi todettujen, ratkaisujen valikoima.

Menetelmäosaaminen ratkaisee enemmän kuin toimialan nimi

Hyvä esimerkki on automaatio. Olennaista ei ole se, onko kehittäjä aikaisemmin automatisoinut juuri samanlaisen yrityksen varastoa. Olennaisempaa on, osaako hän selvittää materiaalivirrat ja volyymit, määritellä kapasiteettitarpeen, tunnistaa toiminnan erityisvaatimukset sekä vertailla manuaalisia ja automatisoituja vaihtoehtoja.

Ziirron selvityksissä vaihtoehtoina on esimerkiksi vertailtu manuaalihyllystöä, pientavarahyllystöä, lava-automaatiota ja tasoautomaatteja sekä niiden vaatimaa tilaa ja investointeja. Vasta analyysin jälkeen voidaan arvioida, mikä vaihtoehto sopii kyseiseen toimintaympäristöön.

💡 Myös muutoksen toteuttaminen helpottuu

✅ layoutia
✅ materiaalinohjausta
✅ varastopaikkojen suunnittelua
✅ keräilyä
✅ päivittäisjohtamista
✅ mittareita.

Kehittämisen lähtökohdaksi tarvitaan tietoa nykyisestä toiminnasta ja tulevaisuuden tarpeista, ei oletusta siitä, miten tietyn toimialan yrityksen yleensä pitäisi toimia.

Referensseissä kannattaa etsiä vaihtelua

Tuotannon koneiden ja järjestelmien hankinnassa toimialakohtainen referenssi on oleellisempi kuin toiminnan kehittämissä. Sisälogistiikan kehittäjän tärkein referenssi ei ole asiakkaan toimiala vaan kyky ratkaista ongelmia järjestelmällisesti.

Hyvä kehittäjä ei tuo asiakkaalle valmista ratkaisua edellisestä projektista. Hän tuo mukanaan menetelmät, kokemuksen erilaisista ratkaisuista ja kyvyn selvittää, mikä toimii juuri kyseisessä ympäristössä. Mitä useammissa toimintaympäristöissä näitä menetelmiä on sovellettu, sitä laajempi työkalupakki kehittäjällä yleensä on käytettävissään.

Siksi referenssejä arvioitaessa kannattaa katsoa toimialalistaa pidemmälle. Kysy millaisia ongelmia kehittäjä on ratkaissut, kokemuksesta erilaisista toimintaympäristöistä ja millä menetelmillä hän on päätynyt ratkaisuihin.

Erilaisilta toimialoilta hankittu kokemus ei ole sisälogistiikan kehittäjälle puute. Se voi olla juuri se syy, miksi hän huomaa mahdollisuuden, jota oman toimialan sisältä katsottuna ei olisi tullut ajatelleeksi.

”Monipuolinen kokemus auttaa näkemään ratkaisuja, joita oman toimialan sisältä katsottuna ei välttämättä huomaisi.”

Etsitkö kumppania sisälogistiikan kehittämiseen?
Katsotaan yhdessä, mitä teidän toimintaympäristössänne kannattaa ratkaista ja miten.

KÄYDÄÄNKÖ NYKYTILA LÄPI?

Jos ei tule tulosta, ei tule laskua. Ziirto – Sisälogistiikan uusi taso.

OTA YHTEYTTÄ

Hyvä ratkaisu ei synny toimialan oletuksista, vaan toimintanne ymmärtämisestä.

JUKKA VUORENMÄKI

Kehitysinsinööri, partner

+358 50 366 9327