Pakkausten merkitys tehokkaassa logistiikassa

Miksi pakkaus on tärkein yksittäinen asia koko toimitusketjussa?


Yksinkertaisesti siksi, että pakkaus vaikuttaa melkein kaikkeen. Pakkaus vaikuttaa logistiikan tehostamiseen.


Pakkauskoko (eli tuotteiden määrä pakkauksen sisällä) sanelee usein myyntierät ja niiden monikerrat. Liian suuri myyntierä aiheuttaa ylisuuria varastoja, koska tavaraa on usein ostettava vähintään yksi pakkaus. Liian pieni myyntierä aiheuttaa ylimääräistä jätettä ja vajaita pakkauksia, kun yhdessä pakkauksessa ei ole riittävästi tavaraa. Oikein mitoitettu pakkauskoko helpottaa molempia ongelmia. Onneksi monia tuotteita saa eri pakkauskoissa, kuten esimerkiksi kananmunia.

Pakkauksen sisämitat määrittävät kuinka paljon tavaraa yhteen pakkaukseen saa mahtumaan. Tai vaihtoehtoisesti kuinka paljon tyhjää tilaa pakkaukseen jää. Tyhjä tila pitää kuljetuspakkauksessa yleensä täyttää pehmusteella tai muulla ylimääräisellä pakkausmateriaalilla. Ja ylimääräinen pakkausmateriaali nostaa luonnollisesti kustannuksia. Pakkaajan pitää harkita onko taloudellisempaa pakata kaikki tuotteet samanlaiseen laatikkoon, jolloin laatikkokustannukset pysyvät pieninä, mutta kuljetustehokkuus kärsii. Näin toimivat esimerkiksi nettikirjakaupat, jotka lähettävät romaanit ja musiikki-cd:t samanlaisessa paketissa.

Pakkauksen ulkomitat vaikuttavat tarvittavaan varastotilaan tai lavametreihin kuljetuksessa. Järkevät ulkomitat mahdollistavat hyvän täyttöasteen kuljetuksessa. Eurolavat sopivat hyvin rekkojen kuormatiloihin, mutta melko huonosti merikontteihin. Metrin korkuisista paketeista saa hyvän täyttöasteen 3 metriä korkeaan kuormatilaan, mutta niistä on vaikeampi kasata hyvää kuormaa 2,4 metriseen tilaan. Voi vain kuvitella minkälainen painajainen olisi optimoida itse koottavia huonekaluja myyvän liikkeen pakkaukset kuluttajien autojen erilaisiin takaluukkuihin.


Sama hukkatilaan liittyvä ilmiö toistuu pientavarahyllyissä tai varastoautomaateissa. Jos varastotila on optimoitu 30 cm korkealle laatikolle jää matalampien laatikoiden kanssa hyllyjen väliin tyhjää tilaa. Ja korkeammat laatikot pitää varastoida johonkin muualle, tai muuttaa hyllyjä.


Pakkauksen kenties keskeisin tarkoitus on pitää pakattu tuote ehjänä toimituksen ajan. Osa tuotteista on helppoja pakattavia yksinkertaisten ulkomuotojen tai kovan kuoren takia. Toisinaan tulee vastaan tuotteita, jotka ovat hankalan mittaisia tai muotoisia, jolloin tavalliset laatikot eivät kelpaa. Osa tuotteista saattaa olla valmistettu sellaisesta materiaalista (tai pintakäsitelty siten) ettei ulkopinta kestä kosketusta, saati hankausta. Tällaiset tuotteet on pakattava siten, etteivät ne pääse liikkumaan paikaltaan, vaikka pakkausta siirrellään. Nämä pakkaukset voivat olla hyvinkin monimutkaisia, ellei kyseessä ole isoäidiltä perityn kukkavaasin pakkaaminen muuttokuormaa varten, jolloin se vain kääritään mahdollisimman paksuun kuplamuoviin.

Pakkauksen kuljetuskestävyytteen liittyy oleellisesti myös tapa, jolla pakkaus on suljettu. Pahvilaatikot voi teipata ja isommat laatikot sulkea sidontavanteella. Kuormalavat voi tarpeen mukaan kelmuttaa, vannettaa tai huputtaa. Liian pieni määrä sidontamateriaalia nostaa vaurioriskiä, mutta pitää kustannukset alhaalla. Ylimitoitettu sidonta antaa lisäturvaa kuljetuksen ajaksi, mutta tuo lisää päänvaivaa jätteiden lajitteluun.

Palautettava pakkaus on investointi, joka parhaimmillaan maksaa itsensä nopeasti takaisin. Pitää vain varmistaa, että palautuslogistiikka toimii. Hienot palautettavat pakkaukset kannattaa merkitä omistajan tunnuksilla, mikä vähentää kiusausta luvattomaan käyttöönottoon. Kertakäyttöinen pakkaus ei aiheuta investointeja, mutta nostaa kustannuksia. Ja lisää jätettä sekä vaatii että tyhjiä pakkauksia on jatkuvasti käytettävissä.

Ja mikäli sama pakkaus on vielä myymäläpakkaus niin sen pitää olla houkutteleva, helposti avattava mutta kestävä ja sisällettävä kaikki asiakkaalle kerrottava tuoteinformaatio.

Kun seuraavan kerran käsissäsi on paketti, pysähdy hetkeksi miettimään, että joku on tämänkin kaiken suunnitellut.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Varastopaikoituksen ABC-analyysi

Kollegani Matti kirjoitti pari viikkoa sitten blogin varastopaikkamerkinnöistä. Tästä sain inspiraation kirjoittaa blogia mielenkiintoisesta varastopaikoituksen analytiikasta.

Nimikkeiden paikoitus ei ole varaston tehokkuuden kannalta ihan mitätön asia. Nimikkeiden sijoittelu on erittäin tärkeä osa varaston tehokasta toimintaa. Yrityksen tuotteista riippuen varastoitavia nimikkeitä saattaa olla useita tuhansia, tuhansilla eri varastopaikoilla.  Huonolla paikoituksella saattaa siis pahimmillaan olla kuukaudessa kymmenien tuntien hukkaa aiheuttava vaikutus – riippuen volyymeista. Turha liike on turha kulu.

Hyvä abc-analyysi perustuu validiin dataan

Hyvin usein nimikkeiden varastoinnissa pätee Pareton 80/20 sääntö. Eli 20 % nimikkeistä aiheuttaa 80 % kaikesta vuosikulutuksesta. Tämä sääntö osoittaa, että kaikkia varastoitavia nimikkeitä ei välttämättä ole tarve optimoida. Yleensä riittää, että A-luokan nimikkeet ovat optimoidulla paikoilla, mutta joskus voi olla hyvä jakaa nimikkeet tarkemmin 50–30–20 (ABC). Tämä on hyvä lähtökohta ABC-analyysiksi. Seuraavassa vaiheessa datan hyödyntäminen korostuu: varaston hukka (turha kulu) saadaan vähennettyä minimiin, mitä parempaa dataa on hyödynnettävissä ja mitä parempia päätöksiä teet sen perusteella. Yhden numeron perusteella harva tekee hyviä päätöksiä. Oman toimialan ja bisneksen tunteminen (mm. sesonkien vaikutukset) auttavat näkemään pelkkien numeroiden taakse.

Analyysin tekeminen ja vaiheet

ABC-analyysin voidaan yksinkertaisimmillaan toteuttaa siten, että toiminnanohjaus-/varastonhallintajärjestelmästä ajetaan raportti, jossa tutkitaan ottokertojen perusteella missä nimikkeet sijaitsevat ja optimoidaan ottojen mukaan varasto uudelleen. Yksi esimerkki analyysin toteutuksesta ja vaiheista:

  1. Valitaan ryhmittelyn peruste
  2. Järjestetään nimikkeet järjestelmästä saatavan tiedon perusteella suurimmasta volyymista pienimpään
  3. Lasketaan kokonaissumma ja paljonko 50 % on kokonaissummasta
  4. Luokka A: Valitaan ensimmäisestä tuotteesta lukien A-luokkaan niin monta tuotetta, että niiden valitun kriteerin summa on mahdollisimman lähellä 50 %:a kokonaismäärästä
  5. Luokka B: Lasketaan 30 % jäljellä olevasta kokonaismäärästä
  6. Luokka C: Jäljelle jääneet 20 % ovat luokkaa C, joiden vaikutus prosessien tehokkuudessa ei ole kovin merkittävä kokonaisuuden kannalta.
  7. Varastoidaan nimikkeet analyysin mukaan – suuren volyymin tuotteet parhaille paikoille (A-luokka) ja niin edelleen
  8. Toistetaan laskenta ja analyysi tietyin aikavälein (kerran kvartaalissa, tuotannon muuttuessa)

ABC-analyysistä tehot irti?

Olemme Ziirrolla jatkuvasti tekemisessä eri kokoisten varastojen kanssa. Kun tarkastellaan tehokkaita ja tehottomia varastoja, yksi yhdistävä tekijä on logistiikan työkalujen hyödyntäminen. Tehokkaissa varastoissa yhdistyy jatkuva kehitystyö ja sopivasti logistiikan työkalujen hyödyntäminen. Monet ovat arvostaneet objektiivista otettamme tarkastella asioita. Softakin on vain yksi työkalu kokonaisuudessa. Kun pohdit seuraavaa kehityskohdetta, ota yhteyttä ja katsotaan paljonko saisimme tehostettua teidän logistiikkaa. Me autamme.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Varastopaikkamerkinnät

Kaikilla meillä on varastoja. Varasto voi olla autotallin hyllyillä tai keittiön kaapeissa. Jopa digiboksille tallennetut elokuvat (joita et kuitenkaan ikinä katso) ovat omanlaisensa varasto. Varmaankin yleisin varastojen ongelma, tilanpuutteen jälkeen, liittyy varastoitujen tavaroiden löytämiseen. Hyvässä järjestyksessä säilytetyt tavarat on helpompi löytää. Myös tavaroiden säilyttäminen oikeilla paikoillaan auttaa asiaa. Varastopaikkamerkinnät helpottavat tavaroiden oikean paikan löytämistä.

Hyllymerkinnät

Yksinkertaisimmillaan varastopaikkojen merkintä on hyllykäytävien nimeäminen. Samaan tapaan kuin marketeissa on merkitty säilykehylly ja vaippahylly. Hieman pidemmälle vietyä on merkitä saman käytävän eri puolet kulkusuuntaan nähden ”vasemmaksi” ja ”oikeaksi” puoleksi. Melko korkealla merkintätasolla aletaan olemaan, jos jokainen hyllykerros ja jokaisen tavaran paikka on nimetty erikseen.

Varastonhallintajärjestelmä (WMS)

Nimettyjen varastopaikkojen tallentaminen varastonhallintajärjestelmään (tai muuhun vastaavaan), helpottaa monia varastoille tärkeitä toimintoja kuten inventointia, FIFOn noudattamista sekä keruureittien optimointia. Parhaimmatkaan ohjelmistot eivät osaa auttaa varastotilan laskemisessa, ellei niille ensin selitetä, montako varastopaikkaa on kaiken kaikkiaan, ja missä kaikissa niissä on tällä hetkellä tavaraa.

Miksi merkitä? Miksi ei merkitä?

Merkintöjen puuttumisen yleisin selitys on ”kyllä minä tiedän missä minun tavarani on ilman merkintöjäkin”. Ja varmasti tiedätkin. Mutta tietävätkö muut? Tavaran löytämistä helpottaa huomattavasti, kun sen paikan voi kertoa yksiselitteisesti merkintöjen avulla. Oletko yrittänyt etsiä naapurin vara-avaimia ohjeistuksella ”siellä ne ovat autotallin työkalukaapin alalaatikossa oranssissa viehelaatikossa”?

Hyvä merkintä kertoo etsijälle minkälaisesta paikasta pitää etsiä. Varastopaikkojen fiksu nimeäminen kertoo etsijälle minkä tyyppisestä varastosta on kyse, sen lisäksi että ohjaa oikeaan paikkaan. Loogisessa järjestyksessä etenevät varastopaikkojen nimet helpottavat varastossa navigoimista.

Merkintöjen tekeminen on helppoa. Käytävien nimeämisessä ja paikkojen numeroinnissa kannattaa varautua mahdollisiin tulevaisuuden laajentumisiin (ettei tarvitse tehdä kaikkia merkintöjä uusiksi jos ”ykköshyllyn” etupuolelle tulee pari hyllyä lisää). Loppu on tulostamista ja merkintöjen kiinnittämistä.

Onko sinun varastosi hyvin organisoitu?

Ota yhteyttä – keskustellaan miten Ziirto voisi tehostaa sinun varastointijärjestelmääsi.