Tuotanto ei saisi odottaa materiaalia – miten täydennykset kannattaa järjestää?

Sisälogistiikka

Tuotanto ei saisi odottaa materiaalia – miten täydennykset kannattaa järjestää?

Tuotannon työntekijän pitäisi valmistaa tuotetta, ei etsiä osia. Silti materiaalien etsimiseen ja odottamiseen kuluu päivittäin aikaa, joka ei tuo asiakkaalle lainkaan lisäarvoa.

Ziirto · 6 min lukuaika

Tässä artikkelissa pääset lukemaan muunmuassa seuraavista:

✅ Miksi materiaalin odottaminen on suoraa hukka-aikaa
✅ Kuka vastaa siitä, että materiaalia on saatavilla
✅ Miksi järjestelmän pitää tietää, missä materiaali on
✅ Miten oikea täydennysmenetelmä valitaan materiaalin mukaan

Tuotannon työntekijän tehtävänä pitäisi olla tuotteen valmistaminen, kokoonpano tai jalostaminen. Silti monessa yrityksessä merkittävä osa työpäivästä kuluu materiaalien etsimiseen, puuttuvien osien selvittämiseen ja varastossa käymiseen.

Työ voi näyttää kiireiseltä. Ihmiset liikkuvat, puhelimet soivat ja osia haetaan kiireellä eri puolilta tehdasta. Tuotannon näkökulmasta kyse on kuitenkin usein puhtaasta hukasta.

Jos asentaja joutuu keskeyttämään työnsä puuttuvan osan vuoksi, ongelma ei ole se, kuinka nopeasti hän löytää materiaalin. Olennaisempi kysymys on, miksi materiaalin puuttuminen huomattiin vasta silloin, kun sitä tarvittiin.

Hyvin toimivassa tuotannossa oikeat materiaalit ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja oikeina määrinä. Tämän pitäisi perustua määriteltyyn toimintamalliin ja luotettavaan järjestelmäohjaukseen – ei työntekijöiden muistiin, kokemukseen tai jatkuvaan kiireellä reagoimiseen.

Materiaalin odottaminen on suoraa hukka-aikaa

Materiaalipuutteen vaikutus ei rajoitu siihen aikaan, joka osan etsimiseen käytetään.

Kun tarvittavaa materiaalia ei löydy, työ keskeytyy. Työntekijä voi joutua kysymään asiasta kollegalta, työnjohdolta tai logistiikalta. Varastosta tarkistetaan saldoja, kierretään mahdollisia säilytyspaikkoja ja selvitetään, onko osa saapunut, kerätty väärään paikkaan tai käytetty toiselle tilaukselle.

Joskus osa löytyy. Joskus ei.

Etsimisen lisäksi aikaa kuluu odottamiseen, työn uudelleen aloittamiseen ja tuotannon aikataulun järjestämiseen. Pahimmillaan yhden osan puuttuminen pysäyttää kokonaisen työvaiheen tai estää tuotteen valmistumisen.

Kaikki tämä on suoraa hukka-aikaa, joka ei lisää tuotteen arvoa asiakkaalle.

Ongelma ei aina näy tuotantomäärissä yksittäisenä suurena häiriönä. Usein kyse on pienistä, päivittäin toistuvista katkoksista. Viisi minuuttia tässä, kymmenen minuuttia tuolla. Kun samanlaiset tilanteet toistuvat useilla työntekijöillä ja useissa vuoroissa, vuositasolla puhutaan helposti huomattavasta työmäärästä.

Kuka vastaa siitä, että materiaalia on saatavilla?

Tuotannon materiaalitäydennyksissä vastuiden pitää olla selkeät.

Yllättävän usein toimintamalli perustuu siihen, että tuotannon työntekijä huomaa materiaalin loppuvan ja lähtee hakemaan sitä itse. Jos materiaalia ei löydy, hän pyytää apua logistiikalta tai työnjohdolta.

Tällöin täydennys käynnistyy vasta, kun puute on jo vaikuttanut tuotantoon.

Parempi toimintamalli on sellainen, jossa materiaalitarve tunnistetaan ennen puutteen syntymistä. Logistiikka vastaa materiaalin toimittamisesta sovittuun paikkaan ja tuotanto voi keskittyä omaan ydintehtäväänsä.

💡 Tämä ei tarkoita, että sama täydennysmalli sopisi kaikkiin materiaaleihin. Ratkaisu voi perustua esimerkiksi:

  • järjestelmästä muodostuvaan täydennystehtävään
  • tuotantosuunnitelman tai työmääräimen mukaiseen keräilyyn
  • vaihekohtaiseen settikeräilyyn
  • Kanban- tai kaksilaatikkojärjestelmään
  • ennalta määriteltyihin täydennyskierroksiin
  • tuotannon tekemään sähköiseen tilauspyyntöön.

Olennaista on, että toimintatapa on määritelty. Materiaalin saatavuus ei saa riippua siitä, kuka sattuu olemaan työvuorossa tai kuka muistaa tarkistaa tilanteen.

Järjestelmän pitää tietää, missä materiaali on

Materiaalitäydennysten toimivuus edellyttää luotettavaa tietoa.

Jos järjestelmä näyttää materiaalille saldoa, mutta kukaan ei tiedä, missä se fyysisesti sijaitsee, järjestelmän tieto ei palvele tuotantoa eikä logistiikkaa. Sama ongelma syntyy, jos materiaali löytyy hyllystä, mutta varastopaikkaa tai saldoa ei ole kirjattu järjestelmään oikein.

Materiaalin pitäisi olla sekä fyysisesti että järjestelmällisesti hallinnassa.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että:

  • jokaisella materiaalilla on määritelty varastopaikka
  • varastopaikat on merkitty selkeästi
  • vastaanotot, siirrot ja kulutukset kirjataan
  • tuotantoon toimitetun materiaalin sijainti tunnetaan
  • saldoihin ja paikkatietoihin voidaan luottaa
  • epäselville ja tunnistamattomille materiaaleille on oma käsittelytapansa.

Järjestelmäohjauksen puuttuessa materiaalien hallinta siirtyy helposti ihmisten muistin varaan. Kokeneet työntekijät tietävät, missä tavaroita yleensä säilytetään, mitä vaihtoehtoista osaa voidaan käyttää ja keneltä asiaa kannattaa kysyä.

Toiminta voi näyttää sujuvan niin kauan kuin oikeat ihmiset ovat paikalla. Todellisuudessa prosessi on haavoittuva.

Hyvä järjestelmä ei ole vain saldoluettelo. Sen pitäisi ohjata materiaalin vastaanottoa, varastointia, keräilyä, siirtoja ja täydennyksiä niin, että käyttäjän ei tarvitse arvailla seuraavaa tehtävää tai materiaalin sijaintia.

”Toiminta näyttää sujuvan niin kauan kuin oikeat ihmiset ovat paikalla. Todellisuudessa prosessi on haavoittuva.”

Kaikkea ei kannata toimittaa samalla tavalla

Tuotannon materiaalien tarpeet voivat erota merkittävästi toisistaan.

Pienet, edulliset ja nopeasti kuluvat vakio-osat voidaan täydentää esimerkiksi kaksilaatikko- tai Kanban-menetelmällä. Suuret, kalliit tai tuotekohtaiset komponentit kannattaa toimittaa tuotantosuunnitelman tai työmääräimen perusteella.

Joissakin työvaiheissa paras ratkaisu voi olla tuotekohtainen setti, joka sisältää kaikki kokoonpanossa tarvittavat osat. Toisissa tehtävissä materiaalit kannattaa säilyttää kiinteillä paikoilla työpisteen läheisyydessä ja täydentää säännöllisillä kierroksilla.

Sama ratkaisu ei myöskään sovi nopeasti kiertävälle vakio-osalle ja harvoin käytettävälle erikoiskomponentille.

Materiaalitäydennyksiä suunniteltaessa pitää tuntea ainakin:

  • materiaalin kulutus
  • kulutuksen vaihtelu
  • materiaalin koko ja käsiteltävyys
  • toimitus- ja täydennysaika
  • materiaalipuutteen vaikutus tuotantoon
  • varastointiin käytettävissä oleva tila
  • tuotantosuunnitelman luotettavuus.

Hyvä toimintamalli ei tarkoita mahdollisimman suuren materiaalimäärän tuomista tuotantoon varmuuden vuoksi. Ylitäyttö vie tilaa, vaikeuttaa järjestyksen ylläpitoa ja lisää materiaalien sekoittumisen tai vaurioitumisen riskiä.

Tavoitteena on hallittu saatavuus, ei mahdollisimman suuri puskuri.

Tuotannon ja logistiikan pitää toimia samalla tiedolla

Materiaalitäydennys ei ole vain logistiikan sisäinen prosessi. Se yhdistää hankinnan, varaston, tuotannonsuunnittelun, tuotannon ja tietojärjestelmät.

Jos tuotantosuunnitelma muuttuu, tiedon pitää välittyä materiaalien keräilyyn ja toimitukseen. Jos osa puuttuu varastosta, tuotannon pitää saada tieto ennen työn aloittamista. Jos materiaalin kulutus poikkeaa suunnitellusta, poikkeama pitää tunnistaa ja käsitellä.

Ongelmia syntyy, kun eri toiminnot työskentelevät eri tiedoilla.

Tuotanto voi olettaa materiaalien olevan valmiina. Logistiikka ei ole saanut tietoa tarpeesta. Järjestelmä näyttää saldoa, vaikka materiaalit on siirretty kuittaamatta tuotantoon. Hankinta uskoo nykyisen varastomäärän riittävän, vaikka osa saldosta on varattu toiselle tuotteelle.

Tällöin kiire alkaa näkyä vasta tuotannon työpisteellä, vaikka ongelma on syntynyt paljon aikaisemmin.

Toimiva täydennysprosessi edellyttää yhteisiä pelisääntöjä, selkeitä vastuita ja ajantasaista tilannekuvaa.

Kehittäminen alkaa nykytilan ymmärtämisestä

Materiaalitäydennysten kehittämistä ei kannata aloittaa suoraan automaatiosta, uudesta järjestelmästä tai trukkihankinnasta.

Ensin pitää selvittää, miten materiaalit tällä hetkellä liikkuvat.

Hyviä kysymyksiä ovat esimerkiksi:

✅ Kuka havaitsee materiaalitarpeen?
✅ Miten täydennys käynnistyy?
✅ Kuka kerää ja toimittaa materiaalin?
✅ Mistä tieto materiaalitarpeesta saadaan?
✅ Kuinka usein tuotanto joutuu itse hakemaan osia?
✅ Mitä materiaaleja etsitään toistuvasti?
✅ Kuinka paljon aikaa puutteisiin, etsimiseen ja odottamiseen kuluu?
✅ Voidaanko järjestelmän saldoihin ja varastopaikkoihin luottaa?
✅ Mihin materiaalit toimitetaan tuotannossa?
✅ Mitä tapahtuu ylimääräisille tai käyttämättä jääneille osille?

Havainnoinnin ja työn mittaamisen avulla voidaan nähdä, kuinka paljon tuotannon työajasta kuluu materiaalien käsittelyyn, hakemiseen ja puutteiden selvittämiseen.

Usein ensimmäiset kehityskohteet ovat yksinkertaisia. Varastopaikat merkitään, järjestelmätiedot korjataan, täydennysvastuut sovitaan tai usein käytetty materiaali sijoitetaan lähemmäs käyttöpaikkaa.

Suurempia ratkaisuja kannattaa suunnitella vasta, kun tiedetään, mitä ongelmaa niillä ollaan ratkaisemassa.

Tuotannon tehtävä ei ole etsiä osia

Hyvin järjestetty materiaalitäydennys ei välttämättä näy tuotannon työntekijälle juuri lainkaan. Materiaalit ovat saatavilla silloin, kun niitä tarvitaan, eikä työn tekeminen keskeydy niiden etsimiseen.

Tämän taustalla on kuitenkin paljon suunnittelua:

  • selkeä materiaalinohjaus
  • luotettava järjestelmätieto
  • tarkoituksenmukainen varastointi
  • määritellyt täydennysmenetelmät
  • sovitut vastuut
  • tuotannon ja logistiikan välinen tiedonkulku.

Materiaalien etsiminen ja niiden odottaminen eivät kuulu tuotteen valmistamiseen. Ne ovat hukkaa, jonka kustannukset näkyvät tuotannon tehokkuudessa, toimituskyvyssä ja työn mielekkyydessä.

Tuotannon työntekijän pitäisi voida keskittyä tuotteen tekemiseen. Logistiikan ja järjestelmien tehtävänä on varmistaa, että tekemiseen tarvittavat materiaalit ovat oikeassa paikassa ennen kuin niitä tarvitaan.

Katsotaan yhdessä, mihin teidän prosessissanne aika oikeasti kuluu.

Jutellaanko lisää?

Jos ei tule tulosta, ei tule laskua. Ziirto – Sisälogistiikan uusi taso.

OTA YHTEYTTÄ

Mitäpä sanot, olisiko aika kehittää teidänkin sisälogistiikkaanne?

ANTTI PAJUKIVI

Kehitysinsinööri

+358 50 5513100

        

Tietoturva logistiikkajärjestelmissä – Kuinka suojautua kyberuhilta?

Logistiikka ei ole enää pelkkää fyysisten tavaravirtojen hallintaa. Varastot, kuljetukset ja toiminnanohjaus nojaavat tänä päivänä yhä enemmän digitaalisiin järjestelmiin: WMS-ratkaisuihin, ERP:iin, kuljetusten seurantatyökaluihin ja erilaisiin automaatiojärjestelmiin. Tämä tuo merkittäviä hyötyjä tehokkuuden ja läpinäkyvyyden kannalta, mutta samalla avaa myös uusia haavoittuvuuksia. Kyberuhat eivät kohdistu enää vain pankkeihin tai pilvipalveluihin – myös varastot ja toimitusketjut ovat nykyään houkuttelevia kohteita hyökkäyksille.

Lue lisää ERP ja WMS järjestelmistä.

Miksi tietoturva on niin kriittistä logistiikassa?

Yksi syy on toimitusketjun haavoittuvuus. Jos yksikin järjestelmä joutuu hyökkäyksen kohteeksi, voi koko ketju pysähtyä. Lisäksi varastoissa liikkuu valtava määrä luottamuksellista tietoa asiakkaista, tuotteista ja toimituksista – tiedot, joiden vuotaminen voi aiheuttaa paitsi mainehaittaa myös merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Myös automaatio on entistä riippuvaisempi verkkoyhteyksistä: esimerkiksi AGV-trukit ja automaattivarastot voivat lamaantua palvelunestohyökkäyksen seurauksena.

Tyypillisimmät uhat logistiikan arjessa

Kyberuhkia on monenlaisia, mutta logistiikassa yleisimpiä ovat kiristyshaittaohjelmat, jotka voivat lukita koko varastonhallintajärjestelmän, sekä tietomurrot, joissa asiakas- ja toimitustietoja päätyy ulkopuolisille. Myös palvelunestohyökkäykset (DDoS) voivat hetkessä lamaannuttaa verkkopohjaiset ratkaisut, ja on muistettava, että osa riskeistä syntyy yrityksen sisältä: inhimilliset virheet, puutteellinen koulutus tai jopa tahallinen väärinkäyttö voivat olla yhtä vaarallisia kuin ulkoinen hyökkäys.

Miten yritys voi suojautua?

Tietoturva ei synny itsestään, vaan se vaatii jatkuvaa työtä ja selkeitä prosesseja. Hyvin laadittu tietoturvapolitiikka määrittelee vastuut ja toimintatavat, ja roolipohjainen käyttöoikeuksien hallinta varmistaa, ettei kaikilla käyttäjillä ole pääsyä kaikkiin tietoihin. Päivitysten säännöllisyys ja haavoittuvuuksien valvonta ehkäisevät monia hyökkäyksiä jo ennen kuin ne ehtivät toteutua. Yhtä tärkeää on henkilöstön koulutus – phishing-testit ja käytännön harjoitukset auttavat tunnistamaan uhkia ajoissa.

Lisäksi yrityksen kannattaa panostaa varmuuskopioihin ja palautumissuunnitelmaan. Hyökkäystilanteessa nopea palautuminen on usein halvin ja tehokkain vakuutus. Sama ajattelutapa pätee muuhunkin turvallisuuteen: kuten olemme kirjoittaneet artikkelissa turvallisuuskulttuurista varastossa, ennakointi ja jatkuva parantaminen ovat aina tehokkaampia kuin jälkikäteinen reagointi.

Lue lisää varaston turvallisuudesta tästä.

Case: kun kyberhyökkäys pysäyttää varaston

Kuvitellaan tilanne, jossa varaston WMS-järjestelmä joutuu kiristyshaittaohjelman kohteeksi. Yhtäkkiä tuotteita ei voida vastaanottaa eikä lähettää. Yhden päivän seisokki voi maksaa satojatuhansia euroja. Yrityksillä, jotka olivat ottaneet käyttöön ajantasaiset varmuuskopiot ja harjoitelleet palautumista, toiminta käynnistyi uudelleen tunneissa. Niillä, joilla suunnitelmaa ei ollut, seisokki saattoi kestää päiviä.

Tietoturva on myös kilpailuetu

Logistiikan asiakkaat kysyvät yhä useammin: “Kuinka varmistatte tietoturvanne?” Kun yritys pystyy vastaamaan tähän vakuuttavasti, se ei ainoastaan suojaa omaa toimintaansa, vaan myös vahvistaa luotettavuuttaan markkinoilla. Turvallinen toimitusketju on nykypäivänä yhtä tärkeä kuin nopea toimitusaika. Samalla tavalla kuin materiaalivirtojen optimointi lisää tehokkuutta, vahva tietoturva tuo ennakoitavuutta ja vakautta koko liiketoimintaan.

Lue lisää materiaalivirtojen optimoinnista.

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Varaston täydennyksen optimointi – Kuinka välttää yli- ja alivarastointi?

Ylitäytetty varasto sitoo pääomaa, kasvattaa kustannuksia ja heikentää tilankäyttöä. Alivarasto taas johtaa toimitusviiveisiin, tyytymättömiin asiakkaisiin ja hätätilauksista johtuviin lisäkuluihin. Kumpikaan ei ole sattumaa – vaan seurausta täydennysprosessin hallinnasta.

Varaston täydennyksen optimointi ei ole vain sitä, että tavaraa tilataan “kun se loppuu”, vaan järjestelmällistä, dataan ja prosesseihin perustuvaa johtamista. Ja se näkyy – suoraan tuloksessa.

Varaston täydennyksen optimointi lyhyesti:

  • Perustuu kysyntätietoon, ei mutuun
  • Yhdistää ABC-analyysin ja varastopaikkasuunnittelun
  • Hyödyntää jatkuvaa seurantaa, ei pelkkää kuukausikatsausta
  • Tunnistaa riskituotteet – ja reagoi ajoissa
  • Automatisointi ja hälytysrajat tukevat varmaa saatavuutta

Mitä ylitäyttö oikeasti maksaa?

Eräässä varastossa suunniteltiin layout-uudistusta, jonka tavoitteena oli lyhentää keräilymatkoja ja Yksi asiakas totesi osuvasti: ”Eihän meillä mikään lopu – mutta ei tää kyllä pyöri kovin tehokkaasti.” Tarkempi analyysi paljasti, että tuotteita oli keskimäärin 28 päivän kysyntää vastaava määrä – vaikka osa nimikkeistä kiersi vain kerran kuukaudessa. Tämä tarkoitti:

  • 15 % turhaa täydennystä
  • 20 % hyllytilasta käytössä tuotteille, joita ei tarvittu
  • Käsittelymäärien kasvu, kun vanhimpia tuotteita siirreltiin ”tieltä pois”

Kun täydennysmalli korvattiin kysyntään perustuvalla järjestelmällä ja tuotteille asetettiin selkeät minimi- ja maksimirajat, saavutettiin seuraavaa:

  • Työn sujuvuus parani, kun ylimääräiset siirtotyöt vähenivät
  • Varastoarvo laski 18 %
  • Saatavuusongelmat vähenivät 70 %

Täydennys ei ole yksittäinen tapahtuma, vaan jatkuva sykli

Hyvä muutosjohtaminen ei ala silloin, kun järjestelmä tilataan tai kun layout tulostetaan A0-koossa Täydennyksen optimointi lähtee siitä, että varastotasojen hallinta on ennakoivaa, ei reaktiivista. Tähän tarvitaan:

  1. Dataa: Myynti, kysyntä, toimitusajat – kaikki vaikuttavat optimaaliseen täydennysrytmiin
  2. Roolit ja vastuut: Kuka tarkkailee, kuka tilaa, kuka hyväksyy poikkeamat?
  3. Työkalut: WMS tai ERP-järjestelmät, joissa on täydennyslogiikka tai vähintään hälytysrajat

Seuranta: Säännöllinen läpikäynti tuotteista, joiden kierto on nopeutunut tai hidastunut

Äly täydennyksen taustalla: yhdistä sijainti, nopeus ja tarve

Usein täydennyksen tehostus tapahtuu vasta, kun se linkitetään layoutiin ja kiertonopeuteen. Esimerkiksi:

  • Nopeasti kiertävät tuotteet kannattaa täyttää päivittäin, suoraan keräilypaikalle
  • Hitaasti liikkuville tuotteille riittää viikoittainen tarkistus ja erillinen säilytyspaikka
  • Erityistuotteille tai asiakaskohtaisille nimikkeille voidaan rakentaa erillinen täydennysprosessi

Kun nämä periaatteet yhdistetään automaattisiin täydennysehdotuksiin tai visuaalisiin indikaattoreihin, täydennys muuttuu hallituksi osaksi arkea – ei häiriöksi, joka vie aikaa ja energiaa.

Kun täydennys toimii, koko varasto toimii

Yli- ja alivarastoinnin ongelmat eivät ole varaston ongelmia – ne ovat johtamisen ja prosessin ongelmia. Kun täydennys toimii, työnteko on sujuvampaa, tilaa vapautuu, asiakas saa mitä tarvitsee – ja koko organisaatio hengittää vapaammin.

Täydennys ei ole vain tilaus – se on päätös, joka ohjaa varaston tehokkuutta joka päivä.

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

ERP ja sisälogistiikka – Miten toiminnanohjaus parantaa varastonhallintaa?

Sisälogistiikka on täynnä liikkuvia osia – ja niiden hallinta vaatii muutakin kuin pelkkää mututuntumaa. Kun ERP-järjestelmä (toiminnanohjausjärjestelmä) integroidaan osaksi varaston prosesseja, koko sisälogistiikka saa uudenlaisen selkärangan. Kyse ei ole vain järjestelmästä, vaan tavasta hallita tietoa, ennakoida muutoksia ja johtaa toimintaa älykkäämmin.

Yksi järjestelmä, yksi totuus

ERP:n suurin hyöty on sen kyky yhdistää eri liiketoimintaprosessit saman järjestelmän alle. Kun varasto, osto, tuotanto ja myynti toimivat yhdellä alustalla, tieto ei jää eri järjestelmien tai yksiköiden taakse piiloon. Sen sijaan saadaan reaaliaikainen näkymä varastotilanteeseen, tilausvirtoihin ja tuotantosuunnitelmiin.

Varastonhallinnan näkökulmasta tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että saldotiedot pysyvät ajan tasalla, täydennystilaukset voidaan ajoittaa tarkemmin ja asiakastilaukset saadaan käsiteltyä ilman manuaalista kuittailua. Kun tieto kulkee, virheet vähenevät ja turhat viiveet karsiutuvat pois.

Sisälogistiikka datan ohjauksessa

Kun ERP tuottaa jatkuvasti ajankohtaista dataa varaston toiminnasta, avautuu mahdollisuus tehdä sisälogistiikasta aidosti tiedolla johdettua. Tilausvolyymit, toimitusajat, varaston kierto ja keräilyajat eivät ole enää arvauksia, vaan mitattavia lukuja, joiden perusteella toimintaa voidaan kehittää.

Esimerkiksi usein liikkuvien tuotteiden sijoittaminen lähemmäs pakkauspisteitä, lähettämöä tai käyttöpaikkaa voi perustua suoraan ERP:stä saatavaan dataan. Sama koskee resurssien optimointia: jos nähdään, milloin tilauspiikit toistuvat, voidaan myös henkilöstöresursseja ja kulkureittejä suunnitella paremmin.

ERP ja WMS – tehokkuutta eri tasoilla

Vaikka ERP tarjoaa strategisen kokonaiskuvan, varaston päivittäinen toiminta vaatii rinnalleen operatiivisen työkalun. Tässä kohtaa mukaan astuu WMS eli varastonhallintajärjestelmä. ERP ja WMS eivät kilpaile, vaan täydentävät toisiaan: toinen suunnittelee, toinen toteuttaa.

Yhdessä ne mahdollistavat automaattiset täydennyshälytykset, keräilyreittien optimoinnin ja tarkemman inventoinnin. Esimerkiksi ERP voi ennustaa kysynnän kasvun, ja WMS huolehtii siitä, että oikeat tuotteet ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Näin sisälogistiikka pysyy mukana liiketoiminnan tahdissa – tai jopa askeleen edellä.

[Lue täältä lisää, miten WMS tehostaa varastonhallintaa.]

Kun järjestelmät tukevat arkea, tapahtuu kehitystä

Yksi asiakkaistamme otti käyttöön uuden ERP-järjestelmän, jonka avulla varasto saatiin integroitua suoraan tuotannon ja ostotoiminnan kanssa. Täydennystilaukset lähtivät automaattisesti liikkeelle, kun varastotaso laski alle määritellyn rajan. Keräilyvirheet vähenivät huomattavasti, ja tuotannon seisokit harvenivat, kun komponentit olivat oikeaan aikaan saatavilla.

Tämä ei vaatinut massiivista järjestelmäuudistusta tai vuosien projektia – vaan selkeää tavoitetta ja vaiheittaista etenemistä. Lopputulos? Tehokkaampi varasto, parempi toimitusvarmuus ja ennen kaikkea tyytyväisemmät asiakkaat.

Mietitkö, miten ERP voisi tukea varastonhallintaa?

Jos ERP-järjestelmä on jo käytössä mutta sen ja varaston välinen yhteys tuntuu hataralta, voi olla hyvä hetki tarkastella kokonaisuutta uudelleen. Oikein toteutettuna ERP ei ole vain taloushallinnon työkalu – vaan koko sisälogistiikan moottori.

Me Ziirrolla autamme asiakkaita rakentamaan toimivia ja käytännönläheisiä ratkaisuja, joissa järjestelmät palvelevat toimintaa – eivät toisinpäin. Ota yhteyttä, niin katsotaan yhdessä, miten ERP voisi palvella teidän varastonhallintaa paremmin.

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Automaattivarastot käytännössä – Milloin investointi kannattaa?

Automaattivarastosta puhutaan usein kuin kaukaisesta tulevaisuudesta – teknologiana, jota suuryritykset hyödyntävät, mutta johon pienemmillä toimijoilla ei ole asiaa. Todellisuudessa automaatio on valunut jo vuosia yhä laajemmalle. Moni pk-yrityskin on tehnyt päätöksen investoida, ja vielä useampi miettii: milloin se oikeasti kannattaa?

Vastaus ei ole yksiselitteinen, mutta yksi asia on varma: automaattivarasto ei ole pelkkä laitehankinta, vaan strateginen valinta. Ja oikein ajoitettuna se maksaa itsensä takaisin nopeammin kuin usein uskalletaan arvioida.

Automaattivarasto ei tarkoita täyttä robotisaatiota

Kun puhutaan varastoautomaatiosta, monelle tulee mieleen täysin miehittämättömät tilat, joissa robotit hoitavat kaiken. Todellisuus on kuitenkin usein paljon maanläheisempi. Automaattivarasto voi tarkoittaa esimerkiksi goods-to-person-järjestelmää, jossa tuotteet tuodaan keräilypisteelle automaattisesti, tai hissivarastoa, joka hyödyntää varaston korkeutta paremmin.

Kyse on siis enemmän älykkäästä tilankäytöstä, sujuvammasta keräilystä ja prosessien vakioinnista kuin täydellisestä robottivarastosta. Ja juuri siksi teknologia soveltuu myös keskikokoisiin ja jopa pieniin varastoihin.

[Lue täältä lisää, miten optimoit varaston materiaalivirrat sekä käytettävyyden.]

Milloin investointi automaattivarastoon kannattaa?

Automaattivaraston kannattavuus riippuu ennen kaikkea toiminnan luonteesta. Jos varastossa on paljon toistuvia keräilytoimintoja, suuri määrä pieniä tilauksia tai tarve maksimoida käytettävissä oleva tila, alkaa investointi nopeasti näyttää järkevältä.

Usein automaatio tulee ajankohtaiseksi, kun varaston nykyinen rakenne tulee vastaan – esimerkiksi kapasiteetti ei riitä, keräily on liian hidasta tai virheitä tapahtuu liikaa. Jo pelkästään tilaongelmat voivat riittää perusteluksi: automaattivarasto voi mahdollistaa jopa kaksinkertaisen kapasiteetin ilman laajennustarvetta.

Toinen tärkeä mittari on työvoiman käyttö. Jos työntekijöiden aika kuluu pääasiassa tavaran etsimiseen ja siirtämiseen, automaatio voi vapauttaa heidät tuottavampiin tehtäviin. Samalla virheet vähenevät ja toimitusvarmuus paranee – asiat, jotka näkyvät suoraan asiakastyytyväisyydessä.

Investointi vai vaiheittainen kehitys?

Vaikka automaattivarastot voivat olla isoja investointeja, niiden ei tarvitse olla kertarysäyksiä. Moni yritys lähtee liikkeelle pilottiratkaisulla: yksi hyllymoduuli, yksi keräilypiste, yksi tuotekategoria. Kun tulokset nähdään käytännössä – lyhyemmät käsittelyajat, pienemmät virhemäärät ja parempi tilankäyttö – on helpompi perustella järjestelmän laajentamista.

Erityisen kiinnostavaa on, että monet automaattivarastot ovat tänä päivänä modulaarisia ja skaalautuvia. Tämä mahdollistaa sen, että teknologia voi kasvaa liiketoiminnan mukana – eikä yrityksen tarvitse sitoutua kerralla kaikkeen.

Todelliset hyödyt näkyvät arjessa

Automaation hyödyt eivät rajoitu pelkästään tehokkuuteen. Työturvallisuus paranee, kun raskaat nostot ja trukkiliikenne vähenevät. Työn ergonomia paranee, kun tavarat tulevat työntekijän luo – ei toisinpäin. Lisäksi automaatio parantaa FIFO- ja FEFO-toimintaperiaatteiden toteutumista ja vähentää hävikkiä, kun tuotteiden kierto ja eräseuranta pysyvät hallinnassa.

Koska automaatio tekee toistuvat tehtävät samalla tavalla joka kerta, prosessi muuttuu ennakoitavaksi ja hallittavaksi.

Yksi asiakkaamme investoi automaattiseen hissivarastoon tilanteessa, jossa manuaalinen varasto oli kasvanut ahtaaksi ja keräilyajat venyivät kohtuuttomiksi. Jo ensimmäisen puolen vuoden aikana keräily tehostui 40 %, virheet vähenivät merkittävästi ja varaston tilankäyttö saatiin kaksinkertaistettua. Investoinnin takaisinmaksuajaksi arvioitiin alle kaksi vuotta – ja se piti paikkansa.

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

WMS-järjestelmän käyttöönotto – Askeleet onnistuneeseen implementointiin

WMS-järjestelmä ei ole taikatemppu, mutta se voi tehdä ihmeitä varastonhallinnan tehokkuudelle. Kun käyttöönotto tehdään oikein, järjestelmä ei vain seuraa varastopaikkoja – se ohjaa, optimoi ja auttaa tekemään parempia päätöksiä. Monelle yritykselle tämä tarkoittaa siirtymistä exceleistä ja mututuntumasta datavetoiseen arkeen. Mutta miten varmistetaan, että investointi tuottaa tulosta?

Onnistunut WMS-implementointi ei ole pelkkä IT-projekti – se on muutosprosessi, joka vaikuttaa koko sisälogistiikan toimintamalliin.

Tavoitteet ensin – järjestelmä ei ratkaise ongelmia, joita ei ole tunnistettu

Ennen kuin valitaan järjestelmää tai koulutetaan henkilökuntaa, pitää tietää, mitä halutaan saavuttaa. Onko ongelmana keräilyaika? Varastopaikkojen heikko hyödyntäminen? Inventointivirheet?

Hyvin määritelty tavoite – kuten “vähentää keräilyaikaa 30 %” tai “nostaa inventointitarkkuus yli 95 %” – antaa selkeän suunnan ja toimii myöhemmin myös mittarina onnistumiselle.

Nykytilan kartoitus – missä pullonkaulat oikeasti ovat?

Liian usein WMS-järjestelmä yritetään istuttaa vanhojen prosessien päälle. Se on kuin laittaisi uuden moottorin autoon, jonka renkaat puuttuvat. Ennen käyttöönottoa kannattaa analysoida varaston nykytila: mitä tehdään, missä tapahtuu viiveitä ja mitkä prosessit aiheuttavat virheitä?

Moni yritys hyötyy jo tässä vaiheessa ulkopuolisesta näkemyksestä – layout-suunnittelu, työntutkimus ja varaston virtauskuvaukset auttavat rakentamaan toimivan pohjan WMS:n varaan.

[Lue lisää siitä, miten WMS tehostaa varastonhallintaa!]

Teknologia tukena – ei esteenä

Modernit WMS- tai ERP-järjestelmät voivat tarjota ison avun vastaanoton tehostamiseen. Kun tilaus, toimitus ja varastopaikka ovat yhdistettynä järjestelmään, pystytään tavarat kirjaamaan sisään nopeasti ja tarkasti. Tämä mahdollistaa myös sen, että tavarat voidaan reitittää suoraan oikeille paikoille tai jopa suoraan keräilyyn – ilman ylimääräistä siirtelyä.

Mutta pelkkä järjestelmä ei riitä. Käyttöönoton pitää olla osa prosessin kokonaisuutta, ei irrallinen ratkaisu. Parhaimmillaan teknologia tekee työn helpommaksi ja virheettömämmäksi – pahimmillaan se hidastaa, jos se ei palvele arjen käytäntöjä.

[Lue lisää, miten WMS tehostaa varastonhallintaa.]

Järjestelmän valinta – skaalaudu, älä osta liikaa

Kaikki WMS:t eivät ole samanlaisia, eikä tarvitsekaan olla. Tärkeintä on löytää ratkaisu, joka tukee yrityksen nykyisiä prosesseja ja kasvaa liiketoiminnan mukana. Moni WMS tarjoaa kevyitä aloituspaketteja, jotka voi laajentaa myöhemmin automaatiolla, ERP-integraatioilla tai älykkäällä raportoinnilla.

Esimerkiksi pienempi verkkokauppa saattaa tarvita vain älykkään keräilytoiminnon, kun taas teollisuusyritys hyötyy reaaliaikaisesta varastopaikkojen hallinnasta ja täydennysennusteista.

Käyttöönotto vaiheittain – kaikki ei tarvitse tapahtua kerralla

Yksi yleisimmistä virheistä on yrittää ottaa koko järjestelmä käyttöön kerralla. Parempi vaihtoehto on edetä vaiheittain: ensin perustoiminnot, sitten keräilyn optimointi ja myöhemmin vaikkapa inventointityökalut tai integraatiot.

Tämä mahdollistaa henkilöstön koulutuksen ilman ylikuormitusta ja järjestelmän hienosäädön tosielämän havaintojen perusteella. Parhaimmillaan ensimmäiset hyödyt näkyvät jo viikoissa.

Sitoutuminen ja seuranta – WMS ei toimi itsekseen

Järjestelmä ei tuo tuloksia, ellei sitä käytetä oikein. Siksi henkilöstön koulutus ja jatkuva seuranta ovat kriittisiä. Hyvä käytäntö on nimittää varastoon WMS-vastaava, joka toimii linkkinä järjestelmän, työntekijöiden ja kehitystiimin välillä.

Kun järjestelmän tuottamaa dataa seurataan säännöllisesti – kuten keräilyaikoja, virheprosentteja ja käyttöastetta – voidaan tehdä jatkuvaa parantamista ja reagoida nopeasti muuttuviin tarpeisiin.


WMS-käyttöönotto käytännössä – esimerkki asiakasprojektista

Eräs keskisuuri logistiikkayritys otti käyttöön WMS-järjestelmän tavoitteena vähentää virheitä ja nopeuttaa tilausten käsittelyä. Käyttöönotto eteni vaiheittain, alkaen layoutin uudelleensuunnittelusta ja työntekijöiden koulutuksesta. Lopputulos?

  • Keräilyajat lyhenivät 30 %
  • Virheprosentti laski 0,5 %:iin
  • Inventointitarkkuus nousi 98 %:iin

Eikä tämä vaatinut miljoonaluokan investointia – vain hyvää suunnittelua ja selkeitä askelia.

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Miten WMS tehostaa varastonhallintaa?

Tehokas varastonhallinta on yksi yrityksen kannattavuuden kulmakivistä. Optimaaliset prosessit vähentävät ylimääräisiä kustannuksia, nopeuttavat toimituksia ja parantavat asiakastyytyväisyyttä. Modernit työkalut, kuten varastonhallintajärjestelmät (WMS), tarjoavat ratkaisuja, jotka eivät ole enää vain suuryritysten saatavilla – myös PK-yritykset voivat hyötyä niistä merkittävästi.

WMS-järjestelmän konkreettiset hyödyt

WMS ei ole pelkkä varastopaikkojen hallintatyökalu, vaan järjestelmä, joka optimoi koko varastoprosessin vastaanotosta aina toimitukseen asti. Sen avulla voidaan muun muassa:

  • Tehostaa tilausten käsittelyä: Älykkäät keräilyreitit lyhentävät kulkuaikoja ja nopeuttavat toimituksia.
  • Vähentää varastointivirheitä: Tarkempi seuranta ja automaattiset hälytykset auttavat estämään virheelliset toimitukset ja varaston vajaukset.
  • Optimoida varastotilaa: Automaattinen varastopaikkojen hallinta vähentää turhaa tilankäyttöä ja helpottaa tuotteiden sijoittelua.

Parantaa raportointia ja päätöksentekoa: Reaaliaikainen data antaa selkeän kuvan varaston tilanteesta ja ennakoi mahdollisia ongelmia.

Älykäs seuranta ja automaatio parantavat läpinäkyvyyttä

WMS-järjestelmän suurimpia etuja on reaaliaikainen varastonhallinta. Kun tuotteiden liikkumista voidaan seurata tarkasti, yritys pystyy tekemään parempia päätöksiä esimerkiksi varastotäydennysten, kapasiteetin ja henkilöstöresurssien suhteen. Lisäksi WMS voidaan integroida muihin järjestelmiin, kuten ERP-järjestelmiin ja automaatioratkaisuihin, jolloin tieto kulkee saumattomasti toimitusketjun eri vaiheiden välillä.

Asiakkaan kokemus: WMS-projekti paransi tehokkuutta ja vähensi virheitä

Eräs keskisuuri verkkokauppayritys kohtasi haasteita nopeasti kasvavan tilausvolyymin kanssa. Ennen WMS-järjestelmän käyttöönottoa varastoinnin virheprosentti oli 3,5 %, ja keräilyajat vaihtelivat työntekijöiden kokemustasosta riippuen merkittävästi. Järjestelmän käyttöönoton jälkeen yritys saavutti seuraavat tulokset:

  • Keräilyajat lyhenivät 30 %, mikä mahdollisti nopeammat toimitukset ja lisäsi asiakastyytyväisyyttä.
  • Virheprosentti laski 0,5 %:iin, mikä vähensi palautuksia ja niiden aiheuttamia lisäkuluja.
  • Inventointitarkkuus kasvoi 98 %:iin, mikä vähensi turhaa varaston täydennystä ja paransi kassavirtaa.

Näihin tuloksiin päästiin vaiheittain toteutetulla projektilla, jossa ensin analysoitiin nykyiset prosessit ja tunnistettiin kriittiset kehityskohdat. Käyttöönotto sisälsi myös työntekijäkoulutusta ja toimintatapojen hienosäätöä.

WMS-investointi kannattaa – myös pienissä varastoissa

Teknologian ja työkalujen hyödyntäminen varastonhallinnassa ei edellytä massiivisia investointeja. Moni yritys voi aloittaa kevyillä ratkaisuilla, jotka skaalautuvat liiketoiminnan kasvaessa. Tärkeintä on tunnistaa omaan toimintaan sopivat työkalut ja panostaa järjestelmälliseen käyttöönottoon, jotta tulokset ovat kestäviä. Käytännön kokemukset osoittavat, että hyvin suunniteltu WMS-projekti voi maksaa itsensä takaisin jopa vuodessa ja tuoda pitkäaikaista kilpailuetua.

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Automaation mahdollisuudet varastotyössä – käytännön esimerkkejä

Logistiikka-automaation hyödyt ovat laajasti tunnistettuja, mutta mitä ne tarkoittavat käytännön tasolla? Automaation ei tarvitse tarkoittaa jättimäisiä investointeja tai täyttä uudistusta – sen avulla voidaan myös pienin askelin parantaa tehokkuutta, vähentää virheitä ja vapauttaa työntekijöiden aikaa muihin tehtäviin.

Miten AGV:t tehostavat materiaalivirtoja?

Automated Guided Vehicles (AGV) -ratkaisut eli itsenäisesti liikkuvat kuljetusajoneuvot voivat tuoda merkittäviä säästöjä erityisesti yrityksille, joiden varastotoiminnot vaativat runsaasti siirtelyä ja kuljetuksia. AGV:t voivat:

  • Vähentää manuaalista työkuormaa, jolloin työntekijät voivat keskittyä vaativampiin tehtäviin.
  • Parantaa turvallisuutta, sillä automaattiset ajoneuvot noudattavat aina ohjelmoituja reittejä ja nopeuksia.
  • Optimoida materiaalivirrat, sillä ne voivat kuljettaa tavaroita juuri oikeaan aikaan ja paikkaan ilman tarpeetonta odottelua.

Esimerkki: Eräs teollisuusyritys otti käyttöön AGV-järjestelmän, joka siirsi komponentteja tuotantolinjalle. Tämä vähensi manuaalista siirtotyötä 40 % ja lyhensi tuotantosykliä merkittävästi.

Automaattivarasto – tehokasta tilankäyttöä ja nopeampaa keräilyä

Goods-to-person-järjestelmät eli automaattivarasto muuttavat perinteisen keräilyprosessin täysin. Sen sijaan, että työntekijät liikkuisivat varastossa keräillen tuotteita, automaattivarastot tuovat tuotteet suoraan keräilypisteeseen. Tämä vähentää turhaa liikkumista ja nopeuttaa tilausten käsittelyä.

Automaattivaraston edut:

  • Kapasiteetin kasvattaminen ilman laajennuksia, koska järjestelmä optimoi varastotilan käytön.
  • Nopeampi tilausten käsittely, erityisesti verkkokaupoissa, joissa on suuri määrä pieniä tilauksia.
  • Vähentyneet virheet, sillä järjestelmä huolehtii tuotteiden sijoittelusta ja toimituksesta keräilypisteeseen.

Esimerkki: Verkkokauppatoimija investoi automaattivarastoon, mikä lyhensi tilausten käsittelyaikaa 50% ja lisäsi varaston kapasiteettia ilman lisäneliöitä.

Automaattiset lajittelijat ja pakkauslinjat – sujuvuutta tilausten käsittelyyn

Automaattiset lajittelijat ja pakkauslinjat ovat erityisen hyödyllisiä yrityksille, joiden tilausmäärät vaihtelevat tai kasvavat kausittain. Ne:

  • Nopeuttavat tilausten käsittelyä ilman, että henkilökuntaa tarvitsee lisätä merkittävästi.
  • Vähentävät inhimillisiä virheitä, mikä parantaa asiakaskokemusta ja vähentää palautuksia.
  • Optimoivat pakkausprosessia, jolloin turhan pakkausmateriaalin käyttö vähenee ja logistiikkakustannukset pienenevät. Tuotepakkausten lavoitus käsivarsirobotilla tehostaa prosessia entisestään, parantaen työergonomiaa ja nopeuttaen lähetysten valmistelua.

Esimerkki: Eräs vähittäiskaupan keskusvarasto otti käyttöön automaattisen lajittelujärjestelmän, joka nopeutti tilausten käsittelyä 35 % ja vähensi virheellisten toimitusten määrää yli 60 %.

Automaatio ja manuaalinen työ – parhaat ratkaisut yhdistävät molemmat

Automaation käyttöönotto ei tarkoita, että kaikki työtehtävät siirtyisivät roboteille. Usein paras ratkaisu on yhdistää automatisoidut ja manuaaliset prosessit. Esimerkiksi varastossa voidaan käyttää AGV-ajoneuvoja rutiininomaiseen siirtotyöhön, mutta manuaalinen tarkistus ja laadunvalvonta säilytetään työntekijöillä.

Hyvä esimerkki tästä on varasto, jossa AGV:t hoitavat hyllytyksen ja siirrot, mutta työntekijät vastaavat laadunvalvonnasta ja asiakaskohtaisten pakkausten mukauttamisesta.

Automaation käyttöönotto vaiheittain

Parhaiten automaatio toimii, kun se otetaan käyttöön asteittain. Näin voidaan varmistaa, että järjestelmät sopivat yrityksen prosesseihin ja että työntekijät koulutetaan käyttämään niitä tehokkaasti. Hyvä tapa aloittaa on kartoittaa varaston nykytilanne ja tunnistaa, mitkä prosessit hyötyisivät automaatiosta eniten.

Yrityksen ei tarvitse investoida kerralla koko järjestelmään – pienistä pilottiprojekteista voidaan laajentaa järjestelmää asteittain liiketoiminnan tarpeiden mukaan.

Automaatio tuo tehokkuutta ja skaalautuvuutta

Automaatio ei ole pelkästään suurten yritysten etuoikeus – se voi tarjota merkittäviä etuja myös PK-yrityksille. Kun oikeat ratkaisut valitaan huolellisesti ja käyttöönotto suunnitellaan hyvin, yritys voi saavuttaa:

  • Tehokkaamman ja vähemmän virhealttiin varastonhallinnan.
  • Nopeat ja asiakasystävälliset toimitukset.
  • Joustavan skaalautuvuuden liiketoiminnan kasvaessa.

Parhaat tulokset saavutetaan, kun automaatio tukee yrityksen todellisia tarpeita eikä vain seuraa teknologian uusimpia trendejä.

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

WMS-projektin sudenkuopat 

Wms projekti Ziirto

Tavallisesti keskustelumme ja kirjoituksemme pyörivät onnistumisen ympärillä. Mielestäni on yhtä tärkeää olla tietoinen mahdollisista sudenkuopista. Ohessa omasta mielestäni TOP 5 syytä, miksi uuden varastonhallintajärjestelmän (WMS) projekti epäonnistuu. Näiden sudenkuoppien väistäminen ei välttämättä vielä takaa onnistumista, mutta onnistumiselle on paremmat mahdollisuudet, kun väistää nämä sudenkuopat. 

1. Kiirehdi käyttöönottoon 

Varmin tapa saada epäonnistuminen on ryhtyä toimeen ilman mitään pohjatyötä ja suunnittelua. Voisi kuvitella, että kaikki varastot ovat hyvin samankaltaisia keskenään, mutta näin ei kuitenkaan ole. Jokaisessa varastossa on ainutlaatuisia tarpeita. Ihan ensimmäiseksi kannattaakin kartoittaa oman varaston nykytila ja ennakoida tulevaisuutta. Vierailu toisen toimijan varastolla voi olla silmiä avaava kokemus. Mitä toimintoja työntekijät tarvitsevat onnistuakseen päivittäisessä työssään? Mitä toimintoja he tarvitsevat, että he voivat onnistua työssään myös lähitulevaisuudessa? Lisäksi on hyvä miettiä, mikä on WMS projektin tavoite. Tavoitellaanko ensisijaisesti esimerkiksi keräilyvirheiden vähentämistä, tilausten käsittelyn tehostamista vai selkeytetäänkö/modernisoidaanko toimintatapoja. Mitä paremmin ja kattavammin on lähtötilanne ja tulevaisuuden tahtotila dokumentoitu, sen helpompaa on onnistua projektin seuraavissa vaiheissa. 

2. Valitse halvin järjestelmä 

Kilpailuttaminen ja toimittajan valitseminen on nopeaa, kun vertaillaan vain projektikustannuksia. Tämä on nopea ja yksinkertainen tapa hoitaa kilpailutus ja tehdä perustellusti huono valinta. Kustannusten vertailu on toki tärkeää, mutta vain projektikustannusten vertailun sijaan tulisi katsoa järjestelmän elinkaarikustannuksia. Järjestelmästä muodostuu runsaasti sivukuluja, mm. lisenssimaksujen, palvelimien, käyttölaitteiden, tukipalveluiden ja henkilöstön kouluttamisen muodossa. On hyvin mahdollista, että halvimmasta järjestelmäprojektista voi tulla jo muutamassa vuodessa kaikkein kallein ratkaisu. Hyvä on kuitenkin muistaa kustannuksia vertaillessa, että järjestelmän laadusta ja soveltuvuudesta ei kannata tinkiä kustannussäästöjen toivossa.  

3. Vaadi runsaasti räätälöintiä 

Jos tavoite on nimenomaan epäonnistua, on laajojen ja monimutkaisten räätälöintien vaatiminen avainasioita. Jätä huomioimatta alan parhaat käytännöt ja korosta yrityksesi erityistarpeita. Räätälöinnit myös lisäävät projektin kustannuksia ja kestoa – usein hyvinkin paljon. Lisäksi räätälöinnit tekevät järjestelmän päivittämisestä hyvin työlästä. Usein toimivin kokonaisuus muodostuu toimittajan vakioratkaisusta, jota on jouduttu vain hieman räätälöimään. Toisinaan voi käydä niin, että WMS-toimittaja haluaakin lisätä räätälöintitarpeesi suoraan vakioratkaisuunsa. Vakioratkaisulla on useita hyviä puolia, joita ei välttämättä saa voimakkaasti räätälöidyssä. Vakiojärjestelmien eduiksi voidaan katsoa mm, että ne on todettu toimivaksi erilaisissa käyttöympäristöissä ja tilanteissa, ratkaisu on usein skaalautuva ja sisältää runsaasti lisäominaisuuksia sekä toimittaja ylläpitää ja kehittää sitä jatkuvasti. Lisäominaisuudella tarkoitan esimerkiksi tukea käsitellä erilaisia tilaustyyppejä. Tilanne voi olla, että juuri nyt tälle ominaisuudelle ei ole käyttöä, mutta entä muutaman vuoden kuluttua? 

4. Ohita IT:n tarpeet 

WMS on vahvasti riippuvainen muista järjestelmistä. Ajantasaiset ja tarkat tiedot ovat kriittistä järjestelmän toiminnalle. Epävakaat ja huonosti toteutetut ERP:n ja WMS:n rajapinnat voivat aiheuttaa tehottomuutta varastossasi. Tietojenkin tulisi olla kunnossa, sillä esimerkiksi vanhentuneet, virheelliset ja/tai puutteelliset tuotetiedot voivat tarkoittaa ylimääräisiä toimenpiteitä varastossasi. Onnistuaksesi toimi tiiviissä yhteistyössä IT-osaston tai IT-kumppanisi kanssa. Varaa myös runsaasti aikaa, sillä tämä kokonaisuus vie yllättävän paljon aikaa. Yhteisen kalenteriajan löytäminen voi olla haastavaa. Vaikka omalla organisaatiollasi olisi kalenterissa hyvin aikaa, voi tilanne olla se, että järjestelmä toimittajan soveltuvin IT-asiantuntija onkin sidottu toiseen projektiin.  Haluatko sitoa projektiisi toimittajalta henkilön, joka tuntee ERP-järjestelmäsi vaatimukset erinomaisesti vai sen, jolle ERP-järjestelmäsi on täysin vieras. Niinpä, kalenterin yhteensovittamiseen on hyvä varautua. Huomioitavaa, että integraation testausvaihe kestää myös yllättävän kauan. Aina löytyy bugeja, joiden tutkimisessa ja korjaamisessa kestää… ja sen jälkeen kaikki testataan taas uudestaan. Testauksessa voi tulla esille myös huono datan laatu, joka sekin pitää korjata ennen järjestelmän käyttöönottoa. 

5. Laiminlyö työntekijöiden koulutus 

Kyllä ammattilaiset osaavat käyttää järjestelmää kuin järjestelmää! Järjestelmä on yhtä tehokas kuin sitä käyttävät työntekijät. Jos työntekijät eivät osaa käyttää järjestelmää oikein, järjestelmää voidaan käyttää vajavaisesti ja siihen voidaan syöttää virheellistä tietoa. Tällöin odotetut hyödyt uudesta WMS:sta eivät välttämättä toteudu. Jos kuitenkin haluat onnistua, kannattaa laatia koulutusohjelma uuden järjestelmän niin perustoiminnoista kuin vaativimmista ominaisuuksista. Suotavaa on myös kannustaa käytännön harjoitteluun ennen uuden järjestelmän käyttöönottoa. Tämä vaihe on luontevaa tehdä järjestelmän lopputestausvaiheen yhteydessä. Mitä paremmin työntekijät osaavat käyttää järjestelmää ennakkoon, sen helpompaa tulee olemaan ensimmäisenä päivänä, kun uusi järjestelmä on niin sanotusti oikeassa käytössä.  

Bonus: Hoidetaan-itse-kaiken-muun-työn-ohessa -asenne. Kyllä kaikki hoituu, kun vaan itse tehdään. Harvassa yrityksessä on tällaiseen projektin soveltuvat osaajat ennestään ilman muita velvoitteita. Kun projektille on käytettävissä liian vähän aikaa – on hyvin helppo laiminlyödä pohjatyö. Huonon pohjatyön jäljiltä valitaan järjestelmä, joka ei kunnolla sovellu ja pyydetään räätälöintejä toimintoihin, joita ei todellisuudessa edes tarvita. Vielä kun laitetaan kiireiset palaverit IT:n kanssa, vajavainen testausvaihe ja heikosti koulutettu henkilöstö – on kaaos taattua.  

Kaikkea ei kuitenkaan tarvitsisi hoitaa itse. Jos aihe kiinnostaa enemmän, kannattaa lukea myös Jussin blogi kirjoitus, Varastonhallintajärjestelmän määrittely ja ulkoinen kumppani.

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Varastonhallintajärjestelmän määrittely ja ulkopuolinen kumppani

Varastonhallintajärjestelmän määrittelyn tärkeys yrityksen järjestelmähankinnoissa

Varastonhallinta on yksi yrityksen keskeisimmistä toiminnoista, sillä sen tehokkuus vaikuttaa suoraan liiketoiminnan sujuvuuteen ja tulokseen. Haasteina ovat optimaalisen varastotasojen ylläpito, tilausten käsittely, varastotilan tehokas hyödyntäminen, prosessien tehokas läpimeno, inventaarion hallinta ja asiakaslupauksen varmistaminen. Näiden haasteiden ratkaisemiseksi monet yritykset hankkivat varastonhallintajärjestelmän, joka automatisoi ja tehostaa varastonhallintaprosesseja. Ennen järjestelmän hankintaa on kuitenkin elintärkeää ja erittäin hyödyllistä suorittaa kattava määrittelyprosessi, joka auttaa valitsemaan sopivan varastonhallintajärjestelmän yrityksen ainutlaatuisiin tarpeisiin.

Varastonhallintajärjestelmän määrittelyprosessi on keskeinen vaihe ennen hankintaa, sillä se auttaa ymmärtämään yrityksen tarpeet ja vaatimukset järjestelmää kohtaan. Prosessin aikana kartoitetaan nykyiset varastonhallintaprosessit, tunnistetaan mahdolliset pullonkaulat ja kehityskohteet sekä määritellään tarvittavat toiminnallisuudet ja integraatiot.

Yksi määrittelyn tärkeimmistä syistä on se, että jokainen yritys toimii omien prosessiensa mukaan, joten valmiit varastonhallintajärjestelmät eivät välttämättä sovi täydellisesti yrityksen tarpeisiin. Määrittelyprosessin avulla yritys voi selvittää omat vaatimuksensa ja varmistaa, että valittu järjestelmä tukee niitä.

Toinen syy määrittelyn tärkeydelle on järjestelmän integraatio muihin yrityksen järjestelmiin. Usein varastonhallintajärjestelmä tulee toimimaan yhdessä muiden järjestelmien, kuten myynti- ja laskutusjärjestelmien kanssa. Tässä vaiheessa on tärkeää määritellä, miten nämä järjestelmät kommunikoivat keskenään ja mitä tietoja niiden välillä siirretään. Ilman asianmukaista määrittelyä järjestelmien integrointi voi olla vaikeaa ja aiheuttaa ongelmia tiedonsiirrossa.

Määrittelyn tärkeys korostuu myös budjetin ja aikataulun suunnittelussa. Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto ovat merkittäviä investointeja, joten niiden onnistunut toteutus vaatii riittävää suunnittelua. Määrittelyprosessin avulla yritys voi arvioida tarvittavat resurssit, kustannukset ja aikataulun järjestelmän hankintaan ja käyttöönottoon. Näin vältytään yllätyksiltä ja varmistetaan suunnitelmien onnistuminen.

Lisäksi määrittelyprosessi auttaa välttämään virhearviointeja ja epäonnistuneita hankintoja. Kun yritys tuntee omat tarpeensa ja vaatimuksensa, se pystyy vertailemaan eri järjestelmävaihtoehtoja ja valitsemaan parhaiten sopivan ratkaisun. Ilman määrittelyä yritys saattaa hankkia järjestelmän, joka ei vastaa sen tarpeita tai on liian monimutkainen käyttää. Tällöin joudutaan usein korjaaviin toimenpiteisiin, mikä voi olla aikaa vievää ja kallista.

Kokonaisuudessaan varastonhallintajärjestelmän määrittely on välttämätön vaihe ennen järjestelmän hankintaa. Se auttaa yritystä ymmärtämään omat tarpeensa, suunnittelemaan budjetin ja aikataulun, varmistamaan järjestelmän integraation muihin järjestelmiin sekä välttämään virhearviointeja ja epäonnistuneita hankintoja. Määrittelyprosessin huolellinen toteutus takaa, että yritys saa juuri tarpeisiinsa sopivan ja tehokkaan varastonhallintajärjestelmän, joka auttaa parantamaan toiminnan tehokkuutta ja kannattavuutta.

Miksi hyödyntää ulkopuolista asiantuntijaa varastonhallintajärjestelmän määrittelyssä?

Varastonhallintajärjestelmän määrittelyprosessi voi olla monimutkainen ja vaatii syvällistä ymmärrystä sekä varastonhallinnan että järjestelmäintegraatioiden alueilta. Tästä syystä yritykset pääsääntöisesti hyötyvät ulkopuolisen asiantuntijan käytöstä määrittelyn tekemisessä. Alla on muutamia syitä, miksi kannattaa harkita asiantuntijan apua:

  1. Objektiivisuus: Ulkopuolinen asiantuntija tuo objektiivisen näkökulman määrittelyprosessiin. Tätä voisi verrata autokauppaan: Teslan myyjän tekemä kartoitus tuskin päätyy ehdotukseen ostaa Ford. Vaikka se sopisi käyttäjälleen paremmin. Lisäksi ulkopuolisilla on aina yksi etu: He eivät ole sidoksissa yrityksen sisäisiin politiikkoihin tai ennakko-oletuksiin. Tämä auttaa välttämään sokeita pisteitä ja takaamaan, että määrittely on perusteltua ja kattaa kaikki tarvittavat näkökohdat.
  2. Ammattitaito ja kokemus: Ulkopuolisella asiantuntijalla on laaja-alainen tietämys varastonhallinnasta ja varastonhallintajärjestelmistä. Heillä on usein kokemusta erilaisista yrityksistä ja toimialoista, joten he pystyvät tuomaan esiin parhaita käytäntöjä ja tarjoamaan arvokkaita näkemyksiä. Esimerkiksi maahantuontiin keskittyvän yrityksen tarpeet eroavat valmistavan teollisuuden yrityksen järjestelmätarpeista. Kokeneet asiantuntijat osaavat tunnistaa yrityksen tarpeet ja vaatimukset, sekä ehdottaa sopivia ratkaisuja.
  3. Syvällinen ja ajantasainen ymmärrys järjestelmistä: Asiantuntijat ovat päivittäin tekemisissä erilaisten varastonhallintajärjestelmien kanssa. Heillä on tarkka tieto eri järjestelmien  toiminnallisuuksista, ominaisuuksista ja integraatiomahdollisuuksista. Tämä auttaa valitsemaan parhaiten yrityksen tarpeisiin sopivan järjestelmän ja varmistamaan sen saumattoman integraation muihin järjestelmiin.
  4. Ajan ja resurssien säästö: Määrittelyn tekeminen vaatii aikaa, asiantuntemusta ja resursseja. Ulkopuolisen asiantuntijan hyödyntäminen vapauttaa yrityksen oman henkilöstön muita tärkeitä päivittäisen liiketoiminnan tehtäviä varten. Asiantuntija pystyy nopeuttamaan prosessia ja varmistamaan sen tehokkaan etenemisen.
  5. Ongelmien ennaltaehkäisy: Asiantuntija pystyy tunnistamaan mahdolliset ongelma-alueet määrittelyssä ja tarjoamaan ratkaisuja niiden välttämiseksi. Heillä on näkemystä siitä, millaiset haasteet voivat nousta esiin järjestelmän hankinnassa ja käyttöönotossa, ja he osaavat ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin niiden välttämiseksi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että ulkopuolisen ja objektiivisen asiantuntijan hyödyntäminen varastonhallintajärjestelmän määrittelyssä tuo monia etuja. Heidän kokemuksensa, asiantuntemuksensa ja objektiivisuutensa auttavat varmistamaan, että yritys saa juuri tarpeisiinsa sopivan ja toimivan varastonhallintajärjestelmän. Ulkopuolisen asiantuntijan avulla määrittelyprosessi on tehokkaampi, kalliilta virheiltä vältytään ja saavutetaan parempia tuloksia.

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.