Turvallisuushavainnot varastossa – miksi pelkkä raportointi ei riitä?

Sisälogistiikka

Varaston turvallisuus

Turvallisuus on niitä asioita, joista ei koskaan puhuta liikaa. Englanniksi turvallisuutta tarkoittavia sanoja on jopa kaksi: Safety ja security. Tässä keskitytään jälleen tuohon ensimmäiseen.

Olemme nyt toivottavasti tehneet turvallisuuskävelyitä jo hyvän tovin, ja asiat ovat lähteneet oikeaan suuntaan. Ellei, lue aikaisempi blogini: Varaston turvallisuus.

Ziirto · 6 min lukuaika

Tässä artikkelissa pääset lukemaan muunmuassa seuraavista:

✅ Miksi turvallisuushavainto ei yksin tee varastosta turvallisempaa
✅ Miten varaston turvallisuushavainnot kannattaa luokitella ja käsitellä
✅ Miksi läheltä piti -tilanteisiin on tärkeää reagoida ennen tapaturmaa
✅ Miten 5x miksi -menetelmä auttaa löytämään turvallisuuspoikkeamien juurisyyt

Hyllyvaurio

Tämän päivän turvallisuuskävelyllä havaitaan yhdessä kuormalavahyllyssä vaurio – vaakapalkki on nitkahtanut ja kaikki tuolla tasolla olevat 4 lavaa ovat putoamassa. Meidän on aloitettava toimenpiteet vaaratilanteen poistamiseksi.

Lähdemmekö ensimmäisenä tilaamaan lippusiimaa ja varoituskartioita, jotta voimme eristää alueen? Sattuu vielä olemaan torstai-iltapäivä, joten tavarantoimittaja ei pysty toimittamaan tavaroita kuin vasta maanantaina. Ja tietenkin varastossa oli tarkoitus inventoida viikonloppuna.

Optimitilanteessa meillä olisi nuo välineet valmiina, mutta ennen kaikkea havaintoa ei olisi tehty vasta turvallisuuskävelyllä, vaan vaurio olisi huomattu normaalin toiminnan aikana ja siitä olisi tultu ilmoittamaan. Työnjohto olisi blokannut WMS-järjestelmästä kyseisen hyllyn pois käytöstä, jolloin WMS olisi ohjannut keräilemään tuotteet korvaavilta varastopaikoilta, eikä kukaan olisi mennyt vaara-alueelle. Hyllyn tyhjentäminen ja korjaaminen olisi voitu aloittaa välittömästi ensimmäisten vaurioiden tultua ilmi ja tarvittavat välineet olisivat olleet valmiina.

Huonoimmat vaihtoehdot ovat ne, ettei poikkeamaa viitsitä raportoida tai että siitä raportoidaan viikosta toiseen, mutta asialle ei tehdä mitään. Turvallisuushavainto ei itsessään tee varastosta turvallisempaa! Missä vaiheessa havaintojen kerääminen muuttuu pelkäksi rastiksi ruutuun?

Kaikki havainnot eivät ole samanarvoisia 

Toisiin asioihin on helppoa puuttua heti – kulkuväylällä olevan tyhjän lavan voi ottaa mukaansa. Kadonneen sammutinkyltin voi hakea varastosta tai tilata toimittajalta (tee se heti kun pääset koneelle, huomenna olet jo unohtanut asian). Valaistus meillä oli rikki jo edellisessä blogissa, ehkä nyt olisi syytä tilata ulkopuolinen urakoitsija hoitamaan asia kerralla kuntoon.

💡 Turvallisuushavainnot voi luokitella kolmeen kategoriaan:

✅ Korjataan heti
✅ Suunnitellaan korjaus
✅
Keskeytetään muut työt, kunnes asia on korjattu

 

Ilmaisia varoituksia

Myös läheltä piti -ilmoitukset kannattaa ajatella ilmaisina varoituksina / turvallisuushavaintoina. Asia kannattaa käsitellä ja ratkaista tai ainakin pienentää riskiä ennen kuin samasta tilanteesta tuleekin tapaturma. Varastossa tapahtuu jatkuvasti pieniä tilanteita, joissa mitään ei lopulta satu. Kun turvallisuuskulttuuri on kunnossa, näistä saadaan havaintoja ja niihin voidaan puuttua. Valitettavan usein kuitenkin kuulee tapaturman jälkeen, että se on ennenkin meinannut käydä näin, mutta nyt osui.

5x miksi

Kun työntekijä kompastuu lavan kulmaan, ratkaisu ei ole ”kehotetaan katsomaan ensi kerralla eteensä” ja kuitataan havainto sillä. Sen sijaan meidän on kysyttävä, miksi näin kävi? Koska lava oli kulkuväylällä – miksi lava oli kulkuväylällä? Koska sille ei ollut vapaata paikkaa vastaanottoalueella – miksi sille ei ollut vapaata paikkaa? Koska vastaanotto oli täynnä eilen saapunutta tavaraa – miksi? Koska ei ollut ehditty hyllyttää – miksi? Koska tavaraa tuli tänäänkin enemmän kuin pystyttiin käsittelemään.

Ensimmäinen ratkaisu voisi olla siirtää lava pois käytävältä. Se poistaa vaaran sillä hetkellä, mutta sama ongelma voi olla huomenna uudestaan. Kun mennään juurisyyn selvittämisessä syvemmälle, voidaan huomata, että todellinen ongelma liittyykin vastaanottoalueen mitoitukseen, resursointiin tai prosessiin. Oleellista on jatkaa kysymyksiä niin pitkälle, että löydetään asia, johon voidaan oikeasti vaikuttaa.

Jos työntekijä ilmoittaa samasta vaaranpaikasta kolme kertaa eikä mitään tapahdu, neljännellä kerralla hän tuskin enää ilmoittaa. Mutta kun havainto johtaa näkyvään muutokseen, havaintoja alkaa tulla enemmän. Tiedätkö, mikä varastosi vanhin avoin turvallisuushavainto on?

”Jos työntekijä ilmoittaa samasta vaaranpaikasta kolme kertaa eikä mitään tapahdu, neljännellä kerralla hän tuskin enää ilmoittaa.”

OTA YHTEYTTÄ

Turvallisempi varasto syntyy havainnoista ja teoista.

JARNO SALMINEN

Kehitysinsinööri

+358 44 706 6695

 

        

Tietoturva logistiikkajärjestelmissä – Kuinka suojautua kyberuhilta?

Logistiikka ei ole enää pelkkää fyysisten tavaravirtojen hallintaa. Varastot, kuljetukset ja toiminnanohjaus nojaavat tänä päivänä yhä enemmän digitaalisiin järjestelmiin: WMS-ratkaisuihin, ERP:iin, kuljetusten seurantatyökaluihin ja erilaisiin automaatiojärjestelmiin. Tämä tuo merkittäviä hyötyjä tehokkuuden ja läpinäkyvyyden kannalta, mutta samalla avaa myös uusia haavoittuvuuksia. Kyberuhat eivät kohdistu enää vain pankkeihin tai pilvipalveluihin – myös varastot ja toimitusketjut ovat nykyään houkuttelevia kohteita hyökkäyksille.

Lue lisää ERP ja WMS järjestelmistä.

Miksi tietoturva on niin kriittistä logistiikassa?

Yksi syy on toimitusketjun haavoittuvuus. Jos yksikin järjestelmä joutuu hyökkäyksen kohteeksi, voi koko ketju pysähtyä. Lisäksi varastoissa liikkuu valtava määrä luottamuksellista tietoa asiakkaista, tuotteista ja toimituksista – tiedot, joiden vuotaminen voi aiheuttaa paitsi mainehaittaa myös merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Myös automaatio on entistä riippuvaisempi verkkoyhteyksistä: esimerkiksi AGV-trukit ja automaattivarastot voivat lamaantua palvelunestohyökkäyksen seurauksena.

Tyypillisimmät uhat logistiikan arjessa

Kyberuhkia on monenlaisia, mutta logistiikassa yleisimpiä ovat kiristyshaittaohjelmat, jotka voivat lukita koko varastonhallintajärjestelmän, sekä tietomurrot, joissa asiakas- ja toimitustietoja päätyy ulkopuolisille. Myös palvelunestohyökkäykset (DDoS) voivat hetkessä lamaannuttaa verkkopohjaiset ratkaisut, ja on muistettava, että osa riskeistä syntyy yrityksen sisältä: inhimilliset virheet, puutteellinen koulutus tai jopa tahallinen väärinkäyttö voivat olla yhtä vaarallisia kuin ulkoinen hyökkäys.

Miten yritys voi suojautua?

Tietoturva ei synny itsestään, vaan se vaatii jatkuvaa työtä ja selkeitä prosesseja. Hyvin laadittu tietoturvapolitiikka määrittelee vastuut ja toimintatavat, ja roolipohjainen käyttöoikeuksien hallinta varmistaa, ettei kaikilla käyttäjillä ole pääsyä kaikkiin tietoihin. Päivitysten säännöllisyys ja haavoittuvuuksien valvonta ehkäisevät monia hyökkäyksiä jo ennen kuin ne ehtivät toteutua. Yhtä tärkeää on henkilöstön koulutus – phishing-testit ja käytännön harjoitukset auttavat tunnistamaan uhkia ajoissa.

Lisäksi yrityksen kannattaa panostaa varmuuskopioihin ja palautumissuunnitelmaan. Hyökkäystilanteessa nopea palautuminen on usein halvin ja tehokkain vakuutus. Sama ajattelutapa pätee muuhunkin turvallisuuteen: kuten olemme kirjoittaneet artikkelissa turvallisuuskulttuurista varastossa, ennakointi ja jatkuva parantaminen ovat aina tehokkaampia kuin jälkikäteinen reagointi.

Lue lisää varaston turvallisuudesta tästä.

Case: kun kyberhyökkäys pysäyttää varaston

Kuvitellaan tilanne, jossa varaston WMS-järjestelmä joutuu kiristyshaittaohjelman kohteeksi. Yhtäkkiä tuotteita ei voida vastaanottaa eikä lähettää. Yhden päivän seisokki voi maksaa satojatuhansia euroja. Yrityksillä, jotka olivat ottaneet käyttöön ajantasaiset varmuuskopiot ja harjoitelleet palautumista, toiminta käynnistyi uudelleen tunneissa. Niillä, joilla suunnitelmaa ei ollut, seisokki saattoi kestää päiviä.

Tietoturva on myös kilpailuetu

Logistiikan asiakkaat kysyvät yhä useammin: “Kuinka varmistatte tietoturvanne?” Kun yritys pystyy vastaamaan tähän vakuuttavasti, se ei ainoastaan suojaa omaa toimintaansa, vaan myös vahvistaa luotettavuuttaan markkinoilla. Turvallinen toimitusketju on nykypäivänä yhtä tärkeä kuin nopea toimitusaika. Samalla tavalla kuin materiaalivirtojen optimointi lisää tehokkuutta, vahva tietoturva tuo ennakoitavuutta ja vakautta koko liiketoimintaan.

Lue lisää materiaalivirtojen optimoinnista.

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Kuormalavahyllystön turvallisuus

Kuormalavahyllystö on usein varaston selkäranka. Sen varaan rakentuu koko materiaalivirran sujuvuus ja tehokkuus. Samalla se on myös yksi suurimmista turvallisuusriskeistä, jos sen kuntoa ja käyttöä ei hallita asianmukaisesti.

Hyllystöt saattavat kantaa päivittäin valtavia kuormia, altistua trukkien törmäyksille ja joka tapauksessa ne kuluvat käytössä.

Siksi niiden turvallisuuteen liittyvät käytännöt, sekä päivittäisessä työssä että määräaikaistarkastuksissa, ovat keskeisiä varaston toiminnan, tuotteiden asianmukaisen käsittelyn ja henkilöstön turvallisuuden kannalta.

Mitä turvallisuudessa on huomioitava päivittäisessä käytössä?

Hyllyturvallisuuden ylläpidossa avainasemassa ovat hyllyjen kunnon päivittäinen seuraaminen sekä sellaisen kulttuurin ylläpitäminen, jossa työntekijät ilmoittavat osumista ja havaitsemistaan vaurioista sekä puutteista. Ihan jokaisella varastossa työskentelevällä on rooli turvallisuuden ylläpidossa.

  1. Oikeat kuormitusrajat
    Jokaiselle hyllystölle on määritelty maksimikuormitus. Näiden rajojen ylittäminen on vakava riski, sillä se voi heikentää rakenteiden lujuutta ja pahimmillaan johtaa hyllyn sortumiseen. Kuormituskilvet on syytä pitää näkyvillä ja ajantasaisina, ja henkilöstölle tulee varmistaa ymmärrys niiden merkityksestä. Ohjeet on oltava niiden työntekijöiden ymmärrettävissä, joilla on puutteellinen paikalliskielen puutteellinen kielitaito.
  2. Tuotteiden sijoittelu
    Painavat lavat kuuluvat hyllyjen alimmille tasoille ja kevyemmät ylemmäs. Epätasapainoinen kuormaus lisää kaatumisriskiä ja rasittaa hyllystöä epätasaisesti. Lisäksi lavat on asetettava kokonaan vaakapalkkien varaan.
  3. Trukkiliikenteen hallinta
    Trukit ovat hyllystöjen suurin yksittäinen vaaratekijä. Yksikin törmäys voi vääntää pystytolpan ja heikentää koko hyllyvälin kantavuutta. Siksi kulkureitit, nopeusrajoitukset ja törmäyssuojat ovatolennainen osa turvallisuutta. Henkilöstön kouluttaminen varovaisiin ajotapoihin on vähintään yhtä tärkeää kuin fyysiset suojaukset. Yhtä lailla lavan oikeaoppiminen nostaminen hyllyyn ja sieltä pois ilman vaakapalkkeja pitkin laahaamista on osa hyllyjen asianmukaista käyttöä.
  4. Selkeät kulkureitit ja järjestys
    Kun varasto on siisti ja käytävät pidetään vapaina, vähenevät törmäysriskit ja materiaalivirta kulkee sujuvammin. Selkeä merkintäjärjestelmä varastopaikoille tukee turvallisuutta ja vähentää virheitä keräilyssä.
  5. Henkilöstön havainnointikyky ja ilmoituskulttuuri
    Jokaisen työntekijän on voitava tuoda esiin huolensa hyllystöjen kunnosta. Vääntynyt palkki, löystynyt kiinnitys tai ruosteläikkä eivät ole pikkuasioita, vaan merkkejä mahdollisesta vaarasta. Kun ilmoituskynnys on matala, pienetkin viat on mahdollista korjata ennen kuin niistä ehtii kasvaa isoja ongelmia.

Mitä määräaikaistarkastukset ovat?

Työturvallisuuslainsäädäntö velvoittaa työnantajaa varmistamaan, että kaikki työvälineet ja rakenteet ovat turvallisia käyttää. Tämä koskee myös kuormalavahyllystöjä. Lainsäädännön näkökulmasta kyse ei ole suosituksesta, vaan velvollisuudesta.

Vuosittaisten määräaikaistarkastusten tarkoituksena on havaita ne viat ja puutteet, jotka eivät välttämättä näy arjessa. Toisinaan tulee vastaan valmistajakohtaisista asennusohjeista poikkeavasti pystytettyjä hyllystöjä, joiden kantavuus ei vastaakaan sitä millaisiksi ne on suunniteltu. Tarkastuksiin sisältyy silmämääräiset tarkastukset vaurioiden, vääntymien ja korroosion havaitsemiseksi, kuormankantokyvyn arviointi, törmäyssuojien ja turvavarusteiden tarkastus sekä hyllystöjen merkintöjen ja käyttöohjeiden ajantasaisuuden varmistaminen.

Tarkastusten tiheys riippuu käytön intensiteetistä, mutta vähintään kerran vuodessa tehtävä tarkastus on hyvä lähtökohta. Korkean käyttöasteen varastoissa tai ympäristöissä, joissa hyllystöihin kohdistuu erityistä rasitusta, tarkastuksia kannattaa tehdä useammin.

Määräaikaistarkastuksissa havaitut vauriot luokitellaan standardin SFS EN 15635 mukaisesti:

  • Vihreä taso: Vaatii valvontaa. Vaurion taso tutkitaan ja arvioidaan uudelleen seuraavissa tarkastuksissa.
  • Oranssi riski: Vaarallinen vaurio, vaatii toimenpiteitä mahdollisimman nopeasti.
  • Punainen riski: Hyvin vakava vaurio, vaatii välittömiä toimenpiteitä eli käytännössä vaurion vaikutusalue menee käyttökieltoon.

Hyllystöjen määräaikaistarkastusten yhteydessä teemme myös muita turvallisuushavaintoja.

Miksi tarkastukset ovat hyödyllisiä myös liiketoiminnalle?

Tarkastusten hyödyt ulottuvat paljon pidemmälle kuin vain lakisääteisten vaatimusten täyttämiseen:

Turvallisuus ja työhyvinvointi
Kun varastossa voi työskennellä ilman pelkoa hyllyjen sortumisesta tai tavaroiden putoamisesta, henkilöstön luottamus ja työhyvinvointi paranevat. Tämä on tärkeää myös työnantajamielikuvan kannalta.

Toiminnan jatkuvuus
Ennakoivasti havaitut viat ja huoltotarpeet ehkäisevät tuotantokatkoja ja varastoinnin seisauksia. Näin asiakastoimitukset pysyvät aikataulussa ja liiketoiminta pyörii vakaasti.

Kustannusten hallinta
Yksi tarkastus maksaa murto-osan siitä, mitä maksaisi hyllyn sortuminen, tuotteiden vahingoittuminen ja mahdolliset työtapaturmat. Ennakoiva kunnossapito on siis myös selvästi taloudellisesti kannattavaa.

Dokumentaatio ja vastuullisuus
Tarkastuksista jää raportti, joka osoittaa, että työnantaja on täyttänyt velvoitteensa. Tämä on tärkeää paitsi viranomaistarkastuksissa myös asiakkaille ja yhteistyökumppaneille viestittäessä. Läpinäkyvyys ja vastuullisuus ovat kilpailuetu, joka vahvistaa yrityksen mainetta.

Turvallisuus osana tehokkuutta

Ziirto Oy:ssä näemme hyllystöjen turvallisuuden osana kokonaisvaltaista sisälogistiikan kehittämistä. Turvallisuus ei ole erillinen kustannuserä, vaan välttämätön perusta tehokkuudelle. Kun hyllystöjen käyttö on hallittua ja määräaikaistarkastukset hoidetaan suunnitelmallisesti, syntyy varasto, joka toimii ilman katkoksia ja jossa työntekijät voivat keskittyä olennaiseen eli sujuvaan materiaalivirtaan ja sisäisten tai ulkoisten asiakkaiden palvelemiseen.

Päivittäisessä hyllystöjen käytössä huomioitavat asiat, kuten hyllyjen kunto, oikea kuormitus ja havainnointikulttuuri, luovat perustan turvallisuudelle. Määräaikaistarkastukset puolestaan varmistavat, että hyllystö täyttää lakisääteiset vaatimukset ja palvelee yrityksen toimintaa pitkällä
aikavälillä.

Turvallisuusinvestointi maksaa itsensä takaisin, niin ihmisten hyvinvointina, toiminnan jatkuvuutena kuin kustannustehokkuutena. Ziirron koulutetut hyllytarkastajat auttavat yrityksiä varmistamaan, että hyllystöjen turvallisuus ei jää sattuman varaan, vaan on kiinteä osa kestävää ja kilpailukykyistä sisälogistiikkaa.

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Turvallisuus osana varaston arkea – miten rakentaa kestävä turvallisuuskulttuuri?

Turvallisuus varastotyössä ei ole itsestäänselvyys – se vaatii jatkuvaa panostusta ja huomiota, jotta työympäristö pysyy turvallisena ja tehokkaana. Hyvin rakennettu turvallisuuskulttuuri vähentää onnettomuuksia, lisää työntekijöiden hyvinvointia ja pienentää yrityksen kustannuksia. Se ei ole yksittäinen projekti, vaan jatkuva kehitysprosessi, joka tuottaa pitkän aikavälin hyötyjä.

Johtamisen rooli turvallisuudessa

Turvallisuuskulttuuri alkaa yrityksen johdosta. Kun johto sitoutuu turvallisuuden parantamiseen ja toimii esimerkkinä, se luo perustan koko organisaation asenteelle. Käytännössä tämä tarkoittaa:

  • Selkeitä ohjeita ja sääntöjä, jotka tukevat turvallista työskentelyä.
  • Säännöllisiä turvallisuuskatselmuksia, joissa kartoitetaan riskejä ja kehitysalueita.
  • Resurssien varaamista turvallisuuden kehittämiseen, kuten koulutuksiin, laitteisiin ja suojavarusteisiin.
  • Johdon näkyvyyttä arjessa, jolloin työntekijät kokevat turvallisuuden tärkeäksi osaksi työkulttuuria.

Työntekijöiden osallistaminen ja jatkuva koulutus

Turvallisuuskulttuurin rakentaminen vaatii koko henkilöstön sitoutumista. Koska työntekijät kohtaavat päivittäin varaston riskitekijöitä, heidän asiantuntemustaan kannattaa hyödyntää:

  • Työntekijöiden osallistaminen: Turvallisuuskeskustelut, palautekanavat ja kehitysehdotukset voivat tuoda esiin parannuskohteita.
  • Jatkuva koulutus: Säännöllinen perehdytys ja käytännön harjoitukset varmistavat, että kaikki tuntevat turvallisuuskäytännöt ja osaavat toimia riskitilanteissa.
  • Yhteistyö työterveyshuollon kanssa: Ennaltaehkäisevä työterveys voi vähentää kuormitusta ja tuki- ja liikuntaelinsairauksia, jotka ovat yleisiä varastotyössä.

Käytännön turvallisuustoimet varastossa

Turvallisuutta voidaan parantaa monin käytännön toimenpitein, jotka eivät vaadi suuria investointeja, mutta tuottavat merkittäviä hyötyjä:

  • Selkeä liikennejärjestely varastokoneiden ja jalankulkijoiden välillä vähentää törmäysriskiä.
  • Säännölliset hyllyjen tarkastukset ja kuormitusmerkinnät ehkäisevät varastorakenteiden sortumia.
  • Turvallisuutta tukevat varusteet, kuten törmäyssuojat ja ergonomiset apuvälineet, pienentävät tapaturmariskiä.
  • Reaaliaikainen turvallisuushavaintojen raportointi, joka auttaa puuttumaan ongelmiin ennen kuin ne aiheuttavat tapaturmia.
  • Järjestys ja siisteys, sekä hyvä valaistus. Huomioitava myös kulkuväylien pitäminen esteettöminä.

Asiakaskokemus: turvallisuuteen panostaminen vähensi tapaturmia ja paransi tehokkuutta

Asiakkaamme, keskisuuri logistiikkayritys, huomasi tapaturmien määrän kasvaneen ja halusi panostaa turvallisuuskulttuurin kehittämiseen. He toteuttivat seuraavat muutokset:

  • Turvallisuuskoulutukset ja käytännön harjoitukset otettiin osaksi työntekijöiden perehdytystä.
  • Uudet liikennejärjestelyt ja jalankulkuväylät vähensivät vaaratilanteita 40 %.
  • Työtapaturmien määrä laski 50 % vuodessa, mikä vähensi sairauspoissaoloja ja paransi työn tehokkuutta.

Turvallisuuskulttuurin rakentaminen ei ollut pelkkä projekti, vaan jatkuva kehitysprosessi, jossa johto ja työntekijät osallistuivat aktiivisesti turvallisuuden edistämiseen.

Turvallisuus ei ole kuluerä, vaan investointi

Turvallisuuskulttuuri ei ole ylimääräinen velvoite, vaan osa yrityksen tehokkuutta ja kilpailukykyä. Hyvin toteutettu turvallisuusstrategia vähentää tapaturmia, parantaa työviihtyvyyttä ja tuo säästöjä pitkällä aikavälillä. Kun turvallisuus on integroitu osaksi päivittäistä työtä, siitä hyötyvät kaikki – työntekijät, yritys ja asiakkaat.

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

4 yleistä virhettä hyllyturvallisuudessa – ja miten ne korjataan

Johdanto:

Saatan työni puolesta olla jäävi sanomaan, mutta minun mielestäni trukkilavavarastot ovat jännittäviä paikkoja vierailla. Jokaisella asiakaskäynnillä oikein odottaa sitä hetkeä, kun pääsee kulkemaan varaston ovesta. Korkeissa kuormalavahyllyissä varastoidaan raskaita tavaroita. Trukkeja liikkuu moneen suuntaan kovalla vauhdilla. Vahingon sattuessa on potentiaalia isoon vaurioon, materiaaliin tai henkilöstöön.

Oikein kasatussa varastossa ei huoleta liikkua. Hyllyjen kantavuuteen voi luottaa ja hyvä näkyvyys vähentää trukkionnettomuuden riskiä. Epämääräisemmässä varastossa merkitsemättömät hyllypalkit taipuilevat painavien lavojen alla ja trukit ilmestyvät eteen pimeistä kulmista. Sellaisessa ympäristössä kuuluukin vähän pelottaa.

Monia hyllyvarastoja nähneenä olen huomannut samojen puutteiden toistuvan. Vaurioituneita hyllyelementtejä ei ole vaihdettu. Hyllyjen kantavuuslaskelmat eivät ole ajan tasalla tai puuttuvat kokonaan. Pystypalkkien törmäyssuojia ei ole vaihdettu törmäysten jälkeen tai ne puuttuvat kokonaan tai ovat väärin asennettuja. Hyllyjen lattiakiinnitys on tehty liian heppoisesti tai jätetty kokonaan tekemättä. Vaakapalkkien kiinnittämisessä on käytetty vääränlaisia sokkia, tai vaakapalkkeja on kiinnitetty hitsaamalla.

Onneksi on myös hyvin hoidettuja hyllyvarastoja, joista puutteita ei löydy edes etsimällä.

Hyllyvaraston perustaminen:

Mikäli varastoa suunniteltaessa ollaan niin onnellisessa tilanteessa, että on varaa ostaa täysin uutta hyllyä niin hyllyturvallisuus on menossa hyvään suuntaan. Kun varmistetaan että ostajalla on riittävät tiedot varaston toiminnasta, niin osataan määritellä riittävät hyllyjen kantavuudet ja sopiva hyllypaikkojen määrä turvallisen työskentelyn mahdollistavaan layouttiin. Luotettava hyllytoimittaja huolehtii yleensä kaikesta muusta kuten oikeasta asennuksesta, oikeanlaisten materiaalien käytöstä ja merkintöjen tekemisestä.

Käytettyjen hyllyjen uudelleenkäytössä ei ole mitään väärää. Se on useissa tapauksissa kaikkein kustannustehokkain ratkaisu. Hyllyjä on myös kohtalaisen helppo pystyttää itse. Pystyelementit laitetaan pystyyn, vaakapalkit vaakaan ja diagonaalit vinoon. Lopuksi kokonaisuus varustellaan suojilla ja merkinnöillä ja kiinnitettään lattiaan. Käytettyjen hyllyjen kanssa pitää aina tarkistaa jokaisen palkin kunto.

Hankalaksi homma menee, kun aletaan tekemään kantavuuslaskelmia. Pitää ymmärtää käytettyjen elementtien vahvuudet ja välikkökuorman laskemisen kaavat. Hyllyn kantavuus on yleensä ihan muuta kuin vaakapalkkiin stanssattu palkin maksimikantavuus. Kantavuuslaskelmien tekemisessä kannattaa hyödyntää hyllyammattilaisen apua. Sama koskee laskelmien päivittämistä, jos hyllyihin ollaan tekemässä muutoksia. Samoista osista kootulla hyllyllä voi olla ihan eri kantavuus riippuen alimmaisten hyllypaikkojen korkeudesta. Matalat paikat alhaalla tekevät hyllystä jäykemmän.

Hyllyvaraston käyttö:

Kuormalavahyllyt ovat varastotyöntekijöiden työkalu, siinä missä trukit ja lastaussillat ja käärintäkoneet. Myös hyllyjen käyttöön olisi hyvä antaa koulutusta tai ainakin käyttöohjeet. Trukkikuskien on hyvä ymmärtää minkälaisia kuormia mikäkin hylly kestää ja minkälaisia vaurioita hyllyihin on mahdollista aiheuttaa vääränlaisella käytöllä. Oikeanlaisilla turvavarusteilla voidaan ehkäistä tyypillisimpiä vauriotilanteita, kuten törmäyssuojalla suojata pystyelementit trukin piikeiltä tai läpityöntöverkolla estää lavojen putoaminen hyllyn takana liikkuvien työntekijöiden päälle. Oikeanlaisella käytöllä voidaan vähentää harvinaisia vaurioita, joilta on hankala suojautua turvavarusteilla, kuten lavan osuminen diagonaaleihin hyllyttäessä. Jokaisen varastotyöntekijän ei tarvitse osata korjata hyllyä, mutta jokaisen tulisi tunnistaa korjauksen tarpeessa olevat vauriot.

Hyllylayout vaikuttaa myös turvallisuuteen. Riittävän leveät käytävät vähentävät osumia hyllyyn, kun trukilla mahtuu kääntymään käytävällä hyllyttäessä ja tarvittaessa väistämään vastaantulevaa trukkia. Riittävä näkyvyys risteyksissä vähentää tarvetta äkkijarrutuksille ja viimehetken väistöliikkeille.

Hyllyyn törmääminen trukilla ei vielä ole varsinainen vahinko. Tekevälle sattuu. Vahinko tapahtuu siinä vaiheessa, kun vaurioituneesta hyllystä putoaa lava tai osa hyllystä romahtaa. Törmäyksistä ilmoittaminen on keino estää varsinaiset vahingot vaihtamalla vaurioituneet hyllyelementit ehjiin.

Määräaikaistarkastus:

Hyllyturvallisuuden kannalta oleellinen dokumentointi voidaan jakaa kolmeen tasoon; lait, standardit ja valmistajien ohjeet. Työturvallisuuslaki edellyttää työvälineiden määräaikaistarkastuksia. Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite tarkoittaa työvälineiden toimintakunnon varmistamista. Laissa määritellään myös määräaikaistarkastuksen tekijän pätevyysvaatimuksia. Vähimmäisvaatimukset täyttyvät, kun hyllyihin perehtynyt henkilö on käynyt varaston läpi kerran vuodessa.

Standardit määrittelevät hyllyvalmistajille tuotteiden tekniset vaatimukset. Standardeihin perustuu myös tarkastuksessa käytetty vaurioiden luokittelu. Valmistajan ohjeet ovat käyttäjien kannalta kaikkein hyödyllisintä tietoa. Sieltä selviää esimerkiksi, minkälaista lattiakiinnitystä suositellaan kullekin hyllytyypille ja miten päin hyllyelementit tulee asentaa. Valmistajan asennus- ja käyttöohjeet ovat määräaikaistarkastusta tehtäessä tärkeitä asiakirjoja.

Tarkastuksessa jokainen hylly käydään läpi ja kaikki vauriot arvioidaan. Vauriot jaetaan vakavuuden mukaan seurattaviin ja korjattaviin. Korjattava vaurio pitää korjata mahdollisimman nopeasti työturvallisuuden takaamiseksi. Seurattava vaurio arvioidaan uudelleen seuraavassa määräaikaistarkastuksessa. Tarkastuspöytäkirjan liitteenä syntyy lista arvioiduista vaurioista. Lista toimii ostoslistana korvattavia hyllyelementtejä hankkiessa ja työlistana hyllyjen korjaajalle.

Milloin teidän varastossanne on viimeksi toteutettu kuormalavahyllyjen tarkastus / hyllyjen turvallisuustarkastus? Miten tarkastajan pätevyys oli määritetty ja tehtiinkö tarkastuksesta virallinen pöytäkirja. Ja ehkä kaikkein tärkein kysymys, onko havaitut vauriot korjattu?

Miten 4 yleistä hyllyturvallisuus virhettä korjataan?

Vaurioituneet hyllyelementit jätetään korjaamatta
Korjaus: Hyllyelementit, kuten pystytolpat tai vaakapalkit, tulee tarkastaa säännöllisesti, ja kaikki vauriot on dokumentoitava ja turvallisuuteen vaikuttavat vauriot on korjattava. Vaurioituneet osat pitää vaihtaa ehjiin, eikä vahingoittuneita rakenteita saa käyttää.

Kantavuuslaskelmat puuttuvat tai ovat vanhentuneet
Korjaus: Varmista, että jokaiselle hyllylle on ajantasaiset kantavuuslaskelmat, ja huomioi muutokset varaston käytössä. Käytä hyllyjen kantavuuslaskelmien tekemiseen ammattilaisia, varsinkin käytettyjen hyllyjen osalta.

Törmäyssuojat puuttuvat tai ovat väärin asennettuja
Korjaus: Törmäyssuojat on asennettava oikein hyllyjen pystypalkkien eteen ja huolehdittava, että ne vaihdetaan, jos ne vaurioituvat. Suojat estävät trukkien aiheuttamat vauriot, jotka voivat johtaa hyllyjen romahtamiseen.

Heikosti toteutettu hyllyjen lattiakiinnitys
Korjaus: Tarkista, että hyllyt on kunnolla kiinnitetty lattiaan valmistajan ohjeiden mukaisesti. Lattiakiinnitys ehkäisee hyllyjen kaatumisen tai liikkumisen, erityisesti törmäystilanteissa.

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Varaston turvallisuus

Turvallisuus on niitä asioita, joista ei koskaan puhuta liikaa. Englanniksi turvallisuutta tarkoittavia sanoja on jopa kaksi: Safety ja security. Tässä keskitytään tuohon ensimmäiseen.

Miksi turvallisuuteen kannattaa panostaa?

Jo pelkästään työturvallisuuslaki asettaa tietyt normit, jotka yrityksen on täytettävä. Suorana lainauksena lain tarkoitus on ”parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia haittoja”.

Lain täyttämistä voidaan kuitenkin pitää minimivaatimuksena, haluamme kaikki päästä työpäivän jälkeen ehjänä kotiin ja toivomme samaa myös työkavereillemme. Nykyään, kun osaavasta työvoimasta on pulaa, työskentelyolosuhteilla voidaan vaikuttaa mielikuvaan yrityksestä työnantajana. Turvallisessa työympäristössä työntekijä on myös tuottavampi.

Kun sitten jotain sattuu, aiheutuu yleensä materiaalivahinkoja sekä toiminnan keskeytymistä. Joissain valitettavissa tapauksissa myös henkilövahinkoja. Poissaolon hintana työnantajalle on usein pidetty 350 € / päivä. Hieman lähteestä riippuen, tuo hinta voi kuitenkin olla 500 € tai asiantuntijaorganisaatiossa jopa 1000 € / päivä. Lisäksi tapahtuneen selvittämiseen menee aikaa. Miksi näin tapahtui, minkä oli juurisyy ja miten vastaavanlainen tapahtuma vältetään tulevaisuudessa? Kenties selvitään toimintatavan muutoksella tai sitten joudutaan ostamaan jotain.

Miten aloittaa turvallisuuskävelyt?

Lähde kävelylle varastolle. Katsele ympärillesi – lojuuko lattioilla tavaraa, ovatko kulkuväylät auki? Ovatko varastohyllyt ottaneet osumaa tai puuttuuko trukista huomiovaloja? Etsi lähin sammutin tai silmähuuhdepullo ja tarkista niiden päiväys. Onko työntekijöillä turvakengät jalassa? Onko itselläsi?

Näin olemme juuri aloittaneet säännölliset turvallisuuskävelyt. Toivottavasti ensimmäisen kerran tulokset eivät järkyttäneet. Jotain kuitenkin varmasti löytyi. Mitä useammin kävelyitä tehdään, sitä todennäköisemmin puutteita turvallisuudessa löydetään. Vielä kun listaat tarkistuskohteet paperille ja teet tarkistuskierroksista säännölliset; Viikoittain katsotaan tärkeimmät asiat ja kuukausittain voi tehdä laajemman kierroksen. Lisäksi talvisin on syytä tarkastella hieman eri asioita kuin kesällä.

Seuraavalle turvallisuuskävelylle voitkin ottaa mukaan varaston esihenkilön. Hän katsoo asioita todennäköisesti hieman eri näkökulmasta. Eikä mikään estä laajentamasta turvallisuuskävelyä myös varaston ulkopuolelle toimistotiloihin tai piha-alueille. Milloin olet viimeksi tarkistanut, että pukuhuoneet ovat turvallisia? Tässä, kuten monessa muussakin asiassa, ulkopuolinen näkemys on tervetullutta.

Turvallisuuskävelyn tarkastuslomake skannataan sähköiseen muotoon. Tällöin meillä on dokumentti, josta näkee milloin mikäkin asiat on tarkistettu ja ovatko ne olleet kunnossa. Esimerkiksi korkealla sijaitsevan valaistuksen korjaaminen voi joskus kestää pitkään, jolloin joka viikko siitä tehdään turvallisuushavainto. Tämä helpottaa myös paineen luomista kunnossapidolle/urakoitsijalle: ”Ne valot on olleet jo kuukauden pimeänä”.

Turvallisuuden kulttuuri

Nyt olemme aloittaneet turvallisuuskävelyt. Seuraava vaihe on tehdä niitä säännöllisesti. Niille ei kannata varata mitään vakiopäivää ja -aikaa vaan pyrkiä tekemään mahdollisimman eri aikoihin. Ja kun varastossa sattuu jokin poikkeustapaus, kuten sähkökatko tai vaikka normaalia vilkkaampi päivä, on se loistava hetki turvallisuuskävelylle. Jos normaalissa arjessa turvallisuusasiat olisivatkin kunnossa, poikkeustilanteessa asioista aletaan yleensä kiireen vuoksi luistaa. Se että jotain sattuu, on monen asian summa.

Säännöllisten kävelyiden lisäksi turvallisuushavainnoille on tehtävä jotain. Monesti jo kävelyn aikana voi sanoa varastohenkilöstölle, että korjaisitko tuon. Viimeistään kun palaat takaisin omalle työpisteelle, on alettava reagoida asioihin tilaamalla huoltomiestä tai hankkimalla välineitä.

Kun varaston väki huomaa, että turvallisuuteen kiinnitetään huomiota ja asioille tehdään jotain, tulevat he herkemmin kertomaan omista havainnoistaan. Näin ollen mahdollisiin epäkohtiin päästään puuttumaan nopeammin ja todennäköisyys vahingolle pienenee. Kynnys tulla juttelemaan turvallisuusasioista kävelyn aikana on pieni ja lisäksi työntekijät huomaavat, että heidän mielipiteillään on oikeasti väliä. Turvallisuus on yhteinen asia.

Ja jos mietityttää mitä kaikkea turvallisuuskävelyllä pitäisi katselmoida, niin Ziirto auttaa tässäkin.

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Kestävästä kehityksestä sisälogistiikan näkökulmasta

Meille kaikille on selvää, että ympäristön kuormittamista on vähennettävä. Mitä se kenenkin arjessa merkitsee, vaihtelee hyvinkin paljon niin asenteissa kuin kulutusvalinnoissakin. Ainakin se on helpommin sanottu kuin tehty. Mutta onnistuuhan sekin, kun on motivoiva syy. Esimerkiksi viime talvena energian hinnan huomattava nousu ohjasi meitä vähentämään joutavaa sähkön ja polttoaineen kuluttamista. Ympäristön kannalta kestävän kehityksen huomioiminen on koko ajan tärkeämpi asia myös jokaiselle yritykselle. Pakollisten ”pahojen” eli lain pykälien ja muiden määräysten noudattamisen lisäksi yrityksen tekemisellä ja sen antamalla mielikuvalla on kasvava vaikutus niin myyntiin, katteeseen, tavarantoimittajille kuin työvoiman saatavuuteenkin.  

Halpamaiden kanssa ollaan kustannusten osalta ainakin lyhyen matkan kisoissa vartin kärjestä, mutta ympäristöasioiden kanssa meillä onkin tarjolla etulyöntiasema. Suomi on turvallinen, luotettava maa ja meillä on nykyään puhdasta energiaa todella hyvin saatavilla. Näillä asioilla on merkitystä tuotantoon tehtävien investointien ja toimitusketjujen uudelleen järjestämisen kannalta. Seuraavaksi aiheeseen liittyen ajatuksia ja muutamia esimerkkejä huomioitavasta asioista.  

Rakennusten energian käyttö 

Lämmittäminen, jäähdyttäminen ja ilmanvaihto ylipäätään aiheuttaa tyypillisesti leijonan osan logistiikkatilojen energiankulutuksesta. Lämmityksen tarvetta on yli puolet vuodesta, mutta nähtävästi sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä myös täällä pohjoisessa tullaan kärvistelemään säännöllisemmin hellejaksoissakin. Laadukkaan ja tehokkaan työn mahdollistavien olosuhteiden luominen edellyttää siis useammin myös työtilojen jäähdyttämistä.  

Energiankäytössä sanelee paljon onko rakennus yleensäkään tarkoituksenmukainen (muoto, koko, korkeus, kunto jne) siellä tehtäviin toimintoihin. Rakennuksen lämmitysmuotoon ei aina pysty vaikuttamaan. Sen sijaan ilmanvaihtoon ja lämmön talteenottoon yleensä on jotain tehtävissä. Lastauslaitureissa tiivisperät sekä tavara- ja kulkuovilla tuulikaapit vähentävät pölyn kulkeutumisen lisäksi energianhukkaa. Nykyaikaisella energiatehokkaalla ja liiketunnistimilla ohjatulla valaistuksella voidaan parantaa energian käytön lisäksi työturvallisuutta ja työssä viihtymistä. Rakennusten katoilla on myös usein tilaa aurinkopaneeleille tuottamaan puhdasta energiaa. Koska energiaa on joka tapauksessa käytettävä, uusiutuvaa energiaa kannattaa suosia.  

Työntekijät 

Yksinkertaisilla asioilla on mahdollista vaikuttaa isosti. Avainasioita ovat ohjeistus, koulutus, kannustus ja ennen kaikkea jokaiselle tarjottu mahdollisuus toimia ympäristön kannalta fiksusti. Työnantaja voi vaikuttaa mm. siihen, että työmatkaliikenne julkisilla kulkuvälineillä on aikataulujen puolesta mahdollista, kimppakyytien sopimiseen on helppo kanava ja fillarilla töissä kulkiessa pääsee käymään suihkussa. Ruokailutiloihin kertakäyttöisten sijaan kunnolliset ruokailuvälineet ja mahdollisuus muunkin kuin (pakattujen) einesten nauttimiseen. Työntekijät ja ympäristö kiittävät, kun omille eväille on järjestetty asialliset säilytystilat.  

Työnantajan panosten vastineeksi työntekijät voivat huolehtia, ettei ovia pidetä tarpeettomasti auki. Läpivedon välttäminen vaikuttaa energian säästymisen lisäksi myös tilojen, tuotteiden ja laitteiden siisteyteen ja puhdistustarpeeseen sekä hengitysilman laatuun.  

Jatkuvasti lisääntyvien sähkölaitteiden osalta tärkein käyttäjän toimi on niiden huolellinen käsittely ja puhtaana pitäminen. Pölyiset tietokoneet, tulostimet ja muuta sähkölaitteet kuluttavat enemmän energiaa ja löytävät itsensä aiottua nopeammin SER-astiasta.  

Toiminnot 

Tehostamisessa pyritään samaan aikaan enemmän samalla tai jopa vähemmällä tekemisellä. Kaikki tekeminen kuluttaa jollain tavalla energiaa, joten tehokkaampi tekeminen kuluttaa suhteellisesti vähemmän energiaa eli käytännössä luonnonvaroja. Näin yksioikoistahan se ei joka tilanteessa ole, mutta periaate on hyvä pitää mielessä.  

Jätteiden osalta ensisijaista on sen vähentäminen. Ja jäljelle jäävän osalta lajittelu ja kierrättäminen.  Pakkausmateriaaleissa muovin sijaan pahvin, puun ja paperin suosiminen sekä paperiteipin käyttö pakkausten sulkemiseen ovat hyviä valintoja, jotka näkyvät myös asiakkaille. Toki muovipakkauksissa ja -täytteissä on myös tarjolla biohajoavia vaihtoehtoja. Jokaiseen laatikkoon liimattavan muovisen lähetetaskun ja paperitulosteen sijaan usein asiakkaille riittäisi sähköinen lähete.  

Yritykseen saapuvan tavaran mukana tulevia pakkauksia on usein ihan hyväksyttävää käyttää uudelleen asiakkaille lähettäviin toimituksiin. Saman yrityksen toimipisteiden välillä sekä lähialueen vakiotoimittajien tai -asiakkaiden kanssa voidaan käyttää sisäisessä kierrossa olevia laatikoita, rullakoita tms. kuljetusyksiköitä. Myös tuotteiden palautus- ja uudelleenkäyttöjärjestelmät voivat edistää kiertotaloutta ja pienentää materiaalihukkaa, kun se tehdään fiksusti eikä kertakäyttömeiningillä. 

Muutenkin ihan perusfiksu tekeminen säästää työmäärän ja kustannusten lisäksi luontoa. Esimerkiksi tilausten yhdistäminen samaan lähetykseen vähentää kuljetuskustannusten ja päästöjen lisäksi myös ainakin pakkausmateriaalin tarvetta. Vaikka tokihan pakkausmateriaalia tarvitaan. Vain ylipakkaamista tai tarpeettomasti useaan lähetykseen pakkaamista on syytä välttää. Tärkeintähän on saada tuotteet ehjinä asiakkaille. Sen lisäksi, että käsittely- ja varastovauriot ovat suoraan pois liiketoiminnan katteesta, epäkuranttien tuotteiden hävittäminen tarkoittaa useimmiten myös jätteen lisääntymistä.  

Energian kulutuksen ja jätteen määrän seuraaminen ja suhteuttaminen toiminnan määrään, säähän ym. muuttujiin kannattaa tehdä koko organisaatiolle ajantasaisesti näkyväksi. Vain siten se ohjaa aktiivisesti tekemistä haluttuun suuntaan.  

Hyödyt 

Maapallon pelastaminen ei ehkä vielä tunnu kovin konkreettiselta hyödyltä, joten mitä lyhyen aikavälin hyötyjä yllä olevilla asioilla voidaan saavuttaa? 

Ensinnäkin yrityksillä on mahdollisuus säästää energia- ja jätekustannuksissa. Tuotteiden ja palveluiden myynnissä ekologisuuden merkitys korostuu koko ajan. Selkeät toimintamallit tuovat väistämättä laatua ja tehokkuutta myös ydintoimintaan. Myös työntekijöille kestävä kehitys on jatkuvasti isommassa roolissa. Kun kotona ja vapaa-ajalla tekee ympäristöä säästäviä asioita, työpaikallaan päivittäin näkemänsä haaskaus sotii vahvasti omia arvoja sekä työmotivaatiota vastaan. Nykyaikainen ympäristön huomioiva yritys houkuttelee myös fiksuja työntekijöitä. Tämä kannattaa nähdä kilpailuetuna, kun tuskaillaan hyvien työntekijöiden saatavuutta. Ja saahan kestävää kehitystä edistävistä asioista myös mukavasti positiivista somekontenttia.  

Me Ziirrolla tunnistamme asiakkailla ”ulkopuolisen silmin” kehityskohteita ja tarjoamme niihin ratkaisuja. Usein toimintaa tehostettaessa logistiikan hiilijalanjälki pienenee ikään kuin sivutuotteena. Kehitysprojektissa näkökulma voidaan ottaa myös ympäristön kannalta ja tekeminen selkeytyy ja tehostuu siinä mukana. Niin tai näin, sisälogistiikan tehostaminen ja ekologisuus eivät ole eri puolilla vaakaa, vaan niitä on mahdollista kehittää yhdessä.  

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Vaarallinen ja tapaturma-altis varasto

Varastojen yleisimmät työturvallisuusriskit ja niiden hallinta 

Tylsän otsikon jälkeen on aina hyvä aloittaa uuvuttavalla tilastotiedolla.. 

Tapaturmavakuutuskeskuksen tilaston mukaan vuonna 2022 Suomessa tapahtui 108 000 raportoitua työtapaturmaa. Tehtyyn työmäärään suhteutettuna tämä tarkoittaa noin 26 työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Luvussa on mukana sekä työpaikalla että työmatkalla tapahtuvat tapaturmat. Luku on pysynyt viime vuosina samalla tasolla, vaikka työmatkalla tapahtuvien tapaturmien osuuden suuruus on vaihdellut rajusti riippuen koronapandemiasta johtuvista muutoksista työmatkustamisen määrään. 

Työtapaturmien määrä ja taajuus vaihtelevat toimialoittain paljonkin. Rakentaminen ja teollisuus erottuvat toimialoina korkeimmilla tapaturmaluvuilla. Yrityksen koko vaikuttaa tapaturmataajuuteen siten, että suurimmissa yrityksissä (yli 250 työntekijää) taajuus on huomattavasti pienyrityksiä matalampi. Toimialasta riippumatta varastot ovat poikkeuksetta korkealla toimipaikkakohtaisissa tapaturmatilastoissa. Työtapaturmien vaikutukset vaihtelevat ”selvittiin säikähdyksellä” ja ”pitkäaikainen poissaolo” välillä. Kuolemaan johtavat työtapaturmat ovat onneksi harvinaisia, mutta niitäkin sattuu vuosittain muutamia. 

Vaarallinen varasto: Syy vai selitys? 

No mikä niistä varastoista sitten tekee niin vaarallisia paikkoja? Kärjistetysti yleisimmät selitykset voi kiteyttää kahteen asiaan: kova kiire ja ahtaat tilat. 

Kiire yksinään harvoin aiheuttaa työtapaturmia, mutta se kasvattaa huomattavasti tapaturmariskiä. Kiireessä ei ehditä tai huomata noudattaa oikeita työtapoja, huomioida muuta liikennettä, käyttää turvavälineitä, poistaa tapaturmariskin aiheuttajia tai kehittää työturvallista toimintakulttuuria. 

Myöskään tilojen ahtaus yksinään ei ole tapaturmien syy. Ahtaissa tiloissa näkyvyys estyy ja törmäyksien riski kasvaa. Kun tilaa on vähän, myös varastokalusteisiin ja varastoitavaan tavaraan tulee enemmän osumia, jotka voivat johtaa kaatumisiin ja suurempiinkin onnettomuuksiin. 

Kiire = liikaa töitä + liian vähän aikaa + liian vähän tekijöitä 

Väite pitää yleisellä tasolla paikkansa, mutta siihen liittyy muitakin asioita. Kiire voi johtua myös puutteellisesta priorisoinnista tai vääristä työtavoista. Kiirettä ja kiireen tuntua voi yrittää hallita varaamalla riittävästi aikaa tärkeimpien työtehtävien hoitamiseen, että ainakin ne tulee hoidettua kunnolla. Työmäärän tasaaminen työntekijöiden kesken ja työtapojen standardointi auttaa varmistamaan, että jokaisella työntekijällä on riittävästi aikaa omien töidensä tekemiseen. Paitsi tilanteessa, jossa kaikilla työntekijöillä on jatkuvasti liikaa töitä. Silloin pitää lisätä työntekijöiden määrä tai hyväksyä että osa töistä valmistuu myöhässä. Työturvallisista toimintatavoista tuskin kukaan haluaa tinkiä. Aina pitää olla aikaa toimia työturvallisesti. 

Ahtaus = liikaa tavaraa + liian vähän tilaa 

Tämäkin on yleisellä tasolla ihan totta. Ahtautta voi entisestään pahentaa se, että tavaroita ei säilytetä järkevässä järjestyksessä tai oikealla paikalla. Säilytystilan korkeus kannattaa hyödyntää pinoamalla tai hyllyttämällä tavaraa. Tavarat pitää säilyttää niille tarkoitetuilla alueilla tai paikoilla ja vapaana pidettävät alueet tulee merkitä, että niitä osataan kunnioittaa. Tavara pitää myös varastoida oikeassa asennossa ja oikeissa olosuhteissa sekä pinoamislaskelmia tulee noudattaa, ettei tapaturmariskiä turhaan kasvateta. 

Kenen vastuulla? 

Työntekijän velvollisuus on työskennellä turvallisuusohjeita noudattaen ja turhia riskejä välttäen. Työnantajan vastuulla on järjestää edellytykset turvalliseen työskentelyyn. Työnantaja kantaa tapaturmista taloudellisen ja toisinaan myös rikosoikeudellisen vastuun. Ääritapauksissa vastuu voi henkilöityä esimerkiksi työnjohtajaan tai yrityksen toimitusjohtajaan. Jatkuvassa kiireessä ja ahtaudessa työskentely on tietoinen valinta. Kiirettä voi vähentää lisäämällä resursseja tai vaihtoehtoisesti vähentämällä töitä. Ahtautta voi helpottaa suurentamalla tiloja tai vaihtoehtoisesti vähentämällä tavaran määrää. 

Tyypillisimmät tapaturmat ja käytännön vinkit niiden hallintaan 

Yhteentörmäys 

Ajoneuvon ja jalkaisin liikkuvan työntekijän törmäys ei ole pelkästään yksi yleisimmistä, vaan myös yksi vaarallisimmista varastojen työtapaturmista. Jalankulkijaan törmääminen voi helposti aiheuttaa pahan loukkaantumisen ja pitkän sairaspoissaolon. Myös vältetyt törmäystilanteet (niin sanotut ”läheltä piti”-tilanteet) voivat aiheuttaa materiaalivahinkoja, jos ajoneuvosta putoaa kuljetettavaa tavaraa äkkijarrutuksen takia. Tai ajoneuvo voi törmätä seinään tai muuhun rakenteeseen jalankulkijaa väistettäessä. Suojakaiteeseen osuminen on aina henkilöön osumista parempi vaihtoehto, mutta vahingoittuneet suojarakenteetkin tulee tarvittaessa kunnostaa. 

Turvalliset kulkureitit vähentävät yhteentörmäyksiä. Henkilöliikenteen ja ajoneuvoliikenteen eriyttäminen eri kulkureiteille on paras tapa ehkäistä vaarallisia törmäyksiä. Mikäli reittejä ei voida eriyttää, tulee ne ainakin merkitä selkeästi. Lisäksi työntekijät ja ajoneuvot kannattaa varustaa näkyvyyttä parantavilla varusteilla kuten huomiovärityksellä tai huomiovaloilla. Myös havainnointia helpottavia apuvälineitä kannattaa viljellä vaarallisiin liikenteen solmukohtiin, kuten peilejä risteysten yläpuolille ja ikkunoita kulkuoviin. Liikennesäännöistä sopiminen ja niiden valvominen parantaa myös jalankulkijoiden turvallisuutta. 

Kaatuminen 

Kompastumiset ja liukastumiset ovat ehkä yleisimpiä, mutta myös yleisimmin raportoimatta jätettyjä tapaturmatyyppejä. Useimmiten kaatuminen ei aiheuta loukkaantumista eikä edes materiaalivahinkoa. Tyypillisesti kompastuminen tapahtuu, kun työntekijä ei huomaa väistää väärään paikkaan jätettyä esinettä. Liukastuminen taas johtuu kävelyalustan odottamattomasta liukkaudesta, joka voi johtua esimerkiksi kosteudesta tai jäätymisestä. Varastojen ulko-ovia joudutaan usein pitämään auki pitkiä aikoja purkujen ja lastausten takia. Talvisin tämä aiheuttaa suuria lämpötilan vaihteluita, joka voi johtaa pintojen jäätymiseen myös sisätiloissa. Vanhoissa kiinteistöissä sadevesiviemäröinti voi olla alimitoitettu. Tällöin rankkasateella katosta, valumavesiputkista tai lattiaviemäreistä voi ilmestyä lattialle kosteutta. 

Kompastumisen riskiä voidaan vähentää pitämällä kulkureitit vapaina sinne kuulumattomista esineistä. Tavarat tulee varastoida omilla paikoillaan ja työkalut tulee palauttaa omille paikoilleen käytön jälkeen. Liukastumisia voidaan vähentää ennakoimalla riskipaikat, kuten ovien edustat ja huoltotilat. Riskipaikkoihin kannattaa varata liukkauden vähentämiseen tarkoitettuja tarvikkeita kuten jäänpoistoaineita, hiekoitushiekkaa tai lattian kuivaamiseen tarkoitettuja siivousvälineitä. Huoltotiloissa kannattaa säilyttää öljyjen ja muiden nesteiden imeyttämiseen tarkoitettuja aineita. Ellei liukkautta pystytä kokonaan poistamaan, tulee liukas alue ainakin merkitä tai eristää liikenteeltä. 

Nostaminen 

Painavan tavaran käsittely ilman asianmukaisia apuvälineitä on päivittäistä arkea monessa varastossa. Epäergonominen työskentely ei välttämättä aiheuta päivittäisiä tapaturmia, mutta on pitkässä juoksussa suuri sairaspoissaolojen syy. Jatkuva kumartelu ja kurkottelu aiheuttavat liikaa kuormitusta väärille lihasryhmille. 

Korkeussäädettävät työpisteet parantavat työntekijöiden viihtyvyyttä, työergonomiaa ja tehokkuutta sekä vähentävät pitkällä tähtäimellä työpoissaoloja. Yksinkertaiset ergonomia-apuvälineet kuten kantoliinat ja kurotus-avustimet vähentävät kumartelusta aiheutuvaa kuormitusta ja helpottavat työn tekemistä, mutta vain silloin kun niitä muistetaan käyttää. 

Kuulostaako tutulta? 

Onko sinun työpaikallasi tapahtunut kuvatun kaltaisia työtapaturmia? Onko teidän varastolla muita suuria tapaturmariskejä? Mitkä ovat sinun yksinkertaiset keinosi työturvallisuuden parantamiseksi? Ziirron kehitysprojekteissa kiinnitetään aina huomiota työturvallisiin toimintatapoihin ja työergonomian parantamiseen. Tapaturmariskit tuodaan raporteissa esille ja niiden pienentämiseen ehdotetaan ratkaisuja. 

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Hiilijalanjälki logistiikassa

Mitä kaikkea ekologisuus ja hiilijalanjälki logistiikassa tarkoittaa?

Aihe on 2010-luvulla noussut koko ajan enemmän ja enemmän ihmisten huulille jokapäiväisessä elämässä, mutta vasta viime vuosina keskustelu on viimein noussut myös logistiikan maailmassa esille.


Trendikkäinä asioina logistiikassa on viime aikoina noussut ilmaisut: ”vihreä logistiikka”, ”ekotehokkuus” sekä ”kierrätys”. Mitä nämä ilmaisut sitten oikeasti tarkoittavat?


Vihreällä logistiikalla tarkoitetaan moniakin asioita, mutta yleisimmin sillä tarkoitetaan ympäristön kuormittamisen huomioimista kuljetusketjussa sekä ekologian huomioimista tilaus-toimitus-ketjussa.

Ekotehokkuudessa tarkoituksena on saada ihmiset sekä yritykset huomioimaan ”enemmän vähemmästä”-ideologiaa. Varsinkin varastoinnin puolella tehokkaammilla energiaratkaisuilla suuremmat kuljetussuoritteet ovat mainio esimerkki, kun puhutaan ekotehokkuudesta. Työssä ja työn ulkopuolella päästöjen pienentäminen matkaa pienentämättä kuvaa asiaa myös hienosti.

Kierrätyslogistiikassa ”jätteiden” hyötykäyttö on tuonut yrityksille lisäarvoa, niin järkevöittämällä logistisia prosesseja, kuin myös hiilijalanjäljenkin osalta. Paperin, muovin sekä tuotteiden ylijäämän jatkojalostus sekä hyödyntäminen nähdään nykypäivänä onneksi muunakin kuin pakollisena pahana eli oikeasti potentiaalisena arvoa kehittävänä asiana.

Kaiken kaikkiaan, kun logistiikkaa katsoo, niin joka puolella on ilmastoa sekä ympäristöä rasittavia asioita. Tuotteiden valmistaminen, tavaran kuljettaminen, tavaroiden pakkaaminen, pakkausmateriaalin tuottaminen sekä lukuisat muut sivutyöt, joita logistiikkaan kuuluu. Logistisessa maailmassa prosessien kehittäminen tehokkaammiksi työtehtävän, prosessien että materiaalienkin osalta tulee olemaan erittäin tärkeässä osassa tulevaisuudessa niin ympäristön ekologisuuden, kuin yritysten kannattavuudenkin kannalta.

Meille Ziirtolaisille ympäristö, ekotehokkuus, vihreä logistiikka sekä kehitys kulkevat kaikki käsi kädessä ja kuuluvat toisiaan tukevina samaan pakettiin. Autamme yrityksiä kehittämään toimintoja huomioiden ympäristönkin vaikutukset samalla. Nämä eivät tulevaisuudessakaan ole toisiaan poissulkevia asioita.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.