Sisälogistiikan automaatiosta ja robotiikasta

Automaatiotarjonta

Käydäänpä aluksi hieman läpi, minkälaisesta tarjonnasta nykypäivänä on kyse, kun puhutaan sisälogistiikan automaatiosta.

Varastoautomaateissa ideana on, että varastoitavat tuotteet syötetään työpisteellä sisään, automaatti vie varastointiyksikön sopivalle varastopaikalle ja tuo sen aikanaan keräysasemalle työntekijän saataville. Kantava ajatus on, että työntekijät eivät liiku ympäri varastoa tuotteiden kanssa, vaan automaatti palvelee heitä. Tuotteiden käsittelypisteitä voi olla yksi tai useita järjestelmän koosta ja käyttötavasta riippuen. Varastointiyksikkö voi olla lokerikko, muovi- tai pahvilaatikko, standardikokoinen kuormalava, ylikoinen lava tms. Pienille tuotteille ja yleisesti käytössä oleville varastointiyksiköille löytyy helpommin valmiita ratkaisuita. Kuormalavaa suuremmille tuotteille tai muuten erikoisempiin tarpeisiin on vähemmän tarjontaa, mutta räätälöimällä löytyy useimmiten ratkaisut niihinkin.

Kuljettimet siirtävät tuotteita paikasta toiseen. Siinä yhteydessä voidaan automaattisesti tehdä esimerkiksi kollien tarroitusta tai lajittelua. Tarvittaessa kuljettimet tai niiden yhteydessä olevat tavaranostimet voivat siirtää tuotteita helposti eri kerroksiin. Kuljettimet ovat parhaimmillaan, kun tavaraa liikkuu paljon samojen pisteiden välillä. Haittapuolena on kuljettimien viemä tila ja muutosten työläys.

Mobiilirobotit ja automaattitrukit kuljettavat myös tuotteita paikasta toiseen, mutta ne eivät varaa jatkuvasti tilaa kuten kuljettimet. Tosin eivät pärjää kuljettimille kapasiteetissa. Vastaavasti nämä mobiililaitteet ovat joustavampia ja tehtävien lisääminen sekä muokkaaminen on yksinkertaista.

Käsivarsirobotteja on kahta heimoa; teollisuusrobotit ja yhteistyörobotit, joista ensin mainitut ovat nimensä mukaisesti suunniteltu teollisen ympäristön tarpeisiin. Ne ovat nopeita ja kokoonsa nähden voimakkaita robusteja duunareita. Yhteistyörobotit eli cobotit on suunniteltu käyttöturvallisuus ja ohjelmoinnin helppous etusijalla. Näiden ero ei kuitenkaan ole ihan mustavalkoinen, sillä ohjelmointimenetelmiä on kehitetty ja oikeilla turvavälineillä robottien liikenopeutta ja yhteistyökykyä on mahdollista muokata tarpeiden mukaiseksi. Käsivarsirobottien lisäksi on myös muita rakenteellisesti erilaisia teollisuusrobottimalleja erityisiin käyttötarkoituksiin, kuten portaali-, SCARA- ja delta-robotti.

Vaikkahan robotit hienoja laitteita ovatkin, eivät ne käytännössä tee muuta kuin vievät siihen kiinnitetyn työkalun haluttuun paikkaan oikeassa asennossa ja käskyttävät sen toimintaa. Työkalu (esim. tarttuja, hitsauspilli, hiomalaite tai maaliruisku) tekee hyödyllisen osuuden tuotteen siirtämisessä tai jalostamisessa.

Sisälogistiikan automaatiossa on tarjolla lisäksi muutakin automaatiota. Mm. laatikonmuodostajat sekä kuljetuspakkausten suljenta-, merkintä- ja käärintäkoneet auttavat usein toistuvissa rutiinitehtävissä. Konenäkösovelluksia voidaan hyödyntää laadunvalvonnan lisäksi vaikka inventaariossa.

Automaation tuomia hyötyjä sisälogistiikassa

Sen sijaan, että keskitytään pelkästään siihen, kuinka robotiikka ja automaatio voi korvata ihmisen, kannattaa miettiä kuinka automatisointi tekee kilpailukykyisen ja laadukkaan tuotannon ja materiaalinkäsittelyn mahdolliseksi. Toiminnan tehostaminen mahdollistaa kasvun, joka tuo myös lisää työpaikkoja. Automaatio on nykypäivän sisälogistiikassa tehostamisen keino, jota ei kannata jättää huomioimatta. Tekeminen tehostuu, kun ihmiset eivät liiku tuotteiden perässä, vaan tuotteet tulevat ihmisten luo. Tuotteet voidaan varastoida tiiviisti ja tilan korkeus hyödyntäen, kun ihmisille ei tarvitse varata kulkureittejä. Automaatio on myös keino vakioida niin tuotteiden kuin tekemisenkin laatu. Automatisoidussa systeemissä materiaalivirta on tasaisempi eli vaihtelu vähenee, millä voi olla merkittävä vaikutus prosessin myöhempien vaiheiden ennustettavuuteen ja resurssoinnin tarpeeseen. Automaattivarasto on myös hyllyvarastoa rikosturvallisempi, koska sinne pääsyä ja materiaalinkäsittelyä on perinteistä hyllyvarastoa helpompi kontrolloida.

Väestö vanhenee ja monilla yrityksillä on jo nyt vaikeuksia saada motivoituneita työntekijöitä yksinkertaisiin tai päteviä henkilöitä vaativimpiin sisälogistiikan ja tuotannon tehtäviin. Rutiinitehtäviä automatisoimalla saadaan sekä vähennettyä työvoiman tarvetta, että osoitettua henkilöstölle työtehtäviä, joissa ihmisten kykyjä voidaan myös paremmin hyödyntää. Näin työntekijät kokevat työnsä mielekkäämmäksi ja samalla työkyvyn alenemiseen vaikuttavia riskejä voidaan vähentää. Automatisoitavia tehtäviä kannattaa siis miettiä siltä kannalta, että toistuvat rutiinitehtävät hoituisivat automaation avulla mahdollisimman itsenäisesti ja ihmisille keskitettäisiin tehtäviä, joissa he ovat parhaimmillaan. Sen lisäksi, että me ihmiset olemme konetta joustavampia ja näppäriä käsistämme, meiltä onnistuu myös ajattelua, asiayhteyksien ymmärtämistä ja vuorovaikuttamista edellyttävät tehtävät. Työympäristöstäkin tulee miellyttävämpi automatisoimalla raskaat, tylsät ja pitkään tarkkuutta vaativat tehtävät.

Automaation mukautuvuus

Olemme edellisen kolmen vuoden aikana saaneet korostetusti todistaa, että maailma, tuotteet, olosuhteet ja loppuasiakkaiden tarpeet muuttuvat. Nykymaailman yritystoiminnassa yksi tärkeimmistä asioista onkin muutoksiin varautuminen. Näin on myös sisälogistiikan automaatiota hankittaessa. Vaikka järjestelmät suunnitellaan ja mitoitetaan lähitulevaisuuden tarpeisiin sen hetken parhaan tietämyksen mukaan, silti harvoin kaikkia muutoksia ja niiden nopeutta pystytään ennakoimaan. Sen vuoksi järjestelmien skaalautuvuuden – niin volyymin kasvuun, kuin sen pienenemiseenkin – painoarvo on merkittävä. Modulaarisuus helpottaa ja nopeuttaa järjestelmien muokkaamista uusiin tarpeisiin. Mitä enemmän järjestelmää on räätälöity tiettyyn tehtävään, sen vaikeampaa sitä yleensä on muokata toimimaan toisenlaisessa tehtävässä. Kovin rajusti puukotetun ohjauslogiikan ymmärryskin on saattanut aikain saatossa hiipua tai kadota henkilöiden vaihtuessa. Niin sanotusti vakio-osien kanssa järjestelmätuki ja mahdollisuudet jälkeenpäin tehtäville muutoksille lienevät helpommin tarjolla vuosienkin päästä.

Objektiivisuus automaatiokartoituksessa

Me Ziirrolla tehostamme asiakkaidemme sisälogistiikkaa ja yhtenä keinona siinä on automaatioratkaisuiden hyödyntäminen. Siksi yksi tehtävistämme on pysyä ajan tasalla tarjolla olevista automaatioratkaisuista. Kehitysprojektit aloitamme asiakkaan logistiikan nykytilan selvittämisestä, jossa kartoitamme myös tuotteiden, tekemisen ja asiakastarpeiden asettamat tämän hetken vaatimukset. Tästä yhdessä asiakkaan kanssa jalostamalla pääsemme lähitulevaisuuden tarpeiden määritykseen ja mahdollisten automaatioratkaisuidenkin kartoitukseen. Tarvittaessa hoidamme myös niiden kilpailutuksen. Koska emme edusta mitään järjestelmiä, tuotteita tai valmistajia, pystymme ehdottamaan objektiivisesti asiakkaillemme parhaiten sopivia ratkaisuja. Moni on tätä arvostanut ja hyödyntänyt.

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Onko tekoälystä logistiikan kehittäjäksi?

Toiminnan kehittäminen, yksinkertainen asia. Tehdään asiat vain paremmin ja/tai laadukkaammin kuin aiemmin. Toki, useasti helpommin sanottu kuin tehty. Selvitetään tässä blogissa, onko tekoälystä logistiikan kehittäjäksi ja miten sisälogistiikkaa ja tuotantoa voisi kehittää.  

ChatGPT tuo olennaisen tiedon helposti saataville… vai tuoko sittenkään (vielä)?

Tänä vuonna mediassa on ollut usein esillä ChatGPT. Jos annetaankin ChatGPT:n tehdä kehittämistyö. Onhan se kuitenkin uusin tapa ja uusi on aina vanhaa parempi, eikö niin? Annoin ChatGPT:lle omasta mielestä kattavan määrityksen, mitä haluan tietää. Lyhyesti tiivistettynä: halusin neuvot sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen. ChatGPT:n vastaus vaikutti ensisilmäyksellä varsin kattavalta ja hyvältä. Neuvoi analysoimaan prosessien nykytilan, tunnistamaan ongelmakohdat ja hyödyntämään teknologiaa. ChatGPT:n tuotos muistutti myös, että KPI-mittareilla on mahdollista tunnistaa toimintoja, jotka kaipaavat parantamista. Toki huonojakin neuvoja tuli… (tai siten en ole tarpeeksi sisäistänyt, mitä sisälogistiikka on). Neuvoi nimittäin optimoimaan aikatauluja ajan ja polttoainekustannuksien vähentämiseksi sekä hyödyntämään kolmatta osapuolta vasteaikojen pidentämiseksi. En ollut täysin tyytyväinen vastaukseen, joten täydensin alkuperäistä kysymystä. Lisäsin mukaan myös kysymyksen, että onko ChatGPT:n vastaus luotettava. Tuli selkeästi huonompi vastaus, ilmeisesti AI suuttui epäilyistäni. Vastauksen mukaan tehokas varastonhallinta, automaation hyödyntäminen, toimitusketjun suunnittelu, kuljetusten optimointi ja reaaliaikainen seuranta ovat avainasioita sisälogistiikan kehittämisessä. Teksti on kuitenkin hyvin yleisluonteista ja siinä on hyvin vähän konkreettista. Haluan konkreettisempaa, pyydän neuvomaan parhaan mahdollisen trukkimerkin, jonka voi hankkia Suomessa ja antamaan suorat yhteystiedot heidän myyntiinsä. Vastauksen perusteella Suomessa on joitakin trukkimerkkejä, mutta nimeltä mainitaan vain kaksi. Yhteystietoja ei antanut, mutta neuvoi, että ne löytyvät valmistajien verkkosivuilta.  

Vanhassa vara parempi?

Annetaan ChatGPT:n olla tällä erää, ei vielä riittävän hyvä vaativille kysymyksille. Siirrytään Googlen pariin. Google on ollut kuitenkin yli 20 vuotta suomalaisten käytetyin hakukone. Todennetusti hyvä työkalu siis. Muutaman suomeksi tehdyn haun jälkeen päädyn vaihtamaan haku kielen englanniksi. Sisältö on kirjavaa ja sanomattakin selvää, että paljon kiinni mitä termiä käyttää. Useimpien linkkien takaa vaikuttaa löytyvän automaatioon liittyvää sisältöä. Termi teollisuus 4.0 tulee usein vastaan. Linkkien seasta nousee esille myös termi Lean. 

En saanut yksiselitteistä vastausta Googlestakaan. Rehellisesti sanottuna olisin ollut enemmänkin yllättänyt, jos olisi löytynyt yksityiskohtainen vastaus. Google tarjosi mielestäni enemmän ja laadukkaammin näkökulmia ja ideoita, joiden avulla pääsee alkuun. Mikä parasta, Googlen avulla sain yhteystietoja ja ideoita, mihin yrityksiin ja henkilöihin voisi olla hyödyllistä olla yhteydessä. Toki, aikaa ja vaivaa tiedon hakemiseen meni enemmän kuin kysymyksen asetteluun ChatGPT:ssa.  

Miksi kehittäminen on sitten niin vaikeaa?

Edellä kuvatun tiedonhaun kokemuksen voi hyvin tiivistää ajatukseen, että uusin ei aina ole paras tai toimivin ratkaisu. Mielestäni asioiden kehittämisestä tulee vaikeaa kolmesta eri syystä. 

  1. On voitu lukkiutua ajatukseen, että asioita ei voitaisi tehdä paremmin. ”Näin asia on aina tehty!” ”Tämä on ainoa ja parasta tapa toimia!” 
  2. Ollaan niin kiireisiä päivittäisen työn kanssa, että suoritetaan vain työtehtävät ilman, että ikinä mietitään, että ovatko kaikki työvaiheet tarpeellisia tai voisiko niitä tehdä helpommin/tehokkaammin.  
  3. Ei tiedetä, mitä pitäisi kehittää. Ei ole kokemusta tai näkemystä, miten asiat voisi tehdä muulla tavalla.  

Kehittäminen vaatii aikaa ja paneutumista. Pitää määrittää nykytila. Ilman nykytilan tuntemusta on vaikea tehdä tietoon perustuvaa kehittämistä. Toisaalta pitää myös tuntea, mitä ratkaisuja on markkinoilla ja ymmärtää, miten ne soveltuvat tähän ympäristöön ja tarpeeseen. Hyvä on huomioida, että tämän päivän puhutuin markkinoilla oleva ratkaisu ei välttämättä ole se paras tai soveltuvin. Uutuusratkaisut ovat markkinoinnin takia paljon esille ja niiden myyntiedustajat suorastaan tuputtavat uutuusratkaisua. Kuitenkaan soveltuvin ratkaisu ei välttämättä ole se uusin. Esimerkiksi kuinka paljon olette nähneet LinkedIn:ssä sisältöä pientavarahyllyistä? Itse en ainakaan muista nähneeni… sisältöä erilaisista pientavaran automaatioratkaisusta on ollut sitäkin enemmän. Silti, pientavarahylly on edelleenkin soveltuva ratkaisu tietyissä tilanteissa ja ympäristöissä.  

Kyllähän siitä kehittämisestä tulisi helpompaa, jos olisi joku sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys, joka kertoisi objektiivisesti, mutkattomasti ja käytännön läheisesti toiminnan nykytilan ja antaisi toimintaan soveltuvat kehitysehdotukset lyhyelle ja pitkälle aikavälille. Eikö niin?  

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Sisälogistiikan kehittäminen: Automaattitrukit (AVG ja IGV)

Sisälogistiikan kehittäminen: AGV, eli automaattitrukit 

Automaattitrukkien eli AGV (automated guided vehicle) ja IGV (intelligence guided vehicle) trukkien käyttö on kovassa kasvussa useista eri syistä yritysten sisäisessä logistiikassa. Syitä ovat muun muassa pula ammattitaitoisista trukkikuskeista, sisälogistiikan prosessien tehostaminen tai vaikka työturvallisuus. Trukkiautomaatio on myös hyvä keino lisätä työntekijöiden lisäarvoa tuottavan työajan määrää. Siirrot ovat logistiikassa suurin yksittäinen hukan aiheuttaja, joten varsinkin tähän automaattitrukit tuovat tehokkaan ja turvallisen vaihtoehdon.  

Esimerkkejä AGV-trukkien käyttökohteista 

AGV-trukit ovat tänä päivänä hyvin monipuolisia ja suoriutuvat suhteellisen monimutkaisista tehtävistä.  Tyypillisiä käyttökohteita ovat: 

  • Sisäiset siirrot  
  • Tuotannon täydennys 
  • Kuljetinratojen tyhjennys varastoon 
  • Hyllytys ja jopa lavojen keräily 

Käytännössä aina, kun siirretään jotain, on tämä mahdollista tehdä automaattitrukilla. Huomioitava asia kuitenkin on, että toimiakseen automaattitrukki vaatii sille sopivan infran. Jos tilassa voidaan operoida manuaalitrukilla, sopii tila myös automaattitrukille. Suunnittelussa on kuitenkin otettava huomioon alueen muut käyttäjät ja kalusto. Mitä enemmän liikennettä reiteillä on, sitä hitaampaa AGV:n toiminta on. Laitteet ovat suunniteltu siten, että AGV ei aiheuta työtapaturmia ja vaaratilanteita, vaan hidastaa ja pysähtyy havaitessaan esteen. Siksi suunnittelussa on huomioitava reitit ja myös työajat, jolloin muuta liikennettä on mahdollisimman vähän. 

Nykytilan analysointi ja investoinnin takaisinmaksu 

Jotta trukkiautomaatioon on järkevää investoida, on syytä suorittaa prosessien nykytilan tutkimus ja analysointi sekä uuden toimintamallin simulaatio, jolla trukin takaisinmaksuaika voidaan laskea ja siten investointi perustella. Tässäkin keskiössä on määrittely – mitä suoritteita ja kuinka paljon on mahdollista automatisoida. Me Ziirrolla olemme tutkimukseen objektiivinen kumppani, jonka tehtävänä on tutkia automaatiolla saavutettava aikasäästö, määritellä automaattitrukin tehtävät ja kartoittaa objektiivisesti asiakkaillemme paras mahdollinen ratkaisu asiakkaan toiminnan tarpeisiin.  

Case esimerkki: EJOT Sormat Oy:n muutto uusiin toimitiloihin

Ziirron asiakas EJOT muutti uusiin toimitiloihin loppuvuodesta 2022. Asiakkaan tavoitetila oli tuoda logistiikkaansa automaatiota tuomaan tehoja ja mahdollistaa työntekijöiden keskittyä lisäarvoa tuottavaan työhön. Reittejä AGV:lle löydettiin yhteensä kymmenen kappaletta. Samalla erilaisia automaattitrukkityyppejä ja -merkkejä kartoitettiin useita. Uusi toimintamalli määriteltiin ja simuloitiin uuteen toimipisteeseen ja tämän jälkeen pääsimme suorittamaan laskelmat takaisinmaksusta. Uusi toimintamalli vapautti päivässä 15 tuntia työaikaa, säästö on siis kaksi henkilötyöpäivää, laitteen takaisinmaksuaika noin kaksi vuotta. Tämän tiedon perusteella investointipäätös oli helppo tehdä.  

Olisiko teidän yrityksellänne halua ja tarvetta trukkiautomaatiolle, mutta tarkka tieto siitä miten laitetta voi hyödyntää ja kuinka paljon puuttuu? Ei hätää, seuraava ziirto voisi olla ottaa meihin yhteyttä ja kartoitetaan asia yhdessä.  

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Enemmän hyötyä ERP ja WMS järjestelmistä

Tänä päivänä lähes kaikki varastointia tekevät yritykset käyttävät joko erillistä varastonhallintajärjestelmää (WMS), toiminnanohjausjärjestelmää (ERP) tai molempia. Näiden järjestelmien on tarkoitus auttaa yritystä parantamaan ja tehostamaan omaan toimintaansa päivittäin. Automaattisesti kyseisistä järjestelmistä ei ole suurta apua, mikäli niitä ei ole määritelty tukemaan yrityksen tarpeita, ennen niiden käyttöönottoa: prosesseja, toimintatapoja ja kokonaisuutta.


Me Ziirrossa olemme objektiivinen kumppani, emme näiden järjestelmien toimittaja. Omassa työssämme asiakkaillamme törmäämme kyseisiin asioihin päivittäin. Valitettavan usein WMS tai ERP järjestelmät ovat vajaakäytössä ja aika nopeasti huomataan, että käyttöönotto tai prosessien määritys on jäänyt vaillinaiseksi tai kokonaan tekemättä. Joskus nämä järjestelmät ovat jääneet liian irralliseksi koko logistisesta ketjusta eikä kokonaisuutta näiden osalta nähdä kunnolla.


Me Ziirrossa tuomme oman osaamisemme järjestelmien määrittelyn ja kilpailuttamisen tueksi. Teemme asiakkaalle kartoituksen ja analyysin logistiikan nykytilasta. Analyysiin voi kuulua myös nykyisten järjestelmien kartoitus niin ERP:n kuin myös WMS:n osalta. Jos yrityksellä on projektiluonteista toimintaa, voimme myös käydä läpi olemassa oleva projektinhallinta (PSA) järjestelmää tai kartoittaa sopivan järjestelmän yrityksen tarpeisiin. Pullonkaulat ja hukka pitäisi saada näiden järjestelmien kautta vähäisemmäksi eikä pahimmillaan vaikeuttaa jotain työprosessia yrityksen sisällä. Työn mielekkyys lisääntyy oikein määritellyn järjestelmän avulla ja päästään parempaan tuottavuuteen.

Toiminnanohjausjärjestelmät ja automaatio eivät saa olla itseisarvo, joilla parannetaan helposti omaa toimintaa. Nämä järjestelmät ovat osa logististen ja tuotannon prosessien kokonaisuutta ja ilman niiden syvällistä läpikäyntiä ja ymmärtämistä ne jäävät pahimmillaan täysin erillisiksi järjestelmiksi. Me voimme olla apuna kartoittamassa uutta järjestelmää tai vahvistamassa jo tehtyä päätöstä.

Uuden järjestelmän hankinnan käytön tai olemassa olevan järjestelmän pullonkaulat:

  • vaillinainen prosessien läpikäynti
  • yrityksen koko prosessien kadottaminen, järjestelmästä tulee erillinen ratkaisu
  • integroinnit muihin järjestelmiin, huomiotta jättäminen
  • kehno jalkautus; koulutuksen ja käyttöönoton riittämättömyys

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Trukkiautomaatio ja takaisinmaksulaskelmat

Viime aikoina trukkiautomaatio on noussut kiinnostavaksi vaihtoehdoksi sisälogistiikan tehostamisessa. AGV (Automated Guided Vehicle) tekniikka ei sinänsä ole mikään uusi asia, mutta nyt sisälogistiikan materiaalivirtoihin on alettu kiinnittämään enemmän huomiota ja toisaalta taas koneet ja kalustot ovat kehittyneet ja hinnat alkavat olla erittäin järkevällä tasolla. Toisin sanoen on alettu ymmärtämään logistiikan tärkeys koko tuotanto- ja toimitusketjussa. Tällä hetkellä järkevä automaatio on yrityksille kilpailuetu, muutaman vuoden kuluttua sen tulisi olla itsestäänselvyys.


Vaikka automaation hinta on tullut alaspäin, ovat investoinnit silti helposti 150.000–300.000 euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että huolellinen suunnittelu, eri vaihtoehtojen puntarointi ja automaatiolla operoitavien prosessien määrittely ovat erittäin tärkeässä asemassa. Trukkiautomaation tulisi olla osa kokonaisuutta, ei irrallinen toiminto, jolloin investoinnin takaisinmaksu on mahdollista laskea. Me Ziirrolla tukimme prosessin ja prosessin osien nykytilan ja simuloimme uuden toimintamallin. Tämä simulaatio ja vertailu kertoo asiakkaallemme, mikä on trukkiautomaation takaisinmaksuaika.


ZaaS-projekti

ZaaS-projekti (Ziirto as a Service), jossa tällä hetkellä työskentelen, on asiakkaan uuden tuotantotilan ja logistiikkakeskuksen suunnittelu-, määrittely- ja muuttoprojekti. Kaikki sisälogistiikan prosessit menevät uusiksi – pääsemme asiakkaan kanssa siis aloittamaan puhtaalta pöydältä. Trukki- ja varastoautomaatio ovat luonnollisesti olleet isossa osassa projektia. Oikeastaan kaikki asiakkaan logistiset prosessit ovat määritelty ja suunniteltu siitä lähtökohdasta, että ”tyhmä” työ jää pois ja työntekijät tekevät aidosti lisäarvoa tuottavaa työtä, johon paraskaan automaatio ei kykene. Työtyytyväisyys kasvaa ja työhyvinvointi paranee. Tarkoitus ei ole siis vähentää työntekijöitä, vaan kasvattaa volyymejä – tehdä enemmän samalla määrällä työntekijöitä. Takaisinmaksulaskelmien perustalla tässäkin tapauksessa olivat siis:

  • Prosessien nykytilan kartoitus (työajat)
  • Uusien prosessimallien suunnittelu (prosessit, AGV reitit yms.)
  • Prosessien simulaatio (uudet työajat)
  • Kaluston kilpailutus
  • Takaisinmaksulaskelma perustuen prosessien nykytilaan ja uuden prosessimallin simulaatioon
  • Parhaan kokonaisuuden valinta yhteistyössä asiakkaan kanssa

Onko teidän yrityksellänne suunnitteilla trukki- tai varastoautomaatiota, mutta ei aikaa tai osaamista lähteä viemään asiaa eteenpäin? Seuraava Ziirto voisi olla ottaa yhteyttä meihin ja varata aika keskusteluille.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Ulkoiset varastot

Leanin mukaan kaikki ylimääräinen varastointi on hukkaa. Pitkälle optimoiduissa tuotantoprosesseissa välivarastot on usein minimoitu ja tuotu mahdollisimman lähelle käyttöpaikkoja. Nykyisessä epävarmassa markkinatilanteessa pitää monella alalla kuitenkin varautua pidentyneisiin toimitusaikoihin ja suurempiin tilauseriin, eli käytännössä suurempiin varastoihin. 

Jos varasto ei syystä tai toisesta mahdu edes samaan rakennukseen käyttöpaikan kanssa, pitää ottaa käyttöön niin sanottu ulkoinen varasto. Mitä pidempi matka ulkoisen varaston ja käyttöpaikan välillä on, sitä tarkemmin pitää miettiä mitä sinne ulkoiseen varastoon sijoitetaan. 


Ulkoisen varaston käyttämisestä aiheutuvaa lisääntyvää työkuormaa voidaan yrittää pienentää valitsemalla sinne parhaiten soveltuvat varastoitavat nimikkeet. Ulkoisessa varastossa pitää yleensä suorittaa vastaanottoprosessi. Siksi suuret tavaraerät, jotka on pakattu samaan kuljetusyksikköön, on parempia kandidaatteja ulkoiseen varastoon kuin pienet sekalavat. Parhaassa tapauksessa saapuva kuorma puretaan suoraan ulkoiseen varastoon, jottei aiheuteta ylimääräistä varastojen välistä siirtelyä. 

Materiaalivirtojen suunnittelu on lähes aina kompromissien tekemistä tuotannon ja varaston tarpeiden välillä. Mitä kauempana varastopaikka sijaitsee, sitä kauemmin kestää tavaran siirtäminen. Varaston sijoittaminen lähelle käyttöpaikkaa ei aina ole mahdollista johtuen suuresta tavaramäärästä tai ahtaista tiloista. Ulkoiseen varastoon kannattaa valita sellaista tavaraa, jota tarvitsee käsitellä mahdollisimman harvoin. Ei siis mitään sellaista, jota tarvitaan päivittäin.  

Toisaalta päivittäistavaraakin voi säilyttää ulkoisessa varastossa, kunhan sitä on päivittäiseen tarpeeseen riittävästi varastoituna lähempänä. Varastosaldon jakaminen kahteen eri varastopaikkaan voi kuitenkin olla varastokirjanpidon kannalta haastavaa. Kahden eri varastopaikan saldoa pitäisi pystyä seuraamaan erillään toisistaan. Kaikki siirrot varastopaikkojen välillä pitäisi kirjata ylös. Ja inventointia tehdessä pitää olla varma, että kaikki varastot tulee laskettua eikä mitään tavaraerää saa laskea kahteen kertaan. 

Pakkausmateriaali on hyvä esimerkki ulkoiseen varastoon sopivasta varastosta. Pakkausmateriaalia kannattaa usein ostaa suuria eriä, että kappalehintaa saa alas. Pakkausmateriaali toimitetaan usein omissa kuormissaan, jolloin saapuvan erän voi purkaa suoraan oikeaan varastoon. Pakkausmateriaalia pakataan yhdelle kuljetusalustalle usein niin suuri määrä, että yksi kuljetusyksikkö siirrettynä käyttöpaikalle riittää pidemmäksi aikaa. 


Mikäli ulkoinen varasto ei ole vain väliaikainen ratkaisu, vaan sitä tullaan käyttämään pidempiaikaisesti, kannattaa pohtia pitäisikö ulkoisen varaston yhteyteen sijoittaa muutakin toimintaa. Esimerkiksi saapuvan tavaran vastaanotto suoraan ulkoisessa varastossa on järkevää, mikäli siellä puretaan saapuvia kuormia. Jos ulkoisessa varastossa säilytetään valmiita tuotteita, saattaa pakkaus- tai lähettämötoiminnan siirtäminen ulkoiseen varastoon olla perusteltua.

Lopuksi vielä pari huomionarvoista erikoistapausta ulkoiseen varastoon liittyen:  

  1. Varastointi tavarantoimittajalla: Tavarantoimittaja voi tietyin ehdoin säilyttää hankintaerää osittain tai kokonaan omassa varastossaan, josta sitä kotiutetaan pienemmissä erissä tuotantotarpeen mukaan. 
  2. Varastointi alihankkijalla: Mikäli valmistusprosessi on osittain ulkoistettu, voidaan alihankkijan kanssa sopia, että he pitävät suurempaa varastoa joko komponenteille, valmistuotteille tai molemmille omissa tiloissaan. 

Näissä tapauksissa yhteistyökumppanit kuitenkin perustellusti haluavat yleensä jakaa varastoinnista aiheutuvia kustannuksia. Se voi kuitenkin olla edullisempaa kuin järjestää lisää varastotilaa kokonaan jostain muualta. Ja maksaa rahteja sinne johonkin muualle, kun sen paikan osoite on selvinnyt. 

Onko sinulla tarvetta nostaa varastomääriä jo valmiiksi ahtaissa toimitiloissa? Tarvitsetko apua ulkoiseen varastoon sijoitettavien nimikkeiden valinnassa? Ziirto auttaa mielellään tämänkin logistisen pulman ratkaisemisessa. 

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Varaston automatisaatio

Avataan hieman pelottavan kokoista sanaa ”automaatio”. Automaatio käsitteenä pitää sisällään niin varastoinnin, kuin tuotannonkin logistiset prosessit. Kaikkea voidaan nykypäivänä logistiikan maailmassa automatisoida, fyysisistä toimenpiteistä aina järjestelmien sisällä tapahtuviin prosesseihin.

Minkälaisia hyötyjä automatisoinnilla sitten voidaan nykypäivänä tuottaa logistiikassa? Tämä on erittäin hyvä kysymys ja kysymys, joka monesti asiakastilaisuuksissa esille nouseekin.


Yksinkertaisimmillaan automaation avulla halutaan antaa mahdollisuus tehostaa varastojen toimintoja. Tämä voi pitää sisällään esimerkiksi materiaalivirtojen automatisointia, raportoinnin automatisointia tai järjestelmien välistä automatisointia.


Minkälaisia ratkaisuja automaatioon sitten nykypäivänä on? Erilaisia varastoautomaatteja on kattavasti esimerkiksi vaakakaruselli- ja hissiperiaatteiset automaatit. Modulaariset hyllytysrakenteet taas mahdollistavat erilaisten shuttle ja robotointikeräysten käytön. Varastojen fyysinen liikenne voidaan toteuttaa erilaisilla kuljetushihnoilla sekä linjastoilla, konenäöllä varustetuilla roboteilla, aina autonomisiin ja kollaboratiivisiin mobiilirobotteihin asti. Tietoliikenteessä sekä raportoinnissa voidaan nykypäivänä hyödyntää koneoppivia ohjelmistorobotiikkoja. Ratkaisuja löytyy kyllä yhtä paljon kuin löytyy kysymyksiäkin.

Minkälaisia hyötyä sitten automatisoinnilla ja robotiikalla voi olla?


Hyödyn laskenta lähtee aina hyvästä ja syväluotaavasta analyysista. Mitä tahdotaan, miksi tahdotaan ja minkä takia asia olisi ajankohtainen.  Automatisaation määrän, laadun ja tyypin valinta sekä harkinta riippuu ennen kaikkea yrityksen strategiasta, mutta myös käytettävät resurssit, tuotannon sekä varastoinnin volyymit ja joustavuus tarpeet vaikuttavat harkittaviin teknisiin ratkaisuihin.


Varaston käyttöasteen sekä tuottavuuden parantuminen, laadun takaaminen ja prosessien läpivientien nopeutuminen luetaan useimmiten hyödyiksi, joita automatisaatiolla on tarkoitus tuottaa. Myöskin nopea ja tarkka materiaalivirran hallinta antaa mahdollisuudet ylläpitää pienempiä varastoja, joilla saadaan yrityksen pääoman osuutta pienennettyä. Ergonomisten ja työprosesseja helpottavien ratkaisujen mukana saadaan usein myös henkilöstön hyvinvoinnin ja työssä viihtyvyyden parannukset.

Meillä Ziirtolaisilla on kattava kokemus yritysten varastoautomatisoinnin kartoituksista. Lähtien aina asiakkaan tahtotilasta, kattavan nykytila-analyysin teon kautta suoriin sekä selkeisiin ehdotuksiin automatisoinnista ja automatisaatiosta saatavaan mahdolliseen hyötyyn takaisinmaksulaskelman muodossa.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

WMS speksaus – mitä se tarkoittaa?

Warehouse management system eli varastonhallintajärjestelmä, niin kuin kaikki muutkin tietojärjestelmät, pitää määritellä tarkkaan ennen hankintapäätöksen tekemistä. Koska monissa tarjolla olevissa järjestelmissä on paljon samoja ominaisuuksia, pitää omien prosessien tuntemus olla niin hyvällä tasolla, että osataan valita omaan toimintaan parhaiten sopiva järjestelmä.

Vaikka WMS-myyjä kertookin, että heidän tarjoamassaan järjestelmästään löytyy tuki äänikeruulle ja itseoptimoituva keruureitti ja mahdollisuus eränumeroseurantaan, niin jokainen hyvältä kuulostava ominaisuus pitäisi johtaa nyökyttelyn sijaan syventävään jatkokysymykseen.

Toimiiko äänikeruu vain tietyllä raudalla vai onnistuuko sen ohjaaminen olemassa olevalla laitteistolla? Miten keruureitti osaa optimoida itse itseään, jos varastoja on useammassa eri rakennuksessa? Toimiiko eränumeroseuranta samaan aikaan komponenttitasolla ja valmistuotetasolla?


Kaikella kunnioituksella WMS-myyjiä kohtaan. Teillä on hienot tuotteet, joiden hienouksien ymmärtäminen vaatii paljon vihkiytymistä. Ja samaan aikaan teillä on vaativat asiakkaat, jotka eivät aina oikein osaa kommunikoida omia tarpeitaan ymmärrettävästi.


Perusteellisesti tehty WMS määritystyö pitää aloittaa jo ennen ensimmäistä yhteydenottoa myyjään. Selvitetään mitä prosesseja WMS:n halutaan hallinnoivan. Yleensä näihin kuuluu ainakin saapuvan tavaran vastaanotto, hyllytys, keräily, lähtevän tavaran toimitus ja jonkinlainen inventointiratkaisu. Käydään osastokohtaisesti läpi, millainen toimintatapa tällä hetkellä on käytössä ja piirretään prosessikaavioita käytännön ja järjestelmän näkökulmasta. Selvitetään mihin muihin järjestelmiin WMS pitää linkittää. Tuleeko ostotilaukset ja tuotetiedot erillisestä järjestelmästä? Halutaanko raportointi tehdä ERP:n tai vaikkapa PowerBI:n kautta?

Kun omat prosessit on saatu kattavasti kartoitettua, ja luotetaan että käytännön toiminta noudattaa prosessikuvauksia, voidaan varovasti lähestyä WMS-toimittajia. Toimittajan pitää pystyä osoittamaan millä tavalla heidän järjestelmänsä selviytyy kuvatuista prosesseista. Usein vastauksena voi olla järjestelmän räätälöinti, tai ehdotus muuttaa olemassa olevaa prosessia.

Tämä ei automaattisesti ole huono vastaus. Vaikka samat prosessit sinänsä toistuvatkin eri yrityksissä, löytyy jokaisesta liiketoiminnasta omat erikoisuutensa, jotka aiheuttavat järjestelmätoimittajalle päänvaivaa. Tärkeintä on, että WMS-toimittaja pystyy uskottavasti osoittamaan, että heidän järjestelmänsä taipuu tukemaan varaston prosesseja.

Kun WMS-toimittaja (tai useampi) on valittu, on aika esitellä järjestelmää loppukäyttäjille. Tämänkin voi tehdä useammalla eri tavalla. Järjestelmä voidaan esitellä kaikille loppukäyttäjille, tai pelkästään pääkäyttäjälle, mutta yleensä jotain siltä väliltä. Hyväksi havaittu ratkaisu on koota loppukäyttäjistä työryhmä, joka osallistuu käyttöönottoprojektiin laajemmin. Tämä porukka toimii myös hyvänä tukena loppukäyttäjien koulutuksessa ja muutosvastarinnan voittamisessa.

Testaaminen on hyvä tapa varmistua järjestelmän toimivuudesta. Järjestelmätoimittaja pystyy usein rakentamaan testiympäristön, jossa oikealla tilausdatalla voidaan kokeilla kaikkien prosessien toimivuus. Testiympäristö on usein arvokas työkalu vielä järjestelmän käyttöönoton jälkeenkin. Siellä voi tutkia erilaisten ongelmatilanteiden syitä tai kokeilla uusien ominaisuuksien toimivuutta.

Sitten kun WMS on joskus saatu asennettua ja käyttöön, pitää vielä huolehtia järjestelmäkehityksestä. Vaikka määritysvaiheeseen käytettäisiin kuinka paljon aikaa, jotain voi aina jäädä huomioimatta, tai prosesseissa on voinut tulla muutoksia. Kiinteät suhteet järjestelmätoimittajaan helpottavat ongelmatilanteiden korjaamista ja kehitysehdotusten eteenpäin viemistä. Yhteisestä kielestä ja aikavyöhykkeestä on apua, mikäli järjestelmätoimittajan edustajan halutaan saapuvan paikanpäälle. Käyttöönottovaiheeseen on hyvä varata useampi kuukausi aikaa sekä tilaajan, että toimittajan puolelta.

Sivuhuomio: WMS-määrittelyyn käytetty ulkopuolisen yrityksen työ voidaan laskea investoinniksi ja vähentää poistoina järjestelmän suunnitellun budjetin mukaisesti.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Inventointi. Miksi sen pitää aina olla niin vaikeaa?

Kirjanpitolain mukaan yrityksen vaihto-omaisuuden arvo on ilmoitettava tilikauden päätteeksi (kirjanpitolain 5 luvun 6 §:n ensimmäinen momentti). Selkokielellä tämä tarkoittaa sitä, että varastossa olevan tavaran määrä ja arvo on selvitettävä.

Vaihto-omaisuuden arvo vaikuttaa yrityksen tulokseen ja verotukseen. Liian suuri arvo nostaa veroja turhaan. Liian pieni arvo saa yrityksen tuloksen näyttämään todellista pienemmältä.

Mikäli varaston arvo on vähäinen tai vuosittaiset määrämuutokset ovat pieniä, ilmoitusvelvollisuutta ei ole. Tässä tapauksessa voit lopettaa lukemisen.


Kirjanpitolaki määrää tarkkaan millä tavalla varastoitavien nimikkeiden arvo on määritettävä. Tässä sovelletaan niin sanottua alimman arvon periaatetta. Eli selvitetään jokaisen nimikkeen alkuperäinen hankintahinta, tämänhetkinen markkinahinta sekä todennäköinen myyntihinta ja käytetään näistä alhaisinta.


Sen sijaan kirjanpitolaki ei määrää millä tavalla varastoitavan tavaran määrä on todennettava. Tämä jättää varastolle mahdollisuuden valita erilaisista inventointitavoista itselleen sopivin.

Vuosittainen inventointi

Yksinkertaisin tapa todentaa varaston arvo, on laskea kaikki varastoitavat nimikkeet tilikauden viimeisenä päivänä ja raportoida määrät kirjanpitoon. Tämä ei kuitenkaan aina ole käytännöllistä tai edes mahdollista. Varastoitavaa tavaraa voi olla paljon, se voi sijaita eri varastoissa ja osa voi olla matkalla tavarantoimittajalta tai matkalla asiakkaalle.

Kertarysäyksenä tehtävä inventointi työllistää usein ison määrän henkilöstöä ja on tehtävä tuotantoajan ulkopuolella. Eli mahdollisesti tuotanto on pysäytettävä inventaarion ajaksi. Tällä tavalla varmistutaan siitä, ettei inventoinnin kuluessa ilmesty uusia tavaraeriä ja että kaikki tulokset ovat tilikauden lopuksi ajankohtaisia.

Jatkuva inventointi

Mikäli varastossa on käytössä reaaliaikainen saldonhallinta, eli kaikki saapuvat ja lähtevät tavaraerät merkitään saldoille, voidaan tilikauden lopun varastosaldo ilmoittaa kirjanpitoon vaihto-omaisuuden arvostusta varten. Saldojen luotettavuuden kannalta olisi suotavaa, että valtaosa nimikkeistä on inventoitu vähintään kerran kuluvan tilikauden aikana ja että inventoinnista jää tosite.

Jatkuva inventointi ei edellytä tuotannon pysäyttämistä tai kaikkien työntekijöiden osallistumista. Monet yritykset nimittävät tietyt työntekijät inventoinnista vastaaviksi henkilöiksi, joiden työtehtäviin kuuluu nimikkeiden inventointi pitkin tilikautta ja tulosten kirjaaminen saldonhallintaan. Inventoinnin etenemistä kannattaa seurata, ettei tilikauden päätteeksi olla tilanteessa, jossa paljon nimikkeitä on jäänyt inventoimatta.

Mitä ikinä varastossasi säilytätkin, Ziirrymme mielellämme arvioimaan eri inventointitapojen hyviä ja huonoja puolia. Ja kuulemma RFID:tä pystyy myös hyödyntämään saldojen seurannassa.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Liian usein järjestelmän ehdoilla

Tietojärjestelmän tehtävänä pitäisi olla prosessien helpottaminen, rutiineista huolehtiminen ja laadun varmistaminen. Jokaisella yrityksellä on omat prosessit ja ne ovat osa kilpauluetua tai lisäarvon tuottamista asiakkaalle.

Kuinka sama järjestelmä sitten sopii niin monelle yritykselle? No ei se oikeasti sovikkaan. Tai riippuu keneltä kysytään.

Me Ziirrossa autamme yrityksiä kehittämään tuotannon ja logistiikan prosesseja. Lähes jokaisessa kehitysprojektissa kuulemme saman totuuden.


Tämä järjestelmä on niin hidas. Tai tämän järjestelmän takia teemme näin. Tai olisimme tehokkaampia jos järjestelmä ei pakottaisi tätä yhtä vaihetta. Kaiken kukkuraksi keksitään erilaisia kiertoteitä jotta saadaan huijattua järjestelmää. Ei näin!


Miksi näin?

Väitän, että suurin syy tähän on se, ettei yritys tunne omia prosesseita. Toiseksi, hyvin vähän kuunnellaan työntekijöitä uutta järjestelmää hankittaessa. Kolmanneksi järjestelmän myyjä on yli innokas ”kaikki käy” – tyyppi. Joskus tulee myös esiin vajavainen järjestelmän osaaminen.

Kun olet miettimässä uuden järjestelmän hankintaa niin satsaa määrittelyyn. Siihen käytetyt eurot tulevat takaisin moninkertaisesti. Oli sitten kyse ERP hankinnasta tai WMS hankinnasta, on syytä tuntea omat prosessit ja rakentaa määrittely dokumentti tukemaan kartoitusta, hankintaa ja käyttöönottoa.


Kun kyse on tuotannon ja logistiikan kehittämisestä, me Ziirrossa olemme mutkaton, suoraviivainen ja käytännönläheinen kumppanisi.


Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.