Turvallisuus on niitä asioita, joista ei koskaan puhuta liikaa. Englanniksi turvallisuutta tarkoittavia sanoja on jopa kaksi: Safety ja security. Tässä keskitytään tuohon ensimmäiseen.

Miksi turvallisuuteen kannattaa panostaa?

Jo pelkästään työturvallisuuslaki asettaa tietyt normit, jotka yrityksen on täytettävä. Suorana lainauksena lain tarkoitus on ”parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia haittoja”.

Lain täyttämistä voidaan kuitenkin pitää minimivaatimuksena, haluamme kaikki päästä työpäivän jälkeen ehjänä kotiin ja toivomme samaa myös työkavereillemme. Nykyään, kun osaavasta työvoimasta on pulaa, työskentelyolosuhteilla voidaan vaikuttaa mielikuvaan yrityksestä työnantajana. Turvallisessa työympäristössä työntekijä on myös tuottavampi.

Kun sitten jotain sattuu, aiheutuu yleensä materiaalivahinkoja sekä toiminnan keskeytymistä. Joissain valitettavissa tapauksissa myös henkilövahinkoja. Poissaolon hintana työnantajalle on usein pidetty 350 € / päivä. Hieman lähteestä riippuen, tuo hinta voi kuitenkin olla 500 € tai asiantuntijaorganisaatiossa jopa 1000 € / päivä. Lisäksi tapahtuneen selvittämiseen menee aikaa. Miksi näin tapahtui, minkä oli juurisyy ja miten vastaavanlainen tapahtuma vältetään tulevaisuudessa? Kenties selvitään toimintatavan muutoksella tai sitten joudutaan ostamaan jotain.

Miten aloittaa turvallisuuskävelyt?

Lähde kävelylle varastolle. Katsele ympärillesi – lojuuko lattioilla tavaraa, ovatko kulkuväylät auki? Ovatko varastohyllyt ottaneet osumaa tai puuttuuko trukista huomiovaloja? Etsi lähin sammutin tai silmähuuhdepullo ja tarkista niiden päiväys. Onko työntekijöillä turvakengät jalassa? Onko itselläsi?

Näin olemme juuri aloittaneet säännölliset turvallisuuskävelyt. Toivottavasti ensimmäisen kerran tulokset eivät järkyttäneet. Jotain kuitenkin varmasti löytyi. Mitä useammin kävelyitä tehdään, sitä todennäköisemmin puutteita turvallisuudessa löydetään. Vielä kun listaat tarkistuskohteet paperille ja teet tarkistuskierroksista säännölliset; Viikoittain katsotaan tärkeimmät asiat ja kuukausittain voi tehdä laajemman kierroksen. Lisäksi talvisin on syytä tarkastella hieman eri asioita kuin kesällä.

Seuraavalle turvallisuuskävelylle voitkin ottaa mukaan varaston esihenkilön. Hän katsoo asioita todennäköisesti hieman eri näkökulmasta. Eikä mikään estä laajentamasta turvallisuuskävelyä myös varaston ulkopuolelle toimistotiloihin tai piha-alueille. Milloin olet viimeksi tarkistanut, että pukuhuoneet ovat turvallisia? Tässä, kuten monessa muussakin asiassa, ulkopuolinen näkemys on tervetullutta.

Turvallisuuskävelyn tarkastuslomake skannataan sähköiseen muotoon. Tällöin meillä on dokumentti, josta näkee milloin mikäkin asiat on tarkistettu ja ovatko ne olleet kunnossa. Esimerkiksi korkealla sijaitsevan valaistuksen korjaaminen voi joskus kestää pitkään, jolloin joka viikko siitä tehdään turvallisuushavainto. Tämä helpottaa myös paineen luomista kunnossapidolle/urakoitsijalle: ”Ne valot on olleet jo kuukauden pimeänä”.

Turvallisuuden kulttuuri

Nyt olemme aloittaneet turvallisuuskävelyt. Seuraava vaihe on tehdä niitä säännöllisesti. Niille ei kannata varata mitään vakiopäivää ja -aikaa vaan pyrkiä tekemään mahdollisimman eri aikoihin. Ja kun varastossa sattuu jokin poikkeustapaus, kuten sähkökatko tai vaikka normaalia vilkkaampi päivä, on se loistava hetki turvallisuuskävelylle. Jos normaalissa arjessa turvallisuusasiat olisivatkin kunnossa, poikkeustilanteessa asioista aletaan yleensä kiireen vuoksi luistaa. Se että jotain sattuu, on monen asian summa.

Säännöllisten kävelyiden lisäksi turvallisuushavainnoille on tehtävä jotain. Monesti jo kävelyn aikana voi sanoa varastohenkilöstölle, että korjaisitko tuon. Viimeistään kun palaat takaisin omalle työpisteelle, on alettava reagoida asioihin tilaamalla huoltomiestä tai hankkimalla välineitä.

Kun varaston väki huomaa, että turvallisuuteen kiinnitetään huomiota ja asioille tehdään jotain, tulevat he herkemmin kertomaan omista havainnoistaan. Näin ollen mahdollisiin epäkohtiin päästään puuttumaan nopeammin ja todennäköisyys vahingolle pienenee. Kynnys tulla juttelemaan turvallisuusasioista kävelyn aikana on pieni ja lisäksi työntekijät huomaavat, että heidän mielipiteillään on oikeasti väliä. Turvallisuus on yhteinen asia.

Ja jos mietityttää mitä kaikkea turvallisuuskävelyllä pitäisi katselmoida, niin Ziirto auttaa tässäkin.

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kun puhutaan sisälogistiikasta, ei aina välttämättä tule miettineeksi, että valmistavassa teollisuudessa on usein valtava määrä eri toimintoja siihen liittyen. Sisälogistiikka on keskeinen osa valmistavan teollisuuden toimintaa ja sen tehokkuus vaikuttaa suoraan tuotannon suorituskykyyn ja kustannuksiin. Usein törmään siihen, että sisälogistiikka nähdään irrallisena kokonaisuutena / osastona muusta tuotannosta. Asiahan ei ole näin, vaan sisälogistiikan tulisi olla kiinteä osa tuotantoa – toimiva sisälogistiikka mahdollistaa tuottavuuden, huonosti toimiva tekee toiminnasta pahimmillaan kannattamatonta.

Tässä blogissa keskitymme tuotannon materiaalivirtoihin ja niiden optimointiin.

Haasteet

Heikosti toimiva materiaalivirta voi aiheuttaa muun muassa alle listattuja ongelmia:

• Tuotannon viivästymiset / katkokset
  • Materiaalin puute tai virheellinen toimitus linjalle/kokoonpanoon voi hidastaa tuotantoa, tai jopa aiheuttaa tuotannon keskeytymisen
• Korkeammat kustannukset
  • Heikosti toimiva materiaalivirta lisää kustannuksia, muun muassa ylimääräisiä varastointi- ja käsittelykustannuksia
• Asiakastyytymättömyys
  • Toimitusviivästykset tai laatuongelmat voivat vaikuttaa negatiivisesti asiakastyytyväisyyteen ja yrityksen maineeseen.
• Turvallisuusriskit
  • Epäselvät tai huonosti organisoidut materiaalivirrat voivat aiheuttaa turvallisuusriskejä työntekijöille, erityisesti jos liikkuvia osia tai raskaita materiaaleja ei hallita asianmukaisesti.

On siis kiistatta selvää, että valmistavassa teollisuudessa on ensi arvoisen tärkeää, että materiaalivirrat ovat toimivia.

Kehitys

Jotta materiaalivirtoja voidaan kehittää, on aina ensin analysoitava prosessien nykytila. Meillä Ziirrolla jokainen kehitysprojekti alkaa prosessien nykytila-analyysilla, jossa tutkitaan mitä prosessit pitävät sisällään kokonaisvaltaisesti. Kokonaisvaltaisuus tässä tapauksessa tarkoittaa miten prosesseja suoritetaan, miten tuotteet varastoidaan, miten tuotteet liikkuvat ja mihin, unohtamatta työturvallisuus- ja ergonomiahavaintoja – otamme siis huomioon aidosti kokonaisuuden, jopa sen, miten prosesseja ja virtoja johdetaan.

• Nykytila-analyysi
  • Tuo tarkan tiedon, mitä eri vaiheita materiaali kulkee saapumisesta lähtöön ja miten kauan siinä kestää. Tämä sisältää raaka-aineiden vastaanoton, varastoinnin, tuotantoprosessin, varastonhallinnan ja lopulta tuotteiden toimittamisen.
• Suunnittelu / simulointi
  • Luodaan analyysin pohjalta optimaaliset reitit raaka-aineiden, komponenttien ja valmiiden tuotteiden kuljettamiseen tehtaan eri osien välillä.
  • Nykytila-analyysin perusteella laskettu henkilöstön tasapainotus (kuinka monta henkilöä tarvitaan päivän suoritteiden toteuttamiseen)
  • Simulaatiolla testaan uusi toimintamalli teoriassa. Simulaatio kertoo muun muassa mihin syntyy mahdollista ruuhkaa, kuinka paljon tarvitaan tilaa varastoinnille ja esimerkiksi sen, että kuinka paljon tarvitaan trukkikalustoa.
• Jatkuva parantaminen
  • Seuraa ja mittaa materiaalivirran suorituskykyä säännöllisesti ja kerää tietoa sen eri vaiheista.
  • Käytä kerättyä tietoa jatkuvana parannusprosessina. Tavoitteena on tunnistaa pullonkaulat ja tehostaa prosesseja jatkuvasti.

Hifinpää teknologiaa materiaalivirtoihin

Materiaalivirtojen tehostamisessa voidaan käyttää myös erilaista automaatiota, kunhan perusprosessit ovat ensin laitettu kuntoon. Esimerkiksi erilaiset AGV/IGV tai AMR teknologiat tukevat loistavasti materiaalivirtojen optimointia ja vapauttavat työntekijöiden resurssit lisäarvoa tuottavaan työhön. On kuitenkin huomioitava, että mikään automaatio ei korjaa rikkinäisiä prosesseja, vaan saattavat jopa tuoda lisäongelman ratkaistavaksi. Ja jotta automaatiosta saadaan kaikki ilo ja hyöty irti, on se integroitava esimerkiksi varastonhallinta järjestelmään.

Yhteenvetona

Materiaalivirtojen optimointi sisälogistiikassa on keskeinen tekijä, joka vaikuttaa suoraan tuotannon tehokkuuteen ja yrityksen kilpailukykyyn kiristyvässä markkinatilanteessa. Henkilökohtaisesti en usko, että yhdelläkään yrityksellä on varaa olla kiinnittämättä huomiota sujuvaan materiaalivirtojen hallintaan. Hyödyntämällä edistyksellisiä teknologioita, koulutusta ja jatkuvaa parantamista, yritykset voivat saavuttaa entistä tehokkaamman ja kestävämmän sisälogistiikan. Näin varmistetaan, että materiaalit liikkuvat sujuvasti ja oikea-aikaisesti, mikä tukee menestyksekästä valmistustoimintaa.

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Erinomaisen ratkaisun ei tarvitse olla hi-tech tai mitenkään monimutkainen. Yksinkertainen ratkaisu ei silti tarkoita, etteikö se voisi olla erittäin hyvä. Tämä pätee sisälogistiikassa siinä kuin muuallakin.

Kun kuvaillaan moneen ongelmaan toimivaa ratkaisua, mielestäni turhankin usein viitataan sveitsiläiseen linkkuveitseen. Meillä monella on linkkuveitsi – tosin todennäköisesti aasialainen -, jossa on ideana tunkea samaan pakettiin hämmästyttävä määrä erilaisia työkaluja. Kieltämättä se toimii ainakin tehokkaana houkuttimena kuluttajalle, joka mielessään miettii mihin kaikkeen hän sitä ehdottomasti tulee tarvitsemaan. Ihan oikeasti kaikkia siinä olevia työkaluja ei käytetä koskaan. Tuote olisi itse asiassa parempi, jos turhuudet karsittaisiin pois ja panostettaisiin enemmän siihen jätettävien työkalujen käytettävyyteen. Itsellänikin on usein mukana mainio Leatherman-monitoimityökalu, josta käytän pihtejä, puukkoa ja ruuvimeisseliä. Sen naurettavan pienille saksille tai sahanterälle ei ole vielä 25 vuodessa tullut tarvetta.

Monimutkainen maailma ei edellytä monimutkaisia ratkaisuja

Elämme maailmassa, joka näyttää yhä monimutkaisemmalta joka päivä. Teknologian kehitys, globaalit haasteet ja jatkuvasti muuttuva ympäristö asettavat meidät kohtaamaan monimutkaisia ongelmia päivittäin. Se hämää uskomaan, että monimutkaiset ongelmat vaativat monimutkaisia ratkaisuja. Kuitenkin usein totuus on päinvastainen: Yksinkertaiset ratkaisut voivat olla tehokkaimpia, toimivimpia ja kestävimpiä. Yksinkertaisuuden voima toimii, olipa kyse sitten logistiikan ongelmien ratkaisemisesta, suunnittelusta tai päätöksenteosta. Keskeinen syy siihen, miksi yksinkertaiset ratkaisut ovat tehokkaita, liittyy niiden helppouteen ymmärtää ja toteuttaa. Yksinkertaiset ratkaisut eivät vaadi tuekseen monimutkaista järjestelmiä tai pitkiä oppimiskäyriä. Tämä tekee niistä helpommin omaksuttavia ja käytännössä toteutettavia sekä yksilöille että organisaatioille. Toinen tärkeä näkökulma on yksinkertaisuuden läpinäkyvyys. Yksinkertaiset ratkaisut ovat usein selkeitä ja helppoja hahmottaa. Ne mahdollistavat selkeän viestinnän ja yhteisen ymmärryksen, mikä on erittäin olennaista, kun työskennellään ryhmässä tai pyritään saavuttamaan yhteisiä tavoitteita. Monimutkaiset järjestelmät ja ratkaisut voivat johtaa väärinkäsityksiin ja tehottomuuteen, kun taas yksinkertaiset mallit ovat helpommin jaettavissa ja ymmärrettävissä. Tämä seikan painoarvo kasvaa, kun tuotteiden ja palveluiden räätälöinti ja personointi logistiikkaketjun loppupäässä lisääntyy. Yksinkertaiset ratkaisut ovat usein myös kustannustehokkaita. Ne vaativat vähemmän resursseja suunnittelussa, toteutuksessa ja ylläpidossa. Monimutkaiset järjestelmät voivat vaatia sekä mittavia investointeja, aikaa että rahaa. Yksinkertaisuus voi tuoda tehokkuutta ja säästää resursseja, jotka voivat olla tehokkaampia käytettäviksi toisaalla. Yksinkertaisuus on etu myös kestävän kehityksen ja sopeutuvuuden kannalta. Monimutkaiset järjestelmät voivat olla vaikeita ylläpitää ja päivittää ajan myötä, kun taas yksinkertaiset ratkaisut voivat olla joustavia ja helposti sopeutettavissa muuttuviin olosuhteisiin.

Yksinkertainen on vaativaa

Yksinkertaisuus ei kuitenkaan tarkoita pelkistettyä tai puutteellista. Asioiden pitäminen yksinkertaisena jättämättä pois mitään oleellista, vaatii itse asiassa kyseisen asian perinpohjaista tuntemista. On myös tärkeätä ymmärtää, että yksinkertaisuus ei aina ole automaattinen ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Jotkut ongelmat voivat olla luonteeltaan monimutkaisia ja vaativat monipuolisempia lähestymistapoja. Kuitenkin yksinkertaisuuden periaate voi toimia oppaana siinä, miten voimme parhaiten lähestyä monimutkaisia ongelmia. Albert Einstein on tiettävästi sanoittanut erittäin hyvän ohjeen: ”Kaikki pitäisi tehdä niin yksinkertaiseksi kuin mahdollista, mutta ei yhtään sitä yksinkertaisemmaksi”. Yksinkertaisuuteen pyrkiminen on siis keino, joka voi tehdä logistiikastakin helpompaa, tehokkaampaa ja kestävämpää. Joten kun kohtaat seuraavan kerran monimutkaisen ongelman, pidä mielessä yksinkertaisuuteen pyrkiminen. Mieti, voisiko ratkaisu olla helpompi ja silti tehokkaampi kuin ensi silmäyksellä näyttää.

Kehitystarpeet ymmärrettäviksi

Me Ziirrolla pyrimme pitämään asiat ja toimintatapamme mutkattomina. Kehityskohteiden tunnistamisesta aivan keskeistä toiminnassamme on, että keskustelemme käytännönläheisellä otteella myös logistiikan operatiivisten työntekijöiden kanssa. Kuuntelemme ja kyselemme aika paljon. Emme kyseenalaistaaksemme, vaan ymmärtääksemme mitä työtehtävissä tapahtuu ja mitkä kaikki asiat tekemistä ohjaavat. Havainnoimme, miten oikeasti tehdään ja miten siihen liittyvä tieto kulkee. Ymmärrystä helpottaa asioista puhuminen niiden oikeilla nimillä ja nimenomaan siellä missä logistiikan operatiivinen työ tehdään.

Nykytilaa tutkittuamme tuomme esiin helposti ymmärrettävällä tavalla havaintomme, niihin kehitysehdotukset ja mahdollisuuksien mukaan myös niiden vaikutukset euroina. Ohessa havaintoja kertyy aina myös laatuun, työturvallisuuteen ja työssä viihtyvyyteen liittyvistä asioista ja kerromme myös niistä. Kehitysehdotustemme perusteiksi tutkimme dataa, mm. varasto- ja toimitustapahtumia (sekä mitä ei tapahdu), tuotteiden sijoittelua ja materiaalivirran vaihtelua.

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Troppi on puhekieltä ja tarkoittaa Kielitoimiston mukaan lääkettä tai rohtoa.

Konsultti on Oxfordin yliopiston sanakirjan mukaan henkilö, joka on pätevä antamaan ammatillisia neuvoja tai palveluita, esim. johtamisen tai suunnittelun ongelmissa.

Allergian Kielitoimisto määrittelee ’immuunijärjestelmän herkistymisen jälkeen muuttunut tapa reagoida elimistölle vieraisiin aineisiin; yliherkkyys.’

Syksyn flunssakauden ja World Tour comebackia suunnittelevan koronaviruksen lisäksi ympäri vuoden esiintyy myös varsin sitkeää konsulttiallergiaa. Sitä tavataan ihan yhtä lailla yritysjohdolla kuin trukkikuskeillakin. Joko aiheetta tai luultavammin ihan aiheesta konsultit ovat saaneet tahrittua yhteisen brändinsä melko pinttyneeseen lokaan. Nimittäin varsin yleinen tapa suhtautua konsultteihin on, että he tulevat solmiot kaulassa neuvomaan valmiin ratkaisupaketin kanssa, joka ei välttämättä sovellu millään tavalla kyseisen yrityksen sen hetkiseen tilanteeseen.

Kehittämisvaje

Toisaalta todella monen yrityksen toimintoja – kuten sisälogistiikkaa – johtavien henkilöiden arki kuluu niin sanotusti tulipalojen sammuttamisessa, palavereissa ja seuraavaan viikkoon selviytymisessä sen sijaan, että pystyisi hallitusti irrottautumaan toistuvien ongelmien syiden selvittämiseen, suunnitelmalliseen ratkaisujen etsimiseen, saatikka niiden pysyvään jalkauttamiseen. Toisin sanoen vastuullaan olevan toiminnan järjestelmälliseen kehittämiseen ei todellisuudessa jää aikaa ja kapasiteettia.

Entä mikä sen trukkikuskin – tai vastaavan operatiivisen käytännön työn tekijän – rooli kehittämisessä on? No hänellä on todennäköisesti paras käsitys siitä mikä toistuvasti haittaa hänen ja kollegoidensa päivittäistä tekemistä. Asioita, joiden vuoksi eivät pysty tekemään työtään kerralla oikein ja helposti. Ja hänkin haluaa tehdä työnsä hyvin, kunhan on selkeää mitä se hyvin tekeminen käytännössä tarkoittaa ja hänellä on asianmukaiset työvälineet sekä muut edellytykset. Käytännön työn tekijät ovat fiksuja ihmisiä, joilta löytyy kyllä kehitysideoita ja työnantajaa hyödyttäviä ratkaisuja, kunhan heidät otetaan kehittämiseen mukaan. Näin ei kuitenkaan läheskään kaikkialla toimita. Valitettavasti en tiedä alkuperää kuka näin viisaasti on joskus lausunut: ”Mikä on se asia mitä me täällä hallituksen kokouksessa voidaan päättää, mutta ne ihmiset, jotka tekevät sen työn, eivät päättäisi vähintään yhtä hyvin tai paremmin, jos heillä olisi samat tiedot mitä meillä on?”

Apua ulkopuolelta

Niin johdon, operatiivisten työntekijöiden kuin väliportaidenkin kannalta on hyödyllistä, jos välillä joku organisaation ulkopuolinen tarkastelee objektiivisesti toimintaa ja auttaa poistamaan niitä esteitä, jotka estävät itse kutakin tekemästä omaa osuutensa hyvin. Ulkopuolinen näkee asiat eri tavalla kuin niiden kanssa päivittäin tekemisissä olevat henkilöt. Sen ansiosta hän pystynee myös kartoittamaan ratkaisuja laajemmalla sektorilla. Toisekseen organisaation ulkopuolisella on monesti myös paremmat mahdollisuudet saada organisaation kaikkien tasojen ääni kuuluviin, koska valitettavan usein johto ja työntekijätaso pitävät toisiaan eriarvoisina, jonka vuoksi heidän välisensä vuorovaikutus ontuu. Tosin konsulttiallergiaa sairastavien ääntä on ulkopuolisenkaan ainakin aluksi vaikea saada kuuluviin. Kolmas asia minkä organisaation ulkopuolinen taho pystyy tarjoamaan, on nimenomaan kehittämiseen varattu resurssi. Silloin kehittämiseen todella keskitytään eikä se valu työjonon hännille. Kehittämistä ei kannata täysin ulkoistaa, koska organisaatio oppii ja kehittyy silloin kovin vähän eikä alkuvauhtiin saatu kehityksen pyörä jää pyörimään. Ulkopuolinen resurssi onkin hyödyllisimmillään silloin, kun hän pystyy ohjaamaan ja kirittämään yrityksen eri tahoja kehittämään sen omaa ja yhteistä toimintaansa niin, että siitä tulee säännöllinen rutiini. Ulkopuoliselle avulle on siis tarvetta ja siitä on hyötyä. Ja jotta kehittäminen saadaan yhteiseksi asiaksi, avainasemassa on tutkimisen, havaintojen ja kehitysehdotusten tekeminen vilpittömän rakentavasti eikä allergisoivasti sivaltamalla.

Kehitystarpeet ensin

Me Ziirrolla lähdemme kehitysprojekteissa liikkeelle aina nykytilan ja kehityskohteiden tunnistamisesta. Vasta sen jälkeen kartoitetaan perusteltuja ratkaisuvaihtoehtoja, joista asiakas aina lopulta päättää mitä, miten ja milloin niitä toteutetaan. Haluamme myös tukea ja varmistaa, että päätetyt kehityskohteet tulevat käyttöön. Ilman asioiden loppuun viemistä kehitys jää puolitiehen leijumaan kuin konsulttiallergian itiöt. Kehityskohteiden tunnistamisesta aivan keskeistä toiminnassamme on, että keskustelemme käytännönläheisellä otteella myös logistiikan operatiivisten työntekijöiden kanssa. Kuuntelemme ja kyselemme aika paljon. Emme kyseenalaistaaksemme, vaan ymmärtääksemme mitä työtehtävissä tapahtuu ja mitkä kaikki asiat tekemistä ohjaavat. Havainnoimme, miten oikeasti tehdään ja miten siihen liittyvä tieto kulkee.

Tuomme esiin helposti ymmärrettävällä tavalla havaintomme, niihin kehitysehdotukset ja mahdollisuuksien mukaan myös niiden vaikutukset euroina. Ohessa havaintoja kertyy aina myös laatuun, työturvallisuuteen ja työssä viihtyvyyteen liittyvistä asioista ja kerromme myös niistä. Kehitysehdotustemme perusteiksi tutkimme dataa, mm. varasto- ja toimitustapahtumia (sekä mitä ei tapahdu), tuotteiden sijoittelua ja materiaalivirran vaihtelua.

Ja mitä blogin pääotsikossa mainitut suosittelemamme tropit sitten ovat? No tietenkin luonnollisen mutkattomat suomalaiset; sisu, sauna ja Ziirto.

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.