DAVA Foods Estonia: Näin sisälogistiikan kehittäminen toi 450 000 € lisätuloa ilman lisäresursseja

Mitä tapahtuu, kun kasvava tuotantoyritys pysähtyy hetkeksi miettimään, voisiko sisälogistiikassa tehdä asioita fiksummin? DAVA Foods Estonian kohdalla vastaus oli selvä: kyllä voi – ja vieläpä yllättävän nopeasti.

Taustalla tuttu haaste: tilat ahtaat, työ kuormittavaa, automaatio puuttuu

DAVA Foods Estonian tuotantomäärät olivat kasvaneet vauhdilla, mutta sisälogistiikka ja pakkaamo eivät olleet pysyneet perässä. Tilat olivat ahtaat ja hajautuneet, työ jakautui epätasaisesti, ja esimerkiksi lavojen käsittely kuormitti työntekijöitä fyysisesti. Automaatio oli vasta suunnitelmissa – eikä kunnollista KPI-mittaristoa tai tulospalkkausmallia ollut vielä käytössä.Yrityksen tavoitteena oli löytää konkreettisia kehitystoimia, jotka mahdollistaisivat kasvun ilman lisäresursseja – samalla parantaen työn tehokkuutta, turvallisuutta ja mielekkyyttä.

Ziirto mukana vauhdittamassa kehitystä – WorkStudy 360® -projektilla tuloksiin kahdeksassa päivässä

Ziirto toteutti DAVA Foods Estonialle WorkStudy 360® -kehitysprojektin, joka sisälsi muun muassa:

  • Havainnointitutkimusta
  • MOST-liikesarja-analyysejä
  • Työntekijähaastatteluja
  • Layout- ja materiaalivirta-analyysia
  • Simulointeja ja investointilaskelmia

Työ tehtiin kahdeksassa päivässä, joista neljä paikan päällä Virossa. Kokonaisuus kattoi koko tuotantoprosessin alusta loppuun – vastaanotosta lähettämöön.

Konkreettiset tulokset: 4,5 miljoonaa lisämunaa, 450 000 € lisätuloa ja 1 043 tuntia työaikasäästöä

Projektin tärkeimmät saavutukset olivat:

Tuotantokapasiteetin kasvu ilman lisäresursseja
→ Mahdollisuus käsitellä jopa 4,5 miljoonaa munaa enemmän vuodessa
→ Vastaa noin 450 000 € lisätuloa (0,10 €/muna) ja 1 043 tuntia työaikasäästöä

Työn kuormituksen tasaaminen ja työkierron kehitys
→ Parempi työn mielekkyys ja vähemmän vajaakäyttöä tai ylityöllistymistä

Automaatioratkaisut kartalle
→ AGV/AMR-teknologia sopii prosesseihin
→ Suunnitelma neljän robottipakkaajan käyttöönotolle = jopa 100 % automaatio

Layout-suunnittelu kahdella vaihtoehdolla

  1. Nykyhetken optimoitu versio
  2. Skaalautuva layout tulevaan kasvuun ja varastoautomaatioon

Uusi KPI-mittaristo ja kolmipisteinen bonusmalli
→ Mittarit keräystehokkuudelle, toimitusvarmuudelle, häiriöajalle ja laadulle
→ Bonusmalli: liikevoitto + kehitysehdotukset + turvallisuushavainnot

Turvallisuuden parantaminen
→ Turvapeilit, merkkivalot, jalkineet, näkyvyys – konkreettiset suositukset työn arkeenset kehityskohdat. Käyttöönotto sisälsi myös työntekijäkoulutusta ja toimintatapojen hienosäätöä.

Miksi tämä toimii?

Koska projekti ei jäänyt pelkästään suunnitteluvaiheeseen. Kaikki kehitysideat perustuivat dataan, työntekijäkokemukseen ja simuloituihin vaihtoehtoihin – ei arvailuun.Kun työtä kehitetään osallistavasti ja käytännönläheisesti, tulokset eivät jää hyllyyn pölyttymään. Ne näkyvät tuotannossa, työn arjessa – ja viivan alla.

“Virossakin tehdään jatkossa enemmän fiksummin, ei raskaammin.”

Hyvä sisälogistiikka ei tarkoita, että tehdään kovempaa vaan viisaammin.

🔍 Haluatko tietää, mitä WorkStudy 360® voisi tarkoittaa teidän varastossa?

📞 Lisätietoja:
Toni Salminen
Kehitysinsinööri, partner
+358 45 676 4900

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Työtutkimuksesta apua prosesseihin

Case-tarina: Takkuavaa työtä ja keskinäistä eripuraa

Asiakkaallamme oli noin kaksikymmentä enemmän tai vähemmän takkuavaa prosessia ja tiimihenkeä kuvattiin huonoksi. Prosessin alussa tiesimme suurin piirtein mitä tulemme tekemään, mutta emme sitä, kuinka kauan prosesseihin menee aikaa tai miten paljon resursseja tulisimme tarvitsemaan.


Totesimme, että työntutkimus olisi sopivin työkalu tämän kaltaiseen analytiikkaan. Halusimme myös selvittää, onko jokin prosessin osa sellainen, jossa hukataan materiaaleja tai energiaa.


Pintaa syvempi työtutkimus

Aloitimme työntutkimuksen tuotteiden vastaanottoprosessista, sillä se oli varastoprosessin ensimmäinen osa, kuten tavallista. Vastaanotto onkin prosessi, joka on syytä tutkia korostetun huolellisesti – vastaanoton onnistuminen (tai epäonnistuminen!) vaikuttaa jokaiseen sitä seuraavaan vaiheeseen.

Tämän prosessin tutkimukseen ja analysointiin kului aikaa pari viikkoa, sillä vaikka prosessi sinänsä oli helppo, sen sisällä oli monia työvaiheita. Tutkimusmenetelmänä käytettiin MOST liikesarja-analyysia ja havainnointitutkimusmenetelmää, eli tutkimme jokaisen yksittäisen työsuorittamiseen kuuluvan tai liittyvän liikesarjan ja havainnoimme kuinka paljon häiriöitä, keskeytyksiä ja odotusta keskimääräisen työpäivän aikana on.

Seuraavaksi tutkittiin varastosiirto- ja hyllytysprosessit sekä keräily-, pakkaus ja lähetysprosessit. Tutkimuksen aikana selvitettiin näille prosesseille tyypilliset työajat, ergonomiahaasteet ja prosessien pullonkaulat.

Tutkimuksessa selvisi, että tuotteiden varastointi ei ollut optimaalinen (tuotetun ABC-analyysin tuloksista päätellen). Huomattiin myös, että työpisteiden sijoittelu ja ergonomia heikensivät tuottavuutta ja turvallisuutta.


Varastointia tehostamalla voitaisiin saavuttaa korkeampi kuljetusautojen täyttöaste ja siten alentaa koko toiminnon hiilijalanjälkeä.


Kuka korjaa virheet?

Työntutkimuksen jälkeen alkoi prosessi- ja menetelmäkehitysprojekti, jonka aikana korjattiin havaitut ongelmakohdat ja luotiin muun muassa uusi varaston pohjapiirros, eli layout. Uusi sijoittelu tehosti toimintaa ja oli työntekijöille vähemmän kuormittava.

Vaikka löydökset ovat yleensä myös työntekijöiden kannalta positiivisia, työntutkimus saattaa aiheuttaa ihmisissä epävarmuutta ja jopa pelkoa. Tavat ja työ puretaan osiin ja avataan heille vieraan ihmisen toimesta. Siksi avoimuus siitä mitä tehdään, miten tehdään ja miksi tehdään, on projektin onnistumisen kannalta välttämätöntä.

Molemminpuolinen luottamus sitouttaa työntekijät mukaan projektiin jolloin päästään käsiksi työhön liittyvään (usein varsin kattavaan) hiljaiseen tietoon. Niinpä työntekijät ja heidän työnjohtajansa otettiin tässäkin tapauksessa mukaan projektiin. Alun pienen epäröinnin jälkeen he olivat erittäin suurella innolla mukana projektissa.

Kaiken kaikkiaan projekti oli onnistunut ja sillä saavutettiin monia hyötyjä sekä yrityksen, että sen työntekijöiden näkökulmasta.


Kannattavuus kasvoi 12 %, sairauslomat vähenivät ergonomian kohentumisen ja työn kuormittavuuden vähenemisen myötä, ja rekkojen täyttöaste kasvoi.


Yksinkertaisuudessaan siis keskityttiin tekemään oikeita asioita, oikeaan aikaan ja oikealla määrällä resursseja.

Kaipaatko ulkopuolista näkemystä työn organisointiin?

Ota yhteyttä – kartoitetaan kuinka työtutkimusta voitaisiin hyödyntää teidän yrityksessä.