Priorisointi syö tehokkuutta

Priorisoinnin määritelmä ja sisälogistiikka

Kotimaisten kielten keskuksen Suomen etymologinen sanakirja kertoo meille prioriteetin tarkoittavan etuoikeutta, etusijaa ja aiemmuutta. Lähtökohtana on lähinnä ranskan priorité ’prioriteetti’ < latinan prioritas ’etusija’, johdos sanasta prior ’tärkeämpi, edellä oleva; aikaisempi; etummainen’. Priorisointi myös kuulostaa sanana hienolta ja sitä on helppo käyttää asiansa tärkeyttä korostaessaan. Vaan mitä priorisointi tarkoittaa sisälogistiikassa tuotannon ja varaston lattiatasolla?  

On kahdenlaista priorisointia; Ensinnäkin priorisoinnilla voidaan määrittää aloittamattomien tehtävien työjonon järjestys. Tehtäville määritetään tärkeysjärjestys eli prioriteetti, jonka mukaan tehtävät asettuvat aloitusjärjestykseen. Järkevää, tarpeellista ja toimintaa selkeyttävää. Työjono kertoo yksiselitteisesti mikä työ on aloitettava seuraavaksi ja mikä sen jälkeen.   

Useimmiten priorisoinnilla on kuitenkin toinen merkitys, jolla tarkoitetaan organisaation sisäistä päätöstä tai sen ulkopuolelta tulevaa käskyä tehdä jokin asia suunniteltua aiemmin. Tarve tällaiselle priorisoinnille tulee usein jonkin virheen tai prosessista poikkeamisen seurauksena. Tai sitten ei vaan uskota siihen, että asia tulee hoidettua ajallaan ilman ”säätämistä”. Esimerkiksi myytäessä on jo saatettu olla myöhässä ja kelpo myyntihenkilöhän lupaa asiakkaalle ”jumpata tilauksen läpi” tietämättä ollenkaan logistiikan työkuormaa. Optimaalinen työjono on todennäköisesti logistiikan ja työn tekemisen kannalta kovin erilainen kuin myynnin kannalta optimoitu työjono.  

Priorisoinnin vaikutukset

Aina kun jonossa siirretään jokin taaempana oleva edemmäksi, käy niin, että jonossa siihen väliin jääneiden onnettomien eteneminen hidastuu. Ja mitä useampi saa VIP-kohtelun, se hitaammaksi muiden matka käy. Saattaa olla tuttu tilanne ravintolan ulko-ovelta. On huomattava, että pelkkä priorisointi ei lisää läpimenoa, vaan yleensä hidastaa sitä. Itse asiassa läpimeno voidaan maksimoida työjonon järkevällä kokonaisjärjestyksellä. Ei sekoittamalla sitä nostelemalla sieltä yksittäisiä tilauksia kärkeen. Jos priorisoitavaa on paljon eli käytännössä työjonon tekeminen on myöhässä, kyse on kapasiteettiongelmasta, jota yksittäiset priorisoinnit vaan pahentavat. Kapasiteetin lisääminen on sitten ihan erillinen aiheensa.  

On toki mainittava muutama syy, milloin priorisointi tehostaa toimintaa. Esimerkiksi, jos priorisoinnin syy on vapauttaa tilaa tehokkaampaan työskentelyyn tekemällä tilaa vievät tilaukset ensin pois tieltä tai vastaanottaa pikimmiten saldoille useaan lähtevään toimitukseen tarvittava materiaali. Yleensä priorisointi kuitenkin heikentää kokonaisläpimenoa, koska normaaliprosessista poikkeaminen vaatii ylimääräistä työtä eli resurssia järjestämään ja tekemään asioita poikkeavalla tavalla sekä valvomaan ja varmistamaan asian edistymistä. Esimerkiksi edellä mainitun myyjänkin aikaa kuluu priorisoidessa ja kauppansa etenemisen vahtimisessa muuhun kuin myyntiin.  

Kun työn alla olevaa tuotantoa, keräilyä tms. lähdetään priorisoimaan, siitä seuraa ohitettavien tilausten materiaalien pysähtyminen viemään tilaa. Tällöin keskeneräinen tuotanto makaa lattialla, haaskaa arvokasta tilaa, on vaarassa saada osumia ja epäselvästi merkittynä aiheuttaa lisätyötä, kun selvitetään mihin vaiheeseen se jäikään.  

Kun normaalista prosessista poiketaan, tahtoo herra Murphykin tulla mukaan hämmentämään asiaa. Hämmästytettävän usein juuri se tärkeä toimitus, minkä onnistuminen halutaan erityisesti varmistaa, menee jollain tavalla pieleen. Tuotteeseen tulee käsittelyvaurio, lähetys myöhästyy tai toimitetaan väärään paikkaan. Yleensä syynä on väärin ymmärtäminen tai olettaminen liittyen juurikin normaalista prosessista poikkeamiseen. Ongelma korostuu, jos käytössä olevat tietojärjestelmätkään eivät tue priorisointia.  

Toimiva ratkaisu priorisointiin

Ensinnäkin varmuuden vuoksi eli luottamuksen puutteesta johtuvasta priorisoinnista on päästävä eroon. Eikä jonkun tahon subjektiivisesti poikkeuksellisen tärkeänä pitämiensä tilausten priorisointikaan ole pitkällä tähtäimellä optimaalinen ratkaisu kenenkään kannalta. Jos nyt joskus tuleekin todella tarvetta priorisoida, siihenkin on oltava oikea syy ja sovittu toimintamalli. Toimintamalliin kuuluu myös priorisoinnin syyn esille tuominen ja mietintä onko syy jotenkin jatkossa taklattavissa. Selvitettäessä miksi ja kenen toimesta priorisointeja tehdään, saatetaan tunnistaa suurimman osan tulevan yksittäiseltä tai korkeintaan muutamalta henkilöltä. Tällöin priorisoinnin syitä on helpompi kohdistaa ja kohdistaa korjaavat toimenpiteet oikeisiin asioihin.  Priorisoinnilla pitäisi myös olla hinta, joka jollain tavalla kohdistaa edes osan priorisoinnista aiheutuvista kustannuksista priorisoijan kuluiksi. Tällöin eurot ohjaavat siihen, että priorisointia käytetään vain todelliseen tarpeeseen.  

Avainasemassa ovat vakioitujen toimintamallien noudattaminen ja luottamus siihen, että ne toimivat ilman päälle päsmäröintiä. Kaikessa yksinkertaisuudessaan logistiikan prosessit täytyy määrittää ja sitten toimia sen mukaisesti. Tärkeänä osana sisälogistiikan tehostamista, me Ziirrolla autamme asiakkaitamme tunnistamaan toistuvien priorisointien syitä ja vaikutuksia sekä selkeyttämään logistiikan prosesseja myös työjonojen hallinnan osalta.  

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Virhe varastossa – akuutti kehitysmahdollisuus

Virhe! Mahtavaa: Löytyi akuutti kehitysmahdollisuus!

Logistiikassa tai tuotannossa on sattunut virhe. Tapahtuneelle pitää taas keksiä joku syy. Tällaisia virheitä nyt vaan sattuu eikä, näille oikeastaan voi mitään tehdä. Viimeksi taidettiin vastaava tapahtuma selittää inhimillisenä virheenä… paras varmaan käyttää samaa syytä tälläkin kertaa. Toivottavasti kukaan ei vaan kysy tai vaadi tarkempaa selvitystä. Kuulostaako tutulta? 

Inhimillinen virhe on.. no, ainakin helppo selitys. Mitään julkisia tilastoja ei ole saatavilla yrityksissä tapahtuvista virheistä. Poikkeus on kuitenkin työtapaturmat, joista tiedot löytyvät. Ei liene yllätä ketään, että yleisin selitys Suomessa tapahtuneelle työtapahtumalle on inhimillinen virhe. Väitän, että sama logiikka toistuu myös yrityksen sisälogistiikassa ja tuotannossa tapahtuvien virheiden kohdalla. Kuvastaako inhimillinen virhe tapahtunutta? Parantuuko yrityksen toiminta, kun virheen syy todetaan olevan inhimillinen? 

Inhimillinen virhe kuvaa huonosti ympäristöä ja tilannetta, missä virhe on tapahtunut. Useimmissa yrityksissä tilastoidaan virheitä jollain luokituksella. Tilastoiminen on toki hyvä tapa pysyä kartalla, mutta jokainen virhe on hyödyllistä tarkastella lähemmin. Pelkästään toteaminen inhimilliseksi virheeksi ei vaan riitä. Jos jokaista inhimilliseksi virheeksi merkittyä poikkeamaa tarkastelee tarkemmin, pystyy tunnistamaan hyvin monenlaisia syitä: 

Osaaminen & kiire. Onko tekijällä tarvittavat tiedot ja taidot tehtävän suorittamiseen? Onko tekijä väsynyt tai stressaantunut esimerkiksi tiukkojen määräaikojen ja/tai kovan työpaineen vuoksi? Taustalla voi olla työntekijäpulasta tai kollegan sairauspoissaolosta aiheutunut kiire. 

Työympäristö. Altistaako työympäristö jatkuville keskeytyksille? Eli häiriintyykö työntekijän keskittyminen vähän väliä. Joutuuko työntekijä tekemään useita asioita samaan aikaan (multi-taskaaminen)? Onko työympäristö epäsiisti? Onko työympäristön merkinnät epäselvät? Onko työntekijällä tarvittavat laitteet ja välineet työn tekemiseen? 

Työohjeet ja kommunikointi. Löytyykö työohjeet? Ovatko työohjeet selkeät? Monimutkaiset ja -vaiheiset työohjeet voivat sisältää päätöksen tekemistä vaillinaisin tiedoin, minkä seurauksena voi tulla vääriä tulkintoja tilanteesta. Eri ihmisten ja osastojen välisissä yhteydenpidoissa voi tulla paljonkin väärinymmärryksiä. 

Lopulta jäljelle jää todelliset inhimillisestä tekijästä johtuvat virheet. Näihin voivat vaikuttaa yksilölliset erot havainnoinnissa, persoonallisuudessa ja motivaatiossa. 

Miten virheen mahdollisuutta sitten voidaan vähentää?

Mitään pikavoittoja ei tähän ole. Kokonaisuuden pitää toimia hyvin, jotta jokaisen työntekijän on mahdollisuus tehdä työnsä laadukkaasti ja tehokkaasti. Helpoin on lähteä työympäristöstä liikkeelle. Hyvä työympäristö muodostuu mm. selkeistä merkinnöistä, siisteydestä, hyvästä valaistuksesta ja tarkoitukseen soveltuvista työvälineistä. Siistiin ja järjestyksessä olevaan työympäristöön on helpompi laatia työohjeet ja vakioida toimintatapoja esim. 6S:n tapaan. Työntekijälle pitää antaa riittävä koulutus tehtävään. Hyvä on huomioida, että tietoja ja taitoja on vuosien saatossa hyvä välillä kerrata sopivassa laajuudessa. Esimerkiksi yksi erittäin toimivaksi ja hyödylliseksi todettu tapa, on vaatia jokaista työntekijää lukemaan työalueensa työohjeet läpi kerran vuodessa ja vaatia lukukuittausta työohjeista. Samalla kokeneet työntekijät ovat tarkastaneet, että työohjeet ovat ajan tasalla. Jos ohjeissa on ristiriitoja, on hyvä tarkastella, että onko toimintaa kehitetty ja työohje on vanhentunut vai eikö työohjetta noudateta. Eri työvaiheiden aikapainetta ja kuormittavuutta on hyvä tarkastella ja pyrkiä tasaamaan eri työvaiheiden kesken. 

Pidemmällä aikavälillä on hyvä edistää työkulttuuria, jossa opitaan virheistä oppivaksi. Kun työntekijä ilmoittaa virheestä, paras mahdollinen vastaus siitä on kiitos. Näkymättömästä tuli näkyvää, ja näkyvää voidaan kehittää. Haukut saadessaan hän ei seuraavan virheen havaitessaan kerro asiasta, eikä silloin voida välttyä tekemästä samaa virhettä uudelleen. On mahdotonta johtaa salaisuuksia. Siksi on tärkeää, että virheistä ilmoitetaan työnjohdolle mahdollisimman  matalalla kynnyksellä ja mahdollisimman ripeästi. Jos virheistä ilmoitetaan heti, virheet voidaan korjata ennen kuin ne siirtyvät häiriöksi seuraavaan vaiheeseen. Myös virheen korjaus on usein heti tehtynä nopeampi, helpompi ja kannattavinta. Toisaalta henkilöstön ja yrityksen etu on puhua virheistä avoimesti. Pahin tilanne on se, että virheen tekijä ei reagoi poikkeamaan vaan päästää sen seuraavaan vaiheeseen aiheuttamaan häiriön. Virheen tekijä ei ole useinkaan tärkeä tieto vaan se, että virhe tapahtui ja mitä siitä voidaan oppia. Voidaanko jatkossa ennakoida tilanne? Voidaanko työvaihetta muuttaa niin, ettei kyseisen virheen tekeminen ole edes mahdollista?  

Ei pidä unohtaa myöskään kiirettä. Kiire on käytännössä synonyymi tilanteelle, jossa on työntekijällä liikaa tekemistä ja aikaa liian vähän. Kiire ei tehosta työn tekemistä! Parempi tapa on tehdä töitä tehokkaasti kuin kiireesti söhläten.  

Jos olet suunnittelemassa laajempia muutoksia: hyvä huomioida, että automaation hyödyntäminen vähentää manuaalisia työvaiheita ja sitä kautta myös virheen todennäköisyys pienenee. Toki automaatiossakin voi tapahtua virheitä, mutta automaation virheet löytyvät huomattavasti helpommin, kun ne ovat usein luonteeltaan sarjamaisia ja tahtovat toistua niin kauan, kunnes ongelma on korjattu.  

Mitä hyötyä on virheen tunnistamisesta? 

Jos virhe vain korjataan, mikään ei muutu. Virheen syyt pitää tunnistaa ja korjata niin, ettei virhe pääse toistumaan. Voi ajatella, että virhe on merkki akuutista kehitystarpeesta. Viisaus, että virheet antavat tilaisuuden korjata rutiineja ja tulos tehdään voittavilla rutiineilla, on mielestäni täysin totta. Sanomattakin selvää, että jokainen virhe aiheuttaa eriävän määrän kustannuksia, jotka nakertavat yrityksen tulosta. Työ on kustannustehokkaampaa tehdä kerralla täysin oikein kuin pyrkiä maksimoimaan suoritteet sallien satunnaiset virheet. Kaikkein kalleimpia virheitä ovat asiakkaille asti menneet virheet. Ääritapauksissa asiakassuhde voi päättyä yhteen toimitusvirheeseen.  

Mietityttääkö varastosi tai tuotantosi laatu? Onko teillä runsaasti merkkejä akuuteista kehitystarpeista? Olisiko nyt hyvä aika selvittää varastosi tai tuotantosi todelliset virheiden syyt ja ratkaista ne? Ziirron kehitysprojekteissa nousee aina kehitysehdotuksia, jotka tähtäävät työn laadun parantumiseen. 

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Sisälogistiikan päivittäisjohtaminen – blogisarja, osa 2

Blogisarjan ensimmäisessä osassa käsiteltiin tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan kannalta tärkeimpiä yksittäisiä osa-alueita. Osa-alueet olivat nykytilanteen tunnistamista niin ihmisten, heidän tarpeidensa kuin prosessien ja toimintojenkin osalta. Tässä osiossa käsitellään laadukkaan, motivoivan, sitouttavan ja palkitsevan päivittäisjohtamisen peruskallion toista merkittävää osa-aluetta, eli toiminnan stabilointia ja tavoitteiden määrittelyä.  

Stabiloinnilla vakautetaan toimintaa

Stabilointi työpaikoilla tarkoittaa toimintojen, käytäntöjen ja prosessien vakiinnuttamista siten, että ne ovat mahdollisimman vakaita ja ennakoitavia. Hyvin johdetuissa ja organisoiduissa yrityksissä toiminta on yleensä hyvin stabiilia, mutta vastaavasti ne yritykset, joissa päivittäinen arki on muistuttanut enemmän villiä länttä, stabiilisuus on aina myös sen mukaista. Tällaista ympäristöä kutsutaan epästabiiliksi, joka vastaavasti tarkoittaa toimintaa, jossa käytänteet ja toiminnot ovat ennakoimattomia sekä sisältävät paljon vaihtelua ja epävarmuutta. Sanomattakin on selvää, että tällainen toiminta tarkoittaa epätehokasta ja pahimmassa tapauksessa hyvin stressaavaa ympäristöä, jossa mm. kustannuksia on hyvin vaikeaa hallita. Tyypillisiä epästabiilisuuden merkkejä työpaikoilla ovat esimerkiksi työaikojen noudattamattomuus, heikko tiedon kulku, käytännön epävarmuus, suuri työvoiman vaihtuvuus, tuotannon ja toiminnan katkot tai varaston hallintaan liittyvät ongelmat. 

Stabiilin työympäristön luominen vaatii päälliköltä tai johtajalta jämäkkyyttä ja päättäväisyyttä. On valmistauduttava myös suhteellisen suureen muutosvastarintaan, jolloin johdon tuki tilanteessa on aina erityisen tärkeää. Tässä muutamia hyväksi todettuja tapoja, joilla kyetään luomaan stabiili työympäristö: 

  1. Säännöllinen tiedon kulku: On tärkeää ymmärtää, että säännöllinen ja avoin tiedonkulku läpi organisaation auttaa vähentämään epävarmuutta  
  2. Yhteisten pelisääntöjen määrittely: Työpaikoilla tulee olla yhteiset pelisäännöt, joita kaikki noudattavat. Erivapauksia ei tule sallia. 
  3. Selkeät työtehtävät: Työntekijöiden tulisi tarkkaan tiedostaa se, mitä heiltä odotetaan. Selkeät työtehtävät ja vastuualueet luovat ennakoivan ympäristön. 
  4. Siisti ja turvallinen työympäristö: Siisti ja turvallinen työympäristö mahdollistaa sen, että työntekijät viihtyvät ja tuntevat olonsa turvalliseksi työpaikalla. 
  5. Oikea resurssointi: Epätasainen työkuorma aiheuttaa ylikuormitusta, joka eskaloituu yleensä esimerkiksi korkeina työntekijöiden sairauspoissaoloina sekä tuotannon tai toiminnan katkoina. 
  6. Henkilöstön kouluttaminen: Koulutustarpeet tulee tunnistaa ja tarvittaessa tarjota henkilöstölle koulutusta, jotta heillä on riittävät taidot suoriutua työstään tehokkaasti. Koulutus vähentää epävarmuutta oman työn suoriutumiseen liittyen. 
  7. Prosessien ja toimintojen optimointi: Prosessit ja toiminnot, joissa esiintyy selkeää tekijäkohtaista vaihtelua, tulee vakiinnuttaa yhdeksi ja samaksi tavaksi operoida. Standardoinnin tasolle ei kuitenkaan tule vielä mennä.   

Stabilointia ei siis tule sekoittaa toimintojen standardointiin, jolla vastaavasti pyritään siihen, että työ tehdään aina sen hetken tiedon mukaisella parhaalla mahdollisella tavalla. Toiminnan stabilointi on kuitenkin aina vankka perusta toiminnan standardoinnille, johon pureudumme tarkemmin blogisarjan kolmannessa osassa.  

Stabiloinnin tavoitteena on siis vakauttaa päivittäinen tekeminen työympäristössä. Jos päällikkönä tai johtajana koet, että työpäivän aikana olet jälleen sinkoillut suuntaan jos toiseen ja energiavarannot ovat täysin tyhjät, olet selkeästi edelleen tilanteessa, jossa johtamiasi toimintoja ja käytäntöjä ei ole stabiloitu loppuun. Vältä tällöin viimeiseen asti virhettä, joka niin usein toistuu työyhteisössä. Stabilointi jää vaiheeseen ja lähdetään kehittämällä toimintoja sekä prosesseja luomaan jotain täysin uutta, jolla pyritään korjaamaan epästabiili tilanne. Tärkeintä on tällöin pysähtyä ja varmistaa, että esim. yllä mainitut seitsemän kohtaa ovat johtamiesi toimintojen osalta toteutettu ja ne ovat stabiilissa tilassa. Mikäli on ja siitäkin huolimatta jokin osa-alue ei yrityksessä toimi, on sen kuntoon laittaminen esimerkiksi toimintoja kehittämällä huomattavasti helpompaa, kun lähtötilanne on hyvin hallinnassa. Harvoin mitään haasteita saadaan kampitetuksi, jos perustekemisessä on puutteita.  

Tavoitteet ohjaavat tekemistä

Kun nykytilanne on tunnistettu ja nykyiset toimintatavat stabiloitu, on aika määritellä toiminnan tavoitteet. Tavoite on päämäärä tai tahtotila, jota kohti pyritään etenemään ja sen ensisijainen tarkoitus on auttaa yksilöä ymmärtämään, mitä häneltä yhteisössä vaaditaan. Toinen lähes yhtä merkittävä tarkoitus tavoitteella on pitää ihmiset motivoituneena työpaikoilla. Tavoitteiden määrittelyä ohjaa yleensä organisaatio tai yrityksen ylin johto. Päällikön tai johtajan tehtävänä on sovittaa omat toiminnot sekä tavoitteet johdon tai organisaation yhteisiin tavoitteisiin. Sovittamiseen kannattaa sitouttaa aina myös oma henkilöstö, jolloin on huomattavasti todennäköisempää, että tavoitteet koetaan sellaisiksi, joihin voi helposti sitoutua.  

Yleisesti tavoitteiden asetannassa käytetään lyhyen sekä pidemmän aikavälin tähtäintä. Käytännössä tämän tulisi aina tarkoittaa sitä, että pidemmän aikavälin tavoite on pilkottu pienempiin osiin (lyhyen aikavälin tavoitteet) ja näistä muodostuu lopuksi pidemmän aikavälin tavoite. Malli on hyvä ja se pitää yhteisön helpommin motivoituneena sekä antaa tarkemman mahdollisuuden seurata edistymistä. Mukavampaa on myös päästä tavoitteeseen esim. joka kuukausi, kuin onnistua tavoitteessa kerran vuodessa. 

Tavoitteet tulee aina kirjata ylös ja niiden tilaa tulee seurata säännöllisesti. Asetettuja tavoitteita tulee kyetä myös muokkaamaan, mikäli selkeästi todetaan, että asetettu tavoite on täysin mahdoton saavuttaa. Tavoitteiden asetannassa tulee olla realisti, joten kuuta ei kannata heti ensimmäiseksi lähteä tavoittelemaan. Tavoitteet kannattaa myös jakaa vähintään sisäisten sidosryhmien kanssa. Tällöin mahdollinen rajapinta oppii ymmärtämään, mikä juuri teidän toiminnassanne nähdään merkitykselliseksi. 

Itse tavoite tulee olla aina määritelty SMART-mallin mukaisesti: 

  1. Specific (tarkka) 
  2. Measurable (mitattava) 
  3. Achievable (saavutettava) 
  4. Relevant (merkityksellinen) 
  5. Time-bound (aikarajattu) 

Esimerkkejä sisälogistiikan tavoitteista

Esimerkki huonosta tavoitetteesta: Tavoitteemme on parantaa tuotannon tehokkuutta.

Tavoite on selkeä ja helposti ymmärrettävä. Osittain jopa helposti sisäistettävä, mutta antaa kuitenkin liian suuren mahdollisuuden soveltaa ja siten toimia epäsystemaattisesti. Tavoite ei ole konkreettinen, sillä se ei kerro, millä tavalla tuotantoa tulisi parantaa. Tavoitteen asetannassa tärkeä elementti, eli päämäärä puuttuu. Tällöin on mahdoton tietää, milloin tavoite on oikeasti saavutettu. Tavoitteen mittaaminen voi olla mahdollista, mutta se ei missään muodossa ole tarkkaa. On siis hyvin mahdollista, että jokin tietty osa-alue tuotannosta on voinut tehostua ja vastaavasti joku toinen osa-alue on mennyt tehottomampaan suuntaan. Varsinkin isomman luokan tuotannoissa, joissa kokonaisuus koostuu useista eri osa-alueista, tuotannon tehokkuutta tulisi mitata aina osa-alue kohtaisesti. Tavoite ei myöskään ole aikarajoitettu ja siten toimii heti epäohjaavana tavoitteena.

Esimerkki hyvästä SMART-tavoitteesta: Tavoitteemme on parantaa osakokoonpanon tuotannon tehokkuutta 20%:lla seuraavan 3 kk aikana.

Tavoite on jälleen ymmärrettävä, mutta huonoa esimerkkiä nähden jo todella paljon konkreettisempi ja selkeämpi. Tavoite jättää edelleen jonkun verran soveltamisvaraa, mutta rajattuna yhteen ja tiettyyn tuotannon osa-alueeseen (osakokoonpano), aikataulutettuna (seuraavan 3 kk aikana) ja tavoitteellisena (20 %) se antaa heti oikean suunnan tavoitteen toteuttamiselle. Tavoitteella on selkeä päämäärä ja mittaaminen voidaan toteuttaa hyvinkin tarkasti, jolloin tuotannon muut osa-alueet eivät vääristä tehtyjen toimenpiteiden tuloksia.

Päivittäisjohtamisen perusta ensin kuntoon

Laadukkaan, motivoivan, sitouttavan ja palkitsevan päivittäisjohtamisen peruskallio on nyt luotu tunnistamalla nykytilanne, stabiloimalla toiminta ja asettamalla realistiset tavoitteet toiminnalle. Perustan ollessa kunnossa, mm. päätöksenteko voidaan suorittaa nopeasti ja se ei muodosta työyhteisöön ongelmatilanteita tai haasteita. Hyvä ja tukeva perusta on myös erinomainen lähtökohta toiminnan kehittämiseen päivittäisjohtamisen näkökulmasta, jota tulemmekin käsittelemään blogisarjan seuraavissa osissa.  

Olisiko teidän yrityksellänne halua ja tarvetta päivittää esimerkiksi työnjohdon, varaston- tai logistiikkatoimintojenne päivittäisjohtamista? Ei hätää, Ziirto tarjoaa pidemmän aikavälin kehitysresurssia kasvun tueksi sekä johtamisresurssia operatiivisen toiminnan turvaamiseksi. Seuraava ziirto voisi olla ottaa meihin yhteyttä ja kartoitetaan asiaa yhdessä. 

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Sisälogistiikan päivittäisjohtaminen – blogisarja, osa 1

Päivittäisjohtaminen, mitä se on, milloin sitä tarvitaan ja mikä on sen tavoite?   

Päivittäisjohtamisella tarkoitetaan toimintaa, jossa esimerkiksi työnjohtovastuun omaava henkilö tai henkilöt keskittyvät huolehtimaan siitä, että oman vastuualueensa rattaat pyörivät ja näin ollen esimerkiksi tiimin, ryhmän tai vaikkapa liiketoiminnan jonkun tietyn osa-alueen päivittäiset työtehtävät tulevat aina hoidetuksi. Tavoitteena on saavuttaa tehokkuus ja tuloksellisuus päivittäisessä toiminnassa. Ei ole yhtä ja oikeaa tapaa suorittaa päivittäisjohtamista. On kuitenkin toimintamalleja ja työkaluja, joilla voidaan edesauttaa sitä, että päivittäisjohtaminen työympäristössä on mm. laadukasta, motivoivaa, sitouttavaa ja palkitsevaa. Tulemme julkaisemaan viisiosaisen blogisarjan, joissa esitellään hyväksi havaittuja toimintamalleja ja työkaluja päivittäisjohtamiseen. Sarjan ensimmäisessä osassa käsitellään nykytilanteen tunnistamista ja vuorovaikutuksen rakentumista työympäristössä. 

Nykytilanteen tunnistaminen voidaan jakaa kahteen osa-alueeseen, prosessien ja toimintojen tunnistamiseen sekä yhteisössä toimivien ihmisten kohtaamiseen. Aloitetaan ihmisistä, koska he ovat aina yrityksen tärkein voimavara.

Ihmiset – yrityksen arvokkain voimavara

On siis erityisen tärkeää tuntea yhteisössä vaikuttavat ihmiset sekä pyrkiä tunnistamaan jokaisen yksilön omat vahvuudet. Läsnäolemalla ja keskustelemalla kyetään rakentamaan avoin ilmapiiri sekä tunnistamaan yksilölliset tarpeet. Hyvä lähestymiskulma ihmisten kohtaamiseen on se, kun pyritään selvittämään, mikä on yksittäisen henkilön piilossa oleva potentiaali työyhteisössä. Liian usein katsomme asiaa vain ”kuka meillä tekee mitäkin”- ajatuksella. Tämä on lähtökohtaisesti jo hyvin rajoittava näkökulma ja kun laadukas päivittäisjohtaminen tulee perustua osallistamiseen, jossa esimerkiksi työympäristön sekä toimintojen kehittäminen lähtee suorittavasta tasosta, on erityisen tärkeää luoda ilmapiiri, joka ei pelkää virheitä tai epäonnistumisia. Kaiken lisäksi työympäristö on ja tulee olla jatkuvan muutoksen valmiudessa. Joten, tästäkin syystä on hyvä tiedostaa oman yhteisön kyky reagoida muutostarpeeseen. Tärkeintä on kuitenkin se, että ollaan kiinnostuneita, ymmärretään aidosti kuunnella työntekijää ja tätä toteutetaan systemaattisesti. Osa ihmisistä on avoimia ensimmäisestä tapaamisesta alkaen, osa taas varautuneita pitkään, joten aikaa tulee antaa vuorovaikutuksen rakentumiselle. Sanomattakin on selvää, että mitä lähempänä työntekijä itseäsi on, sitä tarkemmalle tasolle kiinnostus pitää asettaa.  

Kun olemme päässeet tilanteeseen, jossa ymmärrämme toisiamme, on tärkeää alkaa määrittelemään yksilön tai yhteisön välisiä päivittäisjohtamisen toimintamalleja. Esimerkiksi työnjohtotyötä tekevien henkilöiden viikko- ja päivärytmi toistaa usein itseään. On säännölliset palaverit, raportointiaikataulut, työtuntien hyväksynnät, 5S-kierrokset jne., jotka ohjaavat työpäivän kulkua. Osa säännöllisistä tehtävistä tai tapahtumista vaati myös säännöllisesti valmistautumisaikaa. Kaikki nämä ovat hyvä esihenkilön tai kollegan tiedostaa ja huomioida päivittäisessä arjessa, kommunikoinnissa, aikatauluttamisessa jne. Hyvä käytäntö onkin varata säännöllinen aika päivästä, jolloin voidaan tarvittaessa vaihtaa päivän kuulumiset joko esimerkiksi puhelimitse tai vaikkapa jalkautuen tehdaskierroksen muodossa. Hyvin määritellyt ja systemaattisesti toteutetut toimintamallit luovat yhteisöön turvallisuuden tunnetta ja mm. vähentävät päivittäisten tulipalojen määrää. 

Tilanteessa, jossa ymmärrämme toisiamme ja meillä on yhteisesti sovitut päivittäisjohtamisen toimintamallit määriteltynä, on aika kääntää katse prosesseihin ja toimintaan. Mitä teemme ja miten teemme? Tässä vaiheessa ei ole syytä puhua vielä kehittämisestä, vaan tarkoitus on vain tunnistaa oma tekeminen. Niin kuin ihmistenkin tunteminen, niin myös prosessien ja toimintamallien tarkka tunteminen on erityisen tärkeää, jotta yrityksessä voidaan toteuttaa tehokasta ja tuloksellista toimintaa niin, että ymmärrämme mitä vaikutusta tekemisellämme milloinkin on. Valitettavan usein törmää tilanteeseen, jossa tämä vaihe on sivuutettu ja näin ollen päivittäisjohtaminen näyttäytyy enemmän selviytymiseltä, kuin tehokkaalta ja tuloksekkaalta tekemiseltä, jolla on selkeä päämäärä. Blogisarjan edetessä tulemme ymmärtämään, miksi tämä vaihe on tärkeä ja mitä tapahtuu, jos tämä vaihe jätetään työpaikoilla tekemättä. 

Laadukas, motivoiva, sitouttava ja palkitseva päivittäisjohtaminen ei siis ole työkalu tai ominaisuus, jonka kuka tahansa voi viedä yhteisöön, jonka jälkeen yhteisö alkaa välittömästi toimimaan tehokkaammin ja paremmin. Kyseessä on tuotos, joka syntyy oikeanlaisten prosessien ja toimintamallien, joissa ihmiset ovat keskiössä, aikaansaannoksesta.   

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Logistiikan mittaaminen henkilöstön tarpeisiin

Luin Ziirron aiempia blogeja ja kollegani Matin blogiteksti sai minut pysähtymään ja pohtimaan logistiikan mittaamisesta. Aiheena mittaaminen on hyvin laaja kokonaisuus. Poimin tähän pointteja, mitä pidän itse tärkeänä mittaamisessa, jotta mittarit hyödyttävät varaston ja tuotannon henkilöstöä mahdollisimman hyvin.

Fraasit ”sitä saat mitä mittaat” ja ”sitä mitä mittaat, sitä voi kehittää/johtaa” ovat varmasti tuttuja fraaseja yrityksen suorituskyvyn mittaamiseen perehtyneelle. Yhtä usein törmää myös siihen, että mittaamisen perimmäinen tarkoitus on päätöksenteon ohjaus tiedon perustella. Usein mittarit ovat määritetty johdon ja hallinnon tarpeisiin. Yleistä on myös se, että on tyydytty käyttämään sellaisia mittareita, joita saadaan järjestelmästä suoraan. Helppo ratkaisu, mutta ovatko nämä mittarit sellaisia yrityksessäsi tarvitaan? Mitä jos mittaamisen keskiöön otetaankin henkilöstö ja lähestytään mittaamista heidän tarpeestaan? Liian usein näkee mittareita, jotka eivät toimi varaston tai tuotannon lattiatasolla.  

Esimerkki hyödyllisestä mittaamista

Erään yrityksen varastopäällikkö totesi, että heidän varastonsa tehokkain työnjohtaja on infonäyttö. Heillä on varaston keskeisellä kohdassa infonäyttö, johon päivittyy reaaliaikainen tieto varaston työtilanteesta eli joukko erilaisia mittareita. Heidän henkilöstönsä toteaa nopeasti mittarien perusteella työtilanteen ja siirtyvät itsenäisesti ja joustavasti tehtävästä toiseen tarpeen mukaan. Tässä tapauksessa mittarit ilmaisevat työtilannetta. Tässä yhdistyy useita mittaamisen hyviä puolia, mm. mittaamisesta on konkreettista hyötyä sekä mitataan olennaisia asioita luotettavasti ja helposti seurattavasti.  

Mikä on sitten olennaista mittaamisessa

Olennaista on mitata sellaisia asioita, jotka tukevat ja ohjaavat päivittäistä toimintaan samaan suuntaan kuin yrityksen tavoitteet ja strategia. Yrityksen tavoitteena voi olla esimerkiksi entistä nopeammat toimitukset. Tällöin varaston ja tuotannon mittareissa pitää olla vähintään yksi mittari, joka osoittaa, kuinka onnistuttiin halutussa aikataulussa toimittamisessa ja, jopa kuinka onnistuttiin parantamaan toimitusnopeutta. Nykymaailmassa ei ole ongelma mitata asioita, ihan kaikkea voidaan mitata. Mittaamiseen ja mittareiden tulkintaan menee aikaa, joten työn tuottavuuden ylläpidon ja kehittämisen kannalta ei ole järkevää mitata epäoleellisia asioita.

Suurin hyöty saadaan siitä, että mitataan toiminnan kannalta olennaisia asioita riittävän kattavasti, mutta toisaalta riittävän suppeasti. Liian suppea mittaaminen ei kuvaa tilannetta tarpeeksi, mutta liian monta mittaria tekee tilanteesta hankalan tulkittavaksi. Sopiva mittarimäärä riippuu toiminnan koosta, mutta tavallisesti 6–10 keskeisintä mittaria on sopiva määrä. On hyvä huomioida, että mittarien pitää olla selkeitä ja helppolukuisia. Jos esim. 30 henkilöä tuijottaa hankalalukuisia mittareita keskimäärin yhden minuutin pidempään, mittarien katselemiseen menee ylimääräiset 30 minuuttia joka päivä. Hyvin tehdyistä ja selkeistä mittareista olennaisen tiedon saa jo pelkällä vilkaisulla. 

Mittarien yksikköön on erityisen tärkeä kiinnittää huomiota. Yrityksen johtoa ja hallintoa kiinnostaa toimintaan liittyvät eurot, mutta varaston ja tuotannon henkilöstö tarvitsee konkreettiset arvot. Tällöin yksikkö on suoritus. Jokainen työntekijä pystyy varmasti hahmottamaan oman työnsä vaikutuksen tehtyihin suorituksiin, mutta oman työn vaikutus yrityksen toimittamien myyntitilausten arvoon onkin jo ihan eri asia. Toimitettujen myyntitilausten arvo varmasti yrityksen johdolle tärkeä arvo, mutta tällä luvulla ei varastoa tai tuotantoa ohjata, saati motivoida. 

Älä unohda hyödyntää historiatietoa

Mittarien historiatiedon arvoa ei kannata aliarvioida. Kaaviot, jotka esittävät mittarin nykyisen ja lähihistorian lukuarvot auttavat ymmärtämään mihin suuntaan ollaan menossa ja kuinka lujaa. Esimerkiksi päivittäiset suoritemäärät viimeisen kuukauden ajalta kertoo, ollaanko menossa parempaan suuntaan vai ei. Historiatieto auttaa hahmottaa pidemmän ajan trendejä, mutta ei kerro mitään tulevasta. Kuitenkin historiatieto on työntekijöille vanhaa tietoa eikä se ohjaa tämän päivän tekemistä.   

Henkilökohtaisesti pidän kokonaistehokkuuden mittaamisesta. Kokonaistehokkuuden mittaamisesta on hyötyä niin henkilöstölle kuin työnjohdolle, esimerkiksi varastossa toimitetut rivit / kaikki työtunnit tai tuotannossa valmistuneet laitteet / työtunnit. Työtuntien pitää sisältää kaikki työtunnit, myös työnjohdon ja tukitoimintoihin liittyvät. Tällöin vältytään osaoptimoinnilta. Erityisesti pidän tässä siitä, että kokonaistehokkuusmittarilla on taipumus osoittaa hienoja tehokkuuslukuja, kun työntekijät joutuvat venymään esim. sairauspoissaolojen takia. Tästä mittarista henkilöstö näkee, että heidän venymisensä on huomattu ja on hyvä indikaattori työnjohdolle antaa kehuja. Mittarin merkitys on todellisuudessa paljon enemmän kuin vain yksi luku infonäytöllä (tai ilmoitustaululla), kun mittarit jalkautus työympäristöön tehdään hyvin.  

Niin, mitä jos mittaaminen tehtäisiinkin henkilöstö lähtöisesti eli selkeät suoritepohjaiset mittarit. Ketäpä ei kiinnostaisi tietää, mitkä ovat oman työnsä vaikutukset yritykselle? Hyvistä mittareista jokainen työntekijä näkee oman työnsä vaikutuksen, minkä seurauksena työntekijät ovat motivoituneempi ja sitoutuneempia suoriutumaan hyvin. Myös tutkimukset osoittavat, että mittaaminen lisää mitattavan kohteen suoritusta ja kehitystä. Tämä selittyneen sillä, että mittaaminen lisää ymmärryksen suorituskyvystä, joka edes auttaa parempiin suorituksiin. Itseasiassa, blogin alussa mainitut fraasit pitävätkin hyvin paikkaansa.

Pohditko varaston tai tuotannon mittaamisen kehittämistä? 

Me Ziirrolla olemme jatkuvasti tekemisissä eri kokoisten varastojen ja tuotantolaitosten kanssa. Jos mittaaminen mietityttää, miksi et kysyisi meiltä ulkopuolisen logistiikan ammattilaisen näkemystä? Toimintojen mittaaminen ei vaadi suuria panostuksia, mutta on avain kustannustehokkaaseen toimintaan. Monet ovat arvostaneet objektiivista otettamme tarkastella asioita.  

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Sisälogistiikan kehittäminen: Pakkaaminen

Sisälogiikan kehittäminen: Pakkaaminen ja työergonomia

Työergonomia on yksi suurimmasta syistä heikkoon työtyytyväisyyteen sisälogistiikassa. Lisäksi tämä tasapäistetty ergonomia vaikuttaa sisälogistiikan tehokkuuteen oleellisesti. Pienessä kuvassa erilaiset varastot ovat hyvinkin erilaisia; osassa liikkuu pienen pieniä komponentteja ja toisessa huomattavan isoja metallisia kappaleita. Osassa näitä liikuttaa, tai ”ziirtelee” kuten me Ziirrolla sanomme, ihmiset, osassa mobiilirobotti tai joku muu. Mutta kun otetaan pari naksausta taaksepäin, ja tarkastelemme asiaa kauempaa, huomataan että kaikissa varastoissa liikutellaan asioita ja ihmisiä. Tätä materiaalivirtaa ohjailemassa, tehostamalla ja kokonaisvaltaisesti optimoimalla syntyy usein merkittäviä vaikutuksia mm. kannattavuuteen. Työergonomia on yksi usein unohdettu pullonkaula, kuten tekemämme case osoittaa.

Sisälogistiikan kehittämisellä poistettiin miljoonan euron pullonkaula

Erään asiakkaamme pakkaamon työtekijöiden pituudet vaihtelevat 150–190 cm välillä. Kaikilla oli samat pakkauspisteet käytössä, ilman minkäänlaisia säätömahdollisuutta. Porukan lyhimmille pöytä oli aivan liian korkealla, pisimmät taas tekivät pitkät päivät töitä selkä vääränä kumarassa. Kun työvuoron aikana toistoja on satoja, on sillä huomattava vaikutus jaksamiseen ja sisälogistiikan tehokkuuteen.

Alla laskelma kuinka paljon työtä tukevilla työpisteillä voitiin toimintaa tehostaa:

  • Aikasäästö 20 sekuntia per pakkaus
    • Työaikasäästö päivässä noin 1,8 tuntia​
    • Vuodessa 402 tuntia = 10 050 € (laskelmassa käytetty 25 €/h tuntikustannusta)
  • Pakkauspisteen kehittämisestä säästyvällä työajalla voidaan kerätä vuositasolla 1,1 miljoonan euron arvosta lisätilauksia
  • Lisähyötynä samalla saatiin parantunut työtyytyväisyys ja pienempi kuormitus

Yllä oleva esimerkki siis eräältä asiakkaaltamme. Luvut perustuvat prosessien videointiin ja videosta tehtyyn liikesarja-analyysiin. Pakkauspisteet on aina suunniteltava ja toteutettava tapauskohtaisesti. Lopulliseen ratkaisuun vaikuttavat tilauksiin liittyvät vaatimukset, pakattavat tuotteet, muihin prosesseihin integrointi sekä työntekijät. Ergonomisen työpisteen suunnittelu ei voi perustua vain objektiivisiin seikkoihin, vaan siinä on aina pidettävä mielessä myös työntekijän näkemykset. Ziirron kehitysinsinöörit suorittavat ja tekevät myös itse mahdollisuuksien mukaan prosessia, jotta he saavat parhaan mahdollisen käsityksen mitä prosessissa tehdään ja mitkä ovat prosessin energiasyöpöt. Uusi malli ja toimintatapa kannattaa aina simuloida mahdollisuuksien mukaan ennen investointipäätöstä.

Millainen on tuottava pakkauspöytä?

Ergonomisesti suunniteltu pakkauspöytä on säädettävissä siten, että pakkaaja voi säätää sen korkeuden optimaaliseksi omaan pituuteensa nähden. Korkeutta tulee voida säädellä vaihtelevan kokoisten pakattavien tavaroiden koon mukaan. Pakkauspöydän yläpuolella tulisi olla myös pakkaustyöhön tarvittavat lisävarusteet, kuten esimerkiksi palautuslomake. Tarvittaessa näitä voidaan pudottaa suoraan pahvilaatikkoon. sisälogistiikassa turha liike on turha kulu. Lähetysasiakirjojen tulostin sijoitetaan alemmalle tasolle tulostimen korkeuden vuoksi. Pakkausmateriaalit ja pahvilaatikot on sijoitettu suoraan työpöydän yläpuolelle tai näitä varten voidaan työpisteen viereen suunnitella oma kelkka/vaunu.

Edellä kuvattu työskentelypisteen ergonominen suunnittelu mahdollistaa, että pakkaaja voi työskennellä tehokkaammin ja pienemmällä rasituksella. Pienellä investoinnin sisälogistiikan kehittämiseen, saadaan hyötynä työtä tukevalla ja tuottavalle pakkauspöydällä:

  1. läpimenoajan huomattava lyheneminen
  2. parantunut työtyytyväisyys
  3. pidemmät työurat – hymyt kasvoilla ja
  4. kassaan enemmän liikevaihtoa.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että mikään työpiste tai säätö ei auta ja tehosta toimintaa, ellei säätöjä ja kaikkia ominaisuuksia käytetä…

Miten teidän yrityksessänne huomioidaan ihmisten erilaiset fyysiset ominaisuudet ja työpisteiden ergonomia?

Ergonomisin terveisin,

Toni

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Tuotannon ja logistiikan tyhmät siirrot

Tuotannossa ja logistiikassa usein tekeminen näyttää ja tuntuukin varsin tehokkaalta, kun on jatkuvaa liikettä ja ”pöhinää”. Tarkemmin ja objektiivisesti tarkastellessa huomaakin, että tuotteita, laatikoita tai lavoja täytyykin vähän väliä siirtää hieman, jotta niihin pääsee kunnolla käsiksi.

VARASTON TUOTTAVUUS

Useimmiten ylimääräinen siirtely johtuu tilanpuutteesta. Kun tavaran käsittelyalueella ei ole tilaa temmeltää, tavarat täytyy sijoitella ahtaasti vieri viereen. Reunimmaisiinkin käsiksi pääsy edellyttää hieman tilan raivaamista, mutta Murphyn lain mukaisesti alueen keskellä ovat tietysti ne tuotteet mitä ensimmäisenä kaivataan. Niiden esiin raivaamisessa voi jäädä huomioimatta, että käsittelyerät pysyisivät keskenään samalla alueella. Siksi nekin, jotka aiemmin olivat helposti saatavilla, täytyy myöhemmin paikallistaa ja todennäköisesti siirtää takaisin lähelle toisiaan. 

Varaston tuottavuuden kannalta hyödyttömiä siirtoja syntyy myös tuotteiden huonon sijoittelun takia. Liikkumattomien tuotteiden vallatessa kuormalavahyllystön parhaat alapaikat, usein tarvittavat tuotteet joudutaan nostelemaan yläorsille ja sieltä taas alas aina kun niitä tarvitaan.  

Jos tuotteita täytyy viedä paikasta toiseen erikseen, vaikka paikkojen välillä on muutenkin liikennettä, voidaan myös puhua melko tyhmistä siirroista. Vanha sananlasku tarjoaa erinomaisen tehostusvinkin; ’vie mennessäs ja tuo tullessas’. 

Luonnollisesti myös väärien tuotteiden käsittelyt, siirrot ja palauttamiset takaisin oikeille paikoilleen ovat hukkaa. Vastaanotto- tai keräilyvirheestä johtuen ensin siirretään tuotteita paikasta toiseen, toivottavasti jossain kohtaa huomataan virhe ja sitten tuotteita siirrellään takaisin.  

Joutavaan siirtelyyn haaskattu aika on ihan yhtä kallista kuin tuottavaan työhönkin käytetty aika. Lisäksi jokainen tuotteen käsittelykerta lisää sen vaurioitumisen riskiä ja ahtaissa väleissä liikkuminen heikentää työturvallisuutta. Siirtely, joka ei kuulu prosessiin, hidastaa työtä ja yleensä samalla lisää tarvetta etsiä siirreltyjen tuotteita. Ennen kaikkea turha työ turhauttaa, mikä näkyy työilmapiirissä sekä työn tehokkuudessa ja laadussa.  

Miten varaston tuottavuutta voisi parantaa?

Työntutkimuksella on hyödyllistä selvittää mitä työvaiheissa ihan oikeasti tehdään. Se tarjoaa oivan keinon tunnistaa kaikki niin tarpeelliset kuin tarpeettomatkin vaiheet, siirrot sekä niihin kuluvat ajat. Varastoanalyysillä tunnistetaan ovatko tuotteet tarkoituksenmukaisilla paikoilla niiden kierron tai muiden ominaisuuksiensa perustella. Analyyttisellä tarkastelulla ja ulkopuolisen silmin havainnoimalla yleensä nousee esiin asioita, joita on vaikea arjen puurtamisessa huomata. Tutkimisen jälkeen on helpompi tunnistaa syyt niin tarpeettomiin siirtoihin kuin muihinkin tuottamattomiin asioihin ja löytää keinot niistä eroon pääsemiseksi. Me Ziirrolla tutkimme, havainnoimme ja analysoimme faktat. Niiden perusteella jalostamme asiakkaillemme kehitysehdotukset, joilla voi tehostaa tekemistä, parantaa laatua ja keskittyä fiksuihin siirtoihin.  

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

1 sekunnin merkitys logistiikassa

Sisälogistiikassa pienistä puroista syntyy suuri joki

Tämä vanha sanonta sopii hyvin myös tuotannon ja sisälogistiikan teemaan. Kun me Ziirrolla puhumme sisälogistiikasta, tarkoitamme kaikkia materiaalivirtoja kiinteistön rajojen sisäpuolella. Pienien asioiden kehittämisellä saavutetaan suuria läpimenon parannuksia. Ihmisiä unohtamatta, työn mielekkyyttä kehittäen. Tämä tähtää parempaan tuottavuuteen ja kannattavuuteen. 

Kun toistojen määrä kasvaa, sisälogistiikassa 1 sekunnin sujuvoittamisella on suuri merkitys vuositasolla. Meidän Ziirron kehitysinsinöörien tekemien kehityshankkeiden pohjalta voimme tehdä top 5 listan yleisimmistä kehityskohteista. Nämä kehityskohteet pätevät niin tuotantoon kuin sisälogistiikkaan. 

TOP 5 kehityskohteet 

  1. Puutteelliset prosessit ja ohjeet 
  2. Näin on aina tehty -asenne 
  3. Analytiikan puute 
  4. Järjestelmien aiheuttamat viiveet ja ylimääräiset painallukset 
  5. Tasapäistetty työergonomia 

Prosessit mielletään monessa organisaatiossa myrkyksi tai kankeaksi tavaksi tehdä asioita. Tästä syystä yleensä oiotaan tai tehdään niin kun on aina tehty. Tämä kielii osaltaan joko puutteellisista määrittelyistä tai liian tarkoista prosesseista. Myöskään prosessien määrittelyyn ei ole riittävästi osallistettu prosesseissa toimivia ihmisiä. Prosessien ohella puutteelliset työohjeet hidastavat tekemistä tai vaativat uusien ihmisten perehdyttämiseltä kohtuuttomasti aikaa. 

Lähes jokaisessa kehitysprojektissa esiin nousevat myös WMS, MES tai ERP järjestelmät. Valitettavan usein nämä nousevat esiin negatiivisessa merkityksessä. Suurin osa järjestelmän pullonkauloista juontaa juurensa puutteellisesta määrittelystä ennen järjestelmän hankintaa. Huonon tuottavuuden lisäksi järjestelmien pullonkaulat aiheuttavat turhautumista henkilöstössä. Jos ihmisen pitää tehdä tyhmiä asioita järjestelmien takia vaikuttaa se jokapäiväiseen tyytyväisyyteen. Järjestelmistä puhuttaessa on syytä nostaa esiin myös niiden keskinäinen integroituminen. Siinä huomaamme paljon puutteita, jotka johtavat hyvin usein turhan työn tekemiseen. 

Tasapäistetty työergonomia on suurin syy heikkoon työtyytyväisyyteen tuotannossa ja sisälogistiikassa. Tällä tarkoitan esimerkiksi työpisteiden säädettävyyden puutteita. Ihmisten pituusero yhdellä työpisteellä on helposti 30 senttimetriä. Kun työvuoron aikana tehdään satoja tai tuhansia toistoja väärällä korkeudella olevalta tasolta tai pöydältä, vaikuttaa se työn sujuvuuteen ja työhyvinvointiin. Tyypillisimpiä paikkoja, jossa tämä tulee esiin, on varaston pakkauspisteet tai tuotannon solut. 

Näin on aina tehty -asennetta tapaamme varsin usein. Meidän kehitysinsinöörimme tekevät kehitysprojekteja aina asiakkaan lattiatasolla vuorovaikuttamalla asiakkaan henkilökunnan kanssa. Näissä keskusteluissa tavoitteemme on oivalluttaa ihmiset miettimään asioita uudella tavalla ja pyrimme aina istuttamaan sisäisen kehitysinsinöörin ainakin muutamaan ihmiseen. Silloin tällöin tapaamme tätä asennetta myös niin, ettei johto ole ottanut kuuleviin korviinsa henkilöstön kehitysideoita. Kun näin on jatkunut pidemmän aikaa, ei kukaan viitsi ehdottaa mitään uutta. 

Yhteenvetona palaan otsikkoon. Kun pieniä asioita kumuloituu sisälogistiikan eri prosesseissa ja siihen yhdistetään volyymi, tuhlataan turhaan ja luodaan tyytymättömyyttä. Nämä pienet asiat selviävät tutkimalla prosessit ja menetelmät. Tutkitun tiedon pohjalta voidaan kehittää ja saadaan mittari kehittämisestä saatavalle hyödylle. 

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Onnistunut työntutkimus ja tehtäväanalytiikka

Työntutkimus ja tehtäväanalytiikka – kun aika on rahaa 

Tiedätkö, kuinka paljon aikaa yrityksissä kuluu erilaisiin työvaiheisiin ja prosesseihin tai paljonko niihin tulisi varata aikaa? Entä tiedätkö, mitä eri vaiheissa tapahtuu? Työntutkimuksella ja tehtäväanalytiikalla saadaan arvokas vastaus kysymykseen mitä kannattaisi tehdä toisin. 

Mitä on työntutkimus? 

Mitä sitten on työntutkimus? Työntutkimus on työkalu tuottavuuden kehittämiseen. Työntutkimus sisältää erilaisia menetelmiä ja tekniikoita, joiden avulla on tarkoitus parantaa tuottavuutta. Prosessien läpimenoa ja työnteon tehokkuutta mitataan ikävä kyllä edelleen pitkälti nopeuden ja tehokkuuden kautta. Ei ole siis mikään ihme, että työntutkimus sanana tuo usein mieleen sekuntikellon kanssa päivystävän konsultin. Vaikka suoritteeseen kuluva aika on edelleen tärkeä tehokkuuden mittari, tehtäväanalytiikka pureutuu pintaa syvemmälle. Siksi olemme Ziirrolla kehittäneet ja hyödyntäneet kehitysprojekteissa modernimpaa tehtäväanalytiikkaa. Hyvä vertaus työntutkimuksen ja tehtäväanalytiikan välillä on, että tehtäväanalytiikka jatkaa siitä, mihin työntutkimus loppuu.  

Työntutkimuksesta tehtäväanalytiikkaan 

Tehtäväanalytiikka on kokonaisvaltaista työolojen, työtapojen ja prosessien kehittämistä työntekijän työhyvinvoinnin ja työpaikan tuottavuuden parhaaksi. Me Ziirrolla emme kellota prosesseja, emmekä tee pelkästään työajan mittauksia. Tehtäväanalytiikka ottaa kantaa moneen muuhunkin asiaan, ei pelkästään työaikojen mittaukseen. Eroa voisi verrata auton kehittämiseen: työntutkimus tarkastelee vain renkaita ja niiden pitoa alustaan,  tehtäväanalytiikka tarkastelee samalla moottoria, kuskia, ja ympäristöä kokonaisuutena missä ajetaan. Molemmat ovat optimointia, eri tasoilta tarkasteltuna.  

Osana logistiikan kehittämistä tehtäväanalytiikka (Ziirrolla) sisältää:  

  • yksityiskohtaisen työntutkimuksen
  • XYZ-analyysin
  • materiaalivirta-analyysin 
  • ergonomia ja työturvallisuushavainnot 
  • tilojen ja
  • koneiden sekä 
  • koneiden ja kaluston vaikutuksen prosesseihin.  

Huomioimme siis kaikki tekijät, jotka vaikuttavat ihmisen päivittäiseen tekemiseen. Myös päivittäisen johtamisen vaikutus työpäivän aikana huomioidaan. Ehkä juuri tästä syystä löydöksemme ja tuloksemme ovat olleet rehellisesti sanottuna erittäin hyödyllisiä. 

Tehtäväanalytiikka on systemaattinen ja kokonaisvaltainen kehittämismenetelmä, jonka avulla työtehtävien ja -prosessien laatua, tehokkuutta ja kuormittavuutta tarkastellaan ja analysoidaan. Pienentämällä kuormittavuutta, esimerkiksi huonoa ergonomiaa tai väärää resursointia, saadaan lopputuloksena työhyvinvointia ja pienentyneitä kustannuksia. Tehtäväanalytiikka on myös erittäin hyvä ja tarkka työkalu prosessien uudelleen suunnittelussa. Tutkimuksen tulosten perusteella uuden suunnittelussa voidaan taklata vanhat toimimattomat käytänteet ja tuoda läpinäkyvyyttä esimerkiksi päivittäisjohtamiseen. 

Tutkimusvälineinä voi olla niin kameroita, mittoja, simulaatioita, kuin haastattelujakin. Ihmisen toiminnan tutkiminen ja toimintatapojen ymmärtäminen on hienovaraista ja tarkkaa tutkimusta. Tehtäväanalytiikan tarkoituksena on parantaa yritysten tuottavuutta sekä toiminnan tehokkuutta ja ekologisuutta ja sitä kautta kannattavuutta, kilpailukykyä ja työsuhteiden jatkuvuutta. Samalla tavoitteena on työympäristön, työolojen, työhyvinvoinnin ja työn sisällön kehittäminen. 

Tehtäväanalyyttisin kesäterveisin, 

Toni

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Liikesarjat logistiikassa

Liikesarja-analyysi logistiikan työkaluna?

Liikkuminen, liikesarjat, liikeajat, vakioajat. Ovatko kyseiset asiat tuttuja? Kenties jopa tärkeitä? Jos nämä liikesarja-analyyseihin liittyvät termit herättivät kiinnostusta, niin jatka rohkeasti lukemista. Homma muuttuu vain mielenkiintoisemmaksi.

Entäpä termit MTM, MOST, TMU? Jos pysyt vielä mukana, niin kiitos. Koitan tehdä parhaani ja kertoa miksi nämä termit ovat tärkeitä logistiikassa ja varsinkin logistiikan kehityksessä.

Avataan hieman ensin akronyymien taustoja ja mitä nämä mystisen kuuloiset, jokaisen kehittäjän uudet salaiset aseet sitten ovat.
No, aivan ensiksi voin paljastaa, että nämä kehittämiseen tarkoitetut termit ja järjestelmät ovat kaukana uusista keksinnöistä, saati että olisivat salaisia, mystisiä työkaluja, joiden käyttö olisi mahdotonta ilman supertietokoneita ja salausavaimia. Avaan kolme termiä, jotka ovat hyödyllistä tietää.

Termi 1: MTM (Methods-Time Measurement)

MTM (Methods-Time Measurement) on ennalta määrätty liikeaikajärjestelmä, jonka perustiedot ja tausta ovat lähtöisin Yhdysvalloista jo 1940-luvulta. Järjestelmän perustiedot ovat kehittäneet HB Maynard, JL Schwab sekä GJ Stegemerten, jotka vuonna 1948 julkaisivat kirjan sisältäen MTM-järjestelmän kehityksestä sekä soveltamissäännöistä. Alla napakka video MTM:stä.

Termi 2: MOST (Maynard Operation sequence technique)

MOST (Maynard Operation sequence technique) MTM-järjestelmästä kehitetty yksinkertaistetumpi versio, jonka HB Maynard ja kumppanit kehittivät Yhdysvalloissa 1970-luvulla. MOST-järjestelmää käytetään ensisijaisesti määrittämään standardiaikaa, jonka kuluessa työntekijän tulee suorittaa tehtävä. Alla lyhyt video, missä MOST avataan hyvin.

Termi 3: TMU (time measure unit)

TMU (time measure unit) on 0,036 sekuntia, joten tarkkuus analyyseihin TMU:n käytöllä sekunteihin verrattuna on huikea. Liikeaikajärjestelmien tarkoitus on analysoida prosessien eri vaiheita ja tämän laskemiseksi prosessi jaetaan yksittäisiin liikesarjoihin, ja jokaiselle annetaan numeerinen aika-arvo yksiköissä, joka tunnetaan nimellä aikamittausyksikkö tai TMU. Kaikki liikesarjojen ajat lasketaan sitten yhteen mahdollisine lisäyksineen, ja tuloksena on vakioaika.
Tällä saimme kahlattua tekstin raskaimman osuuden läpi, nyt voimme siirtyä itse mielenkiintoiseen osioon, eli mitä tämä kaikki sitten tarkoittaa?

Logistiikan kehittäminen liikesarjojen avulla

Logistiikan kehityksessä liikesarjojen, liike- ja vakioaikojen analysointi on erittäin tärkeä osa-alue, joka jää harmittavan usein yrityksiltä huomioimatta. Työntekijöiden sekä työvaiheiden liikesarjoja tutkimalla saadaan dataan perustuva, erittäin luotettava näkemys niin, prosessin eri vaiheista, kuin myös prosessin kokonaisajasta.

Liikesarjoja, varsinkin MOST-menetelmää käyttäen prosessien eri vaiheiden hukka-ajat saadaan analysoitua ja tuotua esille paljon tarkemmalla tasolla, kuin esimerkiksi perinteisen työntutkimuksen, eli ns. ”kellokalle” tuloksilla päästäisiin. Perinteinen työntutkimus, varsinkin yhdistettynä havainnointitutkimukseen, on erittäin tehokas keino selvittää mitä työntekijä prosessin ja prosessien väleissä tekee. Liikeaikajärjestelmissä inhimilliset tekijät poistetaan yhtälöstä, ja analysointiin, eli vakioaikojen selvityksiin tulevat pelkästään prosessiin kuuluvat osat.

Miten sitten tiedetään, että analysoinnissa on huomioituina pelkästään prosessiin kuuluvia asioita, eikä esimerkiksi ylimääräisiä prosessiin kuulumattomia asioita?

No, se on analysoinnissa ja tutkimuksissa se osa-alue, joka vaatii ammattitaitoa ja kokemusta. Valitettavasti vielä ei olla teknologiassa siinä vaiheessa, että koneet ja työkalut osaisivat tunnistaa mitä tekijän pitäisi prosessin sisällä tehdä, vaan työkaluja hyödyntämällä osaamme kertoa miten kauan siinä kestää.

Ziirron kehitysinsinööreillä liikeaikajärjestelmät ja niihin sidotut työkalut ovatkin osa kokonaisvaltaista kehitystä, valtaosa kehityksestä on vieläkin ammattitaidon hyödyntämistä ja tekijöiden kanssa keskustelemalla, ihan kasvokkain. Ihmisiin on sidottu valtava tietopankki, joka koostuu ajasta, ympäristöstä ja kokemuksista, työssä sekä sen ulkopuolella. Meidän tärkein työkalumme onkin kanssakäyminen, kuuntelu ja kuuleminen. Niinkin pitkällä kuin olemmekin kehityksessä ihmiskuntana, niin keskustelu on vieläkin tärkein työkalu, niin työelämässä, kuin kotonakin.

Jos logistiikan kehittäminen kiinnostaa, Ziirron yhteystiedot löydät täältä. Voimme sanoa kokemuksesta, että teet datan avulla teet huomattavasti parempia päätöksiä.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.