Varaudu myös kriiseihin ja menesty

Toimintaympäristömme on muuttunut merkittävästi Euroopassa. Suomessa talouden kasvuarvioita vedetään alas, energia- ja raaka-ainehintojen nousun myötä inflaatio syö kuluttajien ostovoimaa, talouden näkymät ovat sumeat, kriisin kestoa ja siten vaikutuksia ei vielä osata arvioida riittävästi. Se mikä Suomessa tiedetään, on teollisuuden tuotannon haasteiden merkittävä lisääntyminen, yleinen hintojen nousu, investointien vähentyminen sekä tukku- ja vähittäiskaupan näkymien heikentyminen.

Kun kriisi iskee, järkevintä on keskittyä perusasioihin. Yrityksen näkökulmasta paras keino on keskittyä suunnittelussa ja päätöksenteossa yrityksen toimintaedellytysten turvaamiseen eli pitämään yritys, sen sidosryhmärakenne, jatkuvasti toimivana ja koossa. Yritysjohto joutuu tällöin ottamaan kantaa tavoitteellisen toiminnan eri ulottuvuuksiin ja ne konkretisoituvat ensisijaisesti sidosryhmien rahallisiin odotuksiin ja vaatimuksiin.


Kun kriisi iskee, järkevintä on keskittyä perusasioihin.


Yritysjohdon suunnittelupöydälle tulee rahaprosessin toimintaedellytysten turvaamisen näkökulmasta kannattavuus, rahoituksellinen asema, joka sisältää rahoituksen riittävyyden ja rahoitusrakenteen sekä kannattavuuden ja rahoituksen osatekijänä tehokkuus.

Suunnittelun haasteellisuutta lisää se, että kaikkien noiden kolmen perusedellytysten aikajänne tulee olla samanaikaisesti lyhyt sekä pitkä. Kaikkien sidosryhmien maksuvaatimukset tulee lopulta suorittaa sekä toimintaa kehittää ja uudelleen suunnata investoinneilla. Tämän rahoitukseen yrityksen on hankittava rahoitusmarkkinoilta usein sekä vierasta, että omaa pääomaa. Jotta yritys voisi saada rahoitusta sen sijoitetun pääoman tuottoaste tulee lopulta olla riittävän hyvällä tasolla.

Kun tällainen suunnittelukokonaisuus iskee lyhyellä varoituajalla ja jopa totaalisesti muuttuneessa toimintaympäristössä, kaikki yrityksen toiminnot ovat pöydällä. Riippuen tietenkin asemasta markkinoilla, koosta ja toiminnan laajuudesta, yritysten vaikuttamismahdollisuudet toimintaedellytyksien turvaamiseen ovat rajalliset. Tämän vuoksi suunnittelussa tulee keskittyä asioihin, joihin voi omalla tekemisellä vaikuttaa.

Kuten kollegat Ziirrossa ovat blogeissaan mainiosti kuvanneet, melkein kaikessa liiketoiminnassa logistiikka on tavalla tai toisella mukana. Tai ainakin kuuluisi olla. Yritysjohdon suunnittelupöydällä sen tulisi ehdottomasti olla.

Jotta yritys pysyy kannattavana, on sen analysoitava kaikki operatiivisen toimintansa panos-tuotos-suhteensa tehokkuudet (esim. logistiikkaprosessien analysointiin ja kehittämiseen liittyvien toimintojen kautta), niiden parantamisen potentiaali ja löydettävä niihin paras kehittämisen toteutussuunnitelma. Näin toimien yritys vahvistaa omaa kriisinsietokykyään voimakkaan toimintaympäristömuutoksen aikana, kuten tuotantotekijöiden kustannusten voimakkaan nousun tapahtuessa. Kriisinsietokykyänsä vahvistaneet yritykset selviävät todennäköisemmin rahaprosessiinsa kohdistuvasta kriisistä, omaavat laajemmat strategiavaihtoehdot markkinaosuutensa kasvattamisessa ja ovat erittäin todennäköisesti kannattavampia kuin kilpailijansa myös ns. normaaliaikoina.

Operatiivisen kannattavuuden lisäksi on yrityksen otettava suunnittelupöydälleen pääomiensa sitoutumisaste ja lopulta niiden kiertonopeus. Palaamme jälleen tässä logistiikkaan mm. varaston, sinne tehtävien ostojen, lähettämötoiminnan ja tuotannon yhteensovittamisen optimoinnin kautta. Etenkin, jos tässä logistiikassa läpivirtaavat määrät ovat suuret, saadaan pienilläkin kehitystoimenpiteillä aikaan suuri vaikutus.

Kun yritys suunnittelee investointejaan (esim. varastonhallintajärjestelmät, trukkiautomaatiot ja muut varastojen automatisointijärjestelmät) sisälogistiseen prosessiinsa, tarkasteluun tulee aina kasvun skaalautuvuus, mutta myös relevanttien ja mitattavien suoritteiden yksikkökustannuksen kehitys investointien avulla ja investoinnin takaisinmaksun aika. Jälleen tässä yhdistyvät perustoiminnan kannattavuus ja pääomien kiertonopeus.

Myös rahaprosessin tehokkuuteen liittyvä myyntisaamisten kiertonopeus tulee olla suunnittelun kohteena järkevällä maksuaikapolitiikalla tai muilla myyntisaamisten hallinnan instrumenteilla.

Kun yritys on tehnyt oman toimintansa sisälogistisen analysointinsa ja toteuttaa kehityssuunnitelman osoittamat parannukset operatiiviseen tekemiseen, varasto-optimointiin, tehokkuutta ja skaalautuvuutta parantaviin investointeihin ja myyntisaamisten hallintaan, on sen kriisinsietokyky huomattavasti parempi kuin yritys, joka jättää nämä toimet tekemättä. Rahaprosessin toimintaedellytyksiin eli lopulta sijoitetun pääoman tuottoasteeseen vaikuttavat perusasiat tulevat näin huomioiduksi.

Suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti yrityksensä suunnittelua tekevä yritysjohto tietenkin varautuu siihen, miten se varmistaa kaikkien toimintojensa tehokkuuden. Tämä yritysjohto ymmärtää myös sen, että kehitysparannukset tapahtuvat parhaiten prosessimaisesti, inkrementaalisesti rakentaen samalla yrityksen jatkuvan parantamisen kulttuuria yhdessä henkilöstönsä kanssa. Tekemällä asioita vähän paremmin jatkuvasti, yritys varmistaa menetyksensä. Yrityksen kulttuurin yhteensopivuus muutosvauhtiin on kriittinen tekijä. Äkilliseen kriisiin sopeutuminen lyhyellä varoitusajalla yrityksessä, jossa muutoskulttuuri on heikko, on suuri riski.


Tämä yritysjohto ymmärtää myös sen, että kehitysparannukset tapahtuvat parhaiten prosessimaisesti, inkrementaalisesti rakentaen samalla yrityksen jatkuvan parantamisen kulttuuria yhdessä henkilöstönsä kanssa.


Ziirron logistiikkaparannuksiin erikoistuneet asiantuntijamme auttavat sinua tekemään yrityksestäsi kriisin sietokykyisemmän suunnitelmallisesti, käytännönläheisesti ja hallitusti.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Työntutkimuksesta tehtäväanalytiikkaan

Tiedätkö, kuinka paljon aikaa yrityksissä kuluu erilaisiin työvaiheisiin ja prosesseihin tai paljonko niihin tulisi varata aikaa? Entä tiedätkö, mitä eri vaiheissa tapahtuu? Voitaisiinko jotain tehdä toisin?

Mitä on työntutkimus?

Työn sujuvuutta ja työnteon tehokkuutta hahmotetaan edelleen pitkälti nopeuden ja tehokkuuden kautta. Ei ole siis mikään ihme, että työntutkimus sanana tuo mieleen sekuntikellon kanssa päivystävän konsultin. Vaikka aika on edelleen tärkeä tehokkuuden mittari, työntutkimus pureutuu pintaa syvemmälle. Se on kokonaisvaltaista työolojen, työtapojen ja prosessien kehittämistä työntekijän työhyvinvoinnin ja työpaikan tuottavuuden parhaaksi.

Tehtäväanalytiikka

Me Ziirrolla emme kellota prosesseja, emmekä tee pelkästään työajan mittauksia. Tehtäväanalytiikka ottaa kantaa moneen muuhunkin asiaan, ei pelkästään työaikojen mittaukseen. Osana logistiikan kehittämistä Ziirron tehtäväanalytiikka sisältää yksityiskohtaisen työntutkimuksen, ABC-analyysin ja materiaalivirta-analyysin sekä tilojen, koneiden, koneiden ja kaluston vaikutuksen prosesseihin. Huomioimme kaikki tekijät, jotka vaikuttavat ihmisen päivittäiseen tekemiseen. Myös päivittäisen johtamisen vaikutus työpäivän aikana.


Tehtäväanalytiikka on systemaattinen ja kokonaisvaltainen kehittämismenetelmä, jonka avulla työtehtävien ja -prosessien laatua, tehokkuutta ja kuormittavuutta tarkastellaan ja analysoidaan. Pienentämällä kuormittavuutta, esimerkiksi huonoa ergonomiaa tai väärää resursointia, saadaan lopputuloksena työhyvinvointia ja pienentyneitä kustannuksia.


Tutkimusvälineinä voi olla niin kameroita, mittoja, simulaatioita, kuin haastattelujakin. Ihmisen toiminnan tutkiminen ja toimintatapojen ymmärtäminen on hienovaraista ja tarkkaa tutkimusta. Tehtäväanalytiikan tarkoituksena on parantaa yritysten tuottavuutta sekä toiminnan tehokkuutta ja ekologisuutta ja sitä kautta kannattavuutta, kilpailukykyä ja työsuhteiden jatkuvuutta.

Niin ikään tavoitteena on työympäristön, työolojen, työhyvinvoinnin ja työn sisällön kehittäminen.

Kiinnostuitko?

Otathan pienellä kynnyksellä yhteyttä niin jutellaan asiasta!

Interim – Työ ja elämä yhdessä paketissa.

Kansainväliset logistiikan kehittämisprojektit

Olen ollut työelämässä 31 vuotta ja edessä toivottavasti ainakin 15 vuotta. Olen nauttinut tästä reilun 30 vuoden työrupeamasta, koska olen saanut tehdä sitä projektinomaisesti. Itselleni sopii erittäin hyvin sellaiset tehtävät, jossa on selkeästi määritelty haaste ja tavoitteet, joita pääsen ratkaisemaan.

Itselle mielekkäin projektin arvioitu kesto olisi noin kolme vuotta. Kun homma on ratkaistu ja tavoitteet saavutettu, niin mielelläni suuntaisin katseeni kohti seuraavaa projektia. En tarkoita, että pitäisi vaihtaa yritystä, mutta uutta ja itselle merkityksellistä työn tulisi olla ja jos se onnistuu samassa yrityksessä, niin aina parempi. Olen huomannut, että yrittäjyys tai yrittäjämäinen työelämä on sopinut minulle aina.

Olen nyt viimeaikana tutustunut työelämässä yleistyvään interim-palveluun, jossa johtajan tai asiantuntijan työ tuotetaan ostopalveluna. Aikanaan omistamani Opteam Yhtiön focus oli suorittavassa tasossa kuten ravintola- ja kaupanalan työntekijät. Nyt huomaan, että interim eli ostopalveluna tarjottavat asiantuntijapalvelut ja niitä tarjoavat yritykset ovat kasvattaneet suosiotaan.

Kasvun generaattori on luonnollisesti se, että kasvava määrä huippuosaajia haluaa itse määritellä miten paljon ja mitä työtä tekevät. Palvelua hyödyntävät osaajat kertovat hyviksi puoliksi sen, että työssä yhdistyy yrittäjyys ja projektinomainen työelämä.


Interim mahdollistaa sen, että tekijä kykenee pitkälti itse määrittelemään milloin, missä ja mitä tekee.


Kun asiantuntijan osaaminen on riittävän hyvä, niin tekijä pystyy käytännössä määrittelemään myös palkkatasonsa. Palkan merkitys tosin vähenee edelleen ja vapaa-ajan merkitys kasvaa. Tiedän johtajia, jotka tekevät yhden noin 6–9 kuukauden projektin vuodessa ja sitten loppuaika vietetään tekemällä jotain muuta itselle merkityksellistä.

Yritykset hyötyvät interim-palveluista, erityisesti tilanteissa, jossa avainpositiossa toiminut johtaja lähtee talosta. Saattaa käydä jopa niin, että työpöytä pitää tyhjentää saman päivän aikana, kun ilmoittaa lähdöstä. Yritys tarvitsee usein korvaavan tason osaajan heti tilalle. Tällöin interim-palveluilla on kysyntää, sillä rekrytointi- tai suorahakuprosessi ottaa normaalisti kuukausia.

Kysynnän kasvua on myös suunnittelijoista, jotka kykenevät tuottamaan asiakkaalle esimerkiksi tarjouksenantoon liittyvää laskentaa ja tuotantotilojen suunnittelua. Näissä tapauksissa on enemmänkin kyse resurssien kysyntäpiikeistä, jotka kyetään näin ostopalvelun avulla tasoittamaan.

Etätyön suosio on mahdollistamassa sen, että interim-palvelut myös kansainvälistyvät. Yrityksillä on loistava mahdollisuus löytää maailman parhaat tekijät ilman, että osaajaan pitää muuttaa työn lähelle. Merkittävä osa työvoiman liikkuvuuteen liittyvää byrokratiaa ja kulurakennetta poistuu. Alentunut kulurakenne parantaa suoraan asiakkaiden kilpailukykyä ja mahdollisuuksia kasvaa hallitummin.


Työvoiman liikkuvuus siirtyy siis monilla toimialoilla ja positioissa verkkoon, jossa ikävä kyllä on myös haasteensa.


Keskeiseksi teemaksi tulee nousemaan luotettavuus. Siksi tarvitaan interim-palveluita tarjoavia yrityksiä, jotka varmistavat luottamuksen palvelun ostajan ja asiantuntijan välille.

Kiinnostaisiko sinua keskustella Zaas-palvelusta?

Me Ziirrossa haluamme rakentaa kehitysinsinööreille interim-palvelun, jonka kautta tulee tarjolle mielenkiintoisia projekteja ympäri maailmaa. Kutsumme palveluamme ajan hengen mukaisesti Zaas -palveluksi, Ziirto as a Service. Asiakkaamme voivat luottaa, että annettu tehtävä tulee tehdyksi sovitun toimeksiannon mukaisesti. Kiitos, että luit blogini.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Miten sinä mittaat logistiikan tehokkuutta?

Onko 10 000 kappaletta paljon? Autoliikkeelle on, apteekille ei ole.

Onko 1 000 kiloa paljon? Pesulalle on, sorafirmalle ei ole.

Onko 100 tilausta paljon? Talopakettitoimittajalle on, pikaruokaravintolalle ei ole.

Onko 10 rekkaa paljon? Grillillä kyllä, satamassa ei niinkään.


Lukumäärät kertovat loppujen lopuksi aika vähän toiminnan laajuudesta, saati tehokkuudesta. Eivätkä lukumäärät ole yritysten tai prosessien välillä keskenään lainkaan vertailukelpoisia. Tehokkuuden mittaamiseen tarvitaan yleensä monimutkaisempaa laskentaa.

Hyviä tehokkuuden mittareita?

  • kiertonopeus
  • toimitustäsmällisyys
  • toimitusvarmuus
  • FTOK

Hyviä mittareita kaikki. Kertovat yleisellä tasolla toiminnan tehokkuudesta ja laadukkuudesta. Mutta mikään näistä mittareista ei kerro yksittäisen työntekijän onnistumisesta tai tavoitteissa pysymisestä.

Mikäli työntekijälle halutaan asettaa määrällisiä tavoitteita, pitää ensin ymmärtää kuinka kauan aikaa työtehtävien suorittamiseen kuluu aikaa. Kun tehtäväkohtainen vakioitu työaika on selvitetty, voidaan varmuudella sanoa pitääkö työntekijältä odottaa esimerkiksi 4 kpl / työvuoro vai 100 kpl / tunti. On kyse sitten valmistusmäärästä tai keruurivistä tai blogikirjoituksesta. P=w/t.


Määrälliset tavoitteet mahdollistavat tehokkuuden seurannan ja toimivat hyvänä perustana esimerkiksi tuotantopalkkioille. Tällöin on erityisen tärkeää, että tavoitteet on määritelty oikealle tasolle. Tiukkakin tavoite on oltava saavutettavissa hyvällä suorittamisella.


Tehtäväkohtaisten työaikojen tutkimiseen on monia eri tapoja. Historiasta voidaan selvittää viimeisen viikon aikana valmistuneiden töiden kestojen keskiarvo (olettaen että tällaista dataa on saatavilla). Tai voidaan kysyä työntekijältä tai työnjohtajalta, kuinka kauan heidän mielestään työhön kuluu aikaa. Tai työ voidaan kellottaa, tai siitä voidaan tehdä liikesarja-analyysi.

Monimutkainen mittaaminen edellyttää usein tietojärjestelmää tiedon keräämiseen, tallentamiseen ja käsittelyyn. Muuten mittaamisen toteuttamisesta voi tulla liian työlästä. Hyvistäkään mittareista ei ole paljoakaan hyötyä, jos kukaan ei ehdi niitä laskea.

Onneksi monissa toiminnanohjausjärjestelmissä on valmiita mittausominaisuuksia tai ainakin mahdollista rakentaa rajapinnat powerBI:hin tai vastaavaan.

Oletko aloittamassa logistiikan tai tuotannon tehokkuuden mittaamista?

Etkö ole täysin tyytyväinen nykyisiin mittareihisi? Mieti vielä tarkkaan, ettet päädy mittaamaan sellaisia asioita, jotka eivät loppujen lopuksi ole mielenkiintoisia. Jos haluat ulkopuolisen näkemyksen logistiikan ammattilaiselta, niin seuraava Ziirtosi on ottaa yhteyttä meihin.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Katseet horisonttiin

Työtutkimuksella tehoa logistiikkaprosessiin

Ekologisuus ja tuottavuus ovat edustaneet vastakkaisia äärilaitoja liian pitkään. Todellisuudessa tulevaisuuden ratkaisujen tulee huolehtia ympäristöstä ja toiminnan jatkuvuudesta tuloksenteon kautta. Tavaroiden liikuttaminen vaatii jatkossakin materiaaleja ja kuljetuksia samalla, kun kiire päästöjen vähentämiseksi kasvaa. Tehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden lisäys logistiikkaan ei kuitenkaan aina vaadi lisäpanostuksia tai investointeja.


Logistiikka on edelleen pullollaan jopa turhia tai tehottomia työvaiheita ja -tapoja.


Tavoitteenamme ei ole tuhlata tai viherpestä, vaan tehdä fiksummin. Parhaat ratkaisut ovat tehokkaita samalla, kun ne minimoivat kuormituksen ympäristön ja resurssien näkökulmasta.

Hukka prosesseissa ja matti kukkarossa

Ihmisten havaintokyky on rajallinen, eikä arjessa aina ehditä keskittyä toiminnan kehittämiseen. Ziirron ammattitaitoa onkin kaivaa kunkin asiakkaan prosessesseista mahdollisuudet tehostamiseen ja kuormituksen vähentämiseen tieteellisten menetelmien avulla.

Tutkimme työvaiheet ja menetelmät tarkasti havainnoimalla, dokumentoimalla ja haastattelemalla työntekijöitä. Näiden pohjalta tuotamme suosituksia koskien mm.

  • Materiaalikäyttöä ja kierrätystä
  • Toiminnan tehokkuutta ja parhaita työtapoja
  • Tehokkaita ja vihreitä laiteratkaisuja

Tuotamme tarvittaessa suosituksia myös robotiikasta, automaatiosta ja teknisistä työvälineistä. Ehdotuksissamme on aina huomioitu ratkaisun kokonaisvaikutus tuottavuuden ja ekologisuuden näkökulmasta. Haluamme olla mukana rakentamassa tulevaisuuden logistiikkaa, joka tasapainottaa ihmisten ja ympäristön tarpeet sekä kannattavuuden ja kestävän kasvun.

Asiakkaamme odottavat meiltä konkreettisia tekoja − uskallatko uudistua?

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Mitä työntutkimus on?

Mitä työntutkimus on?

Työn sujuvuutta ja työnteon tehokkuutta hahmotetaan edelleen pitkälti nopeuden kautta. Ei ole siis mikään ihme, että työntutkimus sanana tuo mieleen sekuntikellon kanssa päivystävän konsultin. Vaikka aika on edelleen tärkeä sujuvuuden mitta, työntutkimus pureutuu pintaa syvemmälle. Se on kokonaisvaltaista työolojen, työtapojen ja prosessien kehittämistä työntekijän työhyvinvoinnin ja työpaikan tuottavuuden parhaaksi.

Työtutkimuksen välineet

Välineenä voi olla niin kameroita, mittoja, simulaatioita, kuin haastattelujakin. Ihmisen toiminnan tutkiminen ja toimintatapojen ymmärtäminen on hienovaraista ja tarkkaa tutkimusta. Vastaus kysymykseen “Kuinka sujuva työvaihe on?” vaatii vastauksen myös mm. siihen, mitä vaihtoehtoja on, miksi nykyiseen malliin on päädytty ja toimivatko kaikki työntekijät tässä kohdin samalla tavalla. Työntutkimuksessa käytettävä menetelmä ja riittävä tarkkuustaso on arvioitava jokaista käyttötarkoitusta varten erikseen.

Kyllä minä työni osaan tehdä.

Taitava ammattilainen on aina oman työnsä asiantuntija, mutta olemme taipuvaisia uskomaan, että tiedostamme hyvin, mitä teemme ja miksi. Näin ei kuitenkaan aina ole – asioita tehdään mitä erikummallisimmin tavoin perustuen polkuriippuvuuteen, kiireestä johtuvan suunnitteluajan vähäisyyteen ja joskus jopa pelkoon siitä, että uutta ideaa ei hyväksytä.

Ulkoisten ärsykkeiden vaikutus työtehoon

Sokea piste oman työntehossa ei ole ihan pieni: jokainen työpäivämme sisältää tutkimusten mukaan noin 25 % suunnittelemattomia häiriöitä. Neljäsosa työpäivästä on siis reagointia ulkoisiin ärsykkeisiin suunnitellun sijaan.

Työntutkimus on systemaattinen kehittämismenetelmä, eli työkalu, jonka avulla työtehtävien ja -prosessien laatua, tehokkuutta ja kuormittavuutta tarkastellaan ja analysoidaan. Pienentämällä kuormittavuutta, esimerkiksi huonoa ergonomiaa tai väärää resursointia, saadaan lopputuloksena työhyvinvointia ja pienentyneitä kustannuksia. Maalaisjärjellä ajateltuna kerralla huolellisesti tehty vie luultavasti vähemmän aikaa, kuin asioiden korjaaminen ja uudet suoritteet, mutta tämä lainalaisuus ei tahdo pysyä mielissämme.

Kiireessä tehdään herkästi myös virheitä, joista seuraa hukkaa materiaaleissa, resursseissa tai vaikkapa energian käytössä.

Tehokas ja virtaviivainen prosessi on täten myös ympäristön kannalta paras mahdollinen ratkaisu työvaiheeseen.

Työntutkimuksen tarkoituksena on parantaa yritysten tuottavuutta sekä toiminnan tehokkuutta ja ekologusuutta ja sitä kautta kannattavuutta, kilpailukykyä ja työsuhteiden jatkuvuutta. Samalla tavoitteena on työympäristön, työolojen, työhyvinvoinnin ja työn sisällön kehittäminen.

Kehittämistoiminnan yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.