Mitä tapahtuu, kun varaston tärkein osaaminen on yhden ihmisen päässä?

Sisälogistiikka

Mitä tapahtuu, kun varaston tärkein osaaminen on yhden ihmisen päässä?

Kun varaston tärkein osaaminen on vain yhden ihmisen päässä, toiminta on vahvaa niin kauan kuin hän on paikalla. Loman, sairastumisen tai lähdön kohdatessa riski realisoituu.

Ziirto · 6 min lukuaika

Tässä artikkelissa pääset lukemaan muunmuassa seuraavista:

✅ Miksi avainhenkilöriski uhkaa toimitusvarmuutta
✅ Miksi perehdytys ei ole pelkkä varastokierros
✅ Miten osaamismatriisi tekee osaamisen näkyväksi
✅ Miten hiljainen tieto saadaan yhteiseksi osaamiseksi

Monessa varastossa tai tuotannon logistiikassa on henkilö, jolta kaikki käyvät kysymässä neuvoa.

Hän tietää, missä erikoisemmat osat sijaitsevat, miten järjestelmän poikkeustilanteet ratkaistaan, mitä asiakkaan erityisohje tarkoittaa ja kenelle pitää soittaa, kun vastaanotossa oleva toimitus ei vastaa ennakkotietoja.

Osaava ja kokenut työntekijä on yritykselle suuri voimavara. Samalla toimintaan syntyy riski, jos tärkeä osaaminen on vain yhden tai muutaman ihmisen varassa.

Mitä tapahtuu, kun avainhenkilö on lomalla, sairastuu tai vaihtaa työpaikkaa?

Perehdytys ei ole varastokierros

Perehdytys tarkoittaa helposti sitä, että uudelle työntekijälle näytetään tilat, esitellään työtoverit ja annetaan muutama työohje luettavaksi.

Tämän jälkeen oppiminen tapahtuu työn ohessa.

Käytännössä uusi työntekijä seuraa kokeneempaa kollegaa ja omaksuu hänen tapansa toimia. Jos työn tekemiseen ei ole yhteistä vakioitua menetelmää, jokainen perehdyttäjä voi opettaa saman tehtävän hieman eri tavalla.

Lopputuloksena työpaikalle syntyy useita rinnakkaisia toimintatapoja.

Hyvän perehdytyksen pitäisi vastata ainakin seuraaviin kysymyksiin:

  • Mitä tehtävässä tehdään ja miksi?
  • Missä järjestyksessä työvaiheet suoritetaan?
  • Miten työ kirjataan järjestelmään?
  • Mitkä ovat yleisimmät poikkeamatilanteet?
  • Milloin työntekijä voi ratkaista tilanteen itse?
  • Milloin tarvitaan esihenkilön tai muun asiantuntijan apua?
  • Mitä turvallisuusriskejä tehtävään liittyy?

Perehdytys ei ole yksittäinen tapahtuma. Se on prosessi, jonka lopuksi pitää myös varmistaa, että työntekijä osaa tehtävän.

Osaamismatriisi tekee tilanteen näkyväksi

Osaamismatriisi on yksinkertainen työkalu, jolla kuvataan, mitä tehtäviä toiminnassa on ja kuka osaa tehdä niitä.

Matriisissa voidaan seurata esimerkiksi vastaanoton, hyllytyksen, keräilyn, pakkaamisen, lähettämisen, inventoinnin ja järjestelmien käytön osaamista. Samalla voidaan tunnistaa tehtävät, joiden tekeminen on vain yhden henkilön varassa.

Osaamismatriisin tarkoitus ei ole arvostella työntekijöitä. Sen avulla selvitetään, onko organisaatiolla riittävä osaaminen toiminnan turvaamiseksi.

💡 Matriisi auttaa suunnittelemaan:

✅ perehdytystä
✅ työkiertoa
✅ sijaisuuksia
✅ koulutuksia
✅ rekrytointeja
✅ osaamisen ylläpitoa.

Osaaminen ei myöskään ole pysyvä tila. Harvoin tehtävä työ unohtuu, järjestelmät muuttuvat ja toimintatavat kehittyvät. Siksi osaamismatriisia pitää päivittää säännöllisesti.

Hiljainen tieto pitää saada yhteiseksi osaamiseksi

Kaikkea osaamista ei voida kirjoittaa työohjeeseen. Kokeneella työntekijällä on usein paljon hiljaista tietoa, joka on muodostunut vuosien aikana.

Tämä tieto kannattaa tunnistaa ennen kuin se katoaa organisaatiosta.

Käytännössä se voi tarkoittaa työvaiheiden havainnointia, poikkeustilanteiden dokumentointia ja kokeneiden työntekijöiden osallistamista perehdytysmateriaalien tekemiseen.

Tavoitteena ei ole tehdä jokaisesta työntekijästä samanlaista. Tavoitteena on varmistaa, että kriittiset tehtävät voidaan hoitaa turvallisesti ja laadukkaasti riippumatta siitä, kuka sattuu olemaan työvuorossa.

”Hiljainen tieto kannattaa tunnistaa ennen kuin se katoaa organisaatiosta.”

Osaaminen on osa toimitusvarmuutta

Logistiikan suorituskyky ei synny vain järjestelmistä, kalustosta ja layoutista. Se riippuu myös siitä, osaavatko ihmiset käyttää niitä oikein.

Puutteellinen perehdytys näkyy virheinä, kyselyinä, odottamisena ja työn uudelleen tekemisenä. Osaamisen henkilöityminen taas tekee toiminnasta haavoittuvaa.

Siksi perehdytys ja osaamismatriisi eivät ole vain henkilöstöhallinnon työkaluja. Ne ovat osa päivittäisjohtamista, toiminnan jatkuvuutta ja toimitusvarmuutta.

Paras hetki jakaa osaamista on ennen kuin sen puuttuminen pysäyttää työn.

Katsotaan yhdessä, mihin teidän prosessissanne aika oikeasti kuluu.

Jutellaanko lisää?

Jos ei tule tulosta, ei tule laskua. Ziirto – Sisälogistiikan uusi taso.

OTA YHTEYTTÄ

Mitäpä sanot, olisiko aika kehittää teidänkin sisälogistiikkaanne?

ANTTI PAJUKIVI

Kehitysinsinööri

+358 50 5513100

        

Työntutkimus ei mittaa työntekijää, se kertoo mitä voidaan kehittää

Sisälogistiikka

Työntutkimus ei mittaa työntekijää, se kertoo mitä voidaan kehittää

Sitä, mitä ei mitata, on vaikea johtaa. Ja sitä, mitä ei ymmärretä, on vielä vaikeampi kehittää.

Ziirto · 6 min lukuaika

Tässä artikkelissa pääset lukemaan muunmuassa seuraavista:

✅ Miksi mittarit kertovat tuloksen, mutta eivät syytä
✅ Miksi työntutkimus ei arvioi työntekijää vaan työtä
✅ Miten löydät nopeat, halvat kehityskohteet
✅ Miksi työn mittaaminen kannattaa tehdä osaksi arkea

Tuotannossa ja logistiikassa seurataan tavallisesti esimerkiksi toimitusvarmuutta, tuotantomääriä, keräilytehokkuutta, varastosaldojen oikeellisuutta ja läpimenoaikoja. Hyvä niin. Mittarit kertovat, saavutettiinko tavoite ja mihin suuntaan toiminta kehittyy.

Pelkkä lopputulos ei kuitenkaan aina kerro, miksi tavoitteeseen päästiin tai miksi siitä jäätiin. Jos päivän tuotantomäärä jäi suunnitellusta, johtuiko se hitaasta työskentelystä? Vai odotettiinko materiaaleja, etsittiinkö työvälineitä, korjattiinko virheitä tai keskeytyikö työ jatkuvasti?

Tätä ei saada selville seuraamalla vain valmistuneiden tuotteiden tai käsiteltyjen tilausten määrää. Tarvitaan tietoa siitä, mitä työn aikana oikeasti tapahtuu. Siksi myös työntutkimus on mittaamista ja yksi tuotannon ja logistiikan hyödyllisimmistä mittareista.

Mittari kertoo tuloksen – työntutkimus kertoo syyn

Työntutkimuksessa työtehtävä pilkotaan ymmärrettäviin osiin. Samalla selvitetään esimerkiksi:

  • kuinka paljon aikaa käytetään varsinaiseen tekemiseen
  • mitä joudutaan odottamaan
  • mitä tietoja, tavaroita tai työvälineitä etsitään
  • kuinka paljon työ sisältää siirtymistä
  • kuinka usein työ keskeytyy
  • missä vaiheissa syntyy virheitä tai uudelleen tekemistä

Tarkoituksena ei ole löytää hitainta työntekijää. Tarkoituksena on tunnistaa työstä ne asiat, jotka estävät työn sujuvan tekemisen.

Ero on merkittävä.

Toimitusvarmuus voi kertoa, että tilaus myöhästyi. Keräilytehokkuus voi kertoa, että tavoitetta ei saavutettu. Työntutkimus auttaa selvittämään, miksi näin tapahtui.

Kellokalle vai kehittämisen työkalu?

Työntutkimukseen liittyy edelleen vahvoja mielikuvia.

Kun työpaikalla kerrotaan tulevasta työntutkimuksesta, osa työntekijöistä ajattelee ensimmäisenä sekuntikelloa, kiireen lisäämistä ja henkilökohtaisen ripeyden arviointia. Työntutkija saatetaan nähdä kellokallena, joka tarkkailee työntekijää ja etsii syytä kiristää työtahtia.

Mielikuva on ymmärrettävä, jos tutkimuksen tarkoitusta ei ole avattu tai henkilöstöä ei ole otettu mukaan sen toteuttamiseen.

Oikein toteutettuna työntutkimus ei kuitenkaan ota kantaa yksittäisen työntekijän hyvyyteen tai huonouteen. Tutkimuksen kohteena ovat työtehtävä, työmenetelmä ja olosuhteet, joissa työ tehdään.

💡 Ongelma ei ole ihmisessä

✅ Jos keräilijä joutuu kävelemään jokaisen tilauksen aikana ylimääräisen kierroksen, ongelma ei ole kävelynopeus.
✅ Jos asentaja odottaa materiaaleja puoli tuntia, ongelma ei ratkea pyytämällä häntä työskentelemään ripeämmin.
✅ Jos pakkaaja käyttää päivittäin aikaa työvälineiden etsimiseen, kyse on huonosti suunnitellusta työpisteestä tai prosessista.

Työntutkimuksen tehtävänä on tehdä nämä asiat näkyviksi.

Työntekijä ei yleensä ole prosessin pullonkaula

Tuotannon tai logistiikan heikko suorituskyky selitetään helposti työntekijöiden tekemisellä. Todellisuudessa ongelma löytyy usein työn ympäriltä. Työn tekemistä voivat hidastaa esimerkiksi:

  • epäselvät työohjeet
  • puutteelliset lähtötiedot
  • materiaalien väärä sijoittelu
  • pitkät siirtymät
  • toimimattomat järjestelmät
  • epätarkoituksenmukaiset työvälineet
  • odottaminen
  • jatkuvat keskeytykset
  • puutteellinen työnjako

Näihin asioihin työntekijä ei välttämättä pysty itse vaikuttamaan, vaikka hän tekisi työnsä kuinka ripeästi.

Työntutkimuksen avulla keskustelu voidaan siirtää mielipiteistä tosiasioihin. Ei tarvitse arvailla, miksi työ ei etene. Voidaan näyttää, mihin aika kuluu ja missä kohdassa prosessi katkeaa.

Se tekee kehittämisestä myös oikeudenmukaisempaa.

”Työntutkimuksen avulla keskustelu voidaan siirtää mielipiteistä tosiasioihin.”

Helpoimmat kehityskohteet löytyvät usein nopeasti

Työntutkimuksen ei tarvitse johtaa suureen järjestelmähankkeeseen,
automaatioinvestointiin tai koko tuotantotilan uudelleenrakentamiseen.
Usein ensimmäiset parannukset ovat hyvin yksinkertaisia.


Puuttuva työväline voidaan hankkia. Usein käytetty materiaali voidaan siirtää lähemmäs.


Tulostimelle voidaan määrittää järkevämpi sijainti. Työvaiheiden järjestystä voidaan
muuttaa. Toistuva tiedon kysyminen voidaan korvata selkeällä työohjeella.
Nämä ovat matalalla roikkuvia hedelmiä: kehityskohteita, jotka voidaan toteuttaa nopeasti


ja pienillä kustannuksilla, mutta joiden vaikutus kertautuu jokaisella työkierrolla.
Yhden työvaiheen kymmenen sekunnin säästö ei kuulosta suurelta. Jos sama työvaihe


toistuu satoja kertoja päivässä, vaikutus voi olla tunteja viikossa ja satoja tunteja
vuodessa.


Ilman mittaamista säästö jää helposti huomaamatta.

Työntutkimuksen pitäisi olla osa normaalia toimintaa

Työtä tutkitaan usein vasta silloin, kun jokin on jo selvästi pielessä.

Toimitukset myöhästyvät, ylityöt lisääntyvät, henkilöstö ei ehdi tehdä töitä tai tuotantomäärää pitäisi kasvattaa. Työntutkimus tilataan tällöin korjaamaan jo syntynyttä ongelmaa.

Parempi tapa olisi tehdä työn mittaamisesta normaali osa tuotannon ja logistiikan johtamista.

Prosessit muuttuvat jatkuvasti. Tuotevalikoima vaihtuu, järjestelmiä päivitetään, layoutia muutetaan ja uusia työntekijöitä aloittaa. Aikaisemmin toimiva työmenetelmä ei välttämättä ole enää paras mahdollinen.

Siksi työntutkimus kannattaa toistaa tasaisin väliajoin ja aina merkittävien muutosten yhteydessä. Sen avulla voidaan tarkistaa:

  • toimiiko nykyinen työmenetelmä edelleen
  • onko työajan jakautuminen muuttunut
  • ovatko aikaisemmat parannukset tuottaneet tulosta
  • onko prosessiin syntynyt uutta odottamista, etsimistä tai turhaa liikkumista

Työntutkimuksen ei pitäisi olla poikkeustilanne, johon suhtaudutaan pakollisena pahana. Sen pitäisi olla samalla tavalla normaalia toimintaa kuin laadun, toimituskyvyn tai turvallisuuden seuranta.

Mittaamisen pitää auttaa myös työntekijää

Mittarit ja työntutkimus herättävät vähemmän vastustusta, kun niiden tarkoitus tehdään avoimeksi.

Henkilöstölle pitää kertoa:

✅ Mitä mitataan
✅ Miksi sitä mitataan
✅ Miten tietoa käytetään
✅ Mitä tiedolla ei tehdä
✅ Miten henkilöstö osallistuu kehittämiseen

Tutkimuksen tulokset pitää myös palauttaa työntekijöille. Jos henkilöstö käyttää aikaansa haastatteluihin ja havainnointiin, heidän pitää nähdä, mihin havainnot johtivat.

Parhaimmillaan työn mittaaminen poistaa arjen turhautumista. Vähemmän etsimistä, odottamista, turhia siirtoja ja uudelleen tekemistä tarkoittaa sujuvampaa työtä. Samalla tehokkuus, ergonomia ja työn mielekkyys voivat parantua.

Työntutkimus ei siis ole työntekijää vastaan. Oikein tehtynä se on yksi parhaista keinoista kehittää työtä yhdessä työntekijän kanssa.

Mittaa työtä, älä ihmistä

Tuotannon ja logistiikan johtaminen ilman mittaamista perustuu helposti oletuksiin, kokemuksiin ja äänekkäimpiin mielipiteisiin.

Kokemuksella on arvonsa, mutta se ei yksin kerro, mitä prosessissa todella tapahtuu.

Työntutkimus tuo johtamisen tueksi tietoa työn sisällöstä, työajan jakautumisesta ja työn sujuvuutta estävistä tekijöistä. Sen avulla voidaan tunnistaa nopeasti toteutettavia parannuksia, perustella suurempia muutoksia ja seurata, saavutettiinko kehittämisellä haluttu vaikutus.

Työntutkimusta ei pitäisi nähdä kellokallen syyninä tai henkilökohtaisen ripeyden seurantakeinona.

Katsotaan yhdessä, mihin teidän prosessissanne aika oikeasti kuluu.

Jutellaanko lisää?

Jos ei tule tulosta, ei tule laskua. Ziirto – Sisälogistiikan uusi taso.

OTA YHTEYTTÄ

Mitäpä sanot, olisiko aika kehittää teidänkin sisälogistiikkaanne?

ANTTI PAJUKIVI

Kehitysinsinööri

+358 50 5513100

        

Tavoitteiden asettaminen ja seuranta – Miten määritellä ja mitata menestystä?

Ilman selkeitä tavoitteita logistiikan arki muistuttaa helposti sumussa ajamista. Varasto toimii, trukit liikkuvat ja tilauksia lähtee, mutta kysymys kuuluu: onko tekeminen todella tehokasta? Tavoitteiden asettaminen ja niiden systemaattinen seuranta on se tekijä, joka erottaa keskinkertaisen toiminnan jatkuvasti kehittyvästä ja kilpailukykyisestä logistiikasta.

Hyvin määritelty tavoite ei ole pelkkä toive, vaan konkreettinen mittari, jonka avulla toimintaa voidaan arvioida. Se voi liittyä toimitusnopeuteen, keräilyvirheiden vähentämiseen, varaston kiertonopeuteen, työturvallisuuteen tai vaikka päästöjen pienentämiseen. Ilman näitä mittareita yrityksellä ei ole selkeää kuvaa siitä, kuljetaanko oikeaan suuntaan.

SMART tekee tavoitteista työkaluja

Moni logistiikkayritys hyödyntää tavoitteiden määrittelyssä niin sanottua SMART-mallia. Sen idea on yksinkertainen: tavoitteen on oltava tarkasti määritelty, mitattavissa ja realistinen, sen tulee tukea liiketoimintaa ja siihen on liitettävä selkeä aikaraja. Kun tavoite täyttää nämä ehdot, siitä tulee johtamisen väline, ei vain sanahelinää. Esimerkiksi “keräilyvirheiden vähentäminen alle yhteen prosenttiin vuoden loppuun mennessä” on selkeästi johdettavissa arjen tekemiseen.

SMART-ajattelu linkittyy myös sisälogistiikan päivittäisjohtamiseen, jossa tavoitteet ja mittarit viedään konkreettisesti osaksi tiimien arkea. Kun ne näkyvät päivittäin ja niihin palataan säännöllisesti, tulokset paranevat väistämättä.

Tutustu tästä sisälogistiikan päivittäisjohtamisen blogisarjaamme.

Mittaaminen ohjaa arkea

Tavoitteiden seuranta ei ole vain raportteja ja graafeja varten, vaan sen pitäisi ohjata päivittäisiä päätöksiä. Modernit WMS-järjestelmät ja dashboardit tarjoavat reaaliaikaista dataa, jonka avulla poikkeamat huomataan heti eikä vasta kuukausiraportissa. Kun seisomapalavereissa katsotaan viikoittain läpi tärkeimmät mittarit, tavoitteista tulee osa yhteistä keskustelua. Reaaliaikaiset hälytykset puolestaan varmistavat, ettei yksittäinen ongelma kasva liian suureksi ennen kuin siihen ehditään reagoida. Ja kun kehitystä seurataan pidemmällä aikavälillä, trendit paljastavat, missä toiminta oikeasti paranee – ja missä ei.

Mittareiden hyödyntäminen liittyy vahvasti myös materiaalivirtojen optimointiin. Kun virtausta tarkastellaan datan avulla, tavoitteet saavat selkeän mittaamispohjan ja muutosten vaikutus näkyy nopeasti.

Lue lisää WMS-järjestelmästä ja sen käyttöönotosta.

Pienet muutokset, suuret tulokset

Hyvä esimerkki tavoitteiden voimasta löytyy keskisuuresta logistiikkayrityksestä, joka otti käyttöön selkeät varastokohtaiset KPI-mittarit. He seurasivat toimitusten läpimenoaikaa, keräilyvirheiden määrää ja tapaturmien lukumäärää. Jo ensimmäisen vuoden aikana läpimenoaika lyheni lähes viidenneksellä, keräilyvirheet putosivat kuudesosaan entisestä ja työtapaturmat puolittuivat. Mikään yksittäinen teknologia ei selittänyt tuloksia – ratkaisevaa oli se, että tavoitteet määriteltiin selkeästi, niitä seurattiin viikoittain ja korjaavat toimenpiteet tehtiin heti, kun tarve ilmeni.

Samankaltaisia vaikutuksia on nähty myös silloin, kun varaston layoutia on uudistettu. Pienillä muutoksilla saavutetaan usein suuria parannuksia, kunhan ne linkitetään selkeisiin tavoitteisiin ja seurataan systemaattisesti.

Tästä 5 vinkkiä varaston layout-suunnitteluun.

Jatkuvan parantamisen kulttuuri

Kun tavoitteet ja mittarit viedään arkeen, syntyy kulttuuri, jossa kehittäminen ei ole erillinen projekti vaan osa jokaista työpäivää. Tämä ei ainoastaan paranna tehokkuutta ja laatua, vaan myös sitouttaa henkilöstöä. Työntekijät näkevät konkreettisesti, miten oma työ vaikuttaa koko organisaation menestykseen. Se luo merkitystä, ja merkitys puolestaan ruokkii motivaatiota.

Tavoitteiden asettaminen ja seuranta eivät siis ole hallinnollisia pakollisuuksia, vaan ne ovat yrityksen kompassi. Kun suunta on selkeä ja matkaa mitataan säännöllisesti, logistiikka ei kulje sumussa – vaan määrätietoisesti kohti menestystä.

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Muutosjohtaminen sisälogistiikassa – Kuinka viedä muutokset läpi sujuvasti?

Uusi järjestelmä, layout-muutos, automaatio, keräilyprosessin uudistus, uusi vastuunjako. Sisälogistiikan kehittäminen ei onnistu ilman muutoksia – mutta mikään niistä ei onnistu ilman muutosjohtamista.

Usein epäonnistuneet kehityshankkeet eivät kaadu teknologiaan tai suunnitelmiin, vaan siihen, miten ihmiset otetaan mukaan muutokseen. Kun muutos kohdataan yllätyksenä tai koetaan uhkana, syntyy vastarintaa. Kun muutos rakennetaan yhdessä, syntyy sitoutumista

Esimerkki: Layout-muutos vs. asenteet

Eräässä varastossa suunniteltiin layout-uudistusta, jonka tavoitteena oli lyhentää keräilymatkoja ja lisätä hyllykapasiteettia. Teknisesti suunnitelma oli toimiva. Mutta toteutus takkusi.

Työntekijät kokivat, ettei heitä kuultu. ”Tämä on ihan väärin päin meille”, kommentoi kokenut keräilijä.

Mitä opittiin?

  • Uudelleensuunnittelu tehtiin uudestaan – tällä kertaa yhdessä työntekijöiden kanssa
  • Otettiin käyttöön prototyyppialue, jossa muutosta testattiin ja parannettiin
  • Työntekijät eivät ainoastaan hyväksyneet muutosta – he alkoivat ehdottaa siihen lisää parannuksia

Tulos: Layout otettiin käyttöön kuukaudessa suunnitellun kolmen sijaan – ilman erillistä käyttöönottokoulutusta. Miksi? Koska ihmiset olivat jo mukana.

Muutos alkaa ennen kuin muutos alkaa

Hyvä muutosjohtaminen ei ala silloin, kun järjestelmä tilataan tai kun layout tulostetaan A0-koossa seinälle. Se alkaa paljon aiemmin, pienillä asioilla:

  • Kysytään käyttäjiltä, missä nykyinen prosessi takkuaa
  • Kerrotaan avoimesti, mitä halutaan kehittää ja miksi
  • Kerätään mikroideoita arjesta – ja testataan niitä ennen suurempaa muutosta

Mitä enemmän ihmiset kokevat omistajuutta muutokseen, sitä vähemmän tarvitaan “muutosvastarinnan hallintaa”.

Vältä nämä sudenkuopat muutosprojektissa

❌ ”Kaikki on jo mietitty valmiiksi” → Ei ole. Suunnittelu tarvitsee myös näkökulman arjesta.
❌ ”Koulutus hoidetaan sitten lopuksi” → Siinä vaiheessa käyttäjien ensivaikutelma on jo syntynyt.
❌ ”Vain johdon vastuulla” → Kehittäminen onnistuu vain, jos arjen ihmiset ovat mukana.
❌ ”Vaihdetaan kaikki kerralla” → Pilotoi pienesti, skaalaa vasta sitten.

Muutos ei tapahdu tyhjiössä – se tehdään ihmisille

Sisälogistiikan muutoshankkeet koskettavat usein konkreettista tekemistä: missä kävellään, mitä nostetaan, mitä skannataan. Siksi ne ovat myös henkisesti merkittäviä. Paraskaan järjestelmä tai layout ei toimi, jos se ei saa ihmisiä mukaansa.

Hyvä muutosjohtaminen rakentaa ymmärrystä, osallistumista ja sujuvuutta – ja tekee kehityksestä arjen voimaa, ei häiriötekijää.

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Sisäinen viestintä varastossa – Kuinka välttää tiedonkulun ongelmat?

”Miksei tästä ilmoitettu?”
”Luulin, että joku muu hoitaa.”
”Meille ei kukaan sanonut mitään.”
”Kyllä tästä on tiedotettu intranetissä.”

Jos nämä lauseet kuulostavat tutuilta, tiedät, miten suuri merkitys sisäisellä viestinnällä on varaston sujuvalle arjelle – ja todennäköisesti myös sen puutteella.

Sisäinen viestintä varastossa ei ole vain palaverien määrä tai ilmoitustaulun täyte. Se on arjen perusinfra, joka vaikuttaa siihen, kuinka hyvin ihmiset ymmärtävät roolinsa, prioriteettinsa – ja toisensa.

Esimerkki: Mitä tapahtui, kun viestintä tehtiin näkyväksi?

Eräässä varastossa suunniteltiin layout-uudistusta, jonka tavoitteena oli lyhentää keräilymatkoja ja Yhdessä asiakasvarastossa törmättiin toistuviin hämmennyksiin: miksi trukkia ei ollut siirretty, miksi tilaus jäi keräämättä, miksi lähetys ei ollut valmis? Syynä ei ollut osaamisen tai motivaation puute – vaan yksinkertaisesti tiedon puute.

Mitä tehtiin?

  • Otettiin käyttöön päivittäinen aamupalaveri (10 min): käytiin läpi päivän tehtävät ja mahdolliset haasteet
  • Käyttöön tuli valkotaulu ja mobiilinäytöt työpisteillä, joissa näkyi reaaliaikainen tilannekuva
  • Kaikille annettiin selkeä kanava ilmoittaa poikkeamista nopeasti – ilman mutkikasta viestiketjua

Tulokset?📉 Virheet vähenivät, ja “missä viipyy?” -kysymykset loppuivat
📦 Toimitusvarmuus parani, kun viime hetken muutokset tavoittivat oikeat ihmiset ajoissa
🗣️ Työntekijät kokivat, että heidän ääntään kuunneltiin – ja alkoivat itsekin viestiä aktiivisemmin

Tiedonkulun sudenkuopat varastoympäristössä

❌ Hiljainen tieto ei siirry → Vain tietyt työntekijät tietävät tavat tai riskit – uusi työntekijä jää ulkopuolelle
❌ Sähköposti ei tavoita trukinkuljettajaa → Viestintä ei kohtaa työn arkea tai käyttöympäristöä
❌ Palaverit ilman selkeitä päätöksiä → Viestintä jää epäselväksi ja vaikutus ohueksi
❌ Keskustelut jäävät kahvipöytään → Tärkeä tieto ei päädy sinne, missä se vaikuttaisi eniten
❌ Tieto ei seuraa prosessia → Esimerkiksi vastaanottaja tietää saapuneen tavaran, mutta tieto ei kulje keräilyyn tai lähettämöön
❌ Epäolennaisen tiedon tulva → Varastolle jaetaan “kiva tietää” -tyyppistä sisältöä, joka hukuttaa tärkeän informaation

Parhaat käytännöt sisälogistiikan viestintään

✅ Päivittäispalaverit – Selkeyttävät päivän prioriteetit ja jakavat vastuut
✅ Vuoronvaihtopalaverit – Takaavat, että tieto ei katkea työvuorojen välillä
✅ Visualisointi – KPI:t, tilannekuvat ja häiriöt esitetään visuaalisesti, jolloin ymmärrys nopeutuu
✅ Palautekanavat – Yksinkertainen ja matalan kynnyksen tapa antaa kehitysehdotuksia tai havaintoja
✅ Tiedon kierrätys – Kun kanavat toimivat, sama asia ei tarvitse sanoa kolmesti
✅ Johdon osallistuminen – Kun esihenkilö on läsnä ja kuuntelee, syntyy viestintäkulttuuri, jossa puhuminen on sallittua ja toivottua

Kun tieto liikkuu, työ ei takkuile

Sisäinen viestintä ei ole irrallinen osa varaston toimintaa – se on sen mahdollistaja. Kun tieto kulkee oikeaan aikaan, oikeassa muodossa ja oikeiden ihmisten välillä, varaston tehokkuus kasvaa, virheet vähenevät ja työn imu paranee.

Hyvä sisäinen viestintä on kuin toimiva trukkiverkosto: kun yhteydet pelaavat, koko varasto liikkuu sujuvasti.

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Varastotyöntekijän osaamisvaatimukset – Miten kouluttaa huipputiimi?

Moderni varastotyö ei ole pelkkää hyllyjen täyttämistä ja trukilla ajamista – se on tärkeä osa yrityksen toimitusketjua, jossa tehokkuus, tarkkuus ja turvallisuus kulkevat käsi kädessä. Kun asiakkaat odottavat nopeita toimituksia ja virheettömiä tilauksia, nousee varastotyöntekijän osaaminen keskiöön.

Mutta mitä huipputiimi oikeasti vaatii? Ja miten osaamista kannattaa kehittää, jotta työ ei vain suju – vaan kehittyy jatkuvasti?

Perustaidot eivät enää riitä

Varastotyö on muuttunut. Digitaaliset työkalut, kuten WMS-järjestelmät ja keräilysovellukset, ovat yleistyneet nopeasti. Tämä tarkoittaa, että työntekijältä vaaditaan yhä enemmän teknistä osaamista – kykyä käyttää laitteita, tulkita dataa ja toimia osana järjestelmällisesti ohjattua prosessia. Samaan aikaan fyysinen työ, kuten hyllytys, lastaus ja siirtotyöt, vaatii hyvää kuntoa ja ergonomista työotetta.

Lisäksi varastotyössä korostuvat pehmeät taidot: tarkkuus, oma-aloitteisuus ja yhteistyökyky. Virheet ja tapaturmat eivät synny usein teknisistä puutteista, vaan siitä, ettei ohjeita seurata tai tiedonkulku takkuaa. Tiimi, joka kommunikoi hyvin ja työskentelee yhtenäisesti, on enemmän kuin osiensa summa.

Koulutus on jatkuvaa, ei kertaluonteista

Yksi yleisimmistä virheistä varastotyön koulutuksessa on ajatella, että perehdytys riittää. Todellisuudessa huipputiimi rakentuu jatkuvasta oppimisesta ja kehittymisestä. Uudet prosessit, työkalut ja toimintamallit vaativat säännöllistä koulutusta – ja ennen kaikkea kulttuuria, jossa oppiminen on osa arkea.

Hyvä käytäntö on yhdistää käytännönläheinen perehdytys työn ohessa tapahtuvaan oppimiseen. Kun järjestelmiä päivitetään tai layout muuttuu, tiimi otetaan mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Tämä lisää sitoutumista ja vähentää muutosvastarintaa. Ja kun koulutus ei jää PowerPoint-esitykseksi, vaan kytkeytyy omaan työhön, se myös jää paremmin mieleen.

Turvallisuusosaaminen on olennainen osa ammattitaitoa

Yksi varastotyön tärkeimmistä osaamisalueista on turvallisuus. Jokainen työntekijä on paitsi oman työnsä tekijä, myös osa työyhteisön turvallisuusketjua. Se tarkoittaa, että jokaisen pitää tuntea varaston säännöt, osata tunnistaa riskejä ja reagoida oikein erilaisiin tilanteisiin – oli kyse sitten liukkaasta lattiasta, kuormitusrajoista tai trukin ajolinjoista.

Turvallisuus ei kuitenkaan synny vain säännöistä, vaan asenteesta. Kun turvallisuus otetaan osaksi päivittäistä työtä – huomioimalla kulkureitit, käyttämällä suojaimia ja raportoimalla havainnot – se ei tunnu velvollisuudelta, vaan luonnolliselta osalta ammattimaisuutta.

Lue lisää siitä, miten rakentaa kestävä turvallisuuskulttuuri

Kulttuuri ratkaisee – ei pelkkä ohjeistus

Lopulta huipputiimi ei synny pelkästään siitä, että jokainen osaa hommansa. Se syntyy siitä, että ihmiset haluavat tehdä työnsä hyvin. Tähän vaikuttaa koulutus, mutta myös työpaikan ilmapiiri, johtaminen ja keskinäinen luottamus.

Kun varastossa on kulttuuri, jossa oppiminen on arvostettua, kehitysehdotukset otetaan vastaan ja tiimiä kuunnellaan, alkaa tapahtua asioita, joita ei voi ostaa valmiiksi: vastuunotto kasvaa, työn laatu paranee ja työssä viihdytään paremmin.

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Keskeiset KPI-mittarit sisälogistiikassa – Mitä kannattaa seurata?

Teetkö oikeita asioita oikeaan aikaan? Sisälogistiikassa se ei ole fiiliskysymys – vaan selviää mittaamalla. Hyvin valitut KPI-mittarit eli keskeiset suorituskykymittarit (Key Performance Indicators) auttavat ymmärtämään, toimiiko sisälogistiikka kuten pitää, missä hävikkiä syntyy ja mihin kannattaa keskittyä seuraavaksi.

Ilman mittareita sisälogistiikka jää helposti reaktiiviseksi. Silloin huomataan vasta jälkikäteen, että toimitukset ovat viivästyneet, keräilyvirheet kasvaneet tai varasto pursuaa ylivarastosta. Mittarit tuovat näkyvyyttä – ja sitä kautta mahdollisuuden kehittää systemaattisesti.

Miksi KPI-mittarit ovat kriittisiä varastonhallinnassa?

Varasto ei ole pelkkä säilytystila vaan osa yrityksen asiakaskokemusta. Siksi sen toimintaa pitää arvioida samalla tarkkuudella kuin myyntiä tai tuotantoa. Mittaaminen mahdollistaa nopeamman päätöksenteon, paremmat investointiperusteet ja ennen kaikkea jatkuvan parantamisen.

Kun oikeita mittareita seurataan säännöllisesti, voidaan kehityskohteet tunnistaa jo ennen kuin ongelmat näkyvät asiakkaalle asti. Ja toisaalta – kun tehdään parannuksia, mittarit kertovat, syntyikö vaikutusta vai ei.

Mitä sisälogistiikan KPI-mittarit kertovat?

Hyvin valitut mittarit tarjoavat kokonaiskuvan sisälogistiikan tehokkuudesta ja luotettavuudesta. Ne voivat liittyä esimerkiksi tavaravirran sujuvuuteen, tilankäytön tehokkuuteen, virheiden määrään tai toimituskykyyn.

Keräilytehokkuus voi kertoa, miten hyvin layout tai tuotteiden sijoittelu tukevat työn tekemistä. Inventointitarkkuus paljastaa, onko järjestelmä ajan tasalla ja löytyykö tuotteet sieltä, mistä niiden pitäisi. Toimitusvarmuus puolestaan kertoo, kuinka hyvin varasto vastaa asiakkaan odotuksiin.

Näitä mittareita ei kuitenkaan pidä tarkastella yksittäin – tehokkuus ilman laatua ei ole kestävää, eikä täsmällisyys auta, jos tilaukset ovat jatkuvasti vajaita. Paras kokonaiskuva syntyy, kun mittarit tukevat toisiaan ja palvelevat liiketoiminnan tavoitteita.

Mittaaminen on vasta alku – tärkeintä on reagointi

KPI-mittarit eivät ole vain raportointia varten. Niiden suurin arvo tulee siitä, että ne herättävät toimimaan. Jos varaston läpimenoaika pitenee tai keräilyvirheet kasvavat, mittari ei ratkaise ongelmaa – mutta se kertoo, että nyt pitää tarttua toimeen.

Trendejä seuraamalla nähdään myös, mihin suuntaan asiat ovat muuttumassa, jos jatketaan nykyisellä toiminnalla. Tämä mahdollistaa ennakoivat toimenpiteet ennen kuin ongelmat kärjistyvät.

Hyvä mittaristo on sellainen, jota henkilöstökin ymmärtää ja jossa seurataan asioita, joihin he voivat vaikuttaa. Kun työntekijät näkevät selkeästi, miten oma työ vaikuttaa varaston kokonaissuorituskykyyn, kasvaa myös motivaatio kehittää asioita arjen tasolla.

KPI-mittarit käytännössä – mistä kannattaa aloittaa?

Erilaisia tarpeita palvelevilla sisälogistiikkatoiminnoilla on omat prioriteettinsa. Siksi ei ole olemassa yhtä oikeaa mittarilistaa, joka sopii kaikille. Aloittaminen kannattaa kuitenkin siitä, mikä tukee juuri omaa liiketoimintaa: nopea keräily, tarkka varastotaso vai ehkä pienempi hävikki?

Jos järjestelmä tuottaa paljon dataa, kannattaa valita ensin 2–3 mittaria, joita seurataan säännöllisesti. Mittareiden ei tarvitse olla monimutkaisia – kunhan ne ovat selkeitä ja johtavat toimintaan.

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Tuottavuusongelma Suomessa – Mites sisälogistiikka?

Tuottavuuden parantaminen Suomessa on elinehto sille, jotta taloutemme kilpailukyky säilyisi ja yritykset ja siten myös koko Suomi menestyisi myös tulevaisuudessa. Trendinomaisesti, valitettavasti, Suomen tuottavuuskasvu on jäänyt jälkeen monista kilpailijamaista, mikä on vaikuttanut negatiivisesti kansantalouden kehitykseen. Tämä tilanne koskee lopulta kaikkia suomalaisia ja Suomen yrityksiä. Ellemme herää ymmärtämään työvoiman osaamisen parantamista, ylipäätänsä osaavan työvoiman saatavuuden parantamista, teknologia- ja digitalisaatioinvestointien lisäämistä ja tehokkaimpien työtapojen merkitystä, jäämme yhä kauemmas kilpailukykyisestä toiminnasta kurjistaen kansantaloutemme ja tuottavuuden parantamiseen tähtäävät toimet tulevat siten yhä vaikeammaksi toteuttaa.

Tämä tilanne koskee lopulta kaikkia
suomalaisia ja Suomen yrityksiä.

Logistiikan ja sisälogistiikan merkitys tuottavuuden parantamisessa

Logistiikka liiketoimintona käsittää materiaalivirtojen, tietovirtojen ja rahavirtojen optimointia, mikä on keskeistä yritysten toiminnan tehokkuudelle ja kannattavuudelle. Sisälogistiikka, eli yrityksen sisäisten materiaalivirtojen hallinta, vaikuttaa myös suoraan yrityksen rahaprosessiin ja sitä kautta sen kannattavuuteen ja rahoitukselliseen asemaan. Tehoton logistiikka johtaa korkeisiin varastointikustannuksiin, pitkiin toimitusaikoihin ja käyttöpääoman tarpeen kasvuun, mikä heikentää yrityksen kilpailukykyä.

Yrityksen menestyksen varmistamiseksi on tärkeää analysoida operatiivisen toiminnan panos-tuotos- suhteet, kuten logistiikkaprosessit, ja löytää niihin parhaat kehittämisen toteutussuunnitelmat. Tuottavuuden kehittämisessä todennäköisesti auttavat muun muassa varastonhallintajärjestelmät (WMS), trukkiautomaatiot (AMR ja AGV) sekä muut varastojen automatisointijärjestelmät, jotka parantavat prosessien skaalautuvuutta ja tehokkuutta sekä alentavat yksikkökustannuksia. Investoinnit näihin järjestelmiin tulee kuitenkin suunnitella huolella, huomioiden niiden takaisinmaksuaika ja vaikutus yrityksen kokonaiskannattavuuteen. Varastonhallintajärjestelmien ja automaatiojärjestelmien käyttöönoton suunnitelmallisuus ja niiden mahdollisuuksien syväymmärtäminen on olennaisen tärkeää. Näistä investoinneista on saatavat täydet tehot ulos, jotta tuottavuuden parannus ja kannattavuus kohtaavat.

Sisälogistiikan kehittäminen käytännön tasolla

Sisälogistiikassa, osana liiketoiminnan kehittämisessä, keskeisiä kohteita ovat varastonkierto, myytyjen
tuotteiden kustannukset, myyntisaamisten kiertonopeuden huomioiminen sekä ostovelkojen hallinta eli toiminnot, joilla on suora vaikutus käyttöpääomaan ja rahaprosessiin. Taloushallinnon järjestelmät
tuottavat varsin hyvin tietoa myyntisaamisten ja ostovelkojen kiertonopeuksista ja muista
tuotekustannuksista.

Varaston kiertonopeuden parantaminen edellyttää, että yritys tietää, mitkä tuotteet kiertävät hitaasti tai nopeasti. Tietoa on myös saatava eri tuotteiden kysynnän vaihteluista. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan kehittyneitä varastonhallintajärjestelmiä, jotka tarjoavat tarkkaa systemaattisesti tuotettua tietoa varastotasoista ja auttavat siten optimoimaan tuotekohtaiset varastointikustannukset. Ei riitä, että käytössä on varastonhallintajärjestelmä, vaan on pureuduttava syvemmälle järjestelmien asetuksiin, jotta tuotekohtaiset tehokkaat ja kustannussäästöjä tuovat varastotasot voidaan saavuttaa.

Ei riitä, että käytössä on varastonhallintajärjestelmä,
vaan on pureuduttava syvemmälle järjestelmien asetuksiin,
jotta tuotekohtaiset tehokkaat ja kustannussäästöjä tuovat
varastotasot voidaan saavuttaa.

Sisälogistiikan kehittäminen ei kuitenkaan rajoitu pelkästään järjestelmien käyttöön ja niiden
tehokkaampaan hyödyntämiseen. Myös henkilöstön työprosessien kehittäminen, tilankäytön optimointi ja tavaravirtojen käsittelyn automaatioasteen nostaminen ovat tärkeitä. Merkittävänä tekijänä myös sisälogistiikan kehittymisessä on tämän kokonaisuuden päivittäisjohtamisessa onnistuminen. Näiden toimenpiteiden avulla yritykset voivat parantaa materiaalivirtojen ja rahaprosessin tehokkuutta, mikä vahvistaa niiden kriisinsietokykyä ja antaa laajemmat mahdollisuudet strategiseen kehittämiseen.

Strateginen suunnittelu ja jatkuva parantaminen

Yritysjohdon tulee varmistaa, että kaikki toiminnot ovat tehokkaita ja kehitystoimenpiteet toteutetaan
strategisen linjausten mukaisesti, suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti. Kehitysparannukset tapahtuvat parhaiten prosessimaisesti ja inkrementaalisesti, mikä rakentaa yrityksen jatkuvan parantamisen kulttuuria. Tämä kulttuuri vahvistaa yrityksen sopeutumiskykyä toimintaympäristön muutoksiin ja kriiseihin. Yrityksissä, joissa muutoskulttuuri on heikko, äkillisiin kriiseihin sopeutuminen muodostaa merkittävän riskin.

Yrityksen logistiikkaprosessien ja sisälogistiikan tehokkuuden parantaminen on yksi merkittävä keino tuottavuuden kasvattamisessa Suomessa. Ratkaisevaa se on tuotantoa ja esimerkiksi tukkukauppaa harjoittavien yritysten keskuudessa. Panostamalla sisälogistiikan kehittämiseen ja varmistamalla rahaprosessin tehokkuus yritykset voivat vahvistaa omaa kilpailukykyään ja menestyä paremmin myös haastavissa markkinaolosuhteissa.

Ratkaisevaa se on tuotantoa ja esimerkiksi
tukkukauppaa harjoittavien yritysten keskuudessa.

Ziirron asiantuntijat auttavat yritysten materiaalivirtojen kipukohtien löytämisessä ja tuottavat
käytännönläheisiä ratkaisuehdotuksia kaikkiin sisälogistiikan osatekijöihin, jotka parantavat yritysten
materiaalivirtojen ja rahaprosessin tehokkuutta.

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Henkilöstön johtaminen vaikeissa tilanteissa

Muutoksen johtaminen vaikeissa tilanteissa Ziirto blogi

Heti kärkeen: Erittäin hyvää päivää juuri sinulle!
Kiitoksia kun halusit avata juuri tämän blogin. Olen juuri tullut takaisin isosta ja pitkästä projektista, jossa pääsimme auttamaan globaalia automaatioyritystä heidän päivittäisjohtamisessa ja on mahtavaa päästä takaisin kirjoittamaan blogeja ihmisille 😊
Ison projektin erittäin tärkeästä osa-alueesta tämänkin blogin olisi tarkoitus kertoa, joten hypätään suoraan aiheeseen, eli: Henkilöstön johtaminen vaikeissa tilanteissa

Kun yrityksessä kohtaa vaikea tilanne, kuten taloudellisia haasteita tai organisaatiomuutoksia, on erityisen tärkeää, että henkilöstöä johdetaan oikealla tavalla. Vaikeissa tilanteissa henkilöstön johtamisella on suuri merkitys yrityksen menestyksen kannalta. Tässä blogikirjoituksessa pyrin käsittelemään, kuinka henkilöstöä johdetaan vaikeissa tilanteissa ja miksi on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota uuden henkilöstön huomioimiseen ja innostamiseen.


Kirjoitus toki on vain pintapuolinen raapaisu itse aiheesta ja koitankin pitää kirjoituksen edes hieman luettavassa muodossa, aiheen sekä kirjoituksen pitäminen lyhyenä ja ytimekkäänä kun voidaan mieltää myös eräänlaiseksi johtamiseksi. Olisi teksti sitten yrityksen sähköposti, työohjeistus, prosessikaavio tai mikä tahansa luettava formaatti, liikaa ei kannata henkilöstölle (tai lukijalle 😉) antaa jargonia sisältävää tekstiä. Ähkyhän siitä tulee, ja luettu teksti unohdetaan nopeasti.
Alla kolme, omasta mielestäni äärimmäisen tärkeää asiaa, jotka pitäisi ottaa aina huomioon, kun yrityksessä ollaan haastavassa tilanteessa:

Henkilöstön johtaminen läpinäkyvästi ja avoimesti

Vaikeissa tilanteissa on ensiarvoisen tärkeää, että yrityksen johto viestii henkilöstölle avoimesti ja läpinäkyvästi. Kun henkilöstö tietää, mitä yrityksessä tapahtuu ja miksi, heillä on parempi mahdollisuus ymmärtää tilanteen vaikutukset ja sopeutua niihin. Johto voi pitää säännöllisiä tiedotustilaisuuksia tai lähettää sähköposteja, joissa kerrotaan rehellisesti tilanteesta ja mahdollisista toimenpiteistä. Näistä varsinkin tiedotustilaisuudet ovat ensiarvoisen tärkeitä, joilla henkilöstöön voidaan ottaa kontaktia .
Muutama bulletti huomioksi:

  • Onnistunut tiedotustilaisuus luo henkilöstölle tunnesidettä ja antaa tarttumapintaa itse aiheeseen, tavalla jota tekstillä ei pystytä saavuttamaan.
  • Teksti ei ikinä korvaa äänenpainetta tahi katsekontaktia, eikä myöskään tue vuorovaikutusta, tavalla joka tiedotustilaisuudessa voidaan huomioida.
  • Varsinainen asia ja tekniset tiedot voidaan hoitaa viestinnällä, mutta henkilöstölle on aina tärkeää, että he kohdataan ihmisinä.

Nykyinen maailmantilanne on johtanut paljon etätyöskentelyyn ja välillä tulee vastaan tilanteita, joissa johtajat voivat olla eri maassakin. Tällöin käytetään usein erilaisia yhteisö- ja viestintäalustoja (TEAMS, MEETS, ZOOM), tällöinkin tulisi muistaa kohdata henkilöstö ihmisinä ja mahdollisuuksien mukaisesti tavata henkilökohtaisesti työntekijät.

Henkilöstön osallistaminen päätöksentekoon

Toinen tärkeä osa henkilöstön johtamista vaikeissa tilanteissa on työntekijöiden osallistaminen päätöksentekoon. Kun henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua ja antaa panoksensa ratkaisujen tekemiseen, he tuntevat itsensä arvostetuiksi ja motivoituneiksi. Johto voi järjestää työpajoja tai keskusteluja, joissa työntekijät voivat jakaa ideoitaan ja mielipiteitään vaikean tilanteen ratkaisemiseksi.
Välillä vaikeissa tilanteissa voidaan ottaa väliaikaiset ratkaisut käyttöön, oli se sitten vaikka uusi projektipäällikkö, tilapäinen toiminnanjohtaja tai vaikkapa henkilöstöä ja liiketoimintaa johtava päällikkö (lue lisää: Ziirto interim-palvelu). Tällöinkin, ja oikeastaan varsinkin tällöin henkilöstön osallistaminen on tärkeää, jotta jokainen henkilö varmasti tuntee olevansa arvostettu.

Uuden henkilöstön huomioiminen ja innostaminen

Vaikeissa tilanteissa voi tulla tarve uuden henkilöstön rekrytoinnille. On erityisen tärkeää huomioida ja innostaa myös uusia työntekijöitä, jotta he sopeutuvat nopeasti organisaatioon ja tuovat lisäarvoa yritykselle. Johto voi järjestää perehdytysohjelmia, joissa uudet työntekijät saavat tarvittavan tiedon ja tuen työhönsä. Lisäksi heitä kannustetaan tuomaan esiin omia ideoitaan ja näkemyksiään jo varhaisessa vaiheessa.

Muutamia esimerkkejä (tai ehkä ennemminkin huomioita) hyvästä tavasta luoda polku uusille rekrytoinneille:

  • Onko perehdytysohjeet päivitetty ?
    • Mistä löytyvät ?
  • Onko työohjeet päivitetty
    • Soveltuvatko ne myös uusille työntekijöille?
    • Soveltuvatko ne myös toimihenkilöille?
  • Miten henkilöiden ideoita kuunnellaan?
    • Onko jatkuvan parantamisen malli käytössä?
    • Entäpä kehitys- ja 1-to-1 keskustelut?
  • Miten henkilöt otetaan vastaan yrityksessä?
    • Laitetaanko suoraan ”hommiin” ja luotetaan että asiat sujuu omalla painollaan, vai luodaanko heti välittävä ilmapiiri, jossa ihminen tuntee itsensä ja ammattitaitonsa arvostetuksi?
  • Kontaktit
    • Kuka yrityksessänne auttaa, kun apua ja tietoa tarvitaan?
    • Autetaanko vain ensimmäisenä päivänä, vai ollaanko luotu yrityskulttuuri jossa henkilöt uskaltavat avoimesti keskustella ja pyytää apua?

Aina tietenkin tilanteesta riippuen, eli mistä yrityksen hankala tilanne johtuu, nousee muutosjohtaminen tärkeään arvoon. Vanhaa toimintatapaa tulisi muuttaa, jotta myös uusien rekrytointien kohdalla ei lipsuttaisi vanhaan malliin ja päädyttäisiin uudestaan hankalaan tilanteeseen. Henkilöstön innostaminen ja luottamuksen kasvattaminen paremmasta tulevaisuudesta on tärkeää, ilman näitä on myös osallistaminen ja yhteistyö tulee olemaan hankalaa.

Yhteenveto

Henkilöstön johtaminen vaikeissa tilanteissa on kriittinen osa yrityksen menestystä. Avoin ja läpinäkyvä viestintä, työntekijöiden osallistaminen päätöksentekoon sekä uuden henkilöstön huomioiminen ja innostaminen ovat keskeisiä tekijöitä onnistuneen henkilöstöjohtamisen kannalta. Vaikeissa tilanteissa kannattaa panostaa johdonmukaiseen ja huolelliseen johtamiseen, jotta henkilöstö pysyy motivoituneena ja sitoutuneena yritykseen.

Toivottavasti tämä blogikirjoitus tarjosi sinulle hyödyllistä tietoa henkilöstön johtamisesta vaikeissa tilanteissa. Yrityksemme pystyy kyllä vaikeissa muutoksissa auttamaan juuri näissäkin asioissa, rohkeasti soittoa vaan, niin keskustellaan 😊
Jos jaksoit loppuun asti, niin Kiitos lukemisesta!

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Yritysmuutto – uhka vai mahdollisuus henkilöstölle

Yritysmuutot ovat erittäin vaativia kokonaisuuksia, johon liittyy aina riskejä ja haasteita. Kuitenkin nämä haasteet on mahdollista taklata huolellisella suunnittelulla. Me Ziirrolla olemme erikoistuneet muun muassa erittäin monimutkaisiin ja vaativiin yritysmuuttoihin, olemme tottuneet kohtaamaan ja ratkaisemaan näitä haasteita tehokkaasti. Kokemuksemme auttaa minimoimaan riskejä ja varmistamaan sujuvan siirtymisen, jopa ilman tuotantokatkoja. Tämä blogikirjoitus käsittelee muuton onnistumisen kannalta erittäin kriittistä osuutta, eli asiakkaan henkilöstön sitouttamista muuttoprojektiin

Onnistuneen yritysmuuton avaimet

Yrityksen muutto uusiin toimitiloihin herättää usein ristiriitaisia tunteita organisaatiossa – niin johdossa kuin henkilöstössä. Se voi tuntua sekä haasteelta että mahdollisuudelta riippuen siitä, miten muuttoon suhtaudutaan ja miten se toteutetaan. Seuraavassa tarkastelemme lyhyesti sitä, miten yritysmuutto on enemmän kuin pelkkä fyysinen siirtyminen paikasta toiseen – se voi olla erinomainen tilaisuus uuden kasvun ja kehityksen alullepanemiseksi, erityisesti kun käytetään alan ammattilaisia johtamaan muuttoprojektia.

Henkilöstön sitouttaminen

Me Ziirrolla emme ainoastaan hallitse prosessien ja koneiden teknisiä näkökohtia, vaan meillä on myös taito viestiä tehokkaasti ja ottaa henkilöstö huomioon. Otamme aina huomioon asiakkaan henkilöstön tarpeet – asiakkaan henkilöstö on oman työnsä ammattilaisia, me taas laatikon ulkopuolinen yhteistyökumppani tukemassa. Henkilöstön sitouttaminen yrityksen muuttoprojektiin luo positiivista ilmapiiriä, edistää avointa viestintää ja lisää yleistä projektin onnistumisen todennäköisyyttä. Sitoutunut henkilöstö on valmis osallistumaan aktiivisesti ja auttamaan projektin toteuttamisessa, mikä johtaa sujuvampaan siirtymiseen ja parantuneisiin tuloksiin. Yhteistyössä tehty muuton yksityiskohtainen suunnittelu antaa siis avaimet onnistuneeseen muuttoon.

Sitouttamisen muistilista

  • Avoimuus ja viestintä: Kommunikoi avoimesti muutoksen syyt, tavoitteet ja suunnitelmat henkilöstölle. Tämä auttaa vähentämään huhuja ja epävarmuutta
  • Osallistaminen: Osallista työntekijät muuton suunnitteluun. Kuuntele heidän näkemyksiään ja ottaa huomioon heidän ehdotuksensa. He ovat (yleensä) oman työnsä ammattilaisia.
  • Suunnitelma ja aikataulutus: Tarjoa selkeä suunnitelma siitä, mitä muutto sisältää, minkälaiset ovat aikataulut ja miten se vaikuttaa päivittäiseen työhön.
  • Tuki: Tarjoa tarvittava tuki uusien järjestelmien ja toimintatapojen omaksumiseen.
  • Palkitseminen: Arvosta työntekijöitä ja tunnusta heidän panostaan projektissa. Palkitse ja kiitä heitä sitoutumisesta ja osallistumisesta

Yhteenveto

Henkilöstön sitouttaminen muuttoprojektiin on investointi, joka maksaa itsensä takaisin monin tavoin. Sitoutuneet työntekijät ovat valmiita ottamaan vastaan haasteet ja mahdollisuudet, jotka muutto tuo mukanaan. Avoimuus, viestintä, osallistaminen ja tuki ovat avainasemassa sitouttamisessa muuttoprojektiin, ja ne auttavat muuttamaan haasteet mahdollisuuksiksi sekä varmistamaan sujuvan siirtymisen uusiin toimintaympäristöihin yhteistyössä Ziirron kanssa.

Me Ziirrolla otamme aina henkilöstön mukaan projekteihin, mites teillä?

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.