Sisälogistiikan kehittäminen pienillä askelilla (ja mitä ne askeleet voisivat olla) 

Oletko ikinä lukenut, kuinka sisälogistiikkaa on kehitetty valtavin harppauksin investoimalla uuteen tietojärjestelmään tai valtavaan varastorakennukseen ja kalliiseen varastoautomaatioon? Näistä kirjoituksista saa käsityksen, että merkittävän kehityksen saavuttamiseksi tarvitaan aina suuren mittaluokan kehityshanke? Tämähän ei tietenkään ole koko totuus. Suuria kehitysprojekteja on mukava muistella, koska niissä on usein vaikuttavat tulokset ja niihin liittyy paljon hienoja tilanteita. Vaikka suurista hankkeista usein tulee suurimmat tulokset, se ei tarkoita sitä, etteikö pienillä parannuksilla voitaisi päästä yhtä hyviin lopputuloksiin. Pieniä parannuksia pitää vaan tehdä määrällisesti enemmän ja useammin. Pienissä parannuksissa on sekin hyvä puoli, että niiden toteuttaminen ei vaadi paljon resursseja kuin massiiviset kehitysprojektit.  

Juuri tämä on jatkuvan parantamisen idea. Ei kuvitella laitettavan prosesseja kerralla kuntoon, vaan vähin erin, yksi asia kerrallaan, liikutaan parempaan suuntaan. Pieniä parannuksia on helpompi tunnistaa ja toteuttaa kuin yrittää muuttaa suuria kokonaisuuksia kerralla. Parhaimmillaan pienet parannukset ehditään tehdä varsinaisen työajan ohessa ilman ulkopuolista apua. Lisäksi pienet muutokset on helppo palauttaa takaisin lähtötilanteeseen, mikäli huomataan ettei muutos johtanutkaan halutun laiseen lopputulokseen. Suuremmat muutokset vaativat yleensä oman aikataulun ja enemmän tekeviä käsiä. Eikä usein ole edes mahdollista keskeyttää koko toimintaa suurien muutosten tekemiseksi, tai hanke pitää aikatauluttaa seuraavan kesäseisakin ajaksi. 

No mistä niitä pieniä parannuksia sitten kannattaa etsiä? Otetaan pari esimerkkiä. 

Esimerkkejä sisälogistiikan kehittämisestä

Varaston työajasta tyypillisesti suurinta hukkaa on paikasta toiseen siirtyminen. Tätä voidaan minimoida järjestämällä varastopaikat uudelleen menekin mukaan. Aina ei kuitenkaan tarvitse opetella ABC-XYZ-analyysin tekemistä ja myllätä kaikkien nimikkeiden säilytyspaikkoja. Sen sijaan voidaan aloittaa varmistamalla, että edes suurimman menekin nimikkeet varastoidaan lyhyimmän siirtoetäisyyden päässä. Ja että ne nimikkeet, joihin ei ole koskettu pitkään aikaan, on siirretty johonkin kauemmas eniten kuljetuilta käytäviltä. Suurin säästöpotentiaali on nimenomaan niissä nimikkeissä, joita käsitellään eniten (tai käänteisesti niissä nimikkeissä, joita käsitellään vähiten). 

Mikäli käytössä on automaattivarastoja, varmistetaan että niistä otetaan mahdollisimman paljon hyötyä irti. Sen sijaan, että investoidaan uusiin automaatteihin, tarkastetaan että olemassa olevissa automaatissa varastoidaan sellaisia tuotteita, jotka hyötyvät automaatin ominaisuuksista eniten. Mikäli automaatin on tarkoitus säästää tilaa, siirretään automaattiin pieniä hitaasti kiertäviä nimikkeitä. Mikäli automaatin on tarkoitus säästää työaikaa, siirretään automaattiin nopeasti kiertäviä nimikkeitä, että niiden kerääminen on nopeampaa. 

Monissa varastoissa tietojärjestelmien käyttö on suuri osa päivittäistä työtä. Järjestelmän käytön tehostamisessa on siis suuri säästöpotentiaali. Koko järjestelmän uusimisen sijaan kannattaa miettiä hyödynnetäänkö nykyisen järjestelmän kaikkia ominaisuuksia kunnolla. Monet varastonhallintajärjestelmät tarjoavat useita vaihtoehtoja esimerkiksi varastokeruun suorittamiseen. Järjestelmä saattaa tarjota mahdollisuuden tulostaa paperiset keruulistat, mutta sama järjestelmä voi ihan hyvin tukea myös paperitonta keruuta. Lisäksi moni järjestelmä antaa käyttäjien kerätä useita keruulistoja samaan aikaan. Monilistakeruuseen siirtymällä on monessa varastossa säästetty paljon varastotyöntekijöiden edestakaiseen liikkumiseen kuluvaa työaikaa. 

Myös erilaisten raporttien tekemiseen voi kulua paljon työaikaa. Tietojärjestelmissä saattaa olla hyödyntämättömiä raportointiominaisuuksia, joita hyödyntämällä raportin tekemiseen kuluvaa aikaa saadaan pienennettyä. Esimerkiksi työntekijäkohtaisten suoritemäärien mittaaminen vie paljon työaikaa, mikäli kaikki tieto kerätään manuaalisesti. Ainakin osa tiedoista pitäisi pystyä keräämään järjestelmästä automaattisesti, kunhan raportointiominaisuudelle on osattu kertoa oikeat parametrit. 

Varastoon jalkautuminen kannattaa aina. Prosessien etenemistä seuraamalla ja työvaiheita syynäämällä tulee ilmi aikasyöppöjä ja pullonkauloja, joiden korjaaminen parantaa tehokkuutta ja lisää työn tekemisen mielekkyyttä. Monet työvaiheet ovat hyvin manuaalisia eikä niihin liity siirtymistä tai tietojärjestelmien käyttöä. Se ei silti tarkoita, etteikö niistäkin voisi löytyä kehitettävää. Manuaaliseen työhön käytettyä aikaa voidaan optimoida esimerkiksi niputtamalla useita lyhyitä työvaiheita samaan vaiheeseen ja käyttämällä sopivia työkaluja, joita säilytetään kätevästi työpisteellä. Parhaat kehitysideat syntyvät usein niiltä ihmisiltä, jotka ovat kiinteimmin tekemisissä työvaiheen kanssa. 

Haluatpa sitten kehittää sisälogistiikkaasi suurella kertarysäyksellä tai pienin askelin, Ziirrolta löytyy kehitysinsinööri etsimään ja toteuttamaan juuri oikean kokoiset parannukset. 

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Logistiikan dokumentointi

MIKSI VAIVAUTUA DOKUMENTOIMAAN TOIMINTAANSA?

On yrityksiä, joissa prosessikuvaukset, työohjeet, poikkeustilanneohjeet ja monet muut asiat ovat systemaattisesti dokumentoitu ja niiden ajantasaisuus tarkistetaan säännöllisen usein. Helposti saatavilla löytyy jopa vakioitu toimintaohje eli SOP (Standard Operating Procedure). On myös yrityksiä, joissa ei ole kerta kaikkiaan laitettu mitään ylös. Lakisääteinen pelastussuunnitelma on saatettu joskus laatia, mutta senkin ajantasaisuus edellyttää niin sanotusti luovaa tulkintaa. Suurimmassa osassa firmoista tilanne on tältä väliltä. Niissä toimintaa on pyritty dokumentoimaan, mutta kaikkia toimintoja ei ole kuvattu taikka päivitetty kiireen tai muun syyn takia.  

Mitä hyötyä yrityksen toiminnan dokumentoinnista ja sen ajan tasalla pitämisestä sitten on? Minkä verran siihen kannattaa käyttää resursseja ja missä tilanteissa nähty vaivaa maksaa itsensä takaisin? 

Dokumentoinnin hyödyt – niitä on paljon

Ensinnäkin ajan tasalla ja helposti saatavilla oleva selkeä dokumentaatio auttaa uusien työntekijöiden perehdytyksessä. Perehdyttäjä voi käyttää sitä tukenaan ja uusi työntekijä pystyy tarvittaessa tarkistamaan ja kertaamaan miten joku asia olikaan. Ajan tasaista dokumentaatio on hyödynnettävissä myös sovittujen muutosten käytäntöön viennissä kokeneille työntekijöille. Dokumentaatio pyrkii kertomaan mahdollisimman yksiselitteisesti miten asioita tehdään nyt ja jatkossa kunnes toisin sovitaan. Näin asiat eivät ole tallennettuna hiukan toisistaan poikkeavin yksityiskohdin pelkästään osaajien korvien väliin. Dokumentaatiosta on luonnollisesti myös merkittävä apu missä tahansa tilanteessa, kun on tarve tarkistaa tai todistaa miten on sovittu toimittavan, vaikkapa auditoinnissa. Dokumentoinnin avulla myös standardisointi on helpompaa, kun kaikki voivat toimia saman ohjeen mukaisesti. 

Ajan tasainen toiminnan kuvaus ja ohjeistus auttavat myös riskienhallinnassa. Siitä voi olla toiminnan jatkuvuuden kannalta korvaamaton hyöty, kun joku jonka päässä oleellinen tieto oli, vaikka eläköityy tai jos hän ei jostain syystä yllättäen olekaan enää käytettävissä.  

Dokumentointi auttaa myös ymmärtämään mikä on ollut ajatus, kun on päätetty toimia niin kuin toimitaan. Maailman, asiakastarpeiden, tuotteiden ja ties minkä muuttuessa tulee tarve vastata muutoksiin ja silloin on hyödyllistä ymmärtää perusteet aiemmalle toimintamallille.  

Jos kuvattu toiminta ei vastaa nykyistä todellista tekemistä, toista niistä täytyy muuttaa. Eihän dokumentoinnilla muuten mitään virkaa ole. Asioita kirjattaessa kannattaa alusta alkaen pitää mielessä, että yksityiskohtaista dokumentaatiota on jälkeenpäin työlästä päivittää. Asiat kannattaa kirjata riittävällä tarkkuudella laadun, turvallisuuden ja muiden oleellisten asioiden varmistamiseksi, mutta ei sitä tarkemmin. Kuvat, videot ja visuaalisuus auttavat havainnollistamaan ja selkeyttämään (tylsää) tekstiä, mutta niiden päivittäminen on usein vielä työläämpää kuin pelkän tekstin.  

Ennen kaikkia dokumentointi ja visualisointi auttavat kuvaamaan nykyisen tai tavoitellun tilan. Jokainen ihminen mieltää kaikki asiat aiemman oman henkilökohtaisen kokemuksensa kautta. Siksi samasta – ehkä abstraktista – asiasta keskusteltaessa eri henkilöille muodostuu hämmästyttävästi toisistaan poikkeavia käsityksiä, vaikka jokaiselle asia saattaa olla omasta mielestään yksiselitteisen selkeä. Asioiden tekeminen konkreettiseksi ja mielellään myös visuaaliseksi, auttaa vähentämään osapuolten kesken asioiden käsittämistä eri tavoilla.  

Vasta kun on saatu koko porukka ymmärtämään käsiteltävä asia sekä sen mittasuhteet ja vaikutukset likimain samalla tavalla, on luotu pohja hedelmälliselle keskustelulle (tai väittelylle) miten asiaa tulisi muuttaa tai josta voi perustellusti olla eri mieltä. Tällöin keskustelu tuottaa sopivasti erilaisia näkökulmia, pohdintaa hyvien sekä huonojen puolien merkityksistä ja päätöksistä jalostuu laadukkaampia.   

Ziirron nykytila-analyysissä tutkimme, havainnoimme ja selvitämme mitä asiakkaidemme logistiikassa ihan oikeasti tapahtuu. Kun olemme dokumentoineet lähtötilanteen, kehitysehdotukset sekä niillä tavoitellut uudet toimintamallit, on huomattavasti helpompi keskustella asioista rakentavasti kaikkien osapuolten kesken sekä viedä sovittuja muutoksia käytäntöön.

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Tuotannon ja logistiikan tyhmät siirrot

Tuotannossa ja logistiikassa usein tekeminen näyttää ja tuntuukin varsin tehokkaalta, kun on jatkuvaa liikettä ja ”pöhinää”. Tarkemmin ja objektiivisesti tarkastellessa huomaakin, että tuotteita, laatikoita tai lavoja täytyykin vähän väliä siirtää hieman, jotta niihin pääsee kunnolla käsiksi.

VARASTON TUOTTAVUUS

Useimmiten ylimääräinen siirtely johtuu tilanpuutteesta. Kun tavaran käsittelyalueella ei ole tilaa temmeltää, tavarat täytyy sijoitella ahtaasti vieri viereen. Reunimmaisiinkin käsiksi pääsy edellyttää hieman tilan raivaamista, mutta Murphyn lain mukaisesti alueen keskellä ovat tietysti ne tuotteet mitä ensimmäisenä kaivataan. Niiden esiin raivaamisessa voi jäädä huomioimatta, että käsittelyerät pysyisivät keskenään samalla alueella. Siksi nekin, jotka aiemmin olivat helposti saatavilla, täytyy myöhemmin paikallistaa ja todennäköisesti siirtää takaisin lähelle toisiaan. 

Varaston tuottavuuden kannalta hyödyttömiä siirtoja syntyy myös tuotteiden huonon sijoittelun takia. Liikkumattomien tuotteiden vallatessa kuormalavahyllystön parhaat alapaikat, usein tarvittavat tuotteet joudutaan nostelemaan yläorsille ja sieltä taas alas aina kun niitä tarvitaan.  

Jos tuotteita täytyy viedä paikasta toiseen erikseen, vaikka paikkojen välillä on muutenkin liikennettä, voidaan myös puhua melko tyhmistä siirroista. Vanha sananlasku tarjoaa erinomaisen tehostusvinkin; ’vie mennessäs ja tuo tullessas’. 

Luonnollisesti myös väärien tuotteiden käsittelyt, siirrot ja palauttamiset takaisin oikeille paikoilleen ovat hukkaa. Vastaanotto- tai keräilyvirheestä johtuen ensin siirretään tuotteita paikasta toiseen, toivottavasti jossain kohtaa huomataan virhe ja sitten tuotteita siirrellään takaisin.  

Joutavaan siirtelyyn haaskattu aika on ihan yhtä kallista kuin tuottavaan työhönkin käytetty aika. Lisäksi jokainen tuotteen käsittelykerta lisää sen vaurioitumisen riskiä ja ahtaissa väleissä liikkuminen heikentää työturvallisuutta. Siirtely, joka ei kuulu prosessiin, hidastaa työtä ja yleensä samalla lisää tarvetta etsiä siirreltyjen tuotteita. Ennen kaikkea turha työ turhauttaa, mikä näkyy työilmapiirissä sekä työn tehokkuudessa ja laadussa.  

Miten varaston tuottavuutta voisi parantaa?

Työntutkimuksella on hyödyllistä selvittää mitä työvaiheissa ihan oikeasti tehdään. Se tarjoaa oivan keinon tunnistaa kaikki niin tarpeelliset kuin tarpeettomatkin vaiheet, siirrot sekä niihin kuluvat ajat. Varastoanalyysillä tunnistetaan ovatko tuotteet tarkoituksenmukaisilla paikoilla niiden kierron tai muiden ominaisuuksiensa perustella. Analyyttisellä tarkastelulla ja ulkopuolisen silmin havainnoimalla yleensä nousee esiin asioita, joita on vaikea arjen puurtamisessa huomata. Tutkimisen jälkeen on helpompi tunnistaa syyt niin tarpeettomiin siirtoihin kuin muihinkin tuottamattomiin asioihin ja löytää keinot niistä eroon pääsemiseksi. Me Ziirrolla tutkimme, havainnoimme ja analysoimme faktat. Niiden perusteella jalostamme asiakkaillemme kehitysehdotukset, joilla voi tehostaa tekemistä, parantaa laatua ja keskittyä fiksuihin siirtoihin.  

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Onnistunut ja tuloksellinen varastonhallinta

Tämänkertaisen kirjoituksen aiheena on onnistunut, tuloksellinen varastonhallinta. Kysyin työkaverilta mitä se hänen mielestään tarkoittaa, ja sain vastaukseksi vain ”Ei hajuakaan, luen sen sitten sinun blogistasi”. Joten tässä käsitykseni tuloksellisen varastonhallinnan periaatteista:

Varastonhallinnassa tuloksellisuus tarkoittaa kannattavuutta ja mitattavuutta.

Kannattavuus varastonhallinnassa

Kannattavuus syntyy yksinkertaisimmillaan siitä, että ansaitaan enemmän kuin kulutetaan. Tätä voi olla hankala soveltaa varastoon, koska varasto ei yleensä yksinään ansaitse mitään, mutta kuluja syntyy kaikesta tekemisestä.

Varastossa syntyvät kulut on kuitenkin hyvä ymmärtää, jotta niitä voidaan hallita ja pienentää. Pääomakuluihin voidaan vaikuttaa pitämällä varastointimäärät järkevällä tasolla. Palkkakuluihin voidaan vaikuttaa huolehtimalla oikein mitoitetusta resurssoinnista.

Varastossa tehtävälle työlle kannattaa laskea omakustannehinta, vaikka sitä hintaa ei käytännössä koskaan makseta. Sekin kulu pitää kuitenkin kattaa myydyistä tuotteista tai palveluista saatavalla hinnalla. Riittävän tarkalla tasolla eritellyt omakustannehinnat auttavat tuotteiden tai palveluiden hinnoittelussa. Mikäli tarkkuus on luokkaa ”meillä on varastossa yksi trukki ja viisi työntekijää”, ei sillä vielä paljon hinnoitella. Mutta mikäli johdolle osataan kertoa esimerkiksi, kuinka monta tuntia viikossa käytetään aikaa sesonkipakkausten valmisteluun tai merikontin purkamiseen, niin sitä tietoa voi jo hyödyntää palveluiden hinnoittelussa.

Mitattava varastonhallinta ja asiakaslupaus

Lisäksi on hyvä ymmärtää palvelulupauksen vaikutus työmäärään. Asiakkaan tilauksen kerääminen ja pakkaaminen samana työpäivänä johtaa epätasaiseen työmäärään, koska toimialasta riippumatta tilaukset tuppaavat keskittymään virka-ajan loppuun. Pienet myyntierät syövät myös tehokkuutta, koska työntekijöiden aikaa kuluu monipakkausten avaamiseen ja yksittäisten tuotteiden uudelleenpakkaamiseen. Lisäksi varastoon jää avattuja monipakkauksia. Nämä asiat ovat usein arvovalintoja ja asiakkaita halutaan palvella mahdollisimman hyvin. On kuitenkin tärkeää ymmärtää mitä eroa varaston työmäärässä on viisi minuuttia ennen katkoaikaa tilatulla yksittäiskappaleella ja vuorokautta etukäteen tilatulla täydellä pakkauksella.

Varastohallinnan mittaristo lähtee tavoitteesta

Onnistumiseen pääsemiseksi pitää ensin tietää mikä on tavoite. Ilman tavoitetta on vaikea sanoa, onnistuiko hyvin vai ei. Realistisen tavoitteen asettaminen edellyttää tietoa nykyisestä tilanteesta. Varaston kannalta mielekkäitä mittareita ovat esimerkiksi vapaiden varastopaikkojen määrä ja tuotto per työtunti. Hyvä toiminnanohjausjärjestelmä tarjoaa kattavasti raportteja mittareita varten, tai parhaimmillaan laskee mittarit automaattisesti.

Realistinen tavoitetaso on reilu lähtökohta palkitsemista varten. Tavoitteen pitää olla saavutettavissa hyvällä suorituksella, mutta sen pitää olla riittävän tiukka, että tavoitteen tavoittelu edistää toiminnan kehitystä. Tavoitetta voi ajan kuluessa hilata ylöspäin sitä mukaa kun toiminnan taso paranee. Jos keräily tapahtuu samalla nopeudella kuin vuonna 2012, voi retorisesti kysyä, onko meidän varastonhallinta kulu vai kilpailuetu. Koventuneiden tavoitteiden saavuttaminen toimii omana mittarinaan kehityksen etenemisen seurannassa.

Tämänhetkisessä (kesäkuu 2022) poikkeuksellisessa markkinatilanteessa jopa tavoitteiden höllääminen voi olla paikallaan.

Oletpa vasta määrittelemässä varastonhallinnan tavoitteita tai tarvitset apua asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa, Ziirron kehitysprojekti on hyvä tapa saada objektiivista näkökulmaa omiin prosesseihisi.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Objektiivinen ratkaisujen kilpailuttaminen – sovellukset, koneet ja laitteet

Miten tehostamme logistiikan, erityisesti sisälogistiikan toimintaa?

”Ostetaan joku härpäke! Reiskakin osti, on kuulemma hyvä.”

”Stop stop tykkänään. Nyt tulee kallis ja huonosti tuottava kilpailutus.”

Kun varastossa liikkuu tuhansia nimikkeitä ja sisälogistiikkaa halutaan kehittää, on edessä usein jonkin asteinen kilpailutus. Mutta kuten kaikki hyvät asiat, myös onnistunut kilpailutus vaatii alkuun pienen tuumailun. Kalliin osaoptimoinnin sijaan kannattaa miettiä kokonaisuutta, yksi AGV (automaattitrukki) ei vielä kesää tee. Usein kilpailutus on se kohta, kun meihin Ziirrolla ollaan yhteydessä.

”Pitäisi tehostaa varaston toimintaa, mutta kilpailutukset eivät ole ydinosaamistamme, te taas teette niitä joka viikko. Pystyttekö vähän jeesaa?”

Kyllähän me pystymme, ja mielellämme sitä teemmekin. Varaston toiminnan tehostaminen on meidän ydinosaamista. Tässä blogissa kerromme miten teemme sen itse, miten tuottava ja tehokkuutta lisäävä kilpailutus kannattaa tehdä. Oman kokemuksemme mukaan prosessin hyöty on ollut suuri.

Logistiikan kilpailutus -mistä liikkeelle?

Törmäämme omissa Ziirron logistiikan kehitysprojekteissamme aika usein siihen, että yksi este kehitykselle ovat vanhat ja sopimattomat ERP ja WMS-järjestelmät ja varastot, koneet, kalusto ja laitteet. Varastoinfra ei tue tai nosta haluttua tekemisen tasoa. Asiakkaalla voi myös olla valmiina ainakin halu selvittää, millaista tarjontaa on tänä päivänä heidän toimintaansa saatavilla. Tällöin he joutuvat miettimään, onko heillä itsellään resurssia tai halua lähteä kilpailuttamaan mahdollista toimittajaa heidän tarpeisiinsa. Aika usein asiakas haluaa, että kehitysprojektin yhteydessä tai jopa täysin erillisenä projektina me Ziirron palveluna tehdään se objektiivisesti asiakkaalle. Koska emme myy esimerkiksi WMS softaa tai automaattitrukkeja, tai saa komissioita jostain, pystymme tarjoamaan aidon objektiivisen mielipiteen. Moni on arvostanut tätä, ja ehkä osaksi siksi meidän vuoden 2021 NPS oli täydet 100.

Näitä toimittajien vertailuja ja kilpailutuksia olemme tehneet mm. WMS- ERP järjestelmistä, trukeista, automaattivarastoista ja hyllyistä. Kaikki toimittajat haluava totta kai myydä omia tuotteitaan ja palveluitaan ja me objektiivisena kumppanina pyrimme löytämään aina parhaan vaihtoehdon yhdessä asiakkaan kanssa. Meillä on myös valmiina paljon valmista dataa eri toimittajista ja hinnoista sekä heidän tarjoamistaan tuotteista ja palveluista.

Onnistuneen kilpailutuksen prosessi

Prosessi lähtee usein liikkeelle asiakkaan tarpeesta uudistaa esim. trukkikalusto. Mutta usein käy niin, että tekemämme kehitysprojektin yhteydessä selvityksessä voi tulla ilmi, että kokonaisuuden kannalta automaattitrukit (AGV) sopisivat merkittävästi paremmin asiakkaan toimintaympäristöön ja tehostaisivat toimintaa.

Tämän jälkeen kannattaa kartoittaa mahdolliset markkinan päätoimijat ja pyytää alustavat tarjoukset. Olemme kokeneet hyödylliseksi järjestää toimittajan kanssa tuotteiden ja palveluiden esittelyt yhdessä asiakkaalle. Tämän jälkeen tehdään kattavat takaisinmaksulaskelmat myös valittujen toimittajien osalta.

Tässä vielä tulokselliseksi koettu kilpailutusmallimme step by step:

  1. nykytilan kartoitus, miten prosessit toimivat toimivat tällä hetkellä
  2. uuden prosessimallin suunnittelu ja tahtotila tulevaisuuteen (KRIITTINEN)
  3. määrittely ja tutkitaan teknologiat mitä voidaan hyödyntää. Esim. ERP voi rajoittaa tiettyjen teknologisten sovellusten tai laitteiden käyttöä
  4. toimittajien kontaktointi
  5. hyvin määritellyn tarjouspyynnön lähettäminen 3–5 toimittajalle
  6. tapaamiset toimittajien kanssa
  7. vertailu ehdotuksista/tarjouksista
  8. takaisinmaksulaskelman teko asiakkaalle (kuuluu aina Ziirron palveluun)
  9. esitysmateriaalin kasaaminen tilaajalle (kuuluu aina Ziirron palveluun)
  10. päätös parhaasta kokonaisratkaisusta (olemme mukana päätöksen tekemisessä)
  11. valittavan ratkaisun implementointi (eli käyttöönotto Ziirron asiantuntijoiden avulla)

Lopullisen valinnan toimittajasta teet aina sinä. Ulkopuolisena kumppanina pystymme tuomaan omaa osaamistamme ja kokemustamme valintaprosessiin ja kilpailutukseen. Kokemuksemme mukaan Ziirron kilpailuttaessa edellä mainittuja asioita, niin myös toimittajat suhtautuvat asiaan hieman eri vakavuudella. Moni asiakkaamme on tykännyt seurauksena saaduista säästyneistä euroista. Tuomme toimittajien kanssa valmiiksi pureskellut ratkaisut, joista on helpompi valita paras ja sopivin vaihtoehto. Asiakkaamme saavat heti hyötynä omien resurssien ja ajan säästämistä. He saavat myös varmasti objektiivisen mielipiteen meiltä ja markkinoiden viimeisimmät teknologiset ratkaisut. Edelläkävijänä meidän on positiivisella tavalla pidettävä itsemme kartalla viimeisimmistä ratkaisuista. Me uskallamme myös sanoa, jos tarvekartoituksen ja kilpailutuksen jälkeen hyötyä ei ratkaisuista tällä hetkellä saada tarpeeksi. Näinkin on käynyt.

Asiakkaamme eivät välttämättä ole kilpailuttamisen ammattilaisia ja heillä ei ole kaikkea tietoa viimeisimmistä logistisista teknologioista. Me Ziirrolla voimme omalla osaamisellamme auttaa ja helpottaa seuraavan kehitys Ziirron tekemisen asiakkaallemme!

Lisätietoa mm. takaisinmaksulaskelman tekemisestä antaa;

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Mitä on sisälogistiikka ja sen kehittäminen?

Sisälogistiikka tarkoittaa kaikkea varastossa, terminaalissa, tehdas- ja teollisuusalueella tai muussa vastaavassa yksikössä tapahtuvaa tavara- ja informaatiovirtojen hallinnoimista. Hyvin johdettu ja toimiva sisälogistiikka on avainasemassa koko toimitusketjun tehokkuuden, kannattavuuden, toimitusvarmuuden ja hiilineutraaliuden näkökulmasta.

Sisälogistiikan osa-alueet

Sisälogistiikka muodostuu useista osa-alueista. Osana sisälogistiikkaa ovat ihmiset, automaatio, robotiikka sekä tänä päivänä erilaiset kriittiset datavirrat ja tietojärjestelmät. Sisälogistiikka voi muodostua yksittäisen henkilön pienestä varastosta aina kymmenien tuhansien ihmisten muodostamiin suuriin logistiikkakeskuksiin.

Hyvin suunniteltu sisälogistiikka toimii prosessin omaisesti. Tällaisessa kokonaisuudessa jokainen yksittäinen henkilö osana sisälogistiikkaa tietää oman paikkansa ja tehtävänsä prosessissa. Parhaimmillaan jokaiselle prosessin osa-alueelle on tehty;

  1. kuvaus,
  2. kirjalliset tai videomuotoiset työohjeet ja
  3. tiedossa on standardi aika, joka tekemiseen kuluu.

Sisälogistiikan perusprosessit

Lähes kaikissa sisälogistiikan yksiköissä, koosta riippumatta perusprosessit ovat samoja:

  1. saapuva tavara
  2. tavaran hyllytys
  3. tavaran keräily
  4. tavaran pakkaus sekä
  5. lähettämö

Lisäksi prosessiin voi kuulua erilaisia lisäarvoja tuottavia palveluita. Näitä ovat erilaiset lajitelmat, painatukset, merkkaukset jne. Useasti myös asiakaskokemuksen kannalta kriittiset reklamaatio ja palautukset ovat osana sisälogistiikkaa.

Sisälogistiikan kehittäminen

Sisälogistiikan kehittäminenkin lähtee perusasioista; kuvataan ja kirjoitetaan perusprosessit auki ja ryhdytään toimimaan hyväksi havaitulla mallilla. Kun perusasiat on saatettu hyvälle tasolle, on aika viedä kehitystyö askeleen verran pidemmälle: prosessien välille. Usein havaitaan, että sisälogistiikassa perusprosessien välit sisältävät usein yllättävän paljon tekemistä. Tämä työ jää usein mittaamatta. Havainto on sisälogistiikasta vastuussa olevalle hyödyllinen. Kokemuksemme mukaan ilman mittaamista, tekemisen kehittäminen on käytännössä mahdotonta. Lentokoneitakaan ei saa lentää mutulla, niitä lennetään mittariston (ts. datan) avulla. Ilman hyviä mittareita sisälogistiikka on helposti tehoton ja hidas. Mittaamisen avulla kehitystyö keskittyy sinne, missä siitä on suurin hyöty.

Prosessien väliset ajat voidaan laskea hukaksi. Esimerkiksi millainen matka, liike, on vastaanotosta halutulle varastohyllyn paikalle. Vähäiseltä tuntuva viiden metrin matka on vuositasolla kiireisessä varastossa helposti kilometri. Turha liike on turha kulu. Ja tämä on hukkaa. Siksi me Ziirrolla, no ziirtelemme asioita parempiin ja tuottavampiin paikkoihin. Eli poistamme hukkaa. Lue case Suunto tai Leipomo Rosten täältä.
Ziirtelyn, eli liikkeen lisäksi sisälogistiikassa muita ylimääräisiä hukan aiheuttajia ovat

  1. ylituotanto,
  2. hyödyntämätön potentiaali
  3. yliprosessointi
  4. varastointi
  5. kuljetusten käsittely
  6. vikojen korjaus sekä
  7. odotus.

Joku, tai jotkut noista maksavat tänäkin päivänä yrityksille miljoonia tehottomana sisälogistiikkana. Siihen tarpeeseen Ziirto on perustettu: auttamaan sisälogistiikan arvon tuottamisessa.

Sisälogistiikka arvon tuottajana

Kun keskustelemme sisälogistiikassa työskentelevien ihmisten kanssa, kuulemme liian usein, että heidän tekemänsä työ ei tuota lisäarvoa yritykselle. Mutta kuka sitten hoitaa, että varastossa on myytävää tavaraa ja että asiakas saa tilaamansa tuotteet sovitusti? Sisälogistiikka on mitä suuremmissa määrin monen yrityksen ydinprosessi. Sen kehittämiseen ja mittaamiseen kannattaa varata riittävästi aikaa. Jo pienillä yksittäisillä kehityskohteilla on iso merkitys. Ja merkitys vain korostuu voluumin kasvaessa.

Milloin kehitit sisälogistiikkaa?

Olemme jatkuvasti Ziirrolla tekemisissä yrityksissä, joilla saattaa olla varastossa nimikkeitä kymmeniä tuhansia, jopa satoja tuhansia. Nimike määrä on merkittävä tekijä, mutta seuraava kysymys kuuluukin: hukan kautta tarkasteltuna ovatko tavarat oikeissa paikoissa? Usein yhdistävä tekijä parhailla yrityksillä on jatkuva kehittäminen, ts. kehitys ei lopu koskaan. Hyvin tyypillisesti sisälogistiikan osalta kuulee “käynnissä on nyt kaksi kehitysprojektia, toinen on puolivälissä ja toinen alkoi viime kuussa” -tyyppisiä lausahduksia.

Siksi onkin hyödyllistä kysyä oman sisälogistiikan osalta;

  1. Miten me olemme kehittäneet sisälogistiikan tehokkuutta tällä ja viime viikolla?
  2. Miten toiminta on kehittynyt tänä vuonna?

Jos pystyt heti vastaamaan selkeästi noihin kysymyksiin, kuulut Gaussin käyrän parempaan reunaan. Onnittelut siitä. Mutta jos vastauksesi ei tyydytä, voisi olla aika ottaa meihin yhteyttä.
Liian usein sisäpiirissä sokeudutaan omalle tekemiselle eikä nähdä metsää puilta. Välillä on hyvä pysähtyä tai vaikka ottaa ulkopuolinen objektiivinen logistiikan ammattilainen avuksi kehittämiseen!

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Logistiikan kehittäminen on muutakin kuin automaation ostamista

Logistiikan kehittäminen mielletään helposti pelkästään automaatin tai automaation hankkimiseksi tuotantoon tai varastoon. Tämä on vain murto-osa kehittämisestä.

Pääasiallinen kehitys ja kehityskohteiden mietintä on oikeastaan kaikkea muuta, kuin pelkän automaattisen koneen, robotin tai linjaston hankkimista. Toki, kyllähän automaatin, robotin tai linjaston hankkiminen joitakin prosessin osia saattaa suoraan nopeuttaa tai tehostaa, mutta jos mitään muita prosessin osia ei ole mietitty eikä tutkittu, niin hankinnat usein putoavat lyhyiden hyötyjen syvään ja pohjattomaan kuiluun.

Logistiikan tai tuotannon kehityshankkeissa työn mielekkyys ei useinkaan tule terminä vastaan. Tämä on sääli, sillä työn mielekkyyden lisääminen on yksi tehokkaimmista tavoista lisätä prosessin toimivuutta sekä lisätä prosessin orgaanista kehitystä. Yksinkertaisimmillaan, kun työn mielekkyyttä saadaan lisättyä, henkilö toimii tehokkaammin, kehitysideoita tulee kuin itsekseen ja epäkohdat prosessista saadaan helpommin esille.

Ajatellaan asiaa esimerkin kautta


Prosessin osia ei ole kuvattu kunnolla, toimitusketjuja ei ole mietitty etukäteen, materiaalivirta ei toimi, työhön ei ole saatavilla työohjeita ja työpisteet ovat epäkäytännölliset. Ehkäpä myöskin työn mittarointi ja seuranta eivät anna todellista kuvaa mitä prosessi pitää sisällään.

Jos tämän kaltaiseen prosessiin laitetaan henkilö työskentelemään, niin lopputuloksen voidaan olettaa olevan todennäköisesti huono. Työturvallisuus vaarantuu, sairaslomat lisääntyvät, motivaatio ja työn suoritusnopeus laskevat, ideat loppuvat jne.

Yllä mainitun mukainen esimerkki on vain yhden henkilön prosessin kuvaus mielekkyyden näkökulmasta. Entä jos tämä sama kerrotaan 5 henkilön yrityksessä? 10 henkilön? 100 henkilön?


Toki automaatin ostolla, automaation lisäyksellä, robotin hankinnalla tai linjojen lisäyksellä voidaan saavuttaa hetkittäinen työn tehostuminen poistamalla esimerkissä tehottomasti toimiva henkilö. Mutta kuinka kauan ratkaisu toimii?

Ei kauaa, uskaltaisin väittää. Prosessin osia ei silti ole vielä kuvattu, toimitusketjut ovat edelleen tehottomia, materiaalivirta ei edelleen toimi eikä työn mittaus tai seuranta ole edelleenkään kohdillaan.


Työn mielekkyyden lisääminen yksinkertaisilla asioilla, on juuri nimensä mukaista. Yksinkertaista.


Prosessin osat kartoitetaan, prosessin osat kuvataan sekä mitataan, työtä suorittavaa henkilöä kuunnellaan ja osallistetaan kehitykseen, työpisteiden tai alueiden epäkohdat huomioidaan ja muokataan tarpeiden mukaisiksi.

Pienet asiat, yksinkertaiset asiat, joita voidaan nopealla aikataululla kehittää yhdessä yrityksen ja henkilöstön kanssa auttavat usein tehostamaan isojakin asioita ja kokonaisuuksia. Tärkeintä on, että tiedetään mitä prosessissa tapatuu, mitä siihen kuuluu ja työtä suorittavaa henkilöä kuullaan.

Kun prosessit ovat kaikilta osa-alueilta kunnossa, tai matkalla kuntoon, silloin voidaan prosessin jatkokehitykseen miettiä automaatiota. Tai robottia. Tai linjastoa.

Loppujen lopuksi, ihmiset tekevät edelleen suuren osan varastojen ja tuotantojen töistä. Annetaan ihmisille samankaltaisesti arvostus kuin kaikkiin muihinkin osa-alueisiin ja kehitetään yhdessä prosessit kuntoon.

Puu tarvitsee maata, ilmaa, vettä ja pölytystä jotta se voi kasvattaa juuria sekä kehittää omaa kasvuaan. Myös ihminen tarvitsee oikeanlaiset elementit kasvuun ja kehitykseen. Myös työelämässä.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Logistiikka, se pakollinen paha?

Monelle yritykselle logistiikka on pakollinen paha, joka mahdollistaa ydinliiketoiminnan tekemisen. Logistiikka on kuitenkin erittäin tärkeä osa kokonaisprosessia, jotta myynti pystyy tekemään oman työnsä ensiluokkaisesti tai tuotannolla olisi merkitystä.

Logistiikan prosesseja ja menetelmiä voidaan kehittää yksinkertaisin keinoin. Aina ei vaadita uutta järjestelmää tai automaatiota. Etenkin, jos logistiikassa läpivirtaavat määrät ovat suuret, saadaan pienilläkin kehityskohteilla aikaan suuri vaikutus. Logistiikka liittyy myös hyvin läheisesti tuotantoon. Raaka-aineiden materiaalivirrat ovat keskeisessä roolissa onnistuneen ja tehokkaan tuotannon toteutumiseksi. Niin ikään valmiiden tuotteiden siirtyminen tuotannosta varastoon tai lähettämöön.


Meidän tekemissä kehitysprojekteissa toistuu muutamia yhtäläisyyksiä. Yksi näistä on moniasiakaskeräily. Monessa varastossa kerätään asiakaskohtaisesti, kun mielekkyyttä ja tehoa prosessiin saataisiin toteuttamalla moniasiakaskeräily. Näin toimimalla säästetään ajassa ja matkassa.


Toinen asia, joka toistuu, on työpisteiden ergonomia ja pakkaustarvikkeiden sijoittelu. Pienellä kehittämisellä pystytään luomaan mielekkäämpi työympäristö ja parantamaan läpimenoa.

Kaiken kehittämisen pohja on kuitenkin tieto nykytilasta, prosesseista ja prosessien työajoista. Kun nämä ovat tiedossa kaivetaan esiin mahdolliset pullonkaulat, kehitetään niitä ja saadaan hyödyt konkretisoitua

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

ZaaS – Ziirto as a Service

Ziirto as a Service.

Liian usein me Ziirtolaiset kuulemme asiakkaalta, etteivät asiakkaan omat resurssit ole riittävät prosessien ja menetelmien kehittämiseen tai uuden suunnitteluun. Tämä on innoittanut meitä kehittämään matalan kynnyksen palvelun, jolla tarjoamme oman ammattitaitomme asiakkaan käyttöön kiinteällä kuukausihinnalla. Kuukaudesta vaikkapa aina vuoteen asti.


Ziirto as a Service on niin kutsuttu interim palvelu, jossa sinä asiakkaana voit vuokrata ulkopuolisen kehitysresurssin projektin omaisesti auttamaan esimerkiksi uuden logistiikan tai tuotannon suunnittelussa, laskennassa, prosessien tai menetelmien kehittämisessä tai johtamaan koko muuttoprosessia A:sta Ö:hön.


Ziirron kehitysinsinööri integroituu osaksi asiakkaan organisaatiota ja koneistoa ja mahdollistaa näin haastavien tilanteiden yli menon ja asiakas pystyy keskittymään omaan liiketoimintaansa ja sen päivittäiseen pyörittämiseen ja kehittämiseen.

Asiakkaan prosessien ja asiakkaan työntekijöiden tuntemus on onnistuneen ZaaS projektin perusta – kaiken a ja o. Ziirron inssi integroituu osaksi asiakkaan koneistoa ja osallistuu päivittäiseen tekemiseen. Kun projektin tavoitteet on saavutettu, palvelu päättyy sopimuksen mukaisesti eikä asiakkaan tarvitse miettiä turhia sitoutumisia kuten työsuhteessa.

Kehitysinsinööri keskittyy vain ja ainoastaan sovittujen tavoitteiden ja tuloksien aikaansaamiseen. ZaaS inssi ei suorita projektia oman työnsä ohessa, vaan hänen työpanoksensa on asiakkaan käytössä koko projektin ajan 100 %. Oikeastaan projektin vastuuhenkilö tuo yrityksen käyttöön koko Ziirron kehitysosaamisen. ZaaS inssillä on käytettävissä kaikkien Ziirto kollegoiden ammattitaito ja osaaminen.


Ziirron ensimmäinen ZaaS yhteistyö on käynnissä asiakkaallamme. Toimimme heidän tukenansa muutossa uusiin toimitiloihin. Yhteistyömme alkoi logistiikan nykytilan analysoinnilla ja uuden toimitilan logistiikkakeskuksen layoutin ja sen prosessien suunnittelulla.  Vastaamme käynnissä olevassa ZaaS projektissa muun muassa koneiden, kaluston ja automaation määrittelystä, kilpailutusprosessista, investointien takaisinmaksulaskelmista ja riskianalyysista. Me vapautamme asiakkaan resurssit siis oman liiketoiminnan kehitykseen ja pyörittämiseen.


Toteutamme projektin itsenäisesti, pitäen kuitenkin asiakkaan kartalla jatkuvasti missä mennään. Koordinoimme viikkopalaverit, päivittäisiä yhteistyöpalavereja, teimme yhteisen työtilan ja projektisuunnitelman, jotta projektin läpinäkyvyys on taattu.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Mitä logistiikka on ja missä sitä tehdään?

Monesti potentiaalisen asiakkaan kanssa keskustellessa törmää seuraavaan ajatusmaailmaan.


Asiakas toteaa, ettei juuri meidän yrityksemme ei tarvitse asiantuntija-apua logistiikka-asioissa, koska meidän yrityksemme ei ole logistiikkayritys.


Useasti ajatellaan, ettei juuri meillä tehdä logistiikkaa, koska meillä ei ole trukkeja tai omaa kuljetusautoa. Tai koska meillä ei ole erillistä varastonhallintajärjestelmää. Tai logistiikkapäällikköä. Käytännössä kuitenkin lähes kaikilla yrityksillä on tavaraa varastossa ja joku sitä siellä siirtelee. Ja tavaran liikuttelun taustalla on jonkinlainen suunnitelma, usein liikevaihdon edistämiseen liittyvä.


Emeritusprofessori Simo Hokkanen on joskus sanonut minulle, että logistiikka on materiaalivirtojen, tietovirtojen ja rahavirtojen optimointia. Materiaalivirrat pyritään pitämään sopivan ohuina, tietovirrat riittävän relevantteina ja rahavirrat oikean suuntaisina. Tämän määritelmän mukaan melkein kaikessa liiketoiminnassa logistiikka on tavalla tai toisella mukana. Tai ainakin kuuluisi olla.


Logistiikkaa on tavaroiden liikuttaminen (kuljetukset) tai tavaroiden pitäminen paikallaan (varastointi). Logistiikkaa on tiedon kerääminen (mittaaminen) tai tiedon säilyttäminen ja välittäminen (raportointi). Logistiikkaa on kustannusten ymmärtäminen ja kustannusten hallinnointi, on kyse sitten kuljetussopimuksen kilpailuttamisesta tai pahvilaatikoiden ostamisesta.

Tavaravirrat ovat periaatteessa yksinkertaisia. Rekkakuski tuo pahvilaatikon ja varastossa se laitetaan hyllyyn odottamaan käyttöä. Mutta tarvitaanko juuri tätä laatikkoa nyt? Olisiko näiden tavaroiden hankkimiseen käytetty raha ollut hyödyllisempää käyttää johonkin muuhun? Olisiko tämän laatikon varastoimiseen käytetty tila voitu hyödyntää jollain muulla tavalla?

Informaatiovirrat ovat periaatteessa yksinkertaisia. Järjestelmään kertyvät kuittaukset muodostuvat raporteiksi, joita katsellaan viikkopalavereissa. Mutta kertovatko juuri nämä raportit oikeita asioita toiminnan tehokkuudesta tai kannattavuudesta? Pitäisikö raporttiin lisätä enemmän tietoa jostain toisesta lähteestä, että saataisiin näkyvyyttä asiaan, jota ei aikaisemmin ole pystytty mittaamaan?

Rahavirrat ovat periaatteessa yksinkertaisia. Yritykselle muodostuu kustannuksia liiketoiminnan pyörittämisestä ja nämä kustannukset pyritään kattamaan asiakkailta saatavilla maksuilla. Mutta ovatko kaikki kustannukset välttämättömiä ja ovatko välttämättömät kustannukset oikean suuruisia?

Kysymyksiä on paljon. Yksittäisiä vastauksia tärkeämpää on, että joku pysähtyy esittämään oikeat kysymykset. Ja pitää myös muistaa, että yhdessä tilanteessa oikea vastaus voi toisessa tilanteessa olla väärä.

Yhteenvetona voin todeta, että logistiikka koskettaa tavalla tai toisella lähes jokaista yritystä. Oman kokemukseni mukaan yrityksen koolla ei ole vaikutusta siihen kannattaako asioita kehittää tai optimoida. Tärkeää on kuitenkin ymmärtää nykytila, johon kehittämistä peilataan. Pienillä konkreettisilla kehitysideoilla voi olla vuositasolla suuri merkitys prosessien tehokkuuteen tai työssä jaksamiseen. Vähemmän on enemmän. Myös logistiikassa.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.