Varasto voi olla aamulla rauhallinen ja iltapäivällä ruuhkassa, vaikka päivän työmäärä olisi aivan tavallinen. Päivän päätteeksi tilauksia jää keräämättä ja aamulla jonossa odottaa eilistä työtä. Pelkkä keskiarvo ei selitä, miksi näin käy.
Kun varaston henkilöstötarvetta, materiaalinkäsittelykalustoa, tilankäyttöä tai automaatiota suunnitellaan, puhutaan helposti keskimääräisestä työpäivästä. Montako riviä päivässä kerätään ja millaista kapasiteettia se vaatii? Keskiarvo on hyvä lähtökohta, mutta se ei yksinään riitä. Jos kapasiteetti riittää juuri keskimääräiseen työmäärään, kiireisille päiville tarvitaan jokin ratkaisu. Keskiarvo ei kerro, kuinka usein tällaisia päiviä tulee tai kuinka paljon enemmän silloin pitäisi saada aikaan.
Myös vuoden suurimman työmäärän mukaan mitoitus voi johtaa harhaan. Jos vastaavia päiviä on vain muutama vuodessa, suuri osa kapasiteetista jää muuna aikana käyttämättä. Siksi pitää tietää, millaista vaihtelua arkeen kuuluu ja miten harvinaiset huiput hoidetaan.
Ziirto · 6 min lukuaika
Tässä artikkelissa pääset lukemaan muun muassa seuraavista:
✅ Miksi varaston kapasiteettia ei kannata mitoittaa pelkän keskiarvon perusteella ✅ Miksi toteutuneet keräysmäärät eivät aina kerro todellisesta työmäärästä ✅ Miten tilausten ajoittuminen vaikuttaa keräilykapasiteetin tarpeeseen ✅ Miten varaston ruuhkahuippuihin voidaan varautua ilman tarpeetonta ylimitoitusta
Kerätyt rivit eivät kerro kaikkea
Projekteissamme saamamme aineisto kertoo usein hyvin, paljonko varastossa on saatu aikaan. Kiirepäivien rivimäärät voivat kuitenkin kertoa enemmän siitä, mihin kapasiteetti riitti, kuin siitä, mitä asiakkaalle luvattiin. Seuraavan päivän keräysriveissä voi olla työtä, jonka olisi pitänyt valmistua jo eilen.
Jos päivän lähetyksiin kuuluvista tilauksista kerättiin esimerkiksi 1 200 riviä ja 300 jäi seuraavaan päivään, keräystarve oli 1 500 riviä. Pelkistä keräystapahtumista tämä ei välttämättä näy. Siksi keräysaikaa pitää verrata siihen, milloin tilaus oli kerättävissä ja milloin sen piti olla valmis.
Tilaukset tulevat eri aikaan
Varaston arkea kuvataan helposti niin, että tilauksia tulee pitkin päivää ja kaikki pitää saada kerättyä työpäivän päätteeksi. Osa tilauksista odottaa järjestelmässä jo aamulla ja päivän mittaan niitä tulee lisää. Kaikkia järjestelmässä näkyviä tilauksia ei myöskään välttämättä päästä heti keräämään, jos tuotteita odotetaan vielä saapuviksi.
Jos aamun ja iltapäivän tilausten pitää ehtiä samaan kuljetukseen, iltapäivällä tulevien keräämiseen jää paljon vähemmän aikaa. Päivän keskiarvo peittää tämän eron. Ennen kuljetuksen lähtöä pitää ehtiä myös pakata tilaukset ja valmistella lähetykset. Mitoitusta varten pitää tuntea, millä rytmillä tilaukset tulevat kerättäviksi ja mihin mennessä keräysten on oltava valmiina.
Kerättävää ei siis välttämättä riitä tasaisesti koko työpäiväksi. Hiljaisia tunteja voidaan hyödyntää muissa tehtävissä, mutta silloin ei voida kerätä tilauksia, joita ei vielä ole. Myös automaatio voi odottaa aamupäivällä työtä ja käydä iltapäivällä täydellä teholla. Aamupäivällä käyttämättä jäänyttä kapasiteettia ei voi säästää iltapäiväksi.
💡 Varaston kapasiteetin mitoituksessa kannattaa huomioida:
✅ Kuinka paljon keräilytyötä todellisuudessa tarvitaan ✅ Milloin tilaukset ovat kerättävissä ✅ Mihin mennessä keräysten on valmistuttava ✅ Miten työmäärä vaihtelee päivän aikana ✅ Millä keinoilla ruuhkahuiput voidaan hoitaa
Ruuhkaan tarvitaan suunnitelma
Työkuorman vaihtelu koskee sekä manuaalista että automatisoitua varastoa. Työntekijä ei ala kerätä kaksinkertaista vauhtia vain siksi, että tilauksia tulee enemmän. Manuaalivarastossa kiireeseen voidaan vastata tuomalla osaavia työntekijöitä avuksi tai ajoittamalla työvuorot paremmin. Automaatiossakin henkilöstöä ja käyttöaikaa voidaan järjestellä, mutta jos pullonkaulana on laitteen suorituskyky, lisätyöntekijät eivät yksin ratkaise ruuhkaa.
Kun työmäärä ja sen ajoittuminen tunnetaan, voidaan arvioida, missä työn parempi ajoitus auttaa ja missä tarvitaan lisää kapasiteettia. Tavallisiin kiirepäiviin ja vuoden harvinaisiin huippuihin voidaan tarvita erilaiset ratkaisut. Olennaista on, että toimintatapa on tiedossa jo ennen kuin tilausjono alkaa kasvaa.
Ziirrolla tällainen tarkastelu on osa tavallista kehitystyötämme. Tarkastelemme keräysmäärien rinnalla tilausten ajoitusta ja palvelulupausta, jotta henkilöstön ja automaation tarvetta voidaan arvioida samalta pohjalta. Tavoitteena on saada työt valmiiksi asiakkaalle luvatussa ajassa ilman tarpeetonta ylimitoitusta.
Turvallisuus syntyy siitä, miten ihmiset oikeasti toimivat
Älä aloita järjestelmistä tai hienoista malleista, vaan mene varastoon, katso mitä siellä oikeasti tapahtuu ja reagoi siihen. Järjestelmät ja välineet auttavat, mutta turvallisuus syntyy siitä, miten ihmiset oikeasti toimivat.
Kun vastaasi tulee vieras ihminen huomiovaatteissa, kysytkö ystävällisesti, ketä hän etsii – vai oletatko, että kyllä hänellä varmaan joku syy täällä olemiseen on?
”Aamupäivällä käyttämättä jäänyttä kapasiteettia ei voi säästää iltapäiväksi.”
OTA YHTEYTTÄ
Toimiiko varastosi kapasiteetti myös kiireisimpinä päivinä?
Turvallisuudesta puhuttaessa, safety-osiossa mietin, pääsevätkö ihmiset ehjänä kotiin. Securityssä mietin, pääsevätkö varastoon vain ne ihmiset, joiden sinne kuuluukin päästä?
Ziirto · 6 min lukuaika
Tässä artikkelissa pääset lukemaan muunmuassa seuraavista:
✅ Mitä safety- ja security-turvallisuus tarkoittavat varastoympäristössä ✅ Kenelle varaston kulkuoikeudet kuuluvat ja miten niitä kannattaa rajata ✅ Miksi kulunvalvonta ja turvallisuusjärjestelmät eivät yksin riitä ✅ Miten varaston turvallisuutta voidaan arvioida luvattoman vierailijan näkökulmasta
Ketäs meitä täällä onkaan?
Vuosien saatossa olen usein yllättynyt, kuinka moneen varasto- tai tuotantotilaan pääsee vain kävelemään ovesta sisään, eikä kukaan kysele millä asialla olen. Joskus olen joutunut soittamaan vastaanoton ovikelloa, mutta ilman sen suurempia kyselyitä on sieltäkin usein päässyt sisälle. Ja samalla oven avauksella matkani olisi voinut jatkua toimisto- tai taukotiloihin, pukuhuoneisiin tai serverikaapille USB-tikku taskussa ja Stuxnet mielessä.
Onneksi Suomi on lintukoto, jossa ei koskaan tapahdu mitään ikävää ja minäkin olen ollut ihan luotettava henkilö. Ja kuka tänne nyt tulisi?
Mummollani oli tapana kotoa lähtiessään laittaa harja oven eteen merkiksi siitä, ettei ketään ollut kotona. Mutta samalla ovi jätettiin lukitsematta. Visuaalinen viesti tutuille, jossa luottamus ympäristöön oli niin vahva, ettei asetelmaa nähty turvallisuusriskinä. Ehkä jotain tästä lintukotoajattelusta on jäänyt myös työpaikoillemme? Toimimmeko edelleen sen oletuksen varassa, että kaikki ympärillä ovat hyvällä asialla?
Kenen kuuluu päästä ja minne?
Varastoon on päivän aikana asiaa monella muullakin kuin yrityksen omalla henkilökunnalla. Kaikilla heillä voi olla täysin perusteltu syy päästä sisään, mutta tarvitseeko kaikkien päästä kaikkialle? Kulkuoikeuksia mietittäessä kannattaakin kysyä paitsi kuka saa tulla sisään, myös minne hänen työtehtävänsä oikeasti edellyttävät pääsyä.
1. Yrityksen oma väki Jos henkilön työtehtävät eivät millään tavalla liity varastoon / tuotantoon, miksi hänen pitäisi päästä sinne?
2. Vierailijat Kuka ottaa vieraan vastaan? Saako hän liikkua yksin?
3. Kuljettajat Riittääkö pääsy lastaussillalle vai tarvitseeko esimerkiksi dokumentteja hakea toimistosta? Entä jos kuljettaja haluaa käyttää wc-tiloja – mihin hänet silloin ohjataan?
Entä jos kuljettaja tulee yrityksen ollessa kiinni? Pääseekö hän kuitenkin porttien sisäpuolelle yöksi?
4. Huoltomiehet ja siivoajat Heidän on päästävä kaikkialle. Vai onko sittenkään? Voidaanko kulku rajata niin, että hän pääsee vain tarpeellisille alueille? Entä sitten, kun huoltomies pönkkää ulko-oven auki, jotta voi käydä autoltaan hakemassa tarpeellisia työkaluja ja varaosia?
5. Toimitusjohtaja No tietenkin kaikkialle, hänhän on toimitusjohtaja. Vai tarvitseeko?
Kulunvalvonta, kamerat ja hälytysjärjestelmät ovat vain työkaluja. Jos ulko-ovet avataan heti aamulla, jotta viileää ilmaa saadaan virtaamaan sisään, ei kulunvalvonnalla ole merkitystä ei-toivottujen vieraiden suhteen. Tai vaikka ovet olisivatkin kiinni, mutta käytössä on sama PIN-koodi kuin 20 vuotta sitten, että varmasti entisetkin työntekijät pääsevät sisälle.
Hyvin toteutettu kulunhallinta voi auttaa myös tietämään, keitä rakennuksessa pitäisi olla. Mutta järjestelmän tieto on vain niin hyvä kuin sen käyttötapa.
💡 Kulkuoikeuksia mietittäessä kannattaa kysyä:
✅ Kenellä on perusteltu syy päästä varastoon tai tuotantotiloihin? ✅ Mille alueille henkilön työtehtävät oikeasti edellyttävät pääsyä? ✅ Kuka ottaa vierailijat vastaan ja saavatko he liikkua yksin? ✅ Miten kuljettajien, huoltohenkilöstön ja siivoojien kulku järjestetään?
Murtaudutaan sisään
Olen aiemmissa blogeissani kehottanut lähtemään kävelylle. Teen sen tälläkin kertaa, mutta nyt vaihdetaan näkökulmaa: ”Jos haluaisin päästä tänne luvatta, mistä tulisin? Jos haluaisin viedä jotain huomaamatta, miten tekisin sen?”
Mistä pääsisin sisään?
Onko kiinteistölle porttia? Onko aukossa pelkkä puomi vai kunnon ovi? Onko ovi auki? Onko kiinteistön takana toista kulkuväylää?
Ovatko ovet auki? Onko lastauslaiturilla ovia valmiiksi auki lähestyvän noudon tai ilmanvaihdon takia?
Kysyisikö kukaan, kuka olen?
Entä jos laitan huomioliivin päälleni ja rahtiyhtiön lippalakin päähän?
Mitä voisin ottaa mukaani?
Saisinko poimittua hyllystä tuotteita? Voinko viedä jotain toimistosta tai taukotiloista?
Miten pääsisin ulos?
Voinko ajaa kuorma-auton siltaan, lastata sen trukilla ja ajaa kohti auringonlaskua?
Huomattaisiinko edes jälkikäteen, että olen käynyt siellä?
Turvallisuus syntyy siitä, miten ihmiset oikeasti toimivat
Älä aloita järjestelmistä tai hienoista malleista, vaan mene varastoon, katso mitä siellä oikeasti tapahtuu ja reagoi siihen. Järjestelmät ja välineet auttavat, mutta turvallisuus syntyy siitä, miten ihmiset oikeasti toimivat.
Kun vastaasi tulee vieras ihminen huomiovaatteissa, kysytkö ystävällisesti, ketä hän etsii – vai oletatko, että kyllä hänellä varmaan joku syy täällä olemiseen on?
”Järjestelmät ja välineet auttavat, mutta turvallisuus syntyy siitä, miten ihmiset oikeasti toimivat.”
OTA YHTEYTTÄ
Tiedätkö, kuka varastossasi liikkuu ja minne hän pääsee?
Turvallisuus on niitä asioita, joista ei koskaan puhuta liikaa. Englanniksi turvallisuutta tarkoittavia sanoja on jopa kaksi: Safety ja security. Tässä keskitytään jälleen tuohon ensimmäiseen.
Olemme nyt toivottavasti tehneet turvallisuuskävelyitä jo hyvän tovin, ja asiat ovat lähteneet oikeaan suuntaan. Ellei, lue aikaisempi blogini: Varaston turvallisuus.
Ziirto · 6 min lukuaika
Tässä artikkelissa pääset lukemaan muunmuassa seuraavista:
✅ Miksi turvallisuushavainto ei yksin tee varastosta turvallisempaa ✅ Miten varaston turvallisuushavainnot kannattaa luokitella ja käsitellä ✅ Miksi läheltä piti -tilanteisiin on tärkeää reagoida ennen tapaturmaa ✅ Miten 5x miksi -menetelmä auttaa löytämään turvallisuuspoikkeamien juurisyyt
Hyllyvaurio
Tämän päivän turvallisuuskävelyllä havaitaan yhdessä kuormalavahyllyssä vaurio – vaakapalkki on nitkahtanut ja kaikki tuolla tasolla olevat 4 lavaa ovat putoamassa. Meidän on aloitettava toimenpiteet vaaratilanteen poistamiseksi.
Lähdemmekö ensimmäisenä tilaamaan lippusiimaa ja varoituskartioita, jotta voimme eristää alueen? Sattuu vielä olemaan torstai-iltapäivä, joten tavarantoimittaja ei pysty toimittamaan tavaroita kuin vasta maanantaina. Ja tietenkin varastossa oli tarkoitus inventoida viikonloppuna.
Optimitilanteessa meillä olisi nuo välineet valmiina, mutta ennen kaikkea havaintoa ei olisi tehty vasta turvallisuuskävelyllä, vaan vaurio olisi huomattu normaalin toiminnan aikana ja siitä olisi tultu ilmoittamaan. Työnjohto olisi blokannut WMS-järjestelmästä kyseisen hyllyn pois käytöstä, jolloin WMS olisi ohjannut keräilemään tuotteet korvaavilta varastopaikoilta, eikä kukaan olisi mennyt vaara-alueelle. Hyllyn tyhjentäminen ja korjaaminen olisi voitu aloittaa välittömästi ensimmäisten vaurioiden tultua ilmi ja tarvittavat välineet olisivat olleet valmiina.
Huonoimmat vaihtoehdot ovat ne, ettei poikkeamaa viitsitä raportoida tai että siitä raportoidaan viikosta toiseen, mutta asialle ei tehdä mitään. Turvallisuushavainto ei itsessään tee varastosta turvallisempaa! Missä vaiheessa havaintojen kerääminen muuttuu pelkäksi rastiksi ruutuun?
Kaikki havainnot eivät ole samanarvoisia
Toisiin asioihin on helppoa puuttua heti – kulkuväylällä olevan tyhjän lavan voi ottaa mukaansa. Kadonneen sammutinkyltin voi hakea varastosta tai tilata toimittajalta (tee se heti kun pääset koneelle, huomenna olet jo unohtanut asian). Valaistus meillä oli rikki jo edellisessä blogissa, ehkä nyt olisi syytä tilata ulkopuolinen urakoitsija hoitamaan asia kerralla kuntoon.
💡 Turvallisuushavainnot voi luokitella kolmeen kategoriaan:
✅ Korjataan heti ✅ Suunnitellaan korjaus ✅ Keskeytetään muut työt, kunnes asia on korjattu
Ilmaisia varoituksia
Myös läheltä piti -ilmoitukset kannattaa ajatella ilmaisina varoituksina / turvallisuushavaintoina. Asia kannattaa käsitellä ja ratkaista tai ainakin pienentää riskiä ennen kuin samasta tilanteesta tuleekin tapaturma. Varastossa tapahtuu jatkuvasti pieniä tilanteita, joissa mitään ei lopulta satu. Kun turvallisuuskulttuuri on kunnossa, näistä saadaan havaintoja ja niihin voidaan puuttua. Valitettavan usein kuitenkin kuulee tapaturman jälkeen, että se on ennenkin meinannut käydä näin, mutta nyt osui.
5x miksi
Kun työntekijä kompastuu lavan kulmaan, ratkaisu ei ole ”kehotetaan katsomaan ensi kerralla eteensä” ja kuitataan havainto sillä. Sen sijaan meidän on kysyttävä, miksi näin kävi? Koska lava oli kulkuväylällä – miksi lava oli kulkuväylällä? Koska sille ei ollut vapaata paikkaa vastaanottoalueella – miksi sille ei ollut vapaata paikkaa? Koska vastaanotto oli täynnä eilen saapunutta tavaraa – miksi? Koska ei ollut ehditty hyllyttää – miksi? Koska tavaraa tuli tänäänkin enemmän kuin pystyttiin käsittelemään.
Ensimmäinen ratkaisu voisi olla siirtää lava pois käytävältä. Se poistaa vaaran sillä hetkellä, mutta sama ongelma voi olla huomenna uudestaan. Kun mennään juurisyyn selvittämisessä syvemmälle, voidaan huomata, että todellinen ongelma liittyykin vastaanottoalueen mitoitukseen, resursointiin tai prosessiin. Oleellista on jatkaa kysymyksiä niin pitkälle, että löydetään asia, johon voidaan oikeasti vaikuttaa.
Jos työntekijä ilmoittaa samasta vaaranpaikasta kolme kertaa eikä mitään tapahdu, neljännellä kerralla hän tuskin enää ilmoittaa. Mutta kun havainto johtaa näkyvään muutokseen, havaintoja alkaa tulla enemmän. Tiedätkö, mikä varastosi vanhin avoin turvallisuushavainto on?
”Jos työntekijä ilmoittaa samasta vaaranpaikasta kolme kertaa eikä mitään tapahdu, neljännellä kerralla hän tuskin enää ilmoittaa.”
OTA YHTEYTTÄ
Turvallisempi varasto syntyy havainnoista ja teoista.
Kun yrityksessä ryhdytään suunnittelemaan uusia toimitiloja tai merkittävää toimintamallin muutosta, helposti nousee esiin houkutteleva ajatus: nyt voidaan aloittaa puhtaalta pöydältä. Vanha jätetään taakse ja suunnitellaan kokonaan uudenlainen ratkaisu.
Ajatus kuulostaa rohkealta ja uudistushenkiseltä. Käytännössä täysin puhdas pöytä voi kuitenkin olla huono lähtökohta. Tulevaisuutta on vaikea suunnitella hyvin, jos ei ensin tiedetä ja ymmärretä, miten tällä hetkellä todellisuudessa toimitaan.
Ziirto · 6 min lukuaika
Tässä artikkelissa pääset lukemaan muunmuassa seuraavista:
✅ Miksi uutta ei kannata suunnitella täysin puhtaalta pöydältä ✅ Mitä nykytilan analyysi paljastaa todellisesta toiminnasta ✅ Miten nykytilan ymmärtäminen auttaa tekemään parempia ratkaisuja ✅ Miksi toiminnan kehittäminen kannattaa aloittaa jo ennen muuttoa
Nykytila kertoo enemmän kuin prosessikuvaus
Yrityksen toiminnan tarkoituksena on tuottaa asiakkaille arvoa. Ellei koko liiketoimintamallia olla muuttamassa perusteellisesti, nykyisestä toiminnasta saadut kokemukset muodostavat arvokkaan lähtökohdan kehittämiselle. Tavoitteena voi olla esimerkiksi parempi laatu, suurempi kapasiteetti, pienemmät kustannukset tai sujuvampi toiminta. Eli enemmän arvoa asiakkaille ja ohessa myös omistajille. Tulevaisuuden suunnittelussa tarvitaan siis sekä visiota että käytännön ymmärrystä.
Nykytilan tutkiminen paljastaa, miten organisaatio oikeasti toimii, eikä miten sen prosessikuvausten ja työohjeiden perusteella pitäisi toimia. Työstä löytyy aina käytäntöjä, termejä ja työvaiheita, joita viralliseen dokumentaatioon ei ole kirjattu. Myös tämä hiljainen tieto on saatava mukaan suunnitteluun. Muuten vaarana on, että uusiin tiloihin ja järjestelmiin siirretään huomaamatta vanhoja ongelmia. Toisin sanoen nykytilasta on myös tärkeää tunnistaa, mistä halutaan tarkoituksella luopua.
Suunnittelijat hyödyntävät joka tapauksessa omia käsityksiään nykyisestä toiminnasta, joko tiedostamattaan tai tiedostaen. Uuden suunnittelun pohjaksi on parempi muodostaa nykytilasta yhteinen, selvitettyihin tosiasioihin perustuva käsitys.
Mitä nykytilan ymmärtämisestä saadaan?
Nykyisen toiminnan analysointi saatetaan joskus tulkita haluksi pitää kiinni olemassa olevista toimintatavoista. Tarkoitus on päinvastainen. Kun tiedetään, mikä toimii, mikä ei ja miksi, muutoksia voidaan tehdä nopeammin ja hallitummin.
Nykytilan järjestelmällisellä tutkimisella voidaan esimerkiksi tunnistaa toimintatavat, joita ei kannata viedä sellaisenaan tulevaisuuteen. Samalla löydetään nykyiset vahvuudet, joiden säilyttäminen voi olla aivan yhtä tärkeää kuin ongelmien poistaminen.
Analyysi tuo näkyviin myös toiminnan todelliset reunaehdot: materiaalivirrat, toimitusrytmit, asiakasvaatimukset, resurssitarpeet sekä tilalliset, toiminnalliset ja lainsäädännölliset rajoitteet. Ilman niitä suunnitelma saattaa näyttää paperilla hyvältä mutta osoittautua käytännössä epärealistiseksi.
Nykytilasta saadaan lisäksi vertailutaso tulevan ratkaisun onnistumisen arviointiin. Jos esimerkiksi käsittelyaikoja, kapasiteettia, laatutasoa tai muita keskeisiä tunnuslukuja ei tunneta ennen muutosta, on myöhemmin vaikea osoittaa, mitä uudistuksella todella saavutettiin.
Myös muutoksen toteuttaminen helpottuu. Kun henkilöstö osallistuu nykytoiminnan tarkasteluun ja tulevan suunnitteluun, käytännön osaaminen saadaan paremmin käyttöön ja tulee otettua huomioon arkisia asioita, jotka kuitenkin mahdollistavat työn sujuvuuden. Samalla muodostuu yhteinen käsitys siitä, miksi asioita muutetaan.
Kehittäminen kannattaa aloittaa ennen muuttoa
Uusien toimitilojen suunnittelu, rakentaminen ja käyttöönotto kestävät helposti kuukausia ja suurissa hankkeissa vuosia. Olisi hukattua aikaa odottaa uuden ympäristön valmistumista ennen toiminnan kehittämisen aloittamista. Nykyinen toimintaympäristö tarjoaa hyvän testialustan. Siinä voidaan kokeilla uusia ideoita, poistaa turhia työvaiheita, sujuvoittaa siirtymiä ja tunnistaa käytännön esteitä.
Kokeilut tuottavat tietoa siitä, mikä toimii käytännössä ja mitä pitää vielä muuttaa. Epävarmuutta voidaan vähentää ennen suuria investointeja ja vaikeasti muutettavia ratkaisuja. Merkittäviä hyötyjä voidaan saavuttaa jo muutoksilla, jotka eivät riipu uusista seinistä, laitteista tai lisäneliöistä.
💡 Samalla opitaan ymmärtämään organisaation toimintalogiikkaa:
✅ mitä tapahtuu, kun yhtä työvaihetta muutetaan ✅ mihin muutos vaikuttaa seuraavaksi ja millaisia seurauksia sillä on kokonaisuuteen
Tällaista tietoa ei saada pelkästään tulevaisuutta visioimalla.
Työtiloja, työvälineitä ja työmenetelmiä ei kannata suunnitella toisistaan irrallisina. Niiden tulee muodostaa kokonaisuus, jossa eri ratkaisut tukevat toisiaan ja jossa on riittävästi joustavuutta myös tulevia, vielä tuntemattomia tarpeita varten. On varmaa, että työn alla olevien muutosten jälkeen tulee varmasti uusia muutostarpeita, joihin tilojen ja ratkaisujen täytyy seuraavaksi soveltua.
Puhtaalta pöydältä suunnittelemisen sijaan pöydälle kannattaa siis tuoda myös parhaat opit nykyisestä toiminnasta. Hyvä tulevaisuuden ratkaisu ei synny tyhjiössä. Se rakennetaan ymmärtämällä ensin, missä ollaan nyt. Sen jälkeen tehdään tietoisia päätöksiä, mitä säilytetään, mitä muutetaan ja mitä tehdään kokonaan uudella tavalla.
”Kehittämistä ei kannata lykätä uusiin tiloihin asti. Nykyinen toimintaympäristö on paras paikka testata, mikä toimii ja mitä kannattaa muuttaa.”
OTA YHTEYTTÄ
Hyvä tulevaisuuden ratkaisu alkaa nykytilan ymmärtämisestä.
Kehittäjäkumppanin referenssejä ei kannata rajata omaan toimialaan
Kun yritys etsii kumppania sisälogistiikan kehittämiseen, yksi ensimmäisistä kysymyksistä on usein: Mitä referenssejä teillä on meidän toimialaltamme?
Kysymys on ymmärrettävä. Samalta toimialalta oleva referenssi tuntuu turvalliselta, koska toimintaympäristö, tuotteet ja prosessit vaikuttavat tutuilta. Sisälogistiikan kehittäjän osaamista arvioitaessa toimialarajaus voi kuitenkin johtaa harhaan. Usein hyödyllisempi kysymys on: Millaisia sisälogistiikan ongelmia olette ratkaisseet ja millaisissa toimintaympäristöissä?
Ziirto · 6 min lukuaika
Tässä artikkelissa pääset lukemaan muunmuassa seuraavista:
✅ Miksi toimialakohtainen referenssi ei aina kerro kehittäjän osaamisesta ✅ Mitkä sisälogistiikan haasteet toistuvat toimialasta riippumatta ✅ Miten eri toimialoilta kertynyt kokemus tuo uusia ratkaisuja ✅ Miksi menetelmäosaaminen ratkaisee enemmän kuin toimialan nimi
Toimialat vaihtuvat, sisälogistiikan peruskysymykset eivät
Sisälogistiikan toimintaympäristöt voivat näyttää hyvin erilaisilta. Lääkinnällisiä implantteja valmistavan yrityksen, konepajan, elintarviketehtaan tai telakan tuotteilla ja tuotantoprosesseilla ei ensi silmäyksellä ole paljonkaan yhteistä.
Sisälogistiikan näkökulmasta yhtäläisyyksiä löytyy kuitenkin nopeasti.
Kaikissa näissä ympäristöissä materiaalia vastaanotetaan, varastoidaan, kerätään, siirretään ja toimitetaan oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Tiloja ja varastointikapasiteettia on käytettävä tehokkaasti. Materiaalivirtojen pitää olla mahdollisimman selkeitä, turhaa käsittelyä ja liikkumista on vältettävä ja työn pitää olla turvallista ja sujuvaa. Oikean ja ajantasaisen tiedon saatavuus on aina tärkeää.
Myös kehittämisessä vastaan tulevat kysymykset ovat usein samoja: Mitä tarpeita on materiaalien ohjaukselle? Missä ja minkä verran materiaalia kannattaa säilyttää? Kuinka paljon tilaa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa? Millainen layout tukee toimintaa? Missä vaiheessa automaatio kannattaa? Miten keräilyä voidaan tehostaa? Mitä kannattaa mitata ja miten toimintaa johdetaan?
Ziirron toteuttamissa kehitystöissä on esimerkiksi tarkasteltu pienten elektroniikkatuotteiden valmistukseen liittyviä materiaalivirtoja sekä toisaalta suurten logistiikkakeskusten muutoksia, varastointiteknologioita ja automaatiovaihtoehtoja. Toimintaympäristöt ja tuotteet ovat erilaisia ja tiettyjä toimialakohtaisia tarpeita on, mutta kehittämisen ydinkysymykset ovat silti pitkälti samoja.
Toisen toimialan ratkaisu voi olla arvokkaampi referenssi
Jos kehittäjä on työskennellyt vain yhdellä toimialalla, hän tuntee todennäköisesti hyvin kyseisen alan vakiintuneet toimintatavat. Se on arvokasta osaamista, mutta samalla vakiintuneista toimintatavoista voi tulla oletuksia, joita ei enää huomata kyseenalaistaa.
Eri toimialoilta kertynyt kokemus tuo kehittämiseen enemmän vaihtoehtoja. Ratkaisu, joka on yhdessä ympäristössä arkipäiväinen, voi olla toisella toimialalla kokonaan uusi ajatus. Kaikkea ei tietenkään voi siirtää sellaisenaan ympäristöstä toiseen. Hyvän kehittäjän tehtävä onkin tunnistaa, mikä ratkaisuissa on toimialakohtaista ja mikä yleispätevää.
Tässä on yksi toimialarajat ylittävän kokemuksen suurimmista hyödyistä. Kehittäjä pystyy vertaamaan asiakkaan nykyistä toimintaa paitsi saman toimialan yrityksiin myös kokonaan erilaisiin toimintaympäristöihin. Näin vertailukohtien määrä kasvaa ja samalla kasvaa myös käytettävissä olevien, ja toisaalla jo hyväksi todettujen, ratkaisujen valikoima.
Menetelmäosaaminen ratkaisee enemmän kuin toimialan nimi
Hyvä esimerkki on automaatio. Olennaista ei ole se, onko kehittäjä aikaisemmin automatisoinut juuri samanlaisen yrityksen varastoa. Olennaisempaa on, osaako hän selvittää materiaalivirrat ja volyymit, määritellä kapasiteettitarpeen, tunnistaa toiminnan erityisvaatimukset sekä vertailla manuaalisia ja automatisoituja vaihtoehtoja.
Ziirron selvityksissä vaihtoehtoina on esimerkiksi vertailtu manuaalihyllystöä, pientavarahyllystöä, lava-automaatiota ja tasoautomaatteja sekä niiden vaatimaa tilaa ja investointeja. Vasta analyysin jälkeen voidaan arvioida, mikä vaihtoehto sopii kyseiseen toimintaympäristöön.
Kehittämisen lähtökohdaksi tarvitaan tietoa nykyisestä toiminnasta ja tulevaisuuden tarpeista, ei oletusta siitä, miten tietyn toimialan yrityksen yleensä pitäisi toimia.
Referensseissä kannattaa etsiä vaihtelua
Tuotannon koneiden ja järjestelmien hankinnassa toimialakohtainen referenssi on oleellisempi kuin toiminnan kehittämissä. Sisälogistiikan kehittäjän tärkein referenssi ei ole asiakkaan toimiala vaan kyky ratkaista ongelmia järjestelmällisesti.
Hyvä kehittäjä ei tuo asiakkaalle valmista ratkaisua edellisestä projektista. Hän tuo mukanaan menetelmät, kokemuksen erilaisista ratkaisuista ja kyvyn selvittää, mikä toimii juuri kyseisessä ympäristössä. Mitä useammissa toimintaympäristöissä näitä menetelmiä on sovellettu, sitä laajempi työkalupakki kehittäjällä yleensä on käytettävissään.
Siksi referenssejä arvioitaessa kannattaa katsoa toimialalistaa pidemmälle. Kysy millaisia ongelmia kehittäjä on ratkaissut, kokemuksesta erilaisista toimintaympäristöistä ja millä menetelmillä hän on päätynyt ratkaisuihin.
Erilaisilta toimialoilta hankittu kokemus ei ole sisälogistiikan kehittäjälle puute. Se voi olla juuri se syy, miksi hän huomaa mahdollisuuden, jota oman toimialan sisältä katsottuna ei olisi tullut ajatelleeksi.
”Monipuolinen kokemus auttaa näkemään ratkaisuja, joita oman toimialan sisältä katsottuna ei välttämättä huomaisi.”
Etsitkö kumppania sisälogistiikan kehittämiseen? Katsotaan yhdessä, mitä teidän toimintaympäristössänne kannattaa ratkaista ja miten.
Tuotanto ei saisi odottaa materiaalia – miten täydennykset kannattaa järjestää?
Tuotannon työntekijän pitäisi valmistaa tuotetta, ei etsiä osia. Silti materiaalien etsimiseen ja odottamiseen kuluu päivittäin aikaa, joka ei tuo asiakkaalle lainkaan lisäarvoa.
Ziirto · 6 min lukuaika
Tässä artikkelissa pääset lukemaan muunmuassa seuraavista:
✅ Miksi materiaalin odottaminen on suoraa hukka-aikaa ✅ Kuka vastaa siitä, että materiaalia on saatavilla ✅ Miksi järjestelmän pitää tietää, missä materiaali on ✅ Miten oikea täydennysmenetelmä valitaan materiaalin mukaan
Tuotannon työntekijän tehtävänä pitäisi olla tuotteen valmistaminen, kokoonpano tai jalostaminen. Silti monessa yrityksessä merkittävä osa työpäivästä kuluu materiaalien etsimiseen, puuttuvien osien selvittämiseen ja varastossa käymiseen.
Työ voi näyttää kiireiseltä. Ihmiset liikkuvat, puhelimet soivat ja osia haetaan kiireellä eri puolilta tehdasta. Tuotannon näkökulmasta kyse on kuitenkin usein puhtaasta hukasta.
Jos asentaja joutuu keskeyttämään työnsä puuttuvan osan vuoksi, ongelma ei ole se, kuinka nopeasti hän löytää materiaalin. Olennaisempi kysymys on, miksi materiaalin puuttuminen huomattiin vasta silloin, kun sitä tarvittiin.
Hyvin toimivassa tuotannossa oikeat materiaalit ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja oikeina määrinä. Tämän pitäisi perustua määriteltyyn toimintamalliin ja luotettavaan järjestelmäohjaukseen – ei työntekijöiden muistiin, kokemukseen tai jatkuvaan kiireellä reagoimiseen.
Materiaalin odottaminen on suoraa hukka-aikaa
Materiaalipuutteen vaikutus ei rajoitu siihen aikaan, joka osan etsimiseen käytetään.
Kun tarvittavaa materiaalia ei löydy, työ keskeytyy. Työntekijä voi joutua kysymään asiasta kollegalta, työnjohdolta tai logistiikalta. Varastosta tarkistetaan saldoja, kierretään mahdollisia säilytyspaikkoja ja selvitetään, onko osa saapunut, kerätty väärään paikkaan tai käytetty toiselle tilaukselle.
Joskus osa löytyy. Joskus ei.
Etsimisen lisäksi aikaa kuluu odottamiseen, työn uudelleen aloittamiseen ja tuotannon aikataulun järjestämiseen. Pahimmillaan yhden osan puuttuminen pysäyttää kokonaisen työvaiheen tai estää tuotteen valmistumisen.
Kaikki tämä on suoraa hukka-aikaa, joka ei lisää tuotteen arvoa asiakkaalle.
Ongelma ei aina näy tuotantomäärissä yksittäisenä suurena häiriönä. Usein kyse on pienistä, päivittäin toistuvista katkoksista. Viisi minuuttia tässä, kymmenen minuuttia tuolla. Kun samanlaiset tilanteet toistuvat useilla työntekijöillä ja useissa vuoroissa, vuositasolla puhutaan helposti huomattavasta työmäärästä.
Kuka vastaa siitä, että materiaalia on saatavilla?
Tuotannon materiaalitäydennyksissä vastuiden pitää olla selkeät.
Yllättävän usein toimintamalli perustuu siihen, että tuotannon työntekijä huomaa materiaalin loppuvan ja lähtee hakemaan sitä itse. Jos materiaalia ei löydy, hän pyytää apua logistiikalta tai työnjohdolta.
Tällöin täydennys käynnistyy vasta, kun puute on jo vaikuttanut tuotantoon.
Parempi toimintamalli on sellainen, jossa materiaalitarve tunnistetaan ennen puutteen syntymistä. Logistiikka vastaa materiaalin toimittamisesta sovittuun paikkaan ja tuotanto voi keskittyä omaan ydintehtäväänsä.
💡 Tämä ei tarkoita, että sama täydennysmalli sopisi kaikkiin materiaaleihin. Ratkaisu voi perustua esimerkiksi:
järjestelmästä muodostuvaan täydennystehtävään
tuotantosuunnitelman tai työmääräimen mukaiseen keräilyyn
vaihekohtaiseen settikeräilyyn
Kanban- tai kaksilaatikkojärjestelmään
ennalta määriteltyihin täydennyskierroksiin
tuotannon tekemään sähköiseen tilauspyyntöön.
Olennaista on, että toimintatapa on määritelty. Materiaalin saatavuus ei saa riippua siitä, kuka sattuu olemaan työvuorossa tai kuka muistaa tarkistaa tilanteen.
Järjestelmän pitää tietää, missä materiaali on
Materiaalitäydennysten toimivuus edellyttää luotettavaa tietoa.
Jos järjestelmä näyttää materiaalille saldoa, mutta kukaan ei tiedä, missä se fyysisesti sijaitsee, järjestelmän tieto ei palvele tuotantoa eikä logistiikkaa. Sama ongelma syntyy, jos materiaali löytyy hyllystä, mutta varastopaikkaa tai saldoa ei ole kirjattu järjestelmään oikein.
Materiaalin pitäisi olla sekä fyysisesti että järjestelmällisesti hallinnassa.
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että:
jokaisella materiaalilla on määritelty varastopaikka
varastopaikat on merkitty selkeästi
vastaanotot, siirrot ja kulutukset kirjataan
tuotantoon toimitetun materiaalin sijainti tunnetaan
saldoihin ja paikkatietoihin voidaan luottaa
epäselville ja tunnistamattomille materiaaleille on oma käsittelytapansa.
Järjestelmäohjauksen puuttuessa materiaalien hallinta siirtyy helposti ihmisten muistin varaan. Kokeneet työntekijät tietävät, missä tavaroita yleensä säilytetään, mitä vaihtoehtoista osaa voidaan käyttää ja keneltä asiaa kannattaa kysyä.
Toiminta voi näyttää sujuvan niin kauan kuin oikeat ihmiset ovat paikalla. Todellisuudessa prosessi on haavoittuva.
Hyvä järjestelmä ei ole vain saldoluettelo. Sen pitäisi ohjata materiaalin vastaanottoa, varastointia, keräilyä, siirtoja ja täydennyksiä niin, että käyttäjän ei tarvitse arvailla seuraavaa tehtävää tai materiaalin sijaintia.
”Toiminta näyttää sujuvan niin kauan kuin oikeat ihmiset ovat paikalla. Todellisuudessa prosessi on haavoittuva.”
Kaikkea ei kannata toimittaa samalla tavalla
Tuotannon materiaalien tarpeet voivat erota merkittävästi toisistaan.
Pienet, edulliset ja nopeasti kuluvat vakio-osat voidaan täydentää esimerkiksi kaksilaatikko- tai Kanban-menetelmällä. Suuret, kalliit tai tuotekohtaiset komponentit kannattaa toimittaa tuotantosuunnitelman tai työmääräimen perusteella.
Joissakin työvaiheissa paras ratkaisu voi olla tuotekohtainen setti, joka sisältää kaikki kokoonpanossa tarvittavat osat. Toisissa tehtävissä materiaalit kannattaa säilyttää kiinteillä paikoilla työpisteen läheisyydessä ja täydentää säännöllisillä kierroksilla.
Sama ratkaisu ei myöskään sovi nopeasti kiertävälle vakio-osalle ja harvoin käytettävälle erikoiskomponentille.
Materiaalitäydennyksiä suunniteltaessa pitää tuntea ainakin:
materiaalin kulutus
kulutuksen vaihtelu
materiaalin koko ja käsiteltävyys
toimitus- ja täydennysaika
materiaalipuutteen vaikutus tuotantoon
varastointiin käytettävissä oleva tila
tuotantosuunnitelman luotettavuus.
Hyvä toimintamalli ei tarkoita mahdollisimman suuren materiaalimäärän tuomista tuotantoon varmuuden vuoksi. Ylitäyttö vie tilaa, vaikeuttaa järjestyksen ylläpitoa ja lisää materiaalien sekoittumisen tai vaurioitumisen riskiä.
Tavoitteena on hallittu saatavuus, ei mahdollisimman suuri puskuri.
Tuotannon ja logistiikan pitää toimia samalla tiedolla
Materiaalitäydennys ei ole vain logistiikan sisäinen prosessi. Se yhdistää hankinnan, varaston, tuotannonsuunnittelun, tuotannon ja tietojärjestelmät.
Jos tuotantosuunnitelma muuttuu, tiedon pitää välittyä materiaalien keräilyyn ja toimitukseen. Jos osa puuttuu varastosta, tuotannon pitää saada tieto ennen työn aloittamista. Jos materiaalin kulutus poikkeaa suunnitellusta, poikkeama pitää tunnistaa ja käsitellä.
Ongelmia syntyy, kun eri toiminnot työskentelevät eri tiedoilla.
Tuotanto voi olettaa materiaalien olevan valmiina. Logistiikka ei ole saanut tietoa tarpeesta. Järjestelmä näyttää saldoa, vaikka materiaalit on siirretty kuittaamatta tuotantoon. Hankinta uskoo nykyisen varastomäärän riittävän, vaikka osa saldosta on varattu toiselle tuotteelle.
Tällöin kiire alkaa näkyä vasta tuotannon työpisteellä, vaikka ongelma on syntynyt paljon aikaisemmin.
Toimiva täydennysprosessi edellyttää yhteisiä pelisääntöjä, selkeitä vastuita ja ajantasaista tilannekuvaa.
Kehittäminen alkaa nykytilan ymmärtämisestä
Materiaalitäydennysten kehittämistä ei kannata aloittaa suoraan automaatiosta, uudesta järjestelmästä tai trukkihankinnasta.
Ensin pitää selvittää, miten materiaalit tällä hetkellä liikkuvat.
Hyviä kysymyksiä ovat esimerkiksi:
✅ Kuka havaitsee materiaalitarpeen? ✅ Miten täydennys käynnistyy? ✅ Kuka kerää ja toimittaa materiaalin? ✅ Mistä tieto materiaalitarpeesta saadaan? ✅ Kuinka usein tuotanto joutuu itse hakemaan osia? ✅ Mitä materiaaleja etsitään toistuvasti? ✅ Kuinka paljon aikaa puutteisiin, etsimiseen ja odottamiseen kuluu? ✅ Voidaanko järjestelmän saldoihin ja varastopaikkoihin luottaa? ✅ Mihin materiaalit toimitetaan tuotannossa? ✅ Mitä tapahtuu ylimääräisille tai käyttämättä jääneille osille?
Havainnoinnin ja työn mittaamisen avulla voidaan nähdä, kuinka paljon tuotannon työajasta kuluu materiaalien käsittelyyn, hakemiseen ja puutteiden selvittämiseen.
Usein ensimmäiset kehityskohteet ovat yksinkertaisia. Varastopaikat merkitään, järjestelmätiedot korjataan, täydennysvastuut sovitaan tai usein käytetty materiaali sijoitetaan lähemmäs käyttöpaikkaa.
Suurempia ratkaisuja kannattaa suunnitella vasta, kun tiedetään, mitä ongelmaa niillä ollaan ratkaisemassa.
Tuotannon tehtävä ei ole etsiä osia
Hyvin järjestetty materiaalitäydennys ei välttämättä näy tuotannon työntekijälle juuri lainkaan. Materiaalit ovat saatavilla silloin, kun niitä tarvitaan, eikä työn tekeminen keskeydy niiden etsimiseen.
Tämän taustalla on kuitenkin paljon suunnittelua:
selkeä materiaalinohjaus
luotettava järjestelmätieto
tarkoituksenmukainen varastointi
määritellyt täydennysmenetelmät
sovitut vastuut
tuotannon ja logistiikan välinen tiedonkulku.
Materiaalien etsiminen ja niiden odottaminen eivät kuulu tuotteen valmistamiseen. Ne ovat hukkaa, jonka kustannukset näkyvät tuotannon tehokkuudessa, toimituskyvyssä ja työn mielekkyydessä.
Tuotannon työntekijän pitäisi voida keskittyä tuotteen tekemiseen. Logistiikan ja järjestelmien tehtävänä on varmistaa, että tekemiseen tarvittavat materiaalit ovat oikeassa paikassa ennen kuin niitä tarvitaan.
Katsotaan yhdessä, mihin teidän prosessissanne aika oikeasti kuluu.
Työntutkimus ei mittaa työntekijää, se kertoo mitä voidaan kehittää
Sitä, mitä ei mitata, on vaikea johtaa. Ja sitä, mitä ei ymmärretä, on vielä vaikeampi kehittää.
Ziirto · 6 min lukuaika
Tässä artikkelissa pääset lukemaan muunmuassa seuraavista:
✅ Miksi mittarit kertovat tuloksen, mutta eivät syytä ✅ Miksi työntutkimus ei arvioi työntekijää vaan työtä ✅ Miten löydät nopeat, halvat kehityskohteet ✅ Miksi työn mittaaminen kannattaa tehdä osaksi arkea
Tuotannossa ja logistiikassa seurataan tavallisesti esimerkiksi toimitusvarmuutta, tuotantomääriä, keräilytehokkuutta, varastosaldojen oikeellisuutta ja läpimenoaikoja. Hyvä niin. Mittarit kertovat, saavutettiinko tavoite ja mihin suuntaan toiminta kehittyy.
Pelkkä lopputulos ei kuitenkaan aina kerro, miksi tavoitteeseen päästiin tai miksi siitä jäätiin. Jos päivän tuotantomäärä jäi suunnitellusta, johtuiko se hitaasta työskentelystä? Vai odotettiinko materiaaleja, etsittiinkö työvälineitä, korjattiinko virheitä tai keskeytyikö työ jatkuvasti?
Tätä ei saada selville seuraamalla vain valmistuneiden tuotteiden tai käsiteltyjen tilausten määrää. Tarvitaan tietoa siitä, mitä työn aikana oikeasti tapahtuu. Siksi myös työntutkimus on mittaamista ja yksi tuotannon ja logistiikan hyödyllisimmistä mittareista.
Mittari kertoo tuloksen – työntutkimus kertoo syyn
Työntutkimuksessa työtehtävä pilkotaan ymmärrettäviin osiin. Samalla selvitetään esimerkiksi:
kuinka paljon aikaa käytetään varsinaiseen tekemiseen
mitä joudutaan odottamaan
mitä tietoja, tavaroita tai työvälineitä etsitään
kuinka paljon työ sisältää siirtymistä
kuinka usein työ keskeytyy
missä vaiheissa syntyy virheitä tai uudelleen tekemistä
Tarkoituksena ei ole löytää hitainta työntekijää. Tarkoituksena on tunnistaa työstä ne asiat, jotka estävät työn sujuvan tekemisen.
Ero on merkittävä.
Toimitusvarmuus voi kertoa, että tilaus myöhästyi. Keräilytehokkuus voi kertoa, että tavoitetta ei saavutettu. Työntutkimus auttaa selvittämään, miksi näin tapahtui.
Kellokalle vai kehittämisen työkalu?
Työntutkimukseen liittyy edelleen vahvoja mielikuvia.
Kun työpaikalla kerrotaan tulevasta työntutkimuksesta, osa työntekijöistä ajattelee ensimmäisenä sekuntikelloa, kiireen lisäämistä ja henkilökohtaisen ripeyden arviointia. Työntutkija saatetaan nähdä kellokallena, joka tarkkailee työntekijää ja etsii syytä kiristää työtahtia.
Mielikuva on ymmärrettävä, jos tutkimuksen tarkoitusta ei ole avattu tai henkilöstöä ei ole otettu mukaan sen toteuttamiseen.
Oikein toteutettuna työntutkimus ei kuitenkaan ota kantaa yksittäisen työntekijän hyvyyteen tai huonouteen. Tutkimuksen kohteena ovat työtehtävä, työmenetelmä ja olosuhteet, joissa työ tehdään.
💡 Ongelma ei ole ihmisessä
✅ Jos keräilijä joutuu kävelemään jokaisen tilauksen aikana ylimääräisen kierroksen, ongelma ei ole kävelynopeus. ✅ Jos asentaja odottaa materiaaleja puoli tuntia, ongelma ei ratkea pyytämällä häntä työskentelemään ripeämmin. ✅ Jos pakkaaja käyttää päivittäin aikaa työvälineiden etsimiseen, kyse on huonosti suunnitellusta työpisteestä tai prosessista.
Työntutkimuksen tehtävänä on tehdä nämä asiat näkyviksi.
Työntekijä ei yleensä ole prosessin pullonkaula
Tuotannon tai logistiikan heikko suorituskyky selitetään helposti työntekijöiden tekemisellä. Todellisuudessa ongelma löytyy usein työn ympäriltä. Työn tekemistä voivat hidastaa esimerkiksi:
epäselvät työohjeet
puutteelliset lähtötiedot
materiaalien väärä sijoittelu
pitkät siirtymät
toimimattomat järjestelmät
epätarkoituksenmukaiset työvälineet
odottaminen
jatkuvat keskeytykset
puutteellinen työnjako
Näihin asioihin työntekijä ei välttämättä pysty itse vaikuttamaan, vaikka hän tekisi työnsä kuinka ripeästi.
Työntutkimuksen avulla keskustelu voidaan siirtää mielipiteistä tosiasioihin. Ei tarvitse arvailla, miksi työ ei etene. Voidaan näyttää, mihin aika kuluu ja missä kohdassa prosessi katkeaa.
Se tekee kehittämisestä myös oikeudenmukaisempaa.
”Työntutkimuksen avulla keskustelu voidaan siirtää mielipiteistä tosiasioihin.”
Helpoimmat kehityskohteet löytyvät usein nopeasti
Työntutkimuksen ei tarvitse johtaa suureen järjestelmähankkeeseen, automaatioinvestointiin tai koko tuotantotilan uudelleenrakentamiseen. Usein ensimmäiset parannukset ovat hyvin yksinkertaisia.
Puuttuva työväline voidaan hankkia. Usein käytetty materiaali voidaan siirtää lähemmäs.
Tulostimelle voidaan määrittää järkevämpi sijainti. Työvaiheiden järjestystä voidaan muuttaa. Toistuva tiedon kysyminen voidaan korvata selkeällä työohjeella. Nämä ovat matalalla roikkuvia hedelmiä: kehityskohteita, jotka voidaan toteuttaa nopeasti
ja pienillä kustannuksilla, mutta joiden vaikutus kertautuu jokaisella työkierrolla. Yhden työvaiheen kymmenen sekunnin säästö ei kuulosta suurelta. Jos sama työvaihe
toistuu satoja kertoja päivässä, vaikutus voi olla tunteja viikossa ja satoja tunteja vuodessa.
Ilman mittaamista säästö jää helposti huomaamatta.
Työntutkimuksen pitäisi olla osa normaalia toimintaa
Työtä tutkitaan usein vasta silloin, kun jokin on jo selvästi pielessä.
Toimitukset myöhästyvät, ylityöt lisääntyvät, henkilöstö ei ehdi tehdä töitä tai tuotantomäärää pitäisi kasvattaa. Työntutkimus tilataan tällöin korjaamaan jo syntynyttä ongelmaa.
Parempi tapa olisi tehdä työn mittaamisesta normaali osa tuotannon ja logistiikan johtamista.
Prosessit muuttuvat jatkuvasti. Tuotevalikoima vaihtuu, järjestelmiä päivitetään, layoutia muutetaan ja uusia työntekijöitä aloittaa. Aikaisemmin toimiva työmenetelmä ei välttämättä ole enää paras mahdollinen.
Siksi työntutkimus kannattaa toistaa tasaisin väliajoin ja aina merkittävien muutosten yhteydessä. Sen avulla voidaan tarkistaa:
toimiiko nykyinen työmenetelmä edelleen
onko työajan jakautuminen muuttunut
ovatko aikaisemmat parannukset tuottaneet tulosta
onko prosessiin syntynyt uutta odottamista, etsimistä tai turhaa liikkumista
Työntutkimuksen ei pitäisi olla poikkeustilanne, johon suhtaudutaan pakollisena pahana. Sen pitäisi olla samalla tavalla normaalia toimintaa kuin laadun, toimituskyvyn tai turvallisuuden seuranta.
Mittaamisen pitää auttaa myös työntekijää
Mittarit ja työntutkimus herättävät vähemmän vastustusta, kun niiden tarkoitus tehdään avoimeksi.
Henkilöstölle pitää kertoa:
✅ Mitä mitataan ✅ Miksi sitä mitataan ✅ Miten tietoa käytetään ✅ Mitä tiedolla ei tehdä ✅ Miten henkilöstö osallistuu kehittämiseen
Tutkimuksen tulokset pitää myös palauttaa työntekijöille. Jos henkilöstö käyttää aikaansa haastatteluihin ja havainnointiin, heidän pitää nähdä, mihin havainnot johtivat.
Parhaimmillaan työn mittaaminen poistaa arjen turhautumista. Vähemmän etsimistä, odottamista, turhia siirtoja ja uudelleen tekemistä tarkoittaa sujuvampaa työtä. Samalla tehokkuus, ergonomia ja työn mielekkyys voivat parantua.
Työntutkimus ei siis ole työntekijää vastaan. Oikein tehtynä se on yksi parhaista keinoista kehittää työtä yhdessä työntekijän kanssa.
Mittaa työtä, älä ihmistä
Tuotannon ja logistiikan johtaminen ilman mittaamista perustuu helposti oletuksiin, kokemuksiin ja äänekkäimpiin mielipiteisiin.
Kokemuksella on arvonsa, mutta se ei yksin kerro, mitä prosessissa todella tapahtuu.
Työntutkimus tuo johtamisen tueksi tietoa työn sisällöstä, työajan jakautumisesta ja työn sujuvuutta estävistä tekijöistä. Sen avulla voidaan tunnistaa nopeasti toteutettavia parannuksia, perustella suurempia muutoksia ja seurata, saavutettiinko kehittämisellä haluttu vaikutus.
Työntutkimusta ei pitäisi nähdä kellokallen syyninä tai henkilökohtaisen ripeyden seurantakeinona.
Katsotaan yhdessä, mihin teidän prosessissanne aika oikeasti kuluu.
Törmään työssäni yllättävän usein samaan kommenttiin:
”Ei meillä oikeastaan ole sisälogistiikkaa.”
Ymmärrän hyvin, mistä ajatus tulee. Moni yhdistää logistiikan kuljetuksiin, rekkoihin, varastoihin ja lähettämöön. Jos yrityksellä ei ole isoa varastoa tai omaa kuljetusorganisaatiota, sisälogistiikka tuntuu helposti vieraalta sanalta.
Mutta käytännössä lähes jokaisessa tuotanto-, teollisuus-, maahantuonti- tai tukkukaupan yrityksessä on sisälogistiikkaa. Sisälogistiikka ei tarkoita vain varastoa. Sisälogistiikka tarkoittaa kaikkea sitä, miten materiaali, tavara, tuotteet, puolivalmisteet, komponentit, pakkaukset ja tieto liikkuvat yrityksen omien aitojen sisäpuolella.
Varastossa tavara on paikoillaan, sisälogistiikassa tavara liikkuu.Ja juuri liikkeessä syntyy usein joko tehokkuutta tai hukkaa.
Sisälogistiikka on materiaalivirtaa aitojen sisäpuolella
Yksinkertaisesti sanottuna: sisälogistiikka tarkoittaa yrityksen sisäisiä materiaalivirtoja.
Se alkaa usein siitä hetkestä, kun tavara saapuu yrityksen pihaan, vastaanottoon tai purkualueelle. Sen jälkeen materiaali siirtyy tarkastukseen, varastoon, tuotantoon, kokoonpanoon, välivarastoon, pakkaukseen, lähettämöön tai asiakkaalle lähtevään kuormaan.
Sisälogistiikkaa ovat esimerkiksi:
tavaran vastaanotto
kuorman purku
tarkastus ja kirjaaminen järjestelmään
hyllytys
varastointi
keräily
sisäiset siirrot
tuotannon materiaalinsyöttö
puolivalmisteiden siirrot
pakkaaminen
lähettäminen
palautusten käsittely
varastopaikkojen hallinta
saldojen ylläpito
trukkiliikenne ja kulkureitit
materiaalivirtoihin liittyvä tieto järjestelmissä
Kun tätä katsoo arjen näkökulmasta, huomaa nopeasti, että sisälogistiikka ei ole erillinen toiminto. Se liittyy ostoon, tuotantoon, myyntiin, asiakaspalveluun, työnjohtoon, järjestelmiin, tiloihin ja ihmisten päivittäiseen tekemiseen. Siksi sen vaikutus yrityksen tehokkuuteen on usein paljon suurempi kuin aluksi ajatellaan.
”Ei meillä ole sisälogistiikkaa” tarkoittaa usein, ettei sitä ole tunnistettu
Kun yrityksessä sanotaan, ettei sisälogistiikkaa ole, taustalla on yleensä jokin näistä ajatuksista: meillä ei ole erillistä logistiikkaosastoa eikä suurta varastoa, tuotannon työntekijät hakevat itse tarvitsemansa tavarat, tavarat vain liikkuvat siinä sivussa tai varasto on enemmänkin osa tuotantoa.
Nämä kaikki ovat tuttuja tilanteita ja juuri silloin sisälogistiikan merkitys voi olla erityisen suuri. Jos tuotannon työntekijä hakee itse materiaalia, se on sisälogistiikkaa. Jos tavara odottaa käytävällä seuraavaa työvaihetta, se on sisälogistiikkaa. Jos komponenttia etsitään, siirretään, lasketaan, kirjataan, pakataan tai hyllytetään, se on sisälogistiikkaa.
Sisälogistiikkaa on siis olemassa, vaikka sitä ei olisi nimetty omaksi toiminnokseen. Ja jos sitä ei ole tunnistettu, sitä ei yleensä myöskään johdeta kunnolla.
Miksi sisälogistiikka on tärkeää?
Sisälogistiikka vaikuttaa suoraan siihen, kuinka hyvin yritys pystyy toimittamaan, valmistamaan ja palvelemaan asiakkaitaan.
Hyvä sisälogistiikka näkyy arjessa monella tavalla: tavara löytyy nopeasti, tuotanto ei odota materiaalia ja varastosaldot pitävät paremmin paikkansa. Keräilyssä syntyy vähemmän virheitä, trukkiliikenne on hallitumpaa ja käytävät pysyvät vapaana. Työntekijöiden aika ei kulu etsimiseen, materiaalivirta on ennustettavampi ja tilaa käytetään tehokkaammin. Myös uusien työntekijöiden perehdytys helpottuu ja toimitusvarmuus paranee.
Huono sisälogistiikka taas näkyy kiireenä, etsimisenä, odotteluna, ylimääräisinä siirtoina, epäselvinä vastuina ja jatkuvina poikkeamina. Usein ongelma ei ole se, etteivät ihmiset tekisi töitä, vaan päinvastoin. Monessa yrityksessä tehdään paljon työtä, mutta liian suuri osa siitä menee hukkaan, kuten tavaran etsimiseen, siirtelyyn, selvittelyyn, korjaamiseen ja tulipalojen sammuttamiseen. Sisälogistiikan kehittämisen tarkoitus on vähentää tätä hukkaa.
Sisälogistiikka ei ole sama asia kuin varasto
Tämä on tärkeä ero. Varasto on paikka, jossa tavara on. Sisälogistiikka on toimintaa, jolla tavara saadaan oikeaan paikkaan, oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Varasto voi olla osa sisälogistiikkaa, mutta sisälogistiikka on laajempi kokonaisuus.
Teollisuusyrityksessä sisälogistiikka voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, miten komponentit siirtyvät vastaanotosta tuotantolinjalle. Tukkukaupassa se voi tarkoittaa sitä, miten tuotteet hyllytetään, kerätään, pakataan ja lähetetään. Kokoonpanossa se voi tarkoittaa sitä, miten työpisteet saavat oikeat osat ilman, että asentajat käyttävät aikaansa tavaran hakemiseen.
Jos sisälogistiikka toimii huonosti, ongelma ei välttämättä näy vain varastossa. Se näkyy tuotannon tehokkuudessa, toimituskyvyssä, henkilöstön kuormituksessa ja lopulta asiakkaalle asti.
Missä sisälogistiikan hukka yleensä syntyy?
Ziirron projekteissa näemme toistuvasti, että sisälogistiikan hukka syntyy harvoin yhdestä isosta asiasta. Useammin se muodostuu monesta pienestä, arjessa toistuvasta ongelmasta. Tyypillisiä hukan lähteitä ovat esimerkiksi:
Tavaraa etsitään. Tuotteella ei ole selkeää paikkaa, varastopaikkamerkinnät ovat puutteelliset tai järjestelmän tieto ei vastaa todellisuutta.
Tavaraa siirretään liian monta kertaa. Materiaali käy välivarastossa, käytävällä, odotusalueella tai väärässä paikassa ennen kuin päätyy sinne, missä sitä oikeasti tarvitaan.
Tuotanto hakee itse materiaalinsa. Tämä voi tuntua joustavalta, mutta usein se tarkoittaa, että kallis tuotantoaika kuluu varastossa liikkumiseen.
Käytävät muuttuvat varastopaikoiksi. Kun tila loppuu tai ohjaus puuttuu, tavaraa alkaa ilmestyä sinne, missä sen ei pitäisi olla. Tämä heikentää tehokkuutta ja työturvallisuutta.
Järjestelmä ei ohjaa tekemistä.ERP, WMS tai muu järjestelmä ei tue lattian todellista työtä, jolloin ihmiset joutuvat paikkaamaan puutteita Excelillä, muistilla tai lapuilla.
Vastuut ovat epäselvät. Ei ole selvää, kuka omistaa vastaanoton, hyllytyksen, täydennyksen, tuotannon materiaalinsyötön tai poikkeamien käsittelyn.
Yksittäinen ongelma voi näyttää pieneltä. Mutta kun se toistuu joka päivä, jokaisessa vuorossa ja sadoissa tai tuhansissa tapahtumissa vuodessa, vaikutus on iso.
Sisälogistiikan kehittäminen alkaa nykytilan ymmärtämisestä
Sisälogistiikkaa ei kannata kehittää arvaamalla. Ennen kuin ostetaan uusi järjestelmä, hyllyratkaisu, trukki tai automaatio, pitää ymmärtää, miten työ oikeasti tapahtuu.
Me Ziirrolla katsomme sisälogistiikkaa käytännön kautta. Menemme paikan päälle, seuraamme materiaalivirtoja, keskustelemme työntekijöiden ja johdon kanssa, katsomme dataa ja tunnistamme kohdat, joissa syntyy hukkaa.
Hyvä nykytilan selvitys vastaa ainakin näihin kysymyksiin:
Mistä materiaali tulee?
Mihin se menee?
Kuinka monta kertaa sitä käsitellään?
Missä se odottaa?
Kuka sitä siirtää?
Miten järjestelmä ohjaa tekemistä?
Missä tieto katkeaa?
Missä syntyy virheitä?
Mitä ihmiset joutuvat kiertämään tai korjaamaan arjessa?
Mikä hidastaa virtausta eniten?
Vasta tämän jälkeen kannattaa päättää, tarvitaanko prosessin muutosta, layoutin kehittämistä, parempia varastopaikkoja, WMS-järjestelmää, automaatiota, mittareita vai jotain muuta.
Usein tarvitaan useampaa näistä, mutta oikeassa järjestyksessä.
Sisälogistiikan kehittäminen ei aina tarkoita isoa investointia
Moni ajattelee, että sisälogistiikan kehittäminen tarkoittaa automaatiota, robotteja tai kallista järjestelmähanketta. Joskus se tarkoittaa niitäkin. Mutta hyvin usein ensimmäiset ja kannattavimmat parannukset löytyvät paljon lähempää arkea.
Kyse voi olla varastopaikkojen selkeyttämisestä, tuotteiden sijoittelusta volyymin mukaan tai keräilyreittien lyhentämisestä. Yhtä lailla vaikuttavia asioita ovat vastaanoton työnkulun vakiointi, työohjeiden parantaminen ja tuotannon täydennysmallin rakentaminen. Käytävien vapauttaminen varastoinnilta, vastuiden selkeyttäminen, päivittäisjohtamisen mittareiden käyttöönotto ja ERP:n tai WMS:n käytön parantaminen kuuluvat samaan sarjaan.
Nämä eivät kuulosta yhtä näyttäviltä kuin automaatioinvestointi, mutta vaikutus voi olla erittäin suuri. Sisälogistiikassa ei kannata aloittaa ratkaisusta – kannattaa aloittaa ongelmasta. Mitä yritämme parantaa? Mikä hidastaa toimintaa? Missä syntyy hukkaa? Mitä tapahtuu niin usein, että pienikin parannus muuttuu vuositasolla merkittäväksi?
Milloin sisälogistiikkaa kannattaa kehittää?
Sisälogistiikkaa kannattaa kehittää viimeistään silloin, kun arjessa näkyy toistuvia häiriöitä. Tällaisia merkkejä ovat esimerkiksi se, että tuotanto odottaa materiaaleja tai tavaraa etsitään usein. Yhtä lailla selvittelyä kaivataan silloin, jos varastossa on tilanpuutetta, käytävät täyttyvät lavoista, saldoihin ei luoteta tai keräilyssä syntyy virheitä. Myös lähettämön ruuhkautuminen, vastaanoton jälkeenjääminen ja hallitsemattomalta tuntuva trukkiliikenne ovat selkeitä signaaleja – kuten sekin, että henkilöstö tekee samoja asioita eri tavoilla.
Kehittämiseen kannattaa tarttua myös silloin, kun uusi ERP- tai WMS-järjestelmä on tulossa, automaatiota harkitaan ilman selkeää kokonaiskuvaa tai kasvu kuormittaa nykyistä toimintamallia.
Usein sisälogistiikkaan havahdutaan vasta, kun jokin raja tulee vastaan. Tila loppuu, toimitukset myöhästyvät, tuotanto häiriintyy tai varasto ei enää taivu kasvuun. Parempi hetki kehittää on vähän ennen sitä.
Sisälogistiikka on myös johtamista
Sisälogistiikka ei ole vain fyysistä tavaran siirtämistä. Se on myös johtamista.
Jos sisälogistiikkaa ei johdeta, se alkaa helposti elää omaa elämäänsä. Tavarat päätyvät sinne, missä sattuu olemaan tilaa, työtavat vaihtelevat henkilöittäin, poikkeamat ratkaistaan tapauskohtaisesti eikä mittareita joko ole tai niitä ei käytetä päätöksenteossa.
Hyvässä sisälogistiikassa on selkeät prosessit, roolit ja mittarit. Tiedetään, mitä tehdään, kuka tekee, milloin tehdään ja millä perusteella onnistumista arvioidaan. Tämä ei tarkoita raskasta byrokratiaa – päinvastoin. Hyvä johtaminen tekee arjesta yksinkertaisempaa. Kun toimintamalli on selkeä, ihmiset voivat keskittyä työn tekemiseen eikä jatkuvaan selvittelyyn.
Miten Ziirto katsoo sisälogistiikkaa?
Me Ziirrolla katsomme sisälogistiikkaa kokonaisuutena. Emme lähde liikkeelle siitä, että asiakkaalle pitäisi myydä tietty järjestelmä, hylly, trukki tai automaatioratkaisu. Lähdemme siitä, että ymmärrämme nykytilan ja tunnistamme, mikä oikeasti parantaa asiakkaan toimintaa.
Tarkastelemme sisälogistiikkaa kahdeksan osa-alueen kautta: prosessit, kalusto, IT-järjestelmät, tilat, ihmiset, päivittäisjohtaminen, mittarit ja työturvallisuus.
Tämä on meille tärkeää, koska sisälogistiikan ongelmat eivät yleensä pysy yhden otsikon alla. Esimerkiksi varaston tilanpuute voi johtua layoutista, ostokäyttäytymisestä, nimikehallinnasta, puutteellisista varastopaikoista, tuotannon rytmistä tai siitä, ettei hitaasti liikkuvaa tavaraa johdeta aktiivisesti.
Jos katsotaan vain tilaa, saatetaan päätyä väärään ratkaisuun. Jos katsotaan kokonaisuutta, löydetään yleensä parempi ja kestävämpi etenemispolku.
Hyvä sisälogistiikka tekee yrityksestä helpommin johdettavan
Lopulta sisälogistiikan kehittämisessä on kyse hyvin käytännöllisestä asiasta. Yrityksen pitää saada materiaali virtaamaan mahdollisimman selkeästi, turvallisesti ja tehokkaasti. Kun sisälogistiikka toimii, arki rauhoittuu. Tavara löytyy. Tuotanto saa tarvitsemansa. Vastuut ovat selkeät. Järjestelmään voi luottaa. Työntekijät tietävät, miten toimitaan. Johto näkee, missä mennään.
Sisälogistiikka ei ole vain varastoasia. Se on toimituskykyä. Se on tuottavuutta. Se on työturvallisuutta. Se on asiakaspalvelua. Se on kasvun mahdollistaja. Ja ennen kaikkea se on asia, joka on usein paljon lähempänä yrityksen päivittäistä tekemistä kuin aluksi huomataan.
Kysymys ei oikeastaan ole siitä, onko yrityksellä sisälogistiikkaa, vaan siitä, kuinka hyvin sitä johdetaan.
Haluatko selvittää, miten teidän sisälogistiikkanne toimii?
Jos yrityksessäsi tavara liikkuu vastaanotosta varastoon, varastosta tuotantoon, tuotannosta lähettämöön tai muuten paikasta toiseen, teillä on sisälogistiikkaa. Ja silloin sitä voidaan myös kehittää.
Ziirto auttaa tunnistamaan, missä sisälogistiikassa syntyy hukkaa, miten materiaalivirtaa voidaan selkeyttää ja mitä kannattaa tehdä seuraavaksi.
Ota yhteyttä, niin katsotaan yhdessä, miten teidän sisälogistiikastanne saadaan sujuvampaa, selkeämpää ja mitattavasti tehokkaampaa.
Ylitäytetty varasto sitoo pääomaa, kasvattaa kustannuksia ja heikentää tilankäyttöä. Alivarasto taas johtaa toimitusviiveisiin, tyytymättömiin asiakkaisiin ja hätätilauksista johtuviin lisäkuluihin. Kumpikaan ei ole sattumaa – vaan seurausta täydennysprosessin hallinnasta.
Varaston täydennyksen optimointi ei ole vain sitä, että tavaraa tilataan “kun se loppuu”, vaan järjestelmällistä, dataan ja prosesseihin perustuvaa johtamista. Ja se näkyy – suoraan tuloksessa.
Hyödyntää jatkuvaa seurantaa, ei pelkkää kuukausikatsausta
Tunnistaa riskituotteet – ja reagoi ajoissa
Automatisointi ja hälytysrajat tukevat varmaa saatavuutta
Mitä ylitäyttö oikeasti maksaa?
Eräässä varastossa suunniteltiin layout-uudistusta, jonka tavoitteena oli lyhentää keräilymatkoja ja Yksi asiakas totesi osuvasti: ”Eihän meillä mikään lopu – mutta ei tää kyllä pyöri kovin tehokkaasti.” Tarkempi analyysi paljasti, että tuotteita oli keskimäärin 28 päivän kysyntää vastaava määrä – vaikka osa nimikkeistä kiersi vain kerran kuukaudessa. Tämä tarkoitti:
15 % turhaa täydennystä
20 % hyllytilasta käytössä tuotteille, joita ei tarvittu
Käsittelymäärien kasvu, kun vanhimpia tuotteita siirreltiin ”tieltä pois”
Kun täydennysmalli korvattiin kysyntään perustuvalla järjestelmällä ja tuotteille asetettiin selkeät minimi- ja maksimirajat, saavutettiin seuraavaa:
Työn sujuvuus parani, kun ylimääräiset siirtotyöt vähenivät
Varastoarvo laski 18 %
Saatavuusongelmat vähenivät 70 %
Täydennys ei ole yksittäinen tapahtuma, vaan jatkuva sykli
Hyvä muutosjohtaminen ei ala silloin, kun järjestelmä tilataan tai kun layout tulostetaan A0-koossa Täydennyksen optimointi lähtee siitä, että varastotasojen hallinta on ennakoivaa, ei reaktiivista. Tähän tarvitaan:
Dataa: Myynti, kysyntä, toimitusajat – kaikki vaikuttavat optimaaliseen täydennysrytmiin
Roolit ja vastuut: Kuka tarkkailee, kuka tilaa, kuka hyväksyy poikkeamat?
Työkalut: WMS tai ERP-järjestelmät, joissa on täydennyslogiikka tai vähintään hälytysrajat
Seuranta: Säännöllinen läpikäynti tuotteista, joiden kierto on nopeutunut tai hidastunut
Äly täydennyksen taustalla: yhdistä sijainti, nopeus ja tarve
Usein täydennyksen tehostus tapahtuu vasta, kun se linkitetään layoutiin ja kiertonopeuteen. Esimerkiksi:
Nopeasti kiertävät tuotteet kannattaa täyttää päivittäin, suoraan keräilypaikalle
Hitaasti liikkuville tuotteille riittää viikoittainen tarkistus ja erillinen säilytyspaikka
Erityistuotteille tai asiakaskohtaisille nimikkeille voidaan rakentaa erillinen täydennysprosessi
Kun nämä periaatteet yhdistetään automaattisiin täydennysehdotuksiin tai visuaalisiin indikaattoreihin, täydennys muuttuu hallituksi osaksi arkea – ei häiriöksi, joka vie aikaa ja energiaa.
Kun täydennys toimii, koko varasto toimii
Yli- ja alivarastoinnin ongelmat eivät ole varaston ongelmia – ne ovat johtamisen ja prosessin ongelmia. Kun täydennys toimii, työnteko on sujuvampaa, tilaa vapautuu, asiakas saa mitä tarvitsee – ja koko organisaatio hengittää vapaammin.
Täydennys ei ole vain tilaus – se on päätös, joka ohjaa varaston tehokkuutta joka päivä.
Mikä on Ziirto?
Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.
Mitä tapahtuu, kun kasvava tuotantoyritys pysähtyy hetkeksi miettimään, voisiko sisälogistiikassa tehdä asioita fiksummin? DAVA Foods Estonian kohdalla vastaus oli selvä: kyllä voi – ja vieläpä yllättävän nopeasti.
Taustalla tuttu haaste: tilat ahtaat, työ kuormittavaa, automaatio puuttuu
DAVA Foods Estonian tuotantomäärät olivat kasvaneet vauhdilla, mutta sisälogistiikka ja pakkaamo eivät olleet pysyneet perässä. Tilat olivat ahtaat ja hajautuneet, työ jakautui epätasaisesti, ja esimerkiksi lavojen käsittely kuormitti työntekijöitä fyysisesti. Automaatio oli vasta suunnitelmissa – eikä kunnollista KPI-mittaristoa tai tulospalkkausmallia ollut vielä käytössä.Yrityksen tavoitteena oli löytää konkreettisia kehitystoimia, jotka mahdollistaisivat kasvun ilman lisäresursseja – samalla parantaen työn tehokkuutta, turvallisuutta ja mielekkyyttä.
Ziirto mukana vauhdittamassa kehitystä – WorkStudy 360® -projektilla tuloksiin kahdeksassa päivässä
Ziirto toteutti DAVA Foods Estonialle WorkStudy 360® -kehitysprojektin, joka sisälsi muun muassa:
Havainnointitutkimusta
MOST-liikesarja-analyysejä
Työntekijähaastatteluja
Layout- ja materiaalivirta-analyysia
Simulointeja ja investointilaskelmia
Työ tehtiin kahdeksassa päivässä, joista neljä paikan päällä Virossa. Kokonaisuus kattoi koko tuotantoprosessin alusta loppuun – vastaanotosta lähettämöön.
Konkreettiset tulokset: 4,5 miljoonaa lisämunaa, 450 000 € lisätuloa ja 1 043 tuntia työaikasäästöä
Projektin tärkeimmät saavutukset olivat:
Tuotantokapasiteetin kasvu ilman lisäresursseja → Mahdollisuus käsitellä jopa 4,5 miljoonaa munaa enemmän vuodessa → Vastaa noin 450 000 € lisätuloa (0,10 €/muna) ja 1 043 tuntia työaikasäästöä
Työn kuormituksen tasaaminen ja työkierron kehitys → Parempi työn mielekkyys ja vähemmän vajaakäyttöä tai ylityöllistymistä
Automaatioratkaisut kartalle → AGV/AMR-teknologia sopii prosesseihin → Suunnitelma neljän robottipakkaajan käyttöönotolle = jopa 100 % automaatio
Layout-suunnittelu kahdella vaihtoehdolla
Nykyhetken optimoitu versio
Skaalautuva layout tulevaan kasvuun ja varastoautomaatioon
Uusi KPI-mittaristo ja kolmipisteinen bonusmalli → Mittarit keräystehokkuudelle, toimitusvarmuudelle, häiriöajalle ja laadulle → Bonusmalli: liikevoitto + kehitysehdotukset + turvallisuushavainnot
Turvallisuuden parantaminen → Turvapeilit, merkkivalot, jalkineet, näkyvyys – konkreettiset suositukset työn arkeenset kehityskohdat. Käyttöönotto sisälsi myös työntekijäkoulutusta ja toimintatapojen hienosäätöä.
Miksi tämä toimii?
Koska projekti ei jäänyt pelkästään suunnitteluvaiheeseen. Kaikki kehitysideat perustuivat dataan, työntekijäkokemukseen ja simuloituihin vaihtoehtoihin – ei arvailuun.Kun työtä kehitetään osallistavasti ja käytännönläheisesti, tulokset eivät jää hyllyyn pölyttymään. Ne näkyvät tuotannossa, työn arjessa – ja viivan alla.
“Virossakin tehdään jatkossa enemmän fiksummin, ei raskaammin.”
Hyvä sisälogistiikka ei tarkoita, että tehdään kovempaa vaan viisaammin.
🔍 Haluatko tietää, mitä WorkStudy 360® voisi tarkoittaa teidän varastossa?
📞 Lisätietoja: Toni Salminen Kehitysinsinööri, partner +358 45 676 4900
Mikä on Ziirto?
Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.