Sisälogistiikan päivittäisjohtaminen – blogisarja, osa 2

Blogisarjan ensimmäisessä osassa käsiteltiin tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan kannalta tärkeimpiä yksittäisiä osa-alueita. Osa-alueet olivat nykytilanteen tunnistamista niin ihmisten, heidän tarpeidensa kuin prosessien ja toimintojenkin osalta. Tässä osiossa käsitellään laadukkaan, motivoivan, sitouttavan ja palkitsevan päivittäisjohtamisen peruskallion toista merkittävää osa-aluetta, eli toiminnan stabilointia ja tavoitteiden määrittelyä.  

Stabiloinnilla vakautetaan toimintaa

Stabilointi työpaikoilla tarkoittaa toimintojen, käytäntöjen ja prosessien vakiinnuttamista siten, että ne ovat mahdollisimman vakaita ja ennakoitavia. Hyvin johdetuissa ja organisoiduissa yrityksissä toiminta on yleensä hyvin stabiilia, mutta vastaavasti ne yritykset, joissa päivittäinen arki on muistuttanut enemmän villiä länttä, stabiilisuus on aina myös sen mukaista. Tällaista ympäristöä kutsutaan epästabiiliksi, joka vastaavasti tarkoittaa toimintaa, jossa käytänteet ja toiminnot ovat ennakoimattomia sekä sisältävät paljon vaihtelua ja epävarmuutta. Sanomattakin on selvää, että tällainen toiminta tarkoittaa epätehokasta ja pahimmassa tapauksessa hyvin stressaavaa ympäristöä, jossa mm. kustannuksia on hyvin vaikeaa hallita. Tyypillisiä epästabiilisuuden merkkejä työpaikoilla ovat esimerkiksi työaikojen noudattamattomuus, heikko tiedon kulku, käytännön epävarmuus, suuri työvoiman vaihtuvuus, tuotannon ja toiminnan katkot tai varaston hallintaan liittyvät ongelmat. 

Stabiilin työympäristön luominen vaatii päälliköltä tai johtajalta jämäkkyyttä ja päättäväisyyttä. On valmistauduttava myös suhteellisen suureen muutosvastarintaan, jolloin johdon tuki tilanteessa on aina erityisen tärkeää. Tässä muutamia hyväksi todettuja tapoja, joilla kyetään luomaan stabiili työympäristö: 

  1. Säännöllinen tiedon kulku: On tärkeää ymmärtää, että säännöllinen ja avoin tiedonkulku läpi organisaation auttaa vähentämään epävarmuutta  
  2. Yhteisten pelisääntöjen määrittely: Työpaikoilla tulee olla yhteiset pelisäännöt, joita kaikki noudattavat. Erivapauksia ei tule sallia. 
  3. Selkeät työtehtävät: Työntekijöiden tulisi tarkkaan tiedostaa se, mitä heiltä odotetaan. Selkeät työtehtävät ja vastuualueet luovat ennakoivan ympäristön. 
  4. Siisti ja turvallinen työympäristö: Siisti ja turvallinen työympäristö mahdollistaa sen, että työntekijät viihtyvät ja tuntevat olonsa turvalliseksi työpaikalla. 
  5. Oikea resurssointi: Epätasainen työkuorma aiheuttaa ylikuormitusta, joka eskaloituu yleensä esimerkiksi korkeina työntekijöiden sairauspoissaoloina sekä tuotannon tai toiminnan katkoina. 
  6. Henkilöstön kouluttaminen: Koulutustarpeet tulee tunnistaa ja tarvittaessa tarjota henkilöstölle koulutusta, jotta heillä on riittävät taidot suoriutua työstään tehokkaasti. Koulutus vähentää epävarmuutta oman työn suoriutumiseen liittyen. 
  7. Prosessien ja toimintojen optimointi: Prosessit ja toiminnot, joissa esiintyy selkeää tekijäkohtaista vaihtelua, tulee vakiinnuttaa yhdeksi ja samaksi tavaksi operoida. Standardoinnin tasolle ei kuitenkaan tule vielä mennä.   

Stabilointia ei siis tule sekoittaa toimintojen standardointiin, jolla vastaavasti pyritään siihen, että työ tehdään aina sen hetken tiedon mukaisella parhaalla mahdollisella tavalla. Toiminnan stabilointi on kuitenkin aina vankka perusta toiminnan standardoinnille, johon pureudumme tarkemmin blogisarjan kolmannessa osassa.  

Stabiloinnin tavoitteena on siis vakauttaa päivittäinen tekeminen työympäristössä. Jos päällikkönä tai johtajana koet, että työpäivän aikana olet jälleen sinkoillut suuntaan jos toiseen ja energiavarannot ovat täysin tyhjät, olet selkeästi edelleen tilanteessa, jossa johtamiasi toimintoja ja käytäntöjä ei ole stabiloitu loppuun. Vältä tällöin viimeiseen asti virhettä, joka niin usein toistuu työyhteisössä. Stabilointi jää vaiheeseen ja lähdetään kehittämällä toimintoja sekä prosesseja luomaan jotain täysin uutta, jolla pyritään korjaamaan epästabiili tilanne. Tärkeintä on tällöin pysähtyä ja varmistaa, että esim. yllä mainitut seitsemän kohtaa ovat johtamiesi toimintojen osalta toteutettu ja ne ovat stabiilissa tilassa. Mikäli on ja siitäkin huolimatta jokin osa-alue ei yrityksessä toimi, on sen kuntoon laittaminen esimerkiksi toimintoja kehittämällä huomattavasti helpompaa, kun lähtötilanne on hyvin hallinnassa. Harvoin mitään haasteita saadaan kampitetuksi, jos perustekemisessä on puutteita.  

Tavoitteet ohjaavat tekemistä

Kun nykytilanne on tunnistettu ja nykyiset toimintatavat stabiloitu, on aika määritellä toiminnan tavoitteet. Tavoite on päämäärä tai tahtotila, jota kohti pyritään etenemään ja sen ensisijainen tarkoitus on auttaa yksilöä ymmärtämään, mitä häneltä yhteisössä vaaditaan. Toinen lähes yhtä merkittävä tarkoitus tavoitteella on pitää ihmiset motivoituneena työpaikoilla. Tavoitteiden määrittelyä ohjaa yleensä organisaatio tai yrityksen ylin johto. Päällikön tai johtajan tehtävänä on sovittaa omat toiminnot sekä tavoitteet johdon tai organisaation yhteisiin tavoitteisiin. Sovittamiseen kannattaa sitouttaa aina myös oma henkilöstö, jolloin on huomattavasti todennäköisempää, että tavoitteet koetaan sellaisiksi, joihin voi helposti sitoutua.  

Yleisesti tavoitteiden asetannassa käytetään lyhyen sekä pidemmän aikavälin tähtäintä. Käytännössä tämän tulisi aina tarkoittaa sitä, että pidemmän aikavälin tavoite on pilkottu pienempiin osiin (lyhyen aikavälin tavoitteet) ja näistä muodostuu lopuksi pidemmän aikavälin tavoite. Malli on hyvä ja se pitää yhteisön helpommin motivoituneena sekä antaa tarkemman mahdollisuuden seurata edistymistä. Mukavampaa on myös päästä tavoitteeseen esim. joka kuukausi, kuin onnistua tavoitteessa kerran vuodessa. 

Tavoitteet tulee aina kirjata ylös ja niiden tilaa tulee seurata säännöllisesti. Asetettuja tavoitteita tulee kyetä myös muokkaamaan, mikäli selkeästi todetaan, että asetettu tavoite on täysin mahdoton saavuttaa. Tavoitteiden asetannassa tulee olla realisti, joten kuuta ei kannata heti ensimmäiseksi lähteä tavoittelemaan. Tavoitteet kannattaa myös jakaa vähintään sisäisten sidosryhmien kanssa. Tällöin mahdollinen rajapinta oppii ymmärtämään, mikä juuri teidän toiminnassanne nähdään merkitykselliseksi. 

Itse tavoite tulee olla aina määritelty SMART-mallin mukaisesti: 

  1. Specific (tarkka) 
  2. Measurable (mitattava) 
  3. Achievable (saavutettava) 
  4. Relevant (merkityksellinen) 
  5. Time-bound (aikarajattu) 

Esimerkkejä sisälogistiikan tavoitteista

Esimerkki huonosta tavoitetteesta: Tavoitteemme on parantaa tuotannon tehokkuutta.

Tavoite on selkeä ja helposti ymmärrettävä. Osittain jopa helposti sisäistettävä, mutta antaa kuitenkin liian suuren mahdollisuuden soveltaa ja siten toimia epäsystemaattisesti. Tavoite ei ole konkreettinen, sillä se ei kerro, millä tavalla tuotantoa tulisi parantaa. Tavoitteen asetannassa tärkeä elementti, eli päämäärä puuttuu. Tällöin on mahdoton tietää, milloin tavoite on oikeasti saavutettu. Tavoitteen mittaaminen voi olla mahdollista, mutta se ei missään muodossa ole tarkkaa. On siis hyvin mahdollista, että jokin tietty osa-alue tuotannosta on voinut tehostua ja vastaavasti joku toinen osa-alue on mennyt tehottomampaan suuntaan. Varsinkin isomman luokan tuotannoissa, joissa kokonaisuus koostuu useista eri osa-alueista, tuotannon tehokkuutta tulisi mitata aina osa-alue kohtaisesti. Tavoite ei myöskään ole aikarajoitettu ja siten toimii heti epäohjaavana tavoitteena.

Esimerkki hyvästä SMART-tavoitteesta: Tavoitteemme on parantaa osakokoonpanon tuotannon tehokkuutta 20%:lla seuraavan 3 kk aikana.

Tavoite on jälleen ymmärrettävä, mutta huonoa esimerkkiä nähden jo todella paljon konkreettisempi ja selkeämpi. Tavoite jättää edelleen jonkun verran soveltamisvaraa, mutta rajattuna yhteen ja tiettyyn tuotannon osa-alueeseen (osakokoonpano), aikataulutettuna (seuraavan 3 kk aikana) ja tavoitteellisena (20 %) se antaa heti oikean suunnan tavoitteen toteuttamiselle. Tavoitteella on selkeä päämäärä ja mittaaminen voidaan toteuttaa hyvinkin tarkasti, jolloin tuotannon muut osa-alueet eivät vääristä tehtyjen toimenpiteiden tuloksia.

Päivittäisjohtamisen perusta ensin kuntoon

Laadukkaan, motivoivan, sitouttavan ja palkitsevan päivittäisjohtamisen peruskallio on nyt luotu tunnistamalla nykytilanne, stabiloimalla toiminta ja asettamalla realistiset tavoitteet toiminnalle. Perustan ollessa kunnossa, mm. päätöksenteko voidaan suorittaa nopeasti ja se ei muodosta työyhteisöön ongelmatilanteita tai haasteita. Hyvä ja tukeva perusta on myös erinomainen lähtökohta toiminnan kehittämiseen päivittäisjohtamisen näkökulmasta, jota tulemmekin käsittelemään blogisarjan seuraavissa osissa.  

Olisiko teidän yrityksellänne halua ja tarvetta päivittää esimerkiksi työnjohdon, varaston- tai logistiikkatoimintojenne päivittäisjohtamista? Ei hätää, Ziirto tarjoaa pidemmän aikavälin kehitysresurssia kasvun tueksi sekä johtamisresurssia operatiivisen toiminnan turvaamiseksi. Seuraava ziirto voisi olla ottaa meihin yhteyttä ja kartoitetaan asiaa yhdessä. 

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Välilliset vaikutukset logistiikassa

Yleensä on melko helppo tunnistaa asioiden tai muutosten suora vaikutus. Kun muutat tätä, niin tuollakin tapahtuu muutos. Tällaiseen suoraan vaikutukseen yleensä pyritäänkin. Sen lisäksi on lähes aina myös epäsuoria vaikutuksia. Eikä pelkästään yhteen vaan useampiin asioihin. Pienellä muutoksella saattaa olla lopulta huomattaviakin vaikutuksia ja joltain osin yllättäviinkin asioihin. Muutos voi myös mahdollistaa jonkin toisen asian tapahtumisen.  

Eri asiayhteyksissä tällaista sanotaan välilliseksi tai epäsuoraksi vaikutukseksi. Jonkin asian isompaa ja kasautuvaa vaikutusta muihin siihen liittyviin asioihin taas kutsutaan kerrannaisvaikutukseksi tai lumipalloefektiksi. Tunnettu termi on myös perhosvaikutus. Logistiikkaan soveltaen voidaan kysyä: ”Voiko perhosen siivenisku Brasiliassa aiheuttaa Amazonin jakelukeskuksen jumittamisen Euroopassa?” 

Yhtä kaikki, kyse on tietyssä asiassa tapahtuvan muutoksen isommasta tai pienemmästä vaikutuksesta toiseen. Logistiikkaa kehitettäessä voidaan innoissaan parantaa yhtä asiaa, mutta se voikin aiheuttaa prosessin myöhempään vaiheeseen huomattavasti harmia. Hyvästä tarkoituksesta huolimatta kokonaisuus ei tullutkaan paremmaksi, vaan meni jopa heikompaan suuntaan. Näin tuli kokonaisuuden optimoinnin sijasta vain osaoptimoitua ja sekin negatiivisin tuloksin.

Esimerkkejä välillisistä vaikutuksista

Muutama käytännön esimerkki välillisistä vaikutuksista logistiikassa:  

  • Työpisteiden paremmin mukautuva ergonomia eri kokoisille työntekijöille ei vähennä pelkästään sairaspoissaoloja, vaan myös turhautumista. Sen seurauksena työntekijät pystyvät tekemään työnsä helpommin, tehokkaammin ja kerralla oikein. Se taas näkyy työn laadun, työtahdin, työilmapiirin ja työturvallisuuden paranemisena 
  • Riittävän väljä materiaalin käsittelytila poistaa ylimääräistä tavaroiden siirtelyä, vähentää etsimiseen haaskaantuvaa aikaa ja tuotevaurioita 
  • Selkeät ohjeet vähentävät virheitä, joka johtaa tyytyväisempiin asiakkaisiin, myynnin kasvuun eikä virheiden korjaaminen syö katetta 
  • Riittävä määrä tarkoituksenmukaisia työvälineitä vähentää odottamista ja kiirettä eli lisää työn sujuvuutta ja työturvallisuutta 
  • Tilausmäärän tai materiaalin saatavuuden pienehkö vaihtelu toimitusketjun alkupäässä aiheuttaa logistiikassa rajua vaihtelua (bullwhip effect) johtaen jatkuvaan ylireagointiin resurssoinnissa (mm. henkilöstö, tila ja työvälineet) huonontaen tehokkuutta, laatua ja haaskaten kate-euroja. 

Miten sitten tunnistaa välilliset vaikutukset ja hallita niitä? Ensinnäkin ulkopuolisen silmin asiat näkee eri tavalla kuin samoja arjen asioita päivästä toiseen pyörittäessä. Kannattaa ottaa ainakin hetkeksi etäisyyttä tai pyytää ulkopuolisen näkemystä, ajatella objektiivisesti ja tarkastella asioita systemaattisesti. Aina parempi, jos tätä tarkastelua pystyy tekemään useampi kuin yksi henkilö, niin saadaan monipuolisempia havaintoja ja näkemyksiä.  

Jossain määrin muutosta voi ja kannattaakin vaan kokeilla käytännössä ja tarkastella sen vaikutuksia. Yhtä asiaa kerrallaan muuttamalla katsotaan mitä vaikutuksia sillä oikeasti oli. Kokeilusta on yleensä helppo palata lähtötilanteeseen, jos vaikutus ei ollutkaan haluttu.  

Yksittäisen muutoksen vaikutuksia arvioidessa on objektiivisuuden lisäksi tärkeää realistinen asenne. Johtuiko vaikutus juuri siitä tarkoituksella tehdystä muutoksesta vai muuttuiko jokin muu asia samaan aikaan? Mikä oli sattuman osuus? Lisäksi ihmisen ajattelussa tuppaa olemaan kaikenlaisia vinoumia. Niiden myötä havainnot ja niiden merkittävyys tahtovat painottua ennakko-odotusten suuntaan, vaikka objektiivisesti tarkasteltuna sellaiseen päätelmään ei löydy perusteita. Saattaa käydä niinkin, että seuraus on juuri se mitä haluttiin, mutta siihen johtikin eri syy kuin tarkoituksella tehty muutos. Esimerkiksi keräilyn virheet vähenevät jo sillä, että asiaan kiinnitetään normaalia enemmän huomiota. Kokeilun vuoksi muutetulla keräilypäätteen fontilla ei välttämättä ollutkaan laatuun ratkaisevaa vaikutusta. 

Muutosten vaikutusten tutkimisessakin toiminnan nykytilan tunnistaminen ja vakiointi auttavat. Ensinnäkin kehittäminen on tosi vaikeaa, jos lähtötilanteesta ei ole selkeää käsitystä. Toisekseen sovittuun ja yhteisesti noudatettavaan toimintatapaan tehtävän muutoksen vaikutus on huomattavasti helpommin tunnistettavissa kuin tilanteessa, jossa kukin taaplaa omalla tavallaan. Ziirron kehitysprojekteissa pyrimme tunnistamaan asioiden kaikki vaikutukset sekä laskemaan, simuloimaan tai arvioimaan niiden rahallisen arvon kehityspäätösten perusteeksi. Suuntaamalla kehitystoimenpiteet ongelman juurisyyhyn, saavutetaan suhteellisesti pienimmällä panostuksella eniten positiivisia vaikutuksia.

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Sisälogistiikan päivittäisjohtaminen – blogisarja, osa 1

Päivittäisjohtaminen, mitä se on, milloin sitä tarvitaan ja mikä on sen tavoite?   

Päivittäisjohtamisella tarkoitetaan toimintaa, jossa esimerkiksi työnjohtovastuun omaava henkilö tai henkilöt keskittyvät huolehtimaan siitä, että oman vastuualueensa rattaat pyörivät ja näin ollen esimerkiksi tiimin, ryhmän tai vaikkapa liiketoiminnan jonkun tietyn osa-alueen päivittäiset työtehtävät tulevat aina hoidetuksi. Tavoitteena on saavuttaa tehokkuus ja tuloksellisuus päivittäisessä toiminnassa. Ei ole yhtä ja oikeaa tapaa suorittaa päivittäisjohtamista. On kuitenkin toimintamalleja ja työkaluja, joilla voidaan edesauttaa sitä, että päivittäisjohtaminen työympäristössä on mm. laadukasta, motivoivaa, sitouttavaa ja palkitsevaa. Tulemme julkaisemaan viisiosaisen blogisarjan, joissa esitellään hyväksi havaittuja toimintamalleja ja työkaluja päivittäisjohtamiseen. Sarjan ensimmäisessä osassa käsitellään nykytilanteen tunnistamista ja vuorovaikutuksen rakentumista työympäristössä. 

Nykytilanteen tunnistaminen voidaan jakaa kahteen osa-alueeseen, prosessien ja toimintojen tunnistamiseen sekä yhteisössä toimivien ihmisten kohtaamiseen. Aloitetaan ihmisistä, koska he ovat aina yrityksen tärkein voimavara.

Ihmiset – yrityksen arvokkain voimavara

On siis erityisen tärkeää tuntea yhteisössä vaikuttavat ihmiset sekä pyrkiä tunnistamaan jokaisen yksilön omat vahvuudet. Läsnäolemalla ja keskustelemalla kyetään rakentamaan avoin ilmapiiri sekä tunnistamaan yksilölliset tarpeet. Hyvä lähestymiskulma ihmisten kohtaamiseen on se, kun pyritään selvittämään, mikä on yksittäisen henkilön piilossa oleva potentiaali työyhteisössä. Liian usein katsomme asiaa vain ”kuka meillä tekee mitäkin”- ajatuksella. Tämä on lähtökohtaisesti jo hyvin rajoittava näkökulma ja kun laadukas päivittäisjohtaminen tulee perustua osallistamiseen, jossa esimerkiksi työympäristön sekä toimintojen kehittäminen lähtee suorittavasta tasosta, on erityisen tärkeää luoda ilmapiiri, joka ei pelkää virheitä tai epäonnistumisia. Kaiken lisäksi työympäristö on ja tulee olla jatkuvan muutoksen valmiudessa. Joten, tästäkin syystä on hyvä tiedostaa oman yhteisön kyky reagoida muutostarpeeseen. Tärkeintä on kuitenkin se, että ollaan kiinnostuneita, ymmärretään aidosti kuunnella työntekijää ja tätä toteutetaan systemaattisesti. Osa ihmisistä on avoimia ensimmäisestä tapaamisesta alkaen, osa taas varautuneita pitkään, joten aikaa tulee antaa vuorovaikutuksen rakentumiselle. Sanomattakin on selvää, että mitä lähempänä työntekijä itseäsi on, sitä tarkemmalle tasolle kiinnostus pitää asettaa.  

Kun olemme päässeet tilanteeseen, jossa ymmärrämme toisiamme, on tärkeää alkaa määrittelemään yksilön tai yhteisön välisiä päivittäisjohtamisen toimintamalleja. Esimerkiksi työnjohtotyötä tekevien henkilöiden viikko- ja päivärytmi toistaa usein itseään. On säännölliset palaverit, raportointiaikataulut, työtuntien hyväksynnät, 5S-kierrokset jne., jotka ohjaavat työpäivän kulkua. Osa säännöllisistä tehtävistä tai tapahtumista vaati myös säännöllisesti valmistautumisaikaa. Kaikki nämä ovat hyvä esihenkilön tai kollegan tiedostaa ja huomioida päivittäisessä arjessa, kommunikoinnissa, aikatauluttamisessa jne. Hyvä käytäntö onkin varata säännöllinen aika päivästä, jolloin voidaan tarvittaessa vaihtaa päivän kuulumiset joko esimerkiksi puhelimitse tai vaikkapa jalkautuen tehdaskierroksen muodossa. Hyvin määritellyt ja systemaattisesti toteutetut toimintamallit luovat yhteisöön turvallisuuden tunnetta ja mm. vähentävät päivittäisten tulipalojen määrää. 

Tilanteessa, jossa ymmärrämme toisiamme ja meillä on yhteisesti sovitut päivittäisjohtamisen toimintamallit määriteltynä, on aika kääntää katse prosesseihin ja toimintaan. Mitä teemme ja miten teemme? Tässä vaiheessa ei ole syytä puhua vielä kehittämisestä, vaan tarkoitus on vain tunnistaa oma tekeminen. Niin kuin ihmistenkin tunteminen, niin myös prosessien ja toimintamallien tarkka tunteminen on erityisen tärkeää, jotta yrityksessä voidaan toteuttaa tehokasta ja tuloksellista toimintaa niin, että ymmärrämme mitä vaikutusta tekemisellämme milloinkin on. Valitettavan usein törmää tilanteeseen, jossa tämä vaihe on sivuutettu ja näin ollen päivittäisjohtaminen näyttäytyy enemmän selviytymiseltä, kuin tehokkaalta ja tuloksekkaalta tekemiseltä, jolla on selkeä päämäärä. Blogisarjan edetessä tulemme ymmärtämään, miksi tämä vaihe on tärkeä ja mitä tapahtuu, jos tämä vaihe jätetään työpaikoilla tekemättä. 

Laadukas, motivoiva, sitouttava ja palkitseva päivittäisjohtaminen ei siis ole työkalu tai ominaisuus, jonka kuka tahansa voi viedä yhteisöön, jonka jälkeen yhteisö alkaa välittömästi toimimaan tehokkaammin ja paremmin. Kyseessä on tuotos, joka syntyy oikeanlaisten prosessien ja toimintamallien, joissa ihmiset ovat keskiössä, aikaansaannoksesta.   

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Logistiikan mittaaminen henkilöstön tarpeisiin

Luin Ziirron aiempia blogeja ja kollegani Matin blogiteksti sai minut pysähtymään ja pohtimaan logistiikan mittaamisesta. Aiheena mittaaminen on hyvin laaja kokonaisuus. Poimin tähän pointteja, mitä pidän itse tärkeänä mittaamisessa, jotta mittarit hyödyttävät varaston ja tuotannon henkilöstöä mahdollisimman hyvin.

Fraasit ”sitä saat mitä mittaat” ja ”sitä mitä mittaat, sitä voi kehittää/johtaa” ovat varmasti tuttuja fraaseja yrityksen suorituskyvyn mittaamiseen perehtyneelle. Yhtä usein törmää myös siihen, että mittaamisen perimmäinen tarkoitus on päätöksenteon ohjaus tiedon perustella. Usein mittarit ovat määritetty johdon ja hallinnon tarpeisiin. Yleistä on myös se, että on tyydytty käyttämään sellaisia mittareita, joita saadaan järjestelmästä suoraan. Helppo ratkaisu, mutta ovatko nämä mittarit sellaisia yrityksessäsi tarvitaan? Mitä jos mittaamisen keskiöön otetaankin henkilöstö ja lähestytään mittaamista heidän tarpeestaan? Liian usein näkee mittareita, jotka eivät toimi varaston tai tuotannon lattiatasolla.  

Esimerkki hyödyllisestä mittaamista

Erään yrityksen varastopäällikkö totesi, että heidän varastonsa tehokkain työnjohtaja on infonäyttö. Heillä on varaston keskeisellä kohdassa infonäyttö, johon päivittyy reaaliaikainen tieto varaston työtilanteesta eli joukko erilaisia mittareita. Heidän henkilöstönsä toteaa nopeasti mittarien perusteella työtilanteen ja siirtyvät itsenäisesti ja joustavasti tehtävästä toiseen tarpeen mukaan. Tässä tapauksessa mittarit ilmaisevat työtilannetta. Tässä yhdistyy useita mittaamisen hyviä puolia, mm. mittaamisesta on konkreettista hyötyä sekä mitataan olennaisia asioita luotettavasti ja helposti seurattavasti.  

Mikä on sitten olennaista mittaamisessa

Olennaista on mitata sellaisia asioita, jotka tukevat ja ohjaavat päivittäistä toimintaan samaan suuntaan kuin yrityksen tavoitteet ja strategia. Yrityksen tavoitteena voi olla esimerkiksi entistä nopeammat toimitukset. Tällöin varaston ja tuotannon mittareissa pitää olla vähintään yksi mittari, joka osoittaa, kuinka onnistuttiin halutussa aikataulussa toimittamisessa ja, jopa kuinka onnistuttiin parantamaan toimitusnopeutta. Nykymaailmassa ei ole ongelma mitata asioita, ihan kaikkea voidaan mitata. Mittaamiseen ja mittareiden tulkintaan menee aikaa, joten työn tuottavuuden ylläpidon ja kehittämisen kannalta ei ole järkevää mitata epäoleellisia asioita.

Suurin hyöty saadaan siitä, että mitataan toiminnan kannalta olennaisia asioita riittävän kattavasti, mutta toisaalta riittävän suppeasti. Liian suppea mittaaminen ei kuvaa tilannetta tarpeeksi, mutta liian monta mittaria tekee tilanteesta hankalan tulkittavaksi. Sopiva mittarimäärä riippuu toiminnan koosta, mutta tavallisesti 6–10 keskeisintä mittaria on sopiva määrä. On hyvä huomioida, että mittarien pitää olla selkeitä ja helppolukuisia. Jos esim. 30 henkilöä tuijottaa hankalalukuisia mittareita keskimäärin yhden minuutin pidempään, mittarien katselemiseen menee ylimääräiset 30 minuuttia joka päivä. Hyvin tehdyistä ja selkeistä mittareista olennaisen tiedon saa jo pelkällä vilkaisulla. 

Mittarien yksikköön on erityisen tärkeä kiinnittää huomiota. Yrityksen johtoa ja hallintoa kiinnostaa toimintaan liittyvät eurot, mutta varaston ja tuotannon henkilöstö tarvitsee konkreettiset arvot. Tällöin yksikkö on suoritus. Jokainen työntekijä pystyy varmasti hahmottamaan oman työnsä vaikutuksen tehtyihin suorituksiin, mutta oman työn vaikutus yrityksen toimittamien myyntitilausten arvoon onkin jo ihan eri asia. Toimitettujen myyntitilausten arvo varmasti yrityksen johdolle tärkeä arvo, mutta tällä luvulla ei varastoa tai tuotantoa ohjata, saati motivoida. 

Älä unohda hyödyntää historiatietoa

Mittarien historiatiedon arvoa ei kannata aliarvioida. Kaaviot, jotka esittävät mittarin nykyisen ja lähihistorian lukuarvot auttavat ymmärtämään mihin suuntaan ollaan menossa ja kuinka lujaa. Esimerkiksi päivittäiset suoritemäärät viimeisen kuukauden ajalta kertoo, ollaanko menossa parempaan suuntaan vai ei. Historiatieto auttaa hahmottaa pidemmän ajan trendejä, mutta ei kerro mitään tulevasta. Kuitenkin historiatieto on työntekijöille vanhaa tietoa eikä se ohjaa tämän päivän tekemistä.   

Henkilökohtaisesti pidän kokonaistehokkuuden mittaamisesta. Kokonaistehokkuuden mittaamisesta on hyötyä niin henkilöstölle kuin työnjohdolle, esimerkiksi varastossa toimitetut rivit / kaikki työtunnit tai tuotannossa valmistuneet laitteet / työtunnit. Työtuntien pitää sisältää kaikki työtunnit, myös työnjohdon ja tukitoimintoihin liittyvät. Tällöin vältytään osaoptimoinnilta. Erityisesti pidän tässä siitä, että kokonaistehokkuusmittarilla on taipumus osoittaa hienoja tehokkuuslukuja, kun työntekijät joutuvat venymään esim. sairauspoissaolojen takia. Tästä mittarista henkilöstö näkee, että heidän venymisensä on huomattu ja on hyvä indikaattori työnjohdolle antaa kehuja. Mittarin merkitys on todellisuudessa paljon enemmän kuin vain yksi luku infonäytöllä (tai ilmoitustaululla), kun mittarit jalkautus työympäristöön tehdään hyvin.  

Niin, mitä jos mittaaminen tehtäisiinkin henkilöstö lähtöisesti eli selkeät suoritepohjaiset mittarit. Ketäpä ei kiinnostaisi tietää, mitkä ovat oman työnsä vaikutukset yritykselle? Hyvistä mittareista jokainen työntekijä näkee oman työnsä vaikutuksen, minkä seurauksena työntekijät ovat motivoituneempi ja sitoutuneempia suoriutumaan hyvin. Myös tutkimukset osoittavat, että mittaaminen lisää mitattavan kohteen suoritusta ja kehitystä. Tämä selittyneen sillä, että mittaaminen lisää ymmärryksen suorituskyvystä, joka edes auttaa parempiin suorituksiin. Itseasiassa, blogin alussa mainitut fraasit pitävätkin hyvin paikkaansa.

Pohditko varaston tai tuotannon mittaamisen kehittämistä? 

Me Ziirrolla olemme jatkuvasti tekemisissä eri kokoisten varastojen ja tuotantolaitosten kanssa. Jos mittaaminen mietityttää, miksi et kysyisi meiltä ulkopuolisen logistiikan ammattilaisen näkemystä? Toimintojen mittaaminen ei vaadi suuria panostuksia, mutta on avain kustannustehokkaaseen toimintaan. Monet ovat arvostaneet objektiivista otettamme tarkastella asioita.  

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Sisälogistiikan kehittäminen: Automaattitrukit (AVG ja IGV)

Sisälogistiikan kehittäminen: AGV, eli automaattitrukit 

Automaattitrukkien eli AGV (automated guided vehicle) ja IGV (intelligence guided vehicle) trukkien käyttö on kovassa kasvussa useista eri syistä yritysten sisäisessä logistiikassa. Syitä ovat muun muassa pula ammattitaitoisista trukkikuskeista, sisälogistiikan prosessien tehostaminen tai vaikka työturvallisuus. Trukkiautomaatio on myös hyvä keino lisätä työntekijöiden lisäarvoa tuottavan työajan määrää. Siirrot ovat logistiikassa suurin yksittäinen hukan aiheuttaja, joten varsinkin tähän automaattitrukit tuovat tehokkaan ja turvallisen vaihtoehdon.  

Esimerkkejä AGV-trukkien käyttökohteista 

AGV-trukit ovat tänä päivänä hyvin monipuolisia ja suoriutuvat suhteellisen monimutkaisista tehtävistä.  Tyypillisiä käyttökohteita ovat: 

  • Sisäiset siirrot  
  • Tuotannon täydennys 
  • Kuljetinratojen tyhjennys varastoon 
  • Hyllytys ja jopa lavojen keräily 

Käytännössä aina, kun siirretään jotain, on tämä mahdollista tehdä automaattitrukilla. Huomioitava asia kuitenkin on, että toimiakseen automaattitrukki vaatii sille sopivan infran. Jos tilassa voidaan operoida manuaalitrukilla, sopii tila myös automaattitrukille. Suunnittelussa on kuitenkin otettava huomioon alueen muut käyttäjät ja kalusto. Mitä enemmän liikennettä reiteillä on, sitä hitaampaa AGV:n toiminta on. Laitteet ovat suunniteltu siten, että AGV ei aiheuta työtapaturmia ja vaaratilanteita, vaan hidastaa ja pysähtyy havaitessaan esteen. Siksi suunnittelussa on huomioitava reitit ja myös työajat, jolloin muuta liikennettä on mahdollisimman vähän. 

Nykytilan analysointi ja investoinnin takaisinmaksu 

Jotta trukkiautomaatioon on järkevää investoida, on syytä suorittaa prosessien nykytilan tutkimus ja analysointi sekä uuden toimintamallin simulaatio, jolla trukin takaisinmaksuaika voidaan laskea ja siten investointi perustella. Tässäkin keskiössä on määrittely – mitä suoritteita ja kuinka paljon on mahdollista automatisoida. Me Ziirrolla olemme tutkimukseen objektiivinen kumppani, jonka tehtävänä on tutkia automaatiolla saavutettava aikasäästö, määritellä automaattitrukin tehtävät ja kartoittaa objektiivisesti asiakkaillemme paras mahdollinen ratkaisu asiakkaan toiminnan tarpeisiin.  

Case esimerkki: EJOT Sormat Oy:n muutto uusiin toimitiloihin

Ziirron asiakas EJOT muutti uusiin toimitiloihin loppuvuodesta 2022. Asiakkaan tavoitetila oli tuoda logistiikkaansa automaatiota tuomaan tehoja ja mahdollistaa työntekijöiden keskittyä lisäarvoa tuottavaan työhön. Reittejä AGV:lle löydettiin yhteensä kymmenen kappaletta. Samalla erilaisia automaattitrukkityyppejä ja -merkkejä kartoitettiin useita. Uusi toimintamalli määriteltiin ja simuloitiin uuteen toimipisteeseen ja tämän jälkeen pääsimme suorittamaan laskelmat takaisinmaksusta. Uusi toimintamalli vapautti päivässä 15 tuntia työaikaa, säästö on siis kaksi henkilötyöpäivää, laitteen takaisinmaksuaika noin kaksi vuotta. Tämän tiedon perusteella investointipäätös oli helppo tehdä.  

Olisiko teidän yrityksellänne halua ja tarvetta trukkiautomaatiolle, mutta tarkka tieto siitä miten laitetta voi hyödyntää ja kuinka paljon puuttuu? Ei hätää, seuraava ziirto voisi olla ottaa meihin yhteyttä ja kartoitetaan asia yhdessä.  

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Sisälogistiikan kehittäminen pienillä askelilla (ja mitä ne askeleet voisivat olla) 

Oletko ikinä lukenut, kuinka sisälogistiikkaa on kehitetty valtavin harppauksin investoimalla uuteen tietojärjestelmään tai valtavaan varastorakennukseen ja kalliiseen varastoautomaatioon? Näistä kirjoituksista saa käsityksen, että merkittävän kehityksen saavuttamiseksi tarvitaan aina suuren mittaluokan kehityshanke? Tämähän ei tietenkään ole koko totuus. Suuria kehitysprojekteja on mukava muistella, koska niissä on usein vaikuttavat tulokset ja niihin liittyy paljon hienoja tilanteita. Vaikka suurista hankkeista usein tulee suurimmat tulokset, se ei tarkoita sitä, etteikö pienillä parannuksilla voitaisi päästä yhtä hyviin lopputuloksiin. Pieniä parannuksia pitää vaan tehdä määrällisesti enemmän ja useammin. Pienissä parannuksissa on sekin hyvä puoli, että niiden toteuttaminen ei vaadi paljon resursseja kuin massiiviset kehitysprojektit.  

Juuri tämä on jatkuvan parantamisen idea. Ei kuvitella laitettavan prosesseja kerralla kuntoon, vaan vähin erin, yksi asia kerrallaan, liikutaan parempaan suuntaan. Pieniä parannuksia on helpompi tunnistaa ja toteuttaa kuin yrittää muuttaa suuria kokonaisuuksia kerralla. Parhaimmillaan pienet parannukset ehditään tehdä varsinaisen työajan ohessa ilman ulkopuolista apua. Lisäksi pienet muutokset on helppo palauttaa takaisin lähtötilanteeseen, mikäli huomataan ettei muutos johtanutkaan halutun laiseen lopputulokseen. Suuremmat muutokset vaativat yleensä oman aikataulun ja enemmän tekeviä käsiä. Eikä usein ole edes mahdollista keskeyttää koko toimintaa suurien muutosten tekemiseksi, tai hanke pitää aikatauluttaa seuraavan kesäseisakin ajaksi. 

No mistä niitä pieniä parannuksia sitten kannattaa etsiä? Otetaan pari esimerkkiä. 

Esimerkkejä sisälogistiikan kehittämisestä

Varaston työajasta tyypillisesti suurinta hukkaa on paikasta toiseen siirtyminen. Tätä voidaan minimoida järjestämällä varastopaikat uudelleen menekin mukaan. Aina ei kuitenkaan tarvitse opetella ABC-XYZ-analyysin tekemistä ja myllätä kaikkien nimikkeiden säilytyspaikkoja. Sen sijaan voidaan aloittaa varmistamalla, että edes suurimman menekin nimikkeet varastoidaan lyhyimmän siirtoetäisyyden päässä. Ja että ne nimikkeet, joihin ei ole koskettu pitkään aikaan, on siirretty johonkin kauemmas eniten kuljetuilta käytäviltä. Suurin säästöpotentiaali on nimenomaan niissä nimikkeissä, joita käsitellään eniten (tai käänteisesti niissä nimikkeissä, joita käsitellään vähiten). 

Mikäli käytössä on automaattivarastoja, varmistetaan että niistä otetaan mahdollisimman paljon hyötyä irti. Sen sijaan, että investoidaan uusiin automaatteihin, tarkastetaan että olemassa olevissa automaatissa varastoidaan sellaisia tuotteita, jotka hyötyvät automaatin ominaisuuksista eniten. Mikäli automaatin on tarkoitus säästää tilaa, siirretään automaattiin pieniä hitaasti kiertäviä nimikkeitä. Mikäli automaatin on tarkoitus säästää työaikaa, siirretään automaattiin nopeasti kiertäviä nimikkeitä, että niiden kerääminen on nopeampaa. 

Monissa varastoissa tietojärjestelmien käyttö on suuri osa päivittäistä työtä. Järjestelmän käytön tehostamisessa on siis suuri säästöpotentiaali. Koko järjestelmän uusimisen sijaan kannattaa miettiä hyödynnetäänkö nykyisen järjestelmän kaikkia ominaisuuksia kunnolla. Monet varastonhallintajärjestelmät tarjoavat useita vaihtoehtoja esimerkiksi varastokeruun suorittamiseen. Järjestelmä saattaa tarjota mahdollisuuden tulostaa paperiset keruulistat, mutta sama järjestelmä voi ihan hyvin tukea myös paperitonta keruuta. Lisäksi moni järjestelmä antaa käyttäjien kerätä useita keruulistoja samaan aikaan. Monilistakeruuseen siirtymällä on monessa varastossa säästetty paljon varastotyöntekijöiden edestakaiseen liikkumiseen kuluvaa työaikaa. 

Myös erilaisten raporttien tekemiseen voi kulua paljon työaikaa. Tietojärjestelmissä saattaa olla hyödyntämättömiä raportointiominaisuuksia, joita hyödyntämällä raportin tekemiseen kuluvaa aikaa saadaan pienennettyä. Esimerkiksi työntekijäkohtaisten suoritemäärien mittaaminen vie paljon työaikaa, mikäli kaikki tieto kerätään manuaalisesti. Ainakin osa tiedoista pitäisi pystyä keräämään järjestelmästä automaattisesti, kunhan raportointiominaisuudelle on osattu kertoa oikeat parametrit. 

Varastoon jalkautuminen kannattaa aina. Prosessien etenemistä seuraamalla ja työvaiheita syynäämällä tulee ilmi aikasyöppöjä ja pullonkauloja, joiden korjaaminen parantaa tehokkuutta ja lisää työn tekemisen mielekkyyttä. Monet työvaiheet ovat hyvin manuaalisia eikä niihin liity siirtymistä tai tietojärjestelmien käyttöä. Se ei silti tarkoita, etteikö niistäkin voisi löytyä kehitettävää. Manuaaliseen työhön käytettyä aikaa voidaan optimoida esimerkiksi niputtamalla useita lyhyitä työvaiheita samaan vaiheeseen ja käyttämällä sopivia työkaluja, joita säilytetään kätevästi työpisteellä. Parhaat kehitysideat syntyvät usein niiltä ihmisiltä, jotka ovat kiinteimmin tekemisissä työvaiheen kanssa. 

Haluatpa sitten kehittää sisälogistiikkaasi suurella kertarysäyksellä tai pienin askelin, Ziirrolta löytyy kehitysinsinööri etsimään ja toteuttamaan juuri oikean kokoiset parannukset. 

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Logistiikan dokumentointi

MIKSI VAIVAUTUA DOKUMENTOIMAAN TOIMINTAANSA?

On yrityksiä, joissa prosessikuvaukset, työohjeet, poikkeustilanneohjeet ja monet muut asiat ovat systemaattisesti dokumentoitu ja niiden ajantasaisuus tarkistetaan säännöllisen usein. Helposti saatavilla löytyy jopa vakioitu toimintaohje eli SOP (Standard Operating Procedure). On myös yrityksiä, joissa ei ole kerta kaikkiaan laitettu mitään ylös. Lakisääteinen pelastussuunnitelma on saatettu joskus laatia, mutta senkin ajantasaisuus edellyttää niin sanotusti luovaa tulkintaa. Suurimmassa osassa firmoista tilanne on tältä väliltä. Niissä toimintaa on pyritty dokumentoimaan, mutta kaikkia toimintoja ei ole kuvattu taikka päivitetty kiireen tai muun syyn takia.  

Mitä hyötyä yrityksen toiminnan dokumentoinnista ja sen ajan tasalla pitämisestä sitten on? Minkä verran siihen kannattaa käyttää resursseja ja missä tilanteissa nähty vaivaa maksaa itsensä takaisin? 

Dokumentoinnin hyödyt – niitä on paljon

Ensinnäkin ajan tasalla ja helposti saatavilla oleva selkeä dokumentaatio auttaa uusien työntekijöiden perehdytyksessä. Perehdyttäjä voi käyttää sitä tukenaan ja uusi työntekijä pystyy tarvittaessa tarkistamaan ja kertaamaan miten joku asia olikaan. Ajan tasaista dokumentaatio on hyödynnettävissä myös sovittujen muutosten käytäntöön viennissä kokeneille työntekijöille. Dokumentaatio pyrkii kertomaan mahdollisimman yksiselitteisesti miten asioita tehdään nyt ja jatkossa kunnes toisin sovitaan. Näin asiat eivät ole tallennettuna hiukan toisistaan poikkeavin yksityiskohdin pelkästään osaajien korvien väliin. Dokumentaatiosta on luonnollisesti myös merkittävä apu missä tahansa tilanteessa, kun on tarve tarkistaa tai todistaa miten on sovittu toimittavan, vaikkapa auditoinnissa. Dokumentoinnin avulla myös standardisointi on helpompaa, kun kaikki voivat toimia saman ohjeen mukaisesti. 

Ajan tasainen toiminnan kuvaus ja ohjeistus auttavat myös riskienhallinnassa. Siitä voi olla toiminnan jatkuvuuden kannalta korvaamaton hyöty, kun joku jonka päässä oleellinen tieto oli, vaikka eläköityy tai jos hän ei jostain syystä yllättäen olekaan enää käytettävissä.  

Dokumentointi auttaa myös ymmärtämään mikä on ollut ajatus, kun on päätetty toimia niin kuin toimitaan. Maailman, asiakastarpeiden, tuotteiden ja ties minkä muuttuessa tulee tarve vastata muutoksiin ja silloin on hyödyllistä ymmärtää perusteet aiemmalle toimintamallille.  

Jos kuvattu toiminta ei vastaa nykyistä todellista tekemistä, toista niistä täytyy muuttaa. Eihän dokumentoinnilla muuten mitään virkaa ole. Asioita kirjattaessa kannattaa alusta alkaen pitää mielessä, että yksityiskohtaista dokumentaatiota on jälkeenpäin työlästä päivittää. Asiat kannattaa kirjata riittävällä tarkkuudella laadun, turvallisuuden ja muiden oleellisten asioiden varmistamiseksi, mutta ei sitä tarkemmin. Kuvat, videot ja visuaalisuus auttavat havainnollistamaan ja selkeyttämään (tylsää) tekstiä, mutta niiden päivittäminen on usein vielä työläämpää kuin pelkän tekstin.  

Ennen kaikkia dokumentointi ja visualisointi auttavat kuvaamaan nykyisen tai tavoitellun tilan. Jokainen ihminen mieltää kaikki asiat aiemman oman henkilökohtaisen kokemuksensa kautta. Siksi samasta – ehkä abstraktista – asiasta keskusteltaessa eri henkilöille muodostuu hämmästyttävästi toisistaan poikkeavia käsityksiä, vaikka jokaiselle asia saattaa olla omasta mielestään yksiselitteisen selkeä. Asioiden tekeminen konkreettiseksi ja mielellään myös visuaaliseksi, auttaa vähentämään osapuolten kesken asioiden käsittämistä eri tavoilla.  

Vasta kun on saatu koko porukka ymmärtämään käsiteltävä asia sekä sen mittasuhteet ja vaikutukset likimain samalla tavalla, on luotu pohja hedelmälliselle keskustelulle (tai väittelylle) miten asiaa tulisi muuttaa tai josta voi perustellusti olla eri mieltä. Tällöin keskustelu tuottaa sopivasti erilaisia näkökulmia, pohdintaa hyvien sekä huonojen puolien merkityksistä ja päätöksistä jalostuu laadukkaampia.   

Ziirron nykytila-analyysissä tutkimme, havainnoimme ja selvitämme mitä asiakkaidemme logistiikassa ihan oikeasti tapahtuu. Kun olemme dokumentoineet lähtötilanteen, kehitysehdotukset sekä niillä tavoitellut uudet toimintamallit, on huomattavasti helpompi keskustella asioista rakentavasti kaikkien osapuolten kesken sekä viedä sovittuja muutoksia käytäntöön.

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Sisälogistiikan kehittäminen: Pakkaaminen

Sisälogiikan kehittäminen: Pakkaaminen ja työergonomia

Työergonomia on yksi suurimmasta syistä heikkoon työtyytyväisyyteen sisälogistiikassa. Lisäksi tämä tasapäistetty ergonomia vaikuttaa sisälogistiikan tehokkuuteen oleellisesti. Pienessä kuvassa erilaiset varastot ovat hyvinkin erilaisia; osassa liikkuu pienen pieniä komponentteja ja toisessa huomattavan isoja metallisia kappaleita. Osassa näitä liikuttaa, tai ”ziirtelee” kuten me Ziirrolla sanomme, ihmiset, osassa mobiilirobotti tai joku muu. Mutta kun otetaan pari naksausta taaksepäin, ja tarkastelemme asiaa kauempaa, huomataan että kaikissa varastoissa liikutellaan asioita ja ihmisiä. Tätä materiaalivirtaa ohjailemassa, tehostamalla ja kokonaisvaltaisesti optimoimalla syntyy usein merkittäviä vaikutuksia mm. kannattavuuteen. Työergonomia on yksi usein unohdettu pullonkaula, kuten tekemämme case osoittaa.

Sisälogistiikan kehittämisellä poistettiin miljoonan euron pullonkaula

Erään asiakkaamme pakkaamon työtekijöiden pituudet vaihtelevat 150–190 cm välillä. Kaikilla oli samat pakkauspisteet käytössä, ilman minkäänlaisia säätömahdollisuutta. Porukan lyhimmille pöytä oli aivan liian korkealla, pisimmät taas tekivät pitkät päivät töitä selkä vääränä kumarassa. Kun työvuoron aikana toistoja on satoja, on sillä huomattava vaikutus jaksamiseen ja sisälogistiikan tehokkuuteen.

Alla laskelma kuinka paljon työtä tukevilla työpisteillä voitiin toimintaa tehostaa:

  • Aikasäästö 20 sekuntia per pakkaus
    • Työaikasäästö päivässä noin 1,8 tuntia​
    • Vuodessa 402 tuntia = 10 050 € (laskelmassa käytetty 25 €/h tuntikustannusta)
  • Pakkauspisteen kehittämisestä säästyvällä työajalla voidaan kerätä vuositasolla 1,1 miljoonan euron arvosta lisätilauksia
  • Lisähyötynä samalla saatiin parantunut työtyytyväisyys ja pienempi kuormitus

Yllä oleva esimerkki siis eräältä asiakkaaltamme. Luvut perustuvat prosessien videointiin ja videosta tehtyyn liikesarja-analyysiin. Pakkauspisteet on aina suunniteltava ja toteutettava tapauskohtaisesti. Lopulliseen ratkaisuun vaikuttavat tilauksiin liittyvät vaatimukset, pakattavat tuotteet, muihin prosesseihin integrointi sekä työntekijät. Ergonomisen työpisteen suunnittelu ei voi perustua vain objektiivisiin seikkoihin, vaan siinä on aina pidettävä mielessä myös työntekijän näkemykset. Ziirron kehitysinsinöörit suorittavat ja tekevät myös itse mahdollisuuksien mukaan prosessia, jotta he saavat parhaan mahdollisen käsityksen mitä prosessissa tehdään ja mitkä ovat prosessin energiasyöpöt. Uusi malli ja toimintatapa kannattaa aina simuloida mahdollisuuksien mukaan ennen investointipäätöstä.

Millainen on tuottava pakkauspöytä?

Ergonomisesti suunniteltu pakkauspöytä on säädettävissä siten, että pakkaaja voi säätää sen korkeuden optimaaliseksi omaan pituuteensa nähden. Korkeutta tulee voida säädellä vaihtelevan kokoisten pakattavien tavaroiden koon mukaan. Pakkauspöydän yläpuolella tulisi olla myös pakkaustyöhön tarvittavat lisävarusteet, kuten esimerkiksi palautuslomake. Tarvittaessa näitä voidaan pudottaa suoraan pahvilaatikkoon. sisälogistiikassa turha liike on turha kulu. Lähetysasiakirjojen tulostin sijoitetaan alemmalle tasolle tulostimen korkeuden vuoksi. Pakkausmateriaalit ja pahvilaatikot on sijoitettu suoraan työpöydän yläpuolelle tai näitä varten voidaan työpisteen viereen suunnitella oma kelkka/vaunu.

Edellä kuvattu työskentelypisteen ergonominen suunnittelu mahdollistaa, että pakkaaja voi työskennellä tehokkaammin ja pienemmällä rasituksella. Pienellä investoinnin sisälogistiikan kehittämiseen, saadaan hyötynä työtä tukevalla ja tuottavalle pakkauspöydällä:

  1. läpimenoajan huomattava lyheneminen
  2. parantunut työtyytyväisyys
  3. pidemmät työurat – hymyt kasvoilla ja
  4. kassaan enemmän liikevaihtoa.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että mikään työpiste tai säätö ei auta ja tehosta toimintaa, ellei säätöjä ja kaikkia ominaisuuksia käytetä…

Miten teidän yrityksessänne huomioidaan ihmisten erilaiset fyysiset ominaisuudet ja työpisteiden ergonomia?

Ergonomisin terveisin,

Toni

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Varasto täynnä – mikä avuksi?

Varasto täysi – mikä avuksi? 

Varasto on täysi! Tyhjiä varastopaikkoja ei ole. Tuotteita joudutaan varastoimaan kulkuväylille ja lattioille. Kuulostaako tutulta? Varaston tehokkuus alkaa kärsimään jo reilusti ennen, kuin varaston täyttöaste on 100 %. Tuotteen varastoiminen pitäisi olla suoraviivainen ja yksinkertainen toiminto, mutta liian täydessä varastossa tästä toiminnosta tulee hidas ja monimutkainen toimenpide. Liian täydessä varastossa tyhjää varastopaikkaa joudutaan etsimään ja pahimmassa tapauksessa tyhjä varastopaikka pitää järjestellä varastoimisen yhteydessä. Sanomattakin selvää, että etsiminen ja varaston järjestäminen on hidasta. Jotkut kutsuvat tätä myös turhaksi työksi ja hukaksi. Tehokkaasti toimivissa varastoissa onkin sopivassa suhteessa tyhjää tilaa. 

Varasto täynnä – mistä aloittaa?

Mitä sitten tehdä, kun varasto on täysi. Monelle tulee varmasti ensimmäisenä mieleen, että hankitaan lisää tilaa. Lisätila on joillekin laajennuksen rakentamista, muuttamista suurempiin tiloihin tai ulkoisen varaston hankkimista. Oli valintasi mikä vain edellä mainituista, se on todennäköisesti ratkaisuna kalleimmasta päästä. Ennen kuin päädytään hankkimaan lisää tilaa, on syytä ymmärtää varaston nykytila ja selvittää syyt, miksi varasto on täysi. Useimmissa tapauksissa löytyy kustannustehokkaampia ratkaisuja kuin lisätilan hankinta, kunhan vain tutkii asiaa ensin.

 Jos tilannetta lähestyy varastointikapasiteetin näkökulmasta. Varasto on täysi, kun varastointikapasiteetti on käytetty. Varastointikapasiteetin riittämättömyyttä voidaan lähestyä kahdella yksinkertaisella kysymyksellä: 

  1. Voidaanko varastointikapasiteettia kasvattaa nykyisissä tiloissa?  
  2. Käytetäänkö varastointikapasiteettia tehokkaasti? 

Varastointikapasiteetin kasvattaminen?

Voidaanko varastointikapasiteettia kasvattaa nykyisissä tiloissa? Uskallan väittää, että useimmissa tapauksissa kyllä. Tyypillisesti varasto on toteutettu vuosia sitten, jolloin varastossa oli ruhtinaallisesti tilaa. Kun tilaa on runsaasti, on pyritty vain hyödyntämään koko tila. Vuosien varrella yrityksen liiketoiminta on kasvanut, joka näkyy varastossa uusina tuotteina ja olemassa olevien tuotteiden varastotasojen kasvuna. Ennen pitkään tullaan pisteeseen, jossa pitää pohtia tilan käyttöä tehokkuutta. Tilan käytöllisesti käytävät vievät paljon neliöitä, mutta ovat välttämättömiä. Esimerkiksi kuormalavavaraston lavamäärää saadaan kasvatettua, kun siirrytään hyödyntämään kapeakäytävätekniikkaa. Tällöin kapeammat hyllykäytävät mahdollistavat lisähyllyrivien tekemisen. Toisaalta pientavaran varastoimisessa hallin korkeuden hyödyntäminen voi olla vajavaista. Monissa paikoissa pientavarahyllyt ovat sijoitettu korkeaan tilaan, jolloin varaston lattianeliöt ovat käytössä, mutta tilan korkeutta ei hyödynnetä. Korkeuden saa hyötykäyttöön esimerkiksi varastoautomaattien avulla. Varastoautomaatit vievät myös vähemmän lattiapinta-alaa kuin vastaavan tuotemäärän varastoiminen pientavarahyllyissä. 

Varastointikapasiteetin tehokkuus?

Entä sitten käytetäänkö varastointikapasiteettia tehokkaasti. Todennäköisesti parannettavaa löytyy kapasiteetin käytössäkin. Tyypillisesti jokaisesta varastosta löytyy ns. ”kuolleita tuotteita”. Nämä ovat sellaisia tuotteita, joita ei myydä eikä tarvita tuotannossa. ABCD-analyysissä näitä kutsutaan D-tuotteeksi. Kuolleita tuotteita vain säilytetään varastossa varaamassa varastopaikkoja. Tällaisista tuotteista pitäisi päästä eroon ja hankkia ne tarvetta vasten. Tämä muutos vapauttaa varastotilaa.

Toinen merkittävä tilaa vievä ongelma on tuotteet, joiden keskimääräiset varastotasot ovat tarpeettoman korkeat ilman mitään järkevää syytä. Liian korkeat varastotasot sitovat yrityksen pääomaa ja aiheuttavat varastossa tilan ahtautta. Korkea varastotaso on tavallisesti tiedon kulkuun liittyvä ongelma, jolloin hankinta ostaa tuotetta liian suuria määriä liian usein, jottei tuote pääse vahingossakaan loppumaan. Varaston kannalta pahin tilanne on se, että ylivarastoinnissa oleva tuote on myös mitoiltaan suurikokoinen.  

Tietenkään loputtomiin ei voi varastokapasiteettia kasvattaa samoissa tiloissa eikä kapasiteetin käyttöä parantaa. Silloin on järkeväksi tulevat lisäneliöt varastoon. Olit sitten pohtimassa lisäneliöitä tai tehostamassa tilan käyttöä, ota yhteyttä meihin. Me Ziirrolla olemme jatkuvasti tekemisissä eri kokoisten varastojen kanssa. Katsotaan, millainen ratkaisu löydetään teidän varastoonne. Monet ovat arvostaneet objektiivista ja käytännön läheistä otettamme tarkastella asioita. 

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Tyhjän tilan merkitys varastossa

Maailman kallein logistiikkapeli?

Olen työurani aikana päässyt käymään monissa varastoissa. Toisissa varastoissa olen käynyt yhtäjaksoisesti päivittäin useiden vuosien ajan. Toisissa varastoissa olen käynyt vain yhden tai kaksi kertaa. Kaikkien näiden käyntien perusteella olen huomannut kahden perusolettaman pitävän melko hyvin kutinsa: 

  1. Kaikki työn tekeminen edellyttää tyhjää tilaa 
  2. Kaikki tyhjä tila täyttyy ennen pitkää itsestään 

Näistä perusolettamuksista voidaan helposti päätellä, ettei työn tekemisestä tule yhtään mitään ilman sille varattua riittävää tilaa. Ja että tila täytyy aktiivisesti pitää vapaana, tai siihen alkaa kertymään kaikkea asiaan kuulumatonta tavaraa. 

Tarkastellaan aluksi ensimmäistä olettamusta erityyppisten työtehtävien näkökulmasta: 

Tavaran säilyttäminen on yksi keskeinen varaston työtehtävä. Ehkä jopa kaikista keskeisin. Ellei tavaran säilyttämiselle olisi tarvetta, joku voisi kyseenalaistaa koko varaston olemassaolon tarpeellisuuden. Tavaran säilyttäminen muuttuu hyvin hankalaksi, ellei sitä varten ole riittävää tilaa. Esimerkiksi hyllyvarastoon on hyvin vaikea laittaa lisää tavaraa sen jälkeen, kun kaikki hyllypaikat on varattu.  

Tavaran siirtely ei niinkään ole varaston päätarkoitus, mutta se on usein välttämätöntä muiden toimintojen, kuten tavaran vastaanottamisen ja tavaran lähettämisen mahdollistamiseksi. Mikäli tavaran siirtelyyn ei ole riittävästi vapaata tilaa, muuttuu yksinkertainen siirtotapahtuma monimutkaiseksi useiden siirtojen palapeliksi, ja kaikki tietävät kuinka rasittavaa se pahimmillaan on. 

Sama ilmiö pätee kaikkiin muihinkin varastossa tapahtuviin työtehtäviin, kuten esimerkiksi pakkaamiseen, kuorman lastaamiseen ja inventointiin. Mikäli työ pitää aina aloittaa vapaan tilan raivaamisella, kasvaa työn valmiiksi saamiseen kuluva aika ja vaiva turhan suureksi. 

Entäpä toinen olettama sitten? Oletko koskaan kiinnittänyt huomiota siihen, että tyhjään tilaan alkaa pikkuhiljaa aina ilmestyä tavaraa? Tyhjään naulakkoon ilmestyy vaatteita, tyhjälle tiskipöydälle ilmestyy likaisia astioita. 

Varastoympäristössä tämä näkyy esimerkiksi siten, että hyllykäytäville alkaa kertyä hyllyyn kuuluvaa tavaraa, työpisteille alkaa ilmestyä sinne kuulumattomia työkaluja ja toimistoihin tarpeettomia paperinippuja ja likaisia kahvikuppeja. Vapaalle tilalle löytyy aina väliaikaista tarvetta. Ja väliaikainen tarve muuttuu usein pysyväksi tarpeeksi. 

Tämä ei mielestäni aina tarkoita sitä, että tilaa olisi liian vähän. Väljäänkin tilaan alkaa kertyä ajan saatossa tavaraa, joka pikkuhiljaa verottaa väljyyden tunnetta, ellei siitä tavarasta suunnitelmallisesti hankkiuduta eroon. Toisinaan toki tilat ovat jo valmiiksi liian pienet, jolloin kaikki edellä mainitut ilmiöt ovat sitäkin vakavampia. 

Tyhjän tilan katoaminen johtaa takaisin ensimmäisestä olettamuksesta aiheutuviin ongelmiin. Työn tehokkuus ja mielekkyys kärsivät. Perii hukka, niin kuin lean-henkilö asian muotoilisi. 

No mitä asialle voi sitten tehdä? 

Paljonkin, tyhjän tilan tarve pitää pyrkiä huomioimaan jo tiloja suunnitellessa. 

Käytäville pitää ymmärtää varata riittävästi leveyttä. Käytävällä tapahtuva liikenne vaikuttaa tarvittavaan leveyteen. Lavavarastossa trukin rungon pituus ja varastoitavan lavan yhteispituus muodostavat tarvittavan vähimmäisleveyden. 3,5 metriä leveä käytävä on hyvä lähtökohta, mutta sitä voi kaventaa käyttämällä kapeampia trukkeja ja yksisuuntaista liikennettä. Mikäli käytävällä liikennöidään kaksisuuntaisesti pitää varata riittävästi tilaa kohtaamistilanteita varten ja sopivasti pelivaraa vielä päälle. Jos käytävällä tapahtuu ajoneuvoliikennettä ja henkilöliikennettä, niin ne on parasta pitää erillään omilla kaistoillaan. Jatkuva henkilöliikenne, kuten siirtyminen työpisteeltä pukuhuoneeseen tai ruokalaan ansaitsee oman kaistansa, mielellään kaiteella suojattuna tai vähintäänkin merkinnällä. Satunnainen henkilöliikenne, kuten sähköasentajan käynti sulaketaululla ei välttämättä tarvitse omaa erillistä kaistaansa. Kapein henkilöliikenteen kulkukäytävä on minimissään 80 cm, mutta sellaisella käytävällä vastaantulijat joutuvat kulkemaan sivuttain. Kannattaa myös huomioida, että kantamukset kasvattavat tarvittavaa käytäväleveyttä. 

Satunnaiselle säilytystarpeelle on hyvä varata omaa tilaa. Esimerkiksi tavaralähetysten vastaanottaminen ja lähettäminen luovat toistuvaa mutta väliaikaista tilatarvetta. Riittävän suuren purku-/lähetysalueen mitoittamiseen tarvitaan tietoa tyypillisen kuorman suuruudesta, kuormien saapumistiheydestä ja käsitys siitä kuinka kauan yhden kuorman käsittelyyn kuluu työaikaa. Lähetysalueella suoritetaan usein erinäisiä tarkastuksia, joten pelkkä tavaran vaatima lattiatila ei useinkaan riitä. Keskimääräisen kuormakoon vaatiman lattiatilan lisäksi pitää alueen ympärille varata tilaa vähintäänkin kuljetuspakkausten kiertämiseen. Mikäli yhtä kuormaa ei ehditä käsittelemään ennen kuin seuraava kuorma saapuu, tarvitaan enemmän tilaa useamman kuorman yhtäaikaiseen käsittelyyn. Tämä on tärkeää varsinkin, jos samalla alueella käsitellään saapuvat ja lähtevät kuormat. 

Oikean kokoisen tilan varaaminen työpisteelle edellyttää, että työpisteellä tehtävä työ tunnetaan tarkkaan. Vähimmillään tarvitaan tilaa kaikille käytettäville työkaluille ja työstettävälle kappaleelle. Lisäksi pitää varata tilaa kerrallaan työstettävälle tavaramäärälle ja tilaa valmiiksi tulleille kappaleille, useimmiten vähintään yksi pakkaus kumpaakin. Ja työn tekijäkin tarvitsee riittävästi tilaa työn vaatimien liikeratojen esteettömälle suorittamiselle. 

Ja kun sitä tilaa on osattu suunnitteluvaiheessa varata sopivasti, pitää varattu tila merkitä, ettei sitä vahingossa käytetä johonkin muuhun tarkoitukseen. 

Kulkuväylien merkinnöissä tärkeää on ilmoittaa vapaaksi jätettävä tila. Useimmiten tämä tehdään reunaviivoilla. Selkeät kaistamerkinnät auttavat pitämään liikenteen liikenteelle varatulla alueella ja liikenteeseen kuulumattomat esteet poissa liikenteelle varatulta alueelta. Tarkoituksella tyhjänä pidettävät paikat, kuten sammuttimien tai hätäuloskäyntien edustat kannattaa myös merkitä, että ne osataan huomioida. Merkitsemällä liikkuvien tavaroiden paikat, kuten roskikset, pahvinkeräysrullakot, työkalukärryt ja siirrettävät työtasot, varmistetaan että niiden paikalle ei ole ilmestynyt mitään muuta sillä aikaa, kun liikkuva tavara on ollut liikkeellä. Kulkuaukkojen edustat kannattaa myös merkitä, ettei aukeavan oven edessä vahingossa seisoskele kukaan, tai ettei siihen ole hetkellisesti laskettu raskasta kuormalavaa. 

Varastopaikat voi merkitä lattiaan joko yksittäisten varastointiyksiköiden parkkiruutuina tai yhtenä isompana alueena, kuten kokonaisena trailerikuormana. Väliaikaiset lattiamerkinnät voi tehdä teippaamalla, mutta pysyvämmät merkit on syytä maalata. Varsinkin lavojen ja trukkiliikenteen alle jäävät merkinnät ovat kovilla. Alueita voi rajata myös erilaisilla lippusiimoilla tai köysillä. Merkintöjä kannattaa täydentää selittävillä teksteillä, kuten esimerkiksi selityksellä mitä kullakin alueella on tarkoitus säilyttää. Selitykset kannattaa yleensä kiinnittää lattian sijaan seiniin tai tolppiin tai ripustamalla ne roikkumaan katosta. 

Äkkiseltään voisi kuvitella, ettei merkinnöissä ole tapahtunut piirretyn viivan keksimisen jälkeen mitään merkittävää edistystä, mutta markkinoille on ilmestynyt paljon valoon perustuvia merkintäratkaisuja. Valolla voidaan esimerkiksi heijastaa lattiaan selkeästi erottuvia kaistamerkintöjä, jotka eivät kärsi yliajamisesta samaan tapaan kuin teipit tai maalaukset. 

Mutta mistään merkinnöistä ei ole mitään hyötyä, ellei niiden noudattamista valvota.  

Käytävien ja varastoalueiden näkyvät reunaviivat paljastavat heti rikkeet alueiden kunnioittamisessa. Viivan päälle jätetty kuormalava pistää aina silmään ja viivan väärällä puolella kulkeva ajoneuvo tai henkilö voidaan helposti paimentaa oikealle väylälle. Näkyvät merkinnät auttavat poikkeamien havaitsemisessa sekä helpottavat oikeiden toimintatapojen ohjeistamisessa. Yhdessä sovittujen merkintöjen noudattamatta jättämisestä on myös helpompi huomauttaa eikä epämääräisiä reviirikiistoja pitäisi päästä syntymään, kun työpisteiden tilat on selkeästi määritelty. Ilman merkintöjä on vaikea sanoa onko tavara oikealla paikallaan, ja ellei se ole, on hankalampaa ohjeistaa palauttamaan se oikealle paikalleen. 

Eli lyhykäisyydessään: 

  1. Suunnittele riittävästi tyhjää tilaa  
  2. Merkitse tyhjänä pidettävä tila 
  3. Valvo merkintöjen noudattamista 

Ziirto auttaa mielellään kohtien 1-3 toteuttamisessa. Me suunnittelemme varastojen ja tuotantotilojen layoutit riittävän väljiksi, että työteko ja materiaalivirrat toimivat sujuvasti. Meidän kehitysprojekteissamme tuodaan aina esille puutteet merkinnöissä ja niiden valvonnassa, sekä konkreettiset ehdotukset tilanteen parantamiseksi. 

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.