Layout-suunnittelun vaikutus tuottavuuteen – Miten pienet muutokset voivat lisätä tehokkuutta?

Tuottavuuden parantaminen mielletään usein suuriksi investoinneiksi: automaatio, järjestelmät, uudet tilat. Todellisuudessa yksi vaikuttavimmista keinoista voi olla yksinkertainen ja edullinen: layout-suunnittelu.

Layout ei ole vain pohjapiirros – se on tapa, jolla tavara, ihmiset ja koneet liikkuvat tilassa. Kun tätä liikkumista ohjataan fiksummin, myös tehokkuus seuraa perässä.

Lue lisää blogistamme:

5 vinkkiä varaston layout suunnitteluun

Miksi pienet layout-muutokset jäävät usein tekemättä?

Arjessa tehokkuuden kehittäminen jää helposti kiireen jalkoihin – vaikka juuri se voisi vähentää kiirettä. Layoutin tarkastelu mielletään helposti “isoksi projektiksi”. Todellisuudessa jopa pienillä järjestelyillä, kuten keräilyreitin uudelleenohjauksella tai työpisteiden sijoittelulla, voidaan saada merkittäviä hyötyjä aikaan.

Usein ongelmat näkyvät vasta, kun joku pysähtyy katsomaan:

  • Miksi trukki joutuu kiertämään turhaan hyllyrivit, kun reitti voisi olla suora?
  • Miksi samalle alueelle tulee ruuhka samaan aikaan joka päivä?
  • Miksi työntekijä kulkee 50 metriä vain hakeakseen pakkausteippiä?

Esimerkki: Kolme muutosta, jotka muuttivat arjen

Eräässä asiakasvarastossa havaittiin, että keräily kesti yllättävän kauan – vaikka keräilijöiden määrä oli pysynyt samana. Analyysi paljasti kolme pientä pullonkaulaa:

  1. Keräily aloitettiin varaston takaosasta, jolloin ensimmäiset 30 sekuntia käytettiin pelkkään kävelyyn.
  2. Suosituimmat tuotteet oli sijoitettu eri puolille varastoa, vaikka ne esiintyivät usein samoissa tilauksissa.
  3. Pakkauspiste oli siirretty ”tilapäisesti” syrjemmälle – mutta jäi sinne pysyvästi.

Mitä tehtiin?

  • Tuotteiden järjestys uudistettiin ABC-analyysin perusteella
  • Keräilypiste siirrettiin optimaaliselle paikalle layoutin kannalta
  • Kulkureiteistä tehtiin yksisuuntaisia, mikä vähensi risteyksiä

📈 Tulos: Keräilyaika lyheni 18 %, pakkausjonot poistuivat, ja varaston “käyttötunneissa” saatiin käytännössä yksi lisäpäivä viikossa.

Layout on arjen ohjausjärjestelmä

Hyvin suunniteltu layout ei ainoastaan vähennä siirtymiä tai tuo säästöjä – se ohjaa käyttäytymistä. Kun reitit ovat selkeitä, järjestys looginen ja toimintoja tukevat työpisteet oikeilla paikoilla, työn tekeminen muuttuu automaattisesti sujuvammaksi.

Ja mikä parasta: nämä ratkaisut eivät vaadi kalliita investointeja. Ne vaativat oivalluksen – ja suunnitelman.

Fiksu layout on hiljainen tehokkuuden moottori

Moni varasto hakee tehokkuutta järjestelmistä tai koneista, mutta ohittaa tärkeimmän: kuinka tila toimii ihmisille, päivittäin. Layout-suunnittelulla voidaan poistaa kitkaa, sujuvoittaa prosesseja ja parantaa työn mielekkyyttä – samalla, kun tehokkuus kasvaa.

Jos haluat lisätä tuottavuutta ilman isoja investointeja, aloita katsomalla lattiaa, ei lompakkoa.

Ziirto auttaa mielellään, jutellaan lisää – ilman sitoutumisia!

Tehokkuus alkaa siitä, miten tila toimii

Moni varasto hakee tehokkuutta järjestelmistä tai koneista, mutta ohittaa tärkeimmän: kuinka tila toimii ihmisille, päivittäin. Layout-suunnittelulla voidaan poistaa kitkaa, sujuvoittaa prosesseja ja parantaa työn mielekkyyttä – samalla kun tehokkuus kasvaa.

Jos haluat lisätä tuottavuutta ilman isoja investointeja, aloita katsomalla lattiaa – ei lompakkoa.

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Hyllyjärjestelmien optimointi – Tilankäyttö ja turvallisuus edellä

Hylly on vain hylly – vai onko? Sisälogistiikan näkökulmasta hyllyjärjestelmät ovat usein koko varaston toimivuuden selkäranka. Ne vaikuttavat siihen, miten tehokkaasti tavara liikkuu, miten paljon tilaa voidaan hyödyntää ja ennen kaikkea: kuinka turvallisesti työ tapahtuu. Kun varastotiloissa maksavat neliöt ja työntekijöiden turvallisuus on kriittinen osa arkea, hyllyjärjestelmien optimointi nousee nopeasti prioriteettilistan kärkeen.

Neliömetrit hyötykäyttöön – enemmän ei aina ole enemmän

Moni varasto kärsii samasta ongelmasta: tilaa ei yksinkertaisesti tunnu olevan tarpeeksi. Silti, kun varastoa tarkastellaan kriittisesti, paljastuu usein merkittäviä mahdollisuuksia tilankäytön optimointiin. Hyllyjärjestelmien suunnittelussa kannattaa kysyä: käytetäänkö korkeus järkevästi hyödyksi? Onko käytäväleveyksiä mietitty kaluston ja kulkureittien kannalta? Voisiko tiheämpään sijoittelu parantaa kapasiteettia ilman lisärakentamista?

Eräs asiakkaamme lisäsi hyllykerroksia ja tiivisti järjestelmää liikennöintiturvallisuutta vaarantamatta. Lopputulos? Varastokapasiteetti kasvoi 35 %, ilman että neliöitä lisättiin.

Turvallisuus ei ole erillinen osa – se on osa suunnittelua

Hyllyjärjestelmän optimointi ei ole vain matematiikkaa tai rakenteiden sovittamista tilaan. Kyse on myös siitä, miten ihmiset ja koneet liikkuvat varastossa – ja kuinka pienennetään riskiä, että jotain sattuu. Ristiriidat tehokkuuden ja turvallisuuden välillä ovat usein näennäisiä: hyvin suunnitellussa layoutissa ne kulkevat käsi kädessä.

Liian kapeat käytävät, huonosti merkityt kulkureitit tai väärin kuormitetut hyllyt ovat esimerkkejä tilanteista, joissa tilan ”tehokas” käyttö kääntyy itseään vastaan. Järkevästi suunniteltu hyllyjärjestelmä ottaa huomioon sekä päivittäisen työn sujuvuuden että liikenneturvallisuuden – niin koneiden kuin ihmistenkin osalta.

[Lue lisää hyllyturvallisuudesta täältä.]

Kuinka hyllyjärjestelmä tukee sisälogistiikan virtausta?

Hyllyjen sijoittelu ei ole vain estetiikkaa tai ergonomiaa – se vaikuttaa suoraan materiaalivirtoihin. Nopeasti liikkuvat tuotteet kuuluvat lähelle pakkauspisteitä, lähettämöä tai käyttöpaikkaa, hitaammat voivat sijaita korkeammalla tai kauempana. Kun hyllyratkaisut yhdistetään dataan perustuvaan tuoteliikenteen analyysiin, päästään virtaavaan sisälogistiikkaan: vähemmän turhaa liikettä, vähemmän virheitä ja nopeampia toimituksia.

Virtaushyllyt soveltuvat erityisesti tuotteille, joita liikutellaan nopeasti FIFO-periaatteella – esimerkiksi elintarvike- ja lääketeollisuudessa. Lisäksi eri käyttötarkoituksiin on olemassa syväkuormaus-, läpivirtaus-, siirto-, pientavara- ja ulokehyllyratkaisuja, jotka mahdollistavat erilaisten tuotteiden ja eräkokojen tehokkaan ja turvallisen säilytyksen.

WMS-järjestelmät ja automaattivarastot tuovat tähän kokonaisuuteen vielä uuden ulottuvuuden. Esimerkiksi keräilyreitit voidaan optimoida suoraan järjestelmästä saatavan datan perusteella, ja automaatio voi tehostaa prosesseja entisestään – mutta vain, jos perusrakenne eli hyllyjärjestelmä tukee tätä.

Yksi optimoinnin kulmakivistä: jatkuva kehitys

Varasto ei ole staattinen tila – se elää liiketoiminnan mukana. Siksi myös hyllyjärjestelmän suunnittelun ja optimoinnin pitää olla jatkuva prosessi. Vuosien takaiset ratkaisut voivat tänään olla pullonkauloja, ja pieni layout-päivitys voi avata uutta kapasiteettia tai ratkaista turvallisuusongelman.

Hyvä nyrkkisääntö on tämä: jos varastossa joudutaan jatkuvasti siirtämään tavaroita pois tieltä, odottamaan keräilyvuoroa tai tekemään väistöliikkeitä trukin kanssa – on aika tarkastella hyllyjärjestelmää uudelleen.


Vinkki: Mistä liikkeelle hyllyjärjestelmien optimoinnissa?

  • Aloita nykytilan kartoituksesta: kuinka paljon tilaa käytetään nyt – ja miten?
  • Hyödynnä layout-suunnittelun ja työntutkimuksen asiantuntemusta.
  • Muista, että turvallisuus ei ole lisä, vaan osa tehokasta suunnittelua.
  • Käytä dataa: keräilyajat, virheet ja käyttöaste kertovat paljon.

Hyllyjärjestelmien optimointi on investointi, joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti – tehokkuutena, turvallisuutena ja tilankäytön parempana hallintana. Jos haluat lähteä liikkeelle, mutta et tiedä mistä aloittaa, ota yhteyttä. Katsotaan yhdessä, miten teidän varastosta saadaan enemmän irti – turvallisesti.

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

5 vinkkiä varaston layout-suunnitteluun

Layoutilla tarkoitetaan pohjapiirustusta ja suunnitelmaa, jossa määritetään varastointiin varatut alueet, kulkureitit ja työpisteiden paikat. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta layout on tarkemmin pohdittuna hyvin monimutkainen pulma. Huono layout aiheuttaa tehottomuutta, mikä näkyy toiminnan kustannuksista ja yön mielekkyydessä. Toisaalta huonon layoutin korjaamisesta aiheutuu kertakuluja ja usein muutokset halutaan tehdä tilaan, joka on jo valmiiksi täynnä. Tästä syystä layout kannattaakin suunnitella alusta alkaen huolellisesti ja varautua muutoksiin.

Mielestäni layout-suunnittelu on paljon muutakin kuin vain hyllyjen ja koneiden lätkimistä kiinteistön pohjakuvaan.

Tässä on viisi hyödyllisistä vinkkiä varaston layoutin suunnittelun avuksi:

1. Tee pohjatyö kunnolla

Ennen kuin sukellat syvään päätyyn, on hyvä käyttää aikaa nykyisen toiminnan kattavaan analysoimiseen. Vaikka tarkoitus olisi tehdä kokonaan kaikki uusiksi, kannattaa silti käyttää aikaa nykytilan analysointiin. Mitä paremmin ymmärrät nykytilan, sen helpompaa on suunnitella uutta. Selvitä nykyisestä toiminnasta pullonkaulat ja tehottomat työvaiheet. Tunnistaa myös nykyisen toiminnan hyviä puolia. Yleensä nykyiselle toiminnalle löytyy järkeviä syitä, miksi asiat on tehty tietyllä tavalla. Selvitä myös eri toimintojen nykytilan tarvitsemat tilat – minkä verran pitää varata tilaa ja onko erityisvaatimuksia. Kiinteistötekniikan takia jotkin toiminnot voi olla järkevämpi pyrkiä sijoittamaan ulkoseinän lähelle.

2. Priorisoi työkulun tehokkuus

Riippumatta siitä, että minkä kokoista toimintaa suunnitellaan, tehokkuuden tulee olla ohjaava periaate tuotannon ja varaston layout-suunnittelussa. Järjestä työskentelyalueet loogisesti ja pyri suoraviivaiseen materiaalivirtaan. Tavallisesti suora ja U:n muotoinen materiaalivirta ovat tehokkaita ratkaisuja. Pyri minimoimaan tarpeettomat työntekijöiden liikkeet ja tuotteiden siirrot. Selkeät merkinnät ja toimiva reititys auttavat suoraviivaistamaan toimintaa. Älä myöskään unohda automaation tarjoamia mahdollisuuksia. Esimerkiksi kuljetinlinjat ja erilaiset itseohjautuvat laitteet (esim. AMR, AGV) voivat parantaa tehokuutta poistamalla manuaalisia tuotteiden siirtoja työpisteiden välillä.

3. Suosi joustavia ja skaalautuvia ratkaisuja

Nykypäivänä mikään ei ole niin varmaa kuin muutokset. Layout-ratkaisu on voinut olla erinomainen vuosia sitten. Sittemmin layoutista on tullut huono, kun jäykkä layout ei ole taipunut liiketoiminnan muutoksiin. Kiinnitä huomiota joustavuuteen ja skaalautuvuuteen, jotta voit mukautua tuleviin liiketoiminnan kasvuihin ja mukautua tuleviin tarpeisiin olivatpa ne uusia tuotteita / tuoteryhmiä tai muutoksia nykyisten tuotteiden menekissä. Hyödynnä modulaarisia ratkaisuja, joita voi helposti muokata, laajentaa tarpeen mukaan tai konfiguroida uudelleen erilaisiin tehtäviin. Muista dokumentoida selkeästi layout-suunnitelmat ja toimintamallit, jotta toiminta on helposti mukautettavissa uuteen tilanteeseen. Älä myöskään unohda ylläpitää dokumentaatiota.

4. Optimoi tilankäyttö

Tyypillinen layoutin haaste on tila. Toiminnot pitäisi saada jotenkin tehtyä pienemmässä tilassa. Usein näen, että lattianeliöt ovat kattavasti käytössä, mutta tilan korkeus on vajavaisesti hyödynnetty. Korkeuden vajavainen hyödyntäminen on yhtä lailla tilan vajaakäyttöä. Panosta siis tilatehokkaisiin ratkaisuihin. Esimerkiksi varastoautomaateilla ja välitasoratkaisuilla on usein mahdollista parantaa tilatehokkuutta, kun saadaan myös tilan korkeus paremmin hyödynnettyä.

Käytävät ovat varsinaisia tilasyöppöjä. Liian kapeiksi käytäviä ei kuitenkaan kannata mitoittaa vaan käytävällä pitää mahtua turvallisesti kulkemaan niin jalan kuin trukilla. Vaikka materiaalivirta on saatu suoraviivaiseksi, muodostuu tukitoiminnoista aina jonkin verran ristikkäistä liikennettä. Nykypäivänä käytäville pitää mahtua myös älytrukit yms. itseohjautuvat koneet. Yhden valtakäytävän sijan kannattaa suosia ratkaisua, jossa on kaksi tai useampi pääkäytävä. Esimerkiksi älytrukit voi olla fiksua siirtää käyttämään hiljaisempaa ja ehkä jopa aavistuksen pidempää reittiä. Yleensä tahtoo olla niin, että älytrukit liikkuvat hitaan ”ylivarovaisesti”, jos esteitä tai liikettä on lähellä. Hieman pidempi ja rauhaisempi reittivalinta ei välttämättä vaikuta älytrukin suorituskykyyn.

5. Muista työturvallisuus ja ergonomia

Työturvallisuus pitää huomioida jo heti alkuvaiheesta lähtien. Varmista selkeät kulkureitit niin työntekijöille kuin ulkopuolisille. Ulkopuolisia ovat mm. tavaroita tuovat ja noutavat rahdinkuljettajat ja mahdolliset vierailijat, joille esitellään yrityksen toimintaa. Tunnista suunnitelmasta mahdolliset vaaranpaikat ja paranna turvallisuutta mm. lisäämällä turvakaiteita ja peilejä. Huomioi myös työtekijöiden ergonomia. Usein näkee kiinteitä työpisteitä, jotka ovat mitoitettu keskimittaiselle työntekijälle, työyhteisön lyhimmillä ja pisimmillä voi olla ergonomisia haasteita. Toisaalta kiinteäkorkuinen työpiste ei ole välttämättä optimaalinen keskimittaisellekaan kaikissa työtehtävissä, joita työpisteellä tehdään. Erilaiset korkeussäädettävät teollisuuspöydät ovat yksi erinomainen keino parantaa työergonomiaa.

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Yritysmuutto – budjetointi

Toimitilojen muutto on yksi yrityksen tärkeimmistä vaiheista, ja siihen voi olla useita syitä, kuten tilantarpeen muutos, henkilöstön muutokset, logistiset muutokset tai kustannussäästöt. Muutto vaatii huolellista suunnittelua, aikataulutusta ja budjetointia varmistaakseen, että siirtyminen uusiin tiloihin sujuu tehokkaasti. Tässä blogissa keskitymme erityisesti tuotannon kehittämiseen ja sisälogistiikan optimointiin muuton yhteydessä.

Miksi muutto voi olla hyvä tilaisuus tuotannon kehittämiselle?

Muutto uusiin toimitiloihin tarjoaa yritykselle mahdollisuuden tarkastella ja parantaa tuotantoprosessejaan samalla kun se huolehtii fyysisestä siirtymisestä. Tämä on erityisen tärkeää, koska tehokas tuotanto on usein yrityksen menestyksen perusta.

Sisälogistiikan kehittäminen muuton yhteydessä

Sisälogistiikka kattaa kaikki toiminnot, jotka liittyvät materiaalien ja tavaroiden käsittelyyn ja siirtämiseen yrityksen sisällä. Muutto tarjoaa tilaisuuden arvioida ja parantaa sisälogistiikan prosesseja. Tämä voi sisältää seuraavia toimenpiteitä:

1. Varastoinnin optimointi: Uusissa tiloissa on mahdollisuus suunnitella varastointi entistä tehokkaammin. Voit harkita erilaisia varastointiratkaisuja, kuten hyllystöjen ja hyllyjärjestelmien parantamista.

2. Tavaroiden kuljetus: Miten tavarat liikkuvat tehtaalta varastoon ja päinvastoin? Uusissa tiloissa voit suunnitella optimaalisen reitin tavaroiden kuljetukselle, mikä voi säästää aikaa ja vähentää kustannuksia.

3. Automatisointi: Muutto voi olla oikea aika harkita automaation käyttöönottoa sisälogistiikassa. Esimerkiksi robotiikka ja automaattiset kuljetusjärjestelmät voivat tehostaa prosesseja merkittävästi.

4. Tietojärjestelmät: Uusiin tiloihin muuttaessa on hyvä tarkastella myös tietojärjestelmiä. Voisiko uusiin tiloihin ottaa käyttöön paremman varastonhallintajärjestelmän tai seurantatyökaluja, jotka auttavat seuraamaan ja optimoimaan prosesseja?

Budjetointi tuotannon kehittämisen näkökulmasta

Kun tarkastellaan budjetointia tuotannon kehittämisen näkökulmasta, on tärkeää ottaa huomioon, että nämä investoinnit voivat olla pitkäaikaisesti kannattavia. Esimerkiksi automatisoinnin kustannukset voivat olla aluksi korkeat, mutta ne voivat johtaa merkittäviin säästöihin ja tehostamiseen tuotannossa pitkällä aikavälillä. Prosessien ja menetelmien tutkimisella saavutetaan faktatieto nykyisestä toiminnasta ja voidaan tehdä takaisinmaksulaskelmia investointipäätösten tueksi.

Budjetointi voi auttaa arvioimaan ja suunnittelemaan näitä investointeja. Tärkeää on laskea sekä kustannukset että odotetut hyödyt. Lisäksi on syytä varautua mahdollisiin yllättäviin kustannuksiin, kuten teknisten ongelmien korjauksiin tai henkilöstön koulutukseen uusien järjestelmien käyttöönottamiseksi.

Tuotannon kehittämisen hyödyt muuton yhteydessä

Tuotannon kehittäminen uusissa tiloissa voi tarjota useita merkittäviä etuja:

1. Kustansussäästöt: Tehokkaammat prosessit voivat johtaa suurempiin kustannussäästöihin pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi automatisoidut kuljetusjärjestelmät voivat vähentää työvoimakustannuksia.

2. Korkeampi tuottavuus: Parannetut prosessit voivat lisätä tuotantokapasiteettia ja nopeuttaa tuotantoa. Tämä voi auttaa vastaamaan kasvavaan kysyntään.

3. Laadun parantaminen: Tuotannon kehittäminen voi myös parantaa tuotteiden tai palveluiden laatua, mikä voi lisätä asiakastyytyväisyyttä ja kilpailukykyä.

4. Kestävyyden parantaminen: Tuotannon tehokkuuden lisääminen voi myös vähentää ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi vähemmän hukkaa tuottavat prosessit voivat vähentää jätteen määrää.

Toteutus ja seuranta

Kun tuotannon kehittämissuunnitelma on laadittu ja budjetoitu, sen toteutus on tärkeää. Tässä vaiheessa on huolehdittava siitä, että kaikki suunnitelmat pannaan täytäntöön ja että prosessit ja järjestelmät toimivat odotetusti.

Samalla on tärkeää seurata kehitystä ja varmistaa, että asetetut tavoitteet saavutetaan. Tarvittaessa on tehtävä muutoksia ja korjauksia suunnitelmiin.

Johtopäätös

Toimitiloihin muutto on merkittävä askel yritykselle, ja se tarjoaa mahdollisuuden tarkastella ja kehittää tuotantoa ja sisälogistiikkaa. Budjetointi on keskeinen osa muuttoprosessia ja sen avulla varmistetaan, että investoinnit tuotannon kehittämiseen tehdään harkiten ja tehokkaasti.

Tuotannon kehittäminen uusissa tiloissa voi tuoda mukanaan kustannussäästöjä, tuottavuuden kasvua, laadun parantumista ja kestävyyden parantamista. Kaikki nämä tekijät voivat edistää yrityksen menestystä pitkällä aikavälillä. Yritykselle muutto voi olla mahdollisuus, ei uhka, kun siihen suhtaudutaan strategisesti ja huolellisesti suunnitellen.

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Varasto täynnä – mikä avuksi?

Varasto täysi – mikä avuksi? 

Varasto on täysi! Tyhjiä varastopaikkoja ei ole. Tuotteita joudutaan varastoimaan kulkuväylille ja lattioille. Kuulostaako tutulta? Varaston tehokkuus alkaa kärsimään jo reilusti ennen, kuin varaston täyttöaste on 100 %. Tuotteen varastoiminen pitäisi olla suoraviivainen ja yksinkertainen toiminto, mutta liian täydessä varastossa tästä toiminnosta tulee hidas ja monimutkainen toimenpide. Liian täydessä varastossa tyhjää varastopaikkaa joudutaan etsimään ja pahimmassa tapauksessa tyhjä varastopaikka pitää järjestellä varastoimisen yhteydessä. Sanomattakin selvää, että etsiminen ja varaston järjestäminen on hidasta. Jotkut kutsuvat tätä myös turhaksi työksi ja hukaksi. Tehokkaasti toimivissa varastoissa onkin sopivassa suhteessa tyhjää tilaa. 

Varasto täynnä – mistä aloittaa?

Mitä sitten tehdä, kun varasto on täysi. Monelle tulee varmasti ensimmäisenä mieleen, että hankitaan lisää tilaa. Lisätila on joillekin laajennuksen rakentamista, muuttamista suurempiin tiloihin tai ulkoisen varaston hankkimista. Oli valintasi mikä vain edellä mainituista, se on todennäköisesti ratkaisuna kalleimmasta päästä. Ennen kuin päädytään hankkimaan lisää tilaa, on syytä ymmärtää varaston nykytila ja selvittää syyt, miksi varasto on täysi. Useimmissa tapauksissa löytyy kustannustehokkaampia ratkaisuja kuin lisätilan hankinta, kunhan vain tutkii asiaa ensin.

 Jos tilannetta lähestyy varastointikapasiteetin näkökulmasta. Varasto on täysi, kun varastointikapasiteetti on käytetty. Varastointikapasiteetin riittämättömyyttä voidaan lähestyä kahdella yksinkertaisella kysymyksellä: 

  1. Voidaanko varastointikapasiteettia kasvattaa nykyisissä tiloissa?  
  2. Käytetäänkö varastointikapasiteettia tehokkaasti? 

Varastointikapasiteetin kasvattaminen?

Voidaanko varastointikapasiteettia kasvattaa nykyisissä tiloissa? Uskallan väittää, että useimmissa tapauksissa kyllä. Tyypillisesti varasto on toteutettu vuosia sitten, jolloin varastossa oli ruhtinaallisesti tilaa. Kun tilaa on runsaasti, on pyritty vain hyödyntämään koko tila. Vuosien varrella yrityksen liiketoiminta on kasvanut, joka näkyy varastossa uusina tuotteina ja olemassa olevien tuotteiden varastotasojen kasvuna. Ennen pitkään tullaan pisteeseen, jossa pitää pohtia tilan käyttöä tehokkuutta. Tilan käytöllisesti käytävät vievät paljon neliöitä, mutta ovat välttämättömiä. Esimerkiksi kuormalavavaraston lavamäärää saadaan kasvatettua, kun siirrytään hyödyntämään kapeakäytävätekniikkaa. Tällöin kapeammat hyllykäytävät mahdollistavat lisähyllyrivien tekemisen. Toisaalta pientavaran varastoimisessa hallin korkeuden hyödyntäminen voi olla vajavaista. Monissa paikoissa pientavarahyllyt ovat sijoitettu korkeaan tilaan, jolloin varaston lattianeliöt ovat käytössä, mutta tilan korkeutta ei hyödynnetä. Korkeuden saa hyötykäyttöön esimerkiksi varastoautomaattien avulla. Varastoautomaatit vievät myös vähemmän lattiapinta-alaa kuin vastaavan tuotemäärän varastoiminen pientavarahyllyissä. 

Varastointikapasiteetin tehokkuus?

Entä sitten käytetäänkö varastointikapasiteettia tehokkaasti. Todennäköisesti parannettavaa löytyy kapasiteetin käytössäkin. Tyypillisesti jokaisesta varastosta löytyy ns. ”kuolleita tuotteita”. Nämä ovat sellaisia tuotteita, joita ei myydä eikä tarvita tuotannossa. ABCD-analyysissä näitä kutsutaan D-tuotteeksi. Kuolleita tuotteita vain säilytetään varastossa varaamassa varastopaikkoja. Tällaisista tuotteista pitäisi päästä eroon ja hankkia ne tarvetta vasten. Tämä muutos vapauttaa varastotilaa.

Toinen merkittävä tilaa vievä ongelma on tuotteet, joiden keskimääräiset varastotasot ovat tarpeettoman korkeat ilman mitään järkevää syytä. Liian korkeat varastotasot sitovat yrityksen pääomaa ja aiheuttavat varastossa tilan ahtautta. Korkea varastotaso on tavallisesti tiedon kulkuun liittyvä ongelma, jolloin hankinta ostaa tuotetta liian suuria määriä liian usein, jottei tuote pääse vahingossakaan loppumaan. Varaston kannalta pahin tilanne on se, että ylivarastoinnissa oleva tuote on myös mitoiltaan suurikokoinen.  

Tietenkään loputtomiin ei voi varastokapasiteettia kasvattaa samoissa tiloissa eikä kapasiteetin käyttöä parantaa. Silloin on järkeväksi tulevat lisäneliöt varastoon. Olit sitten pohtimassa lisäneliöitä tai tehostamassa tilan käyttöä, ota yhteyttä meihin. Me Ziirrolla olemme jatkuvasti tekemisissä eri kokoisten varastojen kanssa. Katsotaan, millainen ratkaisu löydetään teidän varastoonne. Monet ovat arvostaneet objektiivista ja käytännön läheistä otettamme tarkastella asioita. 

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Tyhjän tilan merkitys varastossa

Maailman kallein logistiikkapeli?

Olen työurani aikana päässyt käymään monissa varastoissa. Toisissa varastoissa olen käynyt yhtäjaksoisesti päivittäin useiden vuosien ajan. Toisissa varastoissa olen käynyt vain yhden tai kaksi kertaa. Kaikkien näiden käyntien perusteella olen huomannut kahden perusolettaman pitävän melko hyvin kutinsa: 

  1. Kaikki työn tekeminen edellyttää tyhjää tilaa 
  2. Kaikki tyhjä tila täyttyy ennen pitkää itsestään 

Näistä perusolettamuksista voidaan helposti päätellä, ettei työn tekemisestä tule yhtään mitään ilman sille varattua riittävää tilaa. Ja että tila täytyy aktiivisesti pitää vapaana, tai siihen alkaa kertymään kaikkea asiaan kuulumatonta tavaraa. 

Tarkastellaan aluksi ensimmäistä olettamusta erityyppisten työtehtävien näkökulmasta: 

Tavaran säilyttäminen on yksi keskeinen varaston työtehtävä. Ehkä jopa kaikista keskeisin. Ellei tavaran säilyttämiselle olisi tarvetta, joku voisi kyseenalaistaa koko varaston olemassaolon tarpeellisuuden. Tavaran säilyttäminen muuttuu hyvin hankalaksi, ellei sitä varten ole riittävää tilaa. Esimerkiksi hyllyvarastoon on hyvin vaikea laittaa lisää tavaraa sen jälkeen, kun kaikki hyllypaikat on varattu.  

Tavaran siirtely ei niinkään ole varaston päätarkoitus, mutta se on usein välttämätöntä muiden toimintojen, kuten tavaran vastaanottamisen ja tavaran lähettämisen mahdollistamiseksi. Mikäli tavaran siirtelyyn ei ole riittävästi vapaata tilaa, muuttuu yksinkertainen siirtotapahtuma monimutkaiseksi useiden siirtojen palapeliksi, ja kaikki tietävät kuinka rasittavaa se pahimmillaan on. 

Sama ilmiö pätee kaikkiin muihinkin varastossa tapahtuviin työtehtäviin, kuten esimerkiksi pakkaamiseen, kuorman lastaamiseen ja inventointiin. Mikäli työ pitää aina aloittaa vapaan tilan raivaamisella, kasvaa työn valmiiksi saamiseen kuluva aika ja vaiva turhan suureksi. 

Entäpä toinen olettama sitten? Oletko koskaan kiinnittänyt huomiota siihen, että tyhjään tilaan alkaa pikkuhiljaa aina ilmestyä tavaraa? Tyhjään naulakkoon ilmestyy vaatteita, tyhjälle tiskipöydälle ilmestyy likaisia astioita. 

Varastoympäristössä tämä näkyy esimerkiksi siten, että hyllykäytäville alkaa kertyä hyllyyn kuuluvaa tavaraa, työpisteille alkaa ilmestyä sinne kuulumattomia työkaluja ja toimistoihin tarpeettomia paperinippuja ja likaisia kahvikuppeja. Vapaalle tilalle löytyy aina väliaikaista tarvetta. Ja väliaikainen tarve muuttuu usein pysyväksi tarpeeksi. 

Tämä ei mielestäni aina tarkoita sitä, että tilaa olisi liian vähän. Väljäänkin tilaan alkaa kertyä ajan saatossa tavaraa, joka pikkuhiljaa verottaa väljyyden tunnetta, ellei siitä tavarasta suunnitelmallisesti hankkiuduta eroon. Toisinaan toki tilat ovat jo valmiiksi liian pienet, jolloin kaikki edellä mainitut ilmiöt ovat sitäkin vakavampia. 

Tyhjän tilan katoaminen johtaa takaisin ensimmäisestä olettamuksesta aiheutuviin ongelmiin. Työn tehokkuus ja mielekkyys kärsivät. Perii hukka, niin kuin lean-henkilö asian muotoilisi. 

No mitä asialle voi sitten tehdä? 

Paljonkin, tyhjän tilan tarve pitää pyrkiä huomioimaan jo tiloja suunnitellessa. 

Käytäville pitää ymmärtää varata riittävästi leveyttä. Käytävällä tapahtuva liikenne vaikuttaa tarvittavaan leveyteen. Lavavarastossa trukin rungon pituus ja varastoitavan lavan yhteispituus muodostavat tarvittavan vähimmäisleveyden. 3,5 metriä leveä käytävä on hyvä lähtökohta, mutta sitä voi kaventaa käyttämällä kapeampia trukkeja ja yksisuuntaista liikennettä. Mikäli käytävällä liikennöidään kaksisuuntaisesti pitää varata riittävästi tilaa kohtaamistilanteita varten ja sopivasti pelivaraa vielä päälle. Jos käytävällä tapahtuu ajoneuvoliikennettä ja henkilöliikennettä, niin ne on parasta pitää erillään omilla kaistoillaan. Jatkuva henkilöliikenne, kuten siirtyminen työpisteeltä pukuhuoneeseen tai ruokalaan ansaitsee oman kaistansa, mielellään kaiteella suojattuna tai vähintäänkin merkinnällä. Satunnainen henkilöliikenne, kuten sähköasentajan käynti sulaketaululla ei välttämättä tarvitse omaa erillistä kaistaansa. Kapein henkilöliikenteen kulkukäytävä on minimissään 80 cm, mutta sellaisella käytävällä vastaantulijat joutuvat kulkemaan sivuttain. Kannattaa myös huomioida, että kantamukset kasvattavat tarvittavaa käytäväleveyttä. 

Satunnaiselle säilytystarpeelle on hyvä varata omaa tilaa. Esimerkiksi tavaralähetysten vastaanottaminen ja lähettäminen luovat toistuvaa mutta väliaikaista tilatarvetta. Riittävän suuren purku-/lähetysalueen mitoittamiseen tarvitaan tietoa tyypillisen kuorman suuruudesta, kuormien saapumistiheydestä ja käsitys siitä kuinka kauan yhden kuorman käsittelyyn kuluu työaikaa. Lähetysalueella suoritetaan usein erinäisiä tarkastuksia, joten pelkkä tavaran vaatima lattiatila ei useinkaan riitä. Keskimääräisen kuormakoon vaatiman lattiatilan lisäksi pitää alueen ympärille varata tilaa vähintäänkin kuljetuspakkausten kiertämiseen. Mikäli yhtä kuormaa ei ehditä käsittelemään ennen kuin seuraava kuorma saapuu, tarvitaan enemmän tilaa useamman kuorman yhtäaikaiseen käsittelyyn. Tämä on tärkeää varsinkin, jos samalla alueella käsitellään saapuvat ja lähtevät kuormat. 

Oikean kokoisen tilan varaaminen työpisteelle edellyttää, että työpisteellä tehtävä työ tunnetaan tarkkaan. Vähimmillään tarvitaan tilaa kaikille käytettäville työkaluille ja työstettävälle kappaleelle. Lisäksi pitää varata tilaa kerrallaan työstettävälle tavaramäärälle ja tilaa valmiiksi tulleille kappaleille, useimmiten vähintään yksi pakkaus kumpaakin. Ja työn tekijäkin tarvitsee riittävästi tilaa työn vaatimien liikeratojen esteettömälle suorittamiselle. 

Ja kun sitä tilaa on osattu suunnitteluvaiheessa varata sopivasti, pitää varattu tila merkitä, ettei sitä vahingossa käytetä johonkin muuhun tarkoitukseen. 

Kulkuväylien merkinnöissä tärkeää on ilmoittaa vapaaksi jätettävä tila. Useimmiten tämä tehdään reunaviivoilla. Selkeät kaistamerkinnät auttavat pitämään liikenteen liikenteelle varatulla alueella ja liikenteeseen kuulumattomat esteet poissa liikenteelle varatulta alueelta. Tarkoituksella tyhjänä pidettävät paikat, kuten sammuttimien tai hätäuloskäyntien edustat kannattaa myös merkitä, että ne osataan huomioida. Merkitsemällä liikkuvien tavaroiden paikat, kuten roskikset, pahvinkeräysrullakot, työkalukärryt ja siirrettävät työtasot, varmistetaan että niiden paikalle ei ole ilmestynyt mitään muuta sillä aikaa, kun liikkuva tavara on ollut liikkeellä. Kulkuaukkojen edustat kannattaa myös merkitä, ettei aukeavan oven edessä vahingossa seisoskele kukaan, tai ettei siihen ole hetkellisesti laskettu raskasta kuormalavaa. 

Varastopaikat voi merkitä lattiaan joko yksittäisten varastointiyksiköiden parkkiruutuina tai yhtenä isompana alueena, kuten kokonaisena trailerikuormana. Väliaikaiset lattiamerkinnät voi tehdä teippaamalla, mutta pysyvämmät merkit on syytä maalata. Varsinkin lavojen ja trukkiliikenteen alle jäävät merkinnät ovat kovilla. Alueita voi rajata myös erilaisilla lippusiimoilla tai köysillä. Merkintöjä kannattaa täydentää selittävillä teksteillä, kuten esimerkiksi selityksellä mitä kullakin alueella on tarkoitus säilyttää. Selitykset kannattaa yleensä kiinnittää lattian sijaan seiniin tai tolppiin tai ripustamalla ne roikkumaan katosta. 

Äkkiseltään voisi kuvitella, ettei merkinnöissä ole tapahtunut piirretyn viivan keksimisen jälkeen mitään merkittävää edistystä, mutta markkinoille on ilmestynyt paljon valoon perustuvia merkintäratkaisuja. Valolla voidaan esimerkiksi heijastaa lattiaan selkeästi erottuvia kaistamerkintöjä, jotka eivät kärsi yliajamisesta samaan tapaan kuin teipit tai maalaukset. 

Mutta mistään merkinnöistä ei ole mitään hyötyä, ellei niiden noudattamista valvota.  

Käytävien ja varastoalueiden näkyvät reunaviivat paljastavat heti rikkeet alueiden kunnioittamisessa. Viivan päälle jätetty kuormalava pistää aina silmään ja viivan väärällä puolella kulkeva ajoneuvo tai henkilö voidaan helposti paimentaa oikealle väylälle. Näkyvät merkinnät auttavat poikkeamien havaitsemisessa sekä helpottavat oikeiden toimintatapojen ohjeistamisessa. Yhdessä sovittujen merkintöjen noudattamatta jättämisestä on myös helpompi huomauttaa eikä epämääräisiä reviirikiistoja pitäisi päästä syntymään, kun työpisteiden tilat on selkeästi määritelty. Ilman merkintöjä on vaikea sanoa onko tavara oikealla paikallaan, ja ellei se ole, on hankalampaa ohjeistaa palauttamaan se oikealle paikalleen. 

Eli lyhykäisyydessään: 

  1. Suunnittele riittävästi tyhjää tilaa  
  2. Merkitse tyhjänä pidettävä tila 
  3. Valvo merkintöjen noudattamista 

Ziirto auttaa mielellään kohtien 1-3 toteuttamisessa. Me suunnittelemme varastojen ja tuotantotilojen layoutit riittävän väljiksi, että työteko ja materiaalivirrat toimivat sujuvasti. Meidän kehitysprojekteissamme tuodaan aina esille puutteet merkinnöissä ja niiden valvonnassa, sekä konkreettiset ehdotukset tilanteen parantamiseksi. 

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Tehokas varasto layout – mistä liikkeelle?

Varaston layout ja mitä sen suunnittelussa kannattaa huomioida

Varaston layoutilla tarkoitetaan pohjapiirustusta ja suunnitelmaa, jossa määritellään varastointiin varatut alueet, kulkureitit ja työpisteet. Varaston layoutin suunnittelun tarkoitus on tehdä varastosta mahdollisimman tehokas.

Mitä tehokkaampi varasto on, sitä tuottavampi ja mukavampi siellä on työskennellä. Varastologistiikan kehitystyö on usein jatkuvaa, eikä se parhaissa yrityksissä lopu koskaan. Se tekeekin logistiikasta niin mielenkiintoisen.

Tyypillisimpiä varastointiratkaisuja ovat kuormalavahyllyt, pientavarahyllyt ja varastoautomaatit. Varasto voi hyvin olla myyntivarasto, tuotantovarasto tai komponenttivarasto. Tässä blogissa käsittelemme niitä varaston layoutin näkökulmasta yhtenä kokonaisuutena.

Varastoissa tapahtuu henkilöliikennettä, ajoneuvoliikennettä ja materiaalivirtaa. Usein varastoissa on työpisteitä ainakin saapuvan tavaran vastaanotolle ja lähtevän tavaran pakkaamiselle. Myös tuotantoa tukevia lisäarvopalveluita kuten asiakasräätälöintejä sijoitetaan usein varaston yhteyteen.

Ziirto on ollut mukana useissa erilaisissa layout-projekteissa. Joskus pääsee suunnittelemaan puhtaalta pöydältä kokonaan uutta rakennusta ilman vanhojen prosessien ja tilojen rajoituksia. Toisinaan nykyiseen tilaan halutaan saada mahtumaan uusia prosesseja tai nykyiset prosessit halutaan vaihtaa tehokkaampaan järjestykseen.

Olipa sinun varastosi sitten piirustuspöydällä tai rakennustyömaana tai kovassa käytössä, me Ziirrolla autamme mielellämme kehittämään siitä tehokkaimman mahdollisen logistiikkalaitoksen.

Tehokkaan varaston layout – mistä liikkeelle?

Ei ole väliä, onko kyseessä tuleva uusi varasto vai nykyinen olemassa oleva varasto, varasto layoutin suunnittelu kannattaa aina. Olemme Ziirrolla aloittaneet suunnittelun hyväksi havaitulla kolmen kysymyksen patteristolla:

  1. Mihin varastoa on erityisesti tarkoitus käyttää?
  2. Mikä tekee varastosta kokonaisuuden kannalta tehokkaimman mahdollisen?
  3. Miten teemme sen?

Palastellaan tehokas varasto layout seuraavaksi tärkeimpiin osa-alueisiin. Lopuksi kerron oman suosikkini.

Hyllyt ja trukit

Mikäli varastossa käsitellään kuormalavoja, pitää varasto layoutia suunniteltaessa miettiä;

  1. hyllyratkaisut
  2. trukkikalusto ja
  3. tyhjien lavojen käsittely.

Hyllypaikkojen lukumäärään vaikuttaa tuotantomäärät ja haluttu varastotaso. Raaka-aineiden ja komponenttien toimitusajat ja tilausmäärät sanelevat usein varaston suuruuden. Kooltaan pieniä ja hinnaltaan edullisia komponentteja kannattaa usein tilata suuremmissa erissä, eikä sillä välttämättä ole suurta merkitystä varastotilan kannalta.

Paljon tilaa vievät suurkokoiset ja usein arvokkaat komponentit kannattaa laskea tarkemmin. Näiden nimikkeiden osalta yhdenkin tuotantopäivän varasto voi tarkoittaa kymmeniä varastopaikkoja.

Trukki- ja ajoneuvokalusto kannattaa mitoittaa käyttötarkoituksen mukaan sopivaksi. Ulkona tapahtuvaan autokuormien purkamiseen ja lastaamiseen tarvitaan ulkokäyttöön varustellut vastapainotrukit. Hyllyvarastossa liikkumiseen kannattaa valita ketterämmät mastotrukit.

Yksinkertaiseen, säännölliseen ja suurivoluumiseen materiaalivirtaan voi kuljetin olla trukkia parempi ratkaisu. Muista että trukkien pysäköintiin ja latauspaikkoihin on varattava oma tilansa. Trukkia ei kannata seisottaa kulkukäytävällä latausjohdossa.

Kooltaan tai materiaalivirroiltaan pienemmässä varastossa trukkeja ei aina tarvita lainkaan. Pieni tavara kulkee kätevästi kärryissä tai rullakoissa, joita liikutellaan käsin. Näin päästään eroon ajoneuvoista syntyvistä kustannuksista ja liikennejärjestelyistä.

Materiaalivarasto, valmistuotevarasto

Suurissa varastoissa saapuvan ja lähtevän tavaran alueet kannattaa erottaa omiksi alueikseen ja mahdollisesti jopa eri päihin rakennusta. Pienemmässä varastossa voi olla järkevää pitää kaikki tavaraliikenne yhdessä paikassa autoliikenteen takia. Mikäli yksi henkilö tai tiimi pystyy huolehtimaan sekä saapuvasta että lähtevästä tavarasta, voi toimintojen eriyttämisestä olla enemmän haittaa kuin hyötyä.

Omat selkeästi erilliset materiaalivirrat saapuvalle ja lähtevälle tavaralle vähentävät (turhien ja kalliiden) virheiden mahdollisuutta ja nopeuttavat materiaalin liikettä, koska toiminnot eivät ole toisistaan riippuvaisia.

ABC-analyysi, keruureitit

Varaston järjestyksellä on suuri merkitys varastossa käytettävään työaikaan. Turha liike on turha kulu. Suuren menekin paljon tilaa vievät nimikkeet kannattaa sijoitella lähelle liikennevirtaa ajomatkojen lyhentämiseksi. Harvemmin käytettävät pienikokoiset nimikkeet voi sijoittaa syrjäisempään paikkaan, koska niitä ei tarvita niin usein ja niitä voi mahdollisesti noutaa isomman erän kerrallaan.

Vinkki: Tilaushistoriaa tutkimalla voidaan oppia sijoittamaan samoihin tilauksiin kuuluvat tuotteet siten, että ne on helppo kerätä samalla kerralla. Tämä voi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi tuotteiden ryhmittelemistä asiakkaittain tai tuoteryhmittäin.

Keruureiteistä kannattaa pyrkiä tekemään lenkkejä siten, että kerääjä palaa lenkin päätteeksi takaisin aloituspisteeseen ollakseen mahdollisimman lähellä uuden lenkin aloituspaikkaa.

Pahimmassa tapauksessa kerääjältä loppuu keruulista kesken kun hän on varaston kauimmaisessa päässä ja kerääjä joutuu joka tapauksessa kulkemaan saman matkan takaisin päästäkseen aloittamaan seuraavan keruutehtävän.

Liikenne ja käytävät

Tehokkuuden ja työturvallisuuden kannalta parasta olisi erottaa materiaalivirrat sekä henkilöliikenne ja ajoneuvoliikenne kokonaan omille kulkuväylilleen. Tämä ei useinkaan ole käytännössä mahdollista tai tarkoituksenmukaista. Kulkukäytävät voi jakaa jalankululle ja ajoneuvoille suoja-aidoilla tai vähintäänkin lattiamerkinnöillä.

Ajoreittejä suunniteltaessa pitää pyrkiä lyhimpiin mahdollisiin ajomatkoihin, mutta samalla pitää mielessä, että jalankulkijatkin valitsevat aina lyhimmän mahdollisen reitin siirtyessään esimerkiksi työpisteeltä taukotilaan.

Kulkureittien leveyttä suunniteltaessa pitää huomioida minkälaiselle liikenteelle reitti on tarkoitettu. Jalankulkija periaatteessa mahtuu kulkemaan metrin levyistä käytävää pitkin, mutta jos samaa reittiä kuljetaan jatkuvasti molempiin suuntiin, syntyy väistämättä kohtaamistilanteissa jonoa.

Vinkki: Trukkireitin käännöksissä pitää huomioida ajoneuvojen kääntöympyrän lisäksi kyydissä olevan kuorman mitat. Haarukoineen kolme metriä pitkä trukki kääntyy ympäri melkein paikallaan, mutta jos piikeillä on 2 metriä pitkä laatikko niin vapaan tilan määrä ulkokurvissa kasvaa melkoisesti.

Automaattitrukit ja mobiilirobotit

Kokonaan oma lukunsa ovat nopeasti yleistyvät automaattitrukit ja mobiilirobotit. Nämä laitteet pystyvät teoriassa operoimaan muun liikenteen joukossa, mutta koska väistämislogiikka perustuu absoluuttiseen varovaisuuteen, voi ajonopeus olla merkittävästi odotettua hitaampi vilkkaan liikenteen joukossa.

Mikäli itsenäisesti liikkuvia ajoneuvoja lisätään olemassa olevaan liikennejärjestelmään, kannattaa etsiä sovelluskohteita, joissa robotit pääsevät operoimaan mahdollisimman väljän liikenteen joukossa.

Työpisteet ja käyttövoima

Varaston työpisteillä, kuten esimerkiksi pakkauspöydillä pitää varata riittävästi tilaa työn ergonomiseen suorittamiseen. Pöytätilan pitää olla vapaa työkaluista ja dokumenteista, että varsinaisen työn tekeminen on esteetöntä. Tarvittaville materiaaleille ja työkaluille pitää olla omat paikkansa, johon ne voi käytön jälkeen palauttaa, etteivät ne jää työn tekemisen tielle.

Myös valmistuville pakkauksille pitää olla oma tilansa, ettei työn eteneminen syö käytettävissä olevaa työskentelytilaa. Lisäksi työpisteen ympärillä pitää olla tilaa tavaraliikenteelle sisään ja ulos työpisteestä.

Työpisteiden paikkoja suunniteltaessa kannattaa myös etukäteen huomioida käyttövoimatarpeet. Mikäli työpisteellä tarvitaan esimerkiksi paineilmaa tai tehokkaampaa ilmanvaihtoa, on ne helpompi toteuttaa ennen kuin työpiste on käytössä. Sama koskee sähköpistokkeita ja valaistusta. Kaikki on mahdollista asentaa myös jälkikäteen, mutta työt työpisteellä ovat asennusten ajan poikki.

Myös sosiaalitilat, taukotilat ja vessat voidaan tavallaan nähdä työpisteinä. Vaikka näissä vietetty aika ei olekaan työaikaa, niin niihin siirtymiseen kuluva aika on pois tehokkaasta työajasta. Siksi voi olla järkevää järjestää varastoihin omat sosiaalitilat, ettei työntekijöillä kulu siirtymisiin ylimääräistä aikaa.

Oma suosikkini: Vapaa tila

Kaikista aikaisemmin mainituista varasto layoutin elementeistä huolimatta mielestäni tärkein osa toimivan varaston pohjapiirustusta on riittävä määrä vapaata tilaa. Varastot toimivat aina paremmin, kun tyhjä varastopaikka löytyy ilman pitkää etsiskelyä. Työpisteellä työskentely on joustavampaa, jos yllättävä hetkellinen ruuhka ei tuki työpistettä niin pahasti, että työnteko muuttuu mahdottomaksi.

Varastoissa on paljon prosesseja, jotka eivät tarvitse toimiakseen juuri muuta kuin vapaata tilaa. Esimerkiksi saapuvan tavarakuorman purkaminen vaatii riittävästi lattiatilaa, että tavarat saadaan laskettua ja tarkastettua ennen siirtoa varastopaikoille.

Vinkki: Suunnitellusti vapaaksi jätettyä tilaa kannattaa suojella merkinnöillä. Asiaan vihkiytymättömän mielessä tyhjä tila saattaa vaikuttaa tuhlaukselta, vaikka se on varaston toiminnan kannalta tärkeä resurssi.

Jos varaston tehokkuuden ja työmukavuuden nostaminen on teille ajankohtaista, ota yhteyttä ja katsotaan saisimmeko teillä nostettua tehokkuutta enemmän kun 26 prosenttia.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.