Tuotannon ja logistiikan tyhmät siirrot

Tuotannossa ja logistiikassa usein tekeminen näyttää ja tuntuukin varsin tehokkaalta, kun on jatkuvaa liikettä ja ”pöhinää”. Tarkemmin ja objektiivisesti tarkastellessa huomaakin, että tuotteita, laatikoita tai lavoja täytyykin vähän väliä siirtää hieman, jotta niihin pääsee kunnolla käsiksi.

VARASTON TUOTTAVUUS

Useimmiten ylimääräinen siirtely johtuu tilanpuutteesta. Kun tavaran käsittelyalueella ei ole tilaa temmeltää, tavarat täytyy sijoitella ahtaasti vieri viereen. Reunimmaisiinkin käsiksi pääsy edellyttää hieman tilan raivaamista, mutta Murphyn lain mukaisesti alueen keskellä ovat tietysti ne tuotteet mitä ensimmäisenä kaivataan. Niiden esiin raivaamisessa voi jäädä huomioimatta, että käsittelyerät pysyisivät keskenään samalla alueella. Siksi nekin, jotka aiemmin olivat helposti saatavilla, täytyy myöhemmin paikallistaa ja todennäköisesti siirtää takaisin lähelle toisiaan. 

Varaston tuottavuuden kannalta hyödyttömiä siirtoja syntyy myös tuotteiden huonon sijoittelun takia. Liikkumattomien tuotteiden vallatessa kuormalavahyllystön parhaat alapaikat, usein tarvittavat tuotteet joudutaan nostelemaan yläorsille ja sieltä taas alas aina kun niitä tarvitaan.  

Jos tuotteita täytyy viedä paikasta toiseen erikseen, vaikka paikkojen välillä on muutenkin liikennettä, voidaan myös puhua melko tyhmistä siirroista. Vanha sananlasku tarjoaa erinomaisen tehostusvinkin; ’vie mennessäs ja tuo tullessas’. 

Luonnollisesti myös väärien tuotteiden käsittelyt, siirrot ja palauttamiset takaisin oikeille paikoilleen ovat hukkaa. Vastaanotto- tai keräilyvirheestä johtuen ensin siirretään tuotteita paikasta toiseen, toivottavasti jossain kohtaa huomataan virhe ja sitten tuotteita siirrellään takaisin.  

Joutavaan siirtelyyn haaskattu aika on ihan yhtä kallista kuin tuottavaan työhönkin käytetty aika. Lisäksi jokainen tuotteen käsittelykerta lisää sen vaurioitumisen riskiä ja ahtaissa väleissä liikkuminen heikentää työturvallisuutta. Siirtely, joka ei kuulu prosessiin, hidastaa työtä ja yleensä samalla lisää tarvetta etsiä siirreltyjen tuotteita. Ennen kaikkea turha työ turhauttaa, mikä näkyy työilmapiirissä sekä työn tehokkuudessa ja laadussa.  

Miten varaston tuottavuutta voisi parantaa?

Työntutkimuksella on hyödyllistä selvittää mitä työvaiheissa ihan oikeasti tehdään. Se tarjoaa oivan keinon tunnistaa kaikki niin tarpeelliset kuin tarpeettomatkin vaiheet, siirrot sekä niihin kuluvat ajat. Varastoanalyysillä tunnistetaan ovatko tuotteet tarkoituksenmukaisilla paikoilla niiden kierron tai muiden ominaisuuksiensa perustella. Analyyttisellä tarkastelulla ja ulkopuolisen silmin havainnoimalla yleensä nousee esiin asioita, joita on vaikea arjen puurtamisessa huomata. Tutkimisen jälkeen on helpompi tunnistaa syyt niin tarpeettomiin siirtoihin kuin muihinkin tuottamattomiin asioihin ja löytää keinot niistä eroon pääsemiseksi. Me Ziirrolla tutkimme, havainnoimme ja analysoimme faktat. Niiden perusteella jalostamme asiakkaillemme kehitysehdotukset, joilla voi tehostaa tekemistä, parantaa laatua ja keskittyä fiksuihin siirtoihin.  

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

1 sekunnin merkitys logistiikassa

Sisälogistiikassa pienistä puroista syntyy suuri joki

Tämä vanha sanonta sopii hyvin myös tuotannon ja sisälogistiikan teemaan. Kun me Ziirrolla puhumme sisälogistiikasta, tarkoitamme kaikkia materiaalivirtoja kiinteistön rajojen sisäpuolella. Pienien asioiden kehittämisellä saavutetaan suuria läpimenon parannuksia. Ihmisiä unohtamatta, työn mielekkyyttä kehittäen. Tämä tähtää parempaan tuottavuuteen ja kannattavuuteen. 

Kun toistojen määrä kasvaa, sisälogistiikassa 1 sekunnin sujuvoittamisella on suuri merkitys vuositasolla. Meidän Ziirron kehitysinsinöörien tekemien kehityshankkeiden pohjalta voimme tehdä top 5 listan yleisimmistä kehityskohteista. Nämä kehityskohteet pätevät niin tuotantoon kuin sisälogistiikkaan. 

TOP 5 kehityskohteet 

  1. Puutteelliset prosessit ja ohjeet 
  2. Näin on aina tehty -asenne 
  3. Analytiikan puute 
  4. Järjestelmien aiheuttamat viiveet ja ylimääräiset painallukset 
  5. Tasapäistetty työergonomia 

Prosessit mielletään monessa organisaatiossa myrkyksi tai kankeaksi tavaksi tehdä asioita. Tästä syystä yleensä oiotaan tai tehdään niin kun on aina tehty. Tämä kielii osaltaan joko puutteellisista määrittelyistä tai liian tarkoista prosesseista. Myöskään prosessien määrittelyyn ei ole riittävästi osallistettu prosesseissa toimivia ihmisiä. Prosessien ohella puutteelliset työohjeet hidastavat tekemistä tai vaativat uusien ihmisten perehdyttämiseltä kohtuuttomasti aikaa. 

Lähes jokaisessa kehitysprojektissa esiin nousevat myös WMS, MES tai ERP järjestelmät. Valitettavan usein nämä nousevat esiin negatiivisessa merkityksessä. Suurin osa järjestelmän pullonkauloista juontaa juurensa puutteellisesta määrittelystä ennen järjestelmän hankintaa. Huonon tuottavuuden lisäksi järjestelmien pullonkaulat aiheuttavat turhautumista henkilöstössä. Jos ihmisen pitää tehdä tyhmiä asioita järjestelmien takia vaikuttaa se jokapäiväiseen tyytyväisyyteen. Järjestelmistä puhuttaessa on syytä nostaa esiin myös niiden keskinäinen integroituminen. Siinä huomaamme paljon puutteita, jotka johtavat hyvin usein turhan työn tekemiseen. 

Tasapäistetty työergonomia on suurin syy heikkoon työtyytyväisyyteen tuotannossa ja sisälogistiikassa. Tällä tarkoitan esimerkiksi työpisteiden säädettävyyden puutteita. Ihmisten pituusero yhdellä työpisteellä on helposti 30 senttimetriä. Kun työvuoron aikana tehdään satoja tai tuhansia toistoja väärällä korkeudella olevalta tasolta tai pöydältä, vaikuttaa se työn sujuvuuteen ja työhyvinvointiin. Tyypillisimpiä paikkoja, jossa tämä tulee esiin, on varaston pakkauspisteet tai tuotannon solut. 

Näin on aina tehty -asennetta tapaamme varsin usein. Meidän kehitysinsinöörimme tekevät kehitysprojekteja aina asiakkaan lattiatasolla vuorovaikuttamalla asiakkaan henkilökunnan kanssa. Näissä keskusteluissa tavoitteemme on oivalluttaa ihmiset miettimään asioita uudella tavalla ja pyrimme aina istuttamaan sisäisen kehitysinsinöörin ainakin muutamaan ihmiseen. Silloin tällöin tapaamme tätä asennetta myös niin, ettei johto ole ottanut kuuleviin korviinsa henkilöstön kehitysideoita. Kun näin on jatkunut pidemmän aikaa, ei kukaan viitsi ehdottaa mitään uutta. 

Yhteenvetona palaan otsikkoon. Kun pieniä asioita kumuloituu sisälogistiikan eri prosesseissa ja siihen yhdistetään volyymi, tuhlataan turhaan ja luodaan tyytymättömyyttä. Nämä pienet asiat selviävät tutkimalla prosessit ja menetelmät. Tutkitun tiedon pohjalta voidaan kehittää ja saadaan mittari kehittämisestä saatavalle hyödylle. 

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Onnistunut työntutkimus ja tehtäväanalytiikka

Työntutkimus ja tehtäväanalytiikka – kun aika on rahaa 

Tiedätkö, kuinka paljon aikaa yrityksissä kuluu erilaisiin työvaiheisiin ja prosesseihin tai paljonko niihin tulisi varata aikaa? Entä tiedätkö, mitä eri vaiheissa tapahtuu? Työntutkimuksella ja tehtäväanalytiikalla saadaan arvokas vastaus kysymykseen mitä kannattaisi tehdä toisin. 

Mitä on työntutkimus? 

Mitä sitten on työntutkimus? Työntutkimus on työkalu tuottavuuden kehittämiseen. Työntutkimus sisältää erilaisia menetelmiä ja tekniikoita, joiden avulla on tarkoitus parantaa tuottavuutta. Prosessien läpimenoa ja työnteon tehokkuutta mitataan ikävä kyllä edelleen pitkälti nopeuden ja tehokkuuden kautta. Ei ole siis mikään ihme, että työntutkimus sanana tuo usein mieleen sekuntikellon kanssa päivystävän konsultin. Vaikka suoritteeseen kuluva aika on edelleen tärkeä tehokkuuden mittari, tehtäväanalytiikka pureutuu pintaa syvemmälle. Siksi olemme Ziirrolla kehittäneet ja hyödyntäneet kehitysprojekteissa modernimpaa tehtäväanalytiikkaa. Hyvä vertaus työntutkimuksen ja tehtäväanalytiikan välillä on, että tehtäväanalytiikka jatkaa siitä, mihin työntutkimus loppuu.  

Työntutkimuksesta tehtäväanalytiikkaan 

Tehtäväanalytiikka on kokonaisvaltaista työolojen, työtapojen ja prosessien kehittämistä työntekijän työhyvinvoinnin ja työpaikan tuottavuuden parhaaksi. Me Ziirrolla emme kellota prosesseja, emmekä tee pelkästään työajan mittauksia. Tehtäväanalytiikka ottaa kantaa moneen muuhunkin asiaan, ei pelkästään työaikojen mittaukseen. Eroa voisi verrata auton kehittämiseen: työntutkimus tarkastelee vain renkaita ja niiden pitoa alustaan,  tehtäväanalytiikka tarkastelee samalla moottoria, kuskia, ja ympäristöä kokonaisuutena missä ajetaan. Molemmat ovat optimointia, eri tasoilta tarkasteltuna.  

Osana logistiikan kehittämistä tehtäväanalytiikka (Ziirrolla) sisältää:  

  • yksityiskohtaisen työntutkimuksen
  • XYZ-analyysin
  • materiaalivirta-analyysin 
  • ergonomia ja työturvallisuushavainnot 
  • tilojen ja
  • koneiden sekä 
  • koneiden ja kaluston vaikutuksen prosesseihin.  

Huomioimme siis kaikki tekijät, jotka vaikuttavat ihmisen päivittäiseen tekemiseen. Myös päivittäisen johtamisen vaikutus työpäivän aikana huomioidaan. Ehkä juuri tästä syystä löydöksemme ja tuloksemme ovat olleet rehellisesti sanottuna erittäin hyödyllisiä. 

Tehtäväanalytiikka on systemaattinen ja kokonaisvaltainen kehittämismenetelmä, jonka avulla työtehtävien ja -prosessien laatua, tehokkuutta ja kuormittavuutta tarkastellaan ja analysoidaan. Pienentämällä kuormittavuutta, esimerkiksi huonoa ergonomiaa tai väärää resursointia, saadaan lopputuloksena työhyvinvointia ja pienentyneitä kustannuksia. Tehtäväanalytiikka on myös erittäin hyvä ja tarkka työkalu prosessien uudelleen suunnittelussa. Tutkimuksen tulosten perusteella uuden suunnittelussa voidaan taklata vanhat toimimattomat käytänteet ja tuoda läpinäkyvyyttä esimerkiksi päivittäisjohtamiseen. 

Tutkimusvälineinä voi olla niin kameroita, mittoja, simulaatioita, kuin haastattelujakin. Ihmisen toiminnan tutkiminen ja toimintatapojen ymmärtäminen on hienovaraista ja tarkkaa tutkimusta. Tehtäväanalytiikan tarkoituksena on parantaa yritysten tuottavuutta sekä toiminnan tehokkuutta ja ekologisuutta ja sitä kautta kannattavuutta, kilpailukykyä ja työsuhteiden jatkuvuutta. Samalla tavoitteena on työympäristön, työolojen, työhyvinvoinnin ja työn sisällön kehittäminen. 

Tehtäväanalyyttisin kesäterveisin, 

Toni

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Onnistunut ja tuloksellinen varastonhallinta

Tämänkertaisen kirjoituksen aiheena on onnistunut, tuloksellinen varastonhallinta. Kysyin työkaverilta mitä se hänen mielestään tarkoittaa, ja sain vastaukseksi vain ”Ei hajuakaan, luen sen sitten sinun blogistasi”. Joten tässä käsitykseni tuloksellisen varastonhallinnan periaatteista:

Varastonhallinnassa tuloksellisuus tarkoittaa kannattavuutta ja mitattavuutta.

Kannattavuus varastonhallinnassa

Kannattavuus syntyy yksinkertaisimmillaan siitä, että ansaitaan enemmän kuin kulutetaan. Tätä voi olla hankala soveltaa varastoon, koska varasto ei yleensä yksinään ansaitse mitään, mutta kuluja syntyy kaikesta tekemisestä.

Varastossa syntyvät kulut on kuitenkin hyvä ymmärtää, jotta niitä voidaan hallita ja pienentää. Pääomakuluihin voidaan vaikuttaa pitämällä varastointimäärät järkevällä tasolla. Palkkakuluihin voidaan vaikuttaa huolehtimalla oikein mitoitetusta resurssoinnista.

Varastossa tehtävälle työlle kannattaa laskea omakustannehinta, vaikka sitä hintaa ei käytännössä koskaan makseta. Sekin kulu pitää kuitenkin kattaa myydyistä tuotteista tai palveluista saatavalla hinnalla. Riittävän tarkalla tasolla eritellyt omakustannehinnat auttavat tuotteiden tai palveluiden hinnoittelussa. Mikäli tarkkuus on luokkaa ”meillä on varastossa yksi trukki ja viisi työntekijää”, ei sillä vielä paljon hinnoitella. Mutta mikäli johdolle osataan kertoa esimerkiksi, kuinka monta tuntia viikossa käytetään aikaa sesonkipakkausten valmisteluun tai merikontin purkamiseen, niin sitä tietoa voi jo hyödyntää palveluiden hinnoittelussa.

Mitattava varastonhallinta ja asiakaslupaus

Lisäksi on hyvä ymmärtää palvelulupauksen vaikutus työmäärään. Asiakkaan tilauksen kerääminen ja pakkaaminen samana työpäivänä johtaa epätasaiseen työmäärään, koska toimialasta riippumatta tilaukset tuppaavat keskittymään virka-ajan loppuun. Pienet myyntierät syövät myös tehokkuutta, koska työntekijöiden aikaa kuluu monipakkausten avaamiseen ja yksittäisten tuotteiden uudelleenpakkaamiseen. Lisäksi varastoon jää avattuja monipakkauksia. Nämä asiat ovat usein arvovalintoja ja asiakkaita halutaan palvella mahdollisimman hyvin. On kuitenkin tärkeää ymmärtää mitä eroa varaston työmäärässä on viisi minuuttia ennen katkoaikaa tilatulla yksittäiskappaleella ja vuorokautta etukäteen tilatulla täydellä pakkauksella.

Varastohallinnan mittaristo lähtee tavoitteesta

Onnistumiseen pääsemiseksi pitää ensin tietää mikä on tavoite. Ilman tavoitetta on vaikea sanoa, onnistuiko hyvin vai ei. Realistisen tavoitteen asettaminen edellyttää tietoa nykyisestä tilanteesta. Varaston kannalta mielekkäitä mittareita ovat esimerkiksi vapaiden varastopaikkojen määrä ja tuotto per työtunti. Hyvä toiminnanohjausjärjestelmä tarjoaa kattavasti raportteja mittareita varten, tai parhaimmillaan laskee mittarit automaattisesti.

Realistinen tavoitetaso on reilu lähtökohta palkitsemista varten. Tavoitteen pitää olla saavutettavissa hyvällä suorituksella, mutta sen pitää olla riittävän tiukka, että tavoitteen tavoittelu edistää toiminnan kehitystä. Tavoitetta voi ajan kuluessa hilata ylöspäin sitä mukaa kun toiminnan taso paranee. Jos keräily tapahtuu samalla nopeudella kuin vuonna 2012, voi retorisesti kysyä, onko meidän varastonhallinta kulu vai kilpailuetu. Koventuneiden tavoitteiden saavuttaminen toimii omana mittarinaan kehityksen etenemisen seurannassa.

Tämänhetkisessä (kesäkuu 2022) poikkeuksellisessa markkinatilanteessa jopa tavoitteiden höllääminen voi olla paikallaan.

Oletpa vasta määrittelemässä varastonhallinnan tavoitteita tai tarvitset apua asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa, Ziirron kehitysprojekti on hyvä tapa saada objektiivista näkökulmaa omiin prosesseihisi.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Objektiivinen ratkaisujen kilpailuttaminen – sovellukset, koneet ja laitteet

Miten tehostamme logistiikan, erityisesti sisälogistiikan toimintaa?

”Ostetaan joku härpäke! Reiskakin osti, on kuulemma hyvä.”

”Stop stop tykkänään. Nyt tulee kallis ja huonosti tuottava kilpailutus.”

Kun varastossa liikkuu tuhansia nimikkeitä ja sisälogistiikkaa halutaan kehittää, on edessä usein jonkin asteinen kilpailutus. Mutta kuten kaikki hyvät asiat, myös onnistunut kilpailutus vaatii alkuun pienen tuumailun. Kalliin osaoptimoinnin sijaan kannattaa miettiä kokonaisuutta, yksi AGV (automaattitrukki) ei vielä kesää tee. Usein kilpailutus on se kohta, kun meihin Ziirrolla ollaan yhteydessä.

”Pitäisi tehostaa varaston toimintaa, mutta kilpailutukset eivät ole ydinosaamistamme, te taas teette niitä joka viikko. Pystyttekö vähän jeesaa?”

Kyllähän me pystymme, ja mielellämme sitä teemmekin. Varaston toiminnan tehostaminen on meidän ydinosaamista. Tässä blogissa kerromme miten teemme sen itse, miten tuottava ja tehokkuutta lisäävä kilpailutus kannattaa tehdä. Oman kokemuksemme mukaan prosessin hyöty on ollut suuri.

Logistiikan kilpailutus -mistä liikkeelle?

Törmäämme omissa Ziirron logistiikan kehitysprojekteissamme aika usein siihen, että yksi este kehitykselle ovat vanhat ja sopimattomat ERP ja WMS-järjestelmät ja varastot, koneet, kalusto ja laitteet. Varastoinfra ei tue tai nosta haluttua tekemisen tasoa. Asiakkaalla voi myös olla valmiina ainakin halu selvittää, millaista tarjontaa on tänä päivänä heidän toimintaansa saatavilla. Tällöin he joutuvat miettimään, onko heillä itsellään resurssia tai halua lähteä kilpailuttamaan mahdollista toimittajaa heidän tarpeisiinsa. Aika usein asiakas haluaa, että kehitysprojektin yhteydessä tai jopa täysin erillisenä projektina me Ziirron palveluna tehdään se objektiivisesti asiakkaalle. Koska emme myy esimerkiksi WMS softaa tai automaattitrukkeja, tai saa komissioita jostain, pystymme tarjoamaan aidon objektiivisen mielipiteen. Moni on arvostanut tätä, ja ehkä osaksi siksi meidän vuoden 2021 NPS oli täydet 100.

Näitä toimittajien vertailuja ja kilpailutuksia olemme tehneet mm. WMS- ERP järjestelmistä, trukeista, automaattivarastoista ja hyllyistä. Kaikki toimittajat haluava totta kai myydä omia tuotteitaan ja palveluitaan ja me objektiivisena kumppanina pyrimme löytämään aina parhaan vaihtoehdon yhdessä asiakkaan kanssa. Meillä on myös valmiina paljon valmista dataa eri toimittajista ja hinnoista sekä heidän tarjoamistaan tuotteista ja palveluista.

Onnistuneen kilpailutuksen prosessi

Prosessi lähtee usein liikkeelle asiakkaan tarpeesta uudistaa esim. trukkikalusto. Mutta usein käy niin, että tekemämme kehitysprojektin yhteydessä selvityksessä voi tulla ilmi, että kokonaisuuden kannalta automaattitrukit (AGV) sopisivat merkittävästi paremmin asiakkaan toimintaympäristöön ja tehostaisivat toimintaa.

Tämän jälkeen kannattaa kartoittaa mahdolliset markkinan päätoimijat ja pyytää alustavat tarjoukset. Olemme kokeneet hyödylliseksi järjestää toimittajan kanssa tuotteiden ja palveluiden esittelyt yhdessä asiakkaalle. Tämän jälkeen tehdään kattavat takaisinmaksulaskelmat myös valittujen toimittajien osalta.

Tässä vielä tulokselliseksi koettu kilpailutusmallimme step by step:

  1. nykytilan kartoitus, miten prosessit toimivat toimivat tällä hetkellä
  2. uuden prosessimallin suunnittelu ja tahtotila tulevaisuuteen (KRIITTINEN)
  3. määrittely ja tutkitaan teknologiat mitä voidaan hyödyntää. Esim. ERP voi rajoittaa tiettyjen teknologisten sovellusten tai laitteiden käyttöä
  4. toimittajien kontaktointi
  5. hyvin määritellyn tarjouspyynnön lähettäminen 3–5 toimittajalle
  6. tapaamiset toimittajien kanssa
  7. vertailu ehdotuksista/tarjouksista
  8. takaisinmaksulaskelman teko asiakkaalle (kuuluu aina Ziirron palveluun)
  9. esitysmateriaalin kasaaminen tilaajalle (kuuluu aina Ziirron palveluun)
  10. päätös parhaasta kokonaisratkaisusta (olemme mukana päätöksen tekemisessä)
  11. valittavan ratkaisun implementointi (eli käyttöönotto Ziirron asiantuntijoiden avulla)

Lopullisen valinnan toimittajasta teet aina sinä. Ulkopuolisena kumppanina pystymme tuomaan omaa osaamistamme ja kokemustamme valintaprosessiin ja kilpailutukseen. Kokemuksemme mukaan Ziirron kilpailuttaessa edellä mainittuja asioita, niin myös toimittajat suhtautuvat asiaan hieman eri vakavuudella. Moni asiakkaamme on tykännyt seurauksena saaduista säästyneistä euroista. Tuomme toimittajien kanssa valmiiksi pureskellut ratkaisut, joista on helpompi valita paras ja sopivin vaihtoehto. Asiakkaamme saavat heti hyötynä omien resurssien ja ajan säästämistä. He saavat myös varmasti objektiivisen mielipiteen meiltä ja markkinoiden viimeisimmät teknologiset ratkaisut. Edelläkävijänä meidän on positiivisella tavalla pidettävä itsemme kartalla viimeisimmistä ratkaisuista. Me uskallamme myös sanoa, jos tarvekartoituksen ja kilpailutuksen jälkeen hyötyä ei ratkaisuista tällä hetkellä saada tarpeeksi. Näinkin on käynyt.

Asiakkaamme eivät välttämättä ole kilpailuttamisen ammattilaisia ja heillä ei ole kaikkea tietoa viimeisimmistä logistisista teknologioista. Me Ziirrolla voimme omalla osaamisellamme auttaa ja helpottaa seuraavan kehitys Ziirron tekemisen asiakkaallemme!

Lisätietoa mm. takaisinmaksulaskelman tekemisestä antaa;

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Liikesarjat logistiikassa

Liikesarja-analyysi logistiikan työkaluna?

Liikkuminen, liikesarjat, liikeajat, vakioajat. Ovatko kyseiset asiat tuttuja? Kenties jopa tärkeitä? Jos nämä liikesarja-analyyseihin liittyvät termit herättivät kiinnostusta, niin jatka rohkeasti lukemista. Homma muuttuu vain mielenkiintoisemmaksi.

Entäpä termit MTM, MOST, TMU? Jos pysyt vielä mukana, niin kiitos. Koitan tehdä parhaani ja kertoa miksi nämä termit ovat tärkeitä logistiikassa ja varsinkin logistiikan kehityksessä.

Avataan hieman ensin akronyymien taustoja ja mitä nämä mystisen kuuloiset, jokaisen kehittäjän uudet salaiset aseet sitten ovat.
No, aivan ensiksi voin paljastaa, että nämä kehittämiseen tarkoitetut termit ja järjestelmät ovat kaukana uusista keksinnöistä, saati että olisivat salaisia, mystisiä työkaluja, joiden käyttö olisi mahdotonta ilman supertietokoneita ja salausavaimia. Avaan kolme termiä, jotka ovat hyödyllistä tietää.

Termi 1: MTM (Methods-Time Measurement)

MTM (Methods-Time Measurement) on ennalta määrätty liikeaikajärjestelmä, jonka perustiedot ja tausta ovat lähtöisin Yhdysvalloista jo 1940-luvulta. Järjestelmän perustiedot ovat kehittäneet HB Maynard, JL Schwab sekä GJ Stegemerten, jotka vuonna 1948 julkaisivat kirjan sisältäen MTM-järjestelmän kehityksestä sekä soveltamissäännöistä. Alla napakka video MTM:stä.

Termi 2: MOST (Maynard Operation sequence technique)

MOST (Maynard Operation sequence technique) MTM-järjestelmästä kehitetty yksinkertaistetumpi versio, jonka HB Maynard ja kumppanit kehittivät Yhdysvalloissa 1970-luvulla. MOST-järjestelmää käytetään ensisijaisesti määrittämään standardiaikaa, jonka kuluessa työntekijän tulee suorittaa tehtävä. Alla lyhyt video, missä MOST avataan hyvin.

Termi 3: TMU (time measure unit)

TMU (time measure unit) on 0,036 sekuntia, joten tarkkuus analyyseihin TMU:n käytöllä sekunteihin verrattuna on huikea. Liikeaikajärjestelmien tarkoitus on analysoida prosessien eri vaiheita ja tämän laskemiseksi prosessi jaetaan yksittäisiin liikesarjoihin, ja jokaiselle annetaan numeerinen aika-arvo yksiköissä, joka tunnetaan nimellä aikamittausyksikkö tai TMU. Kaikki liikesarjojen ajat lasketaan sitten yhteen mahdollisine lisäyksineen, ja tuloksena on vakioaika.
Tällä saimme kahlattua tekstin raskaimman osuuden läpi, nyt voimme siirtyä itse mielenkiintoiseen osioon, eli mitä tämä kaikki sitten tarkoittaa?

Logistiikan kehittäminen liikesarjojen avulla

Logistiikan kehityksessä liikesarjojen, liike- ja vakioaikojen analysointi on erittäin tärkeä osa-alue, joka jää harmittavan usein yrityksiltä huomioimatta. Työntekijöiden sekä työvaiheiden liikesarjoja tutkimalla saadaan dataan perustuva, erittäin luotettava näkemys niin, prosessin eri vaiheista, kuin myös prosessin kokonaisajasta.

Liikesarjoja, varsinkin MOST-menetelmää käyttäen prosessien eri vaiheiden hukka-ajat saadaan analysoitua ja tuotua esille paljon tarkemmalla tasolla, kuin esimerkiksi perinteisen työntutkimuksen, eli ns. ”kellokalle” tuloksilla päästäisiin. Perinteinen työntutkimus, varsinkin yhdistettynä havainnointitutkimukseen, on erittäin tehokas keino selvittää mitä työntekijä prosessin ja prosessien väleissä tekee. Liikeaikajärjestelmissä inhimilliset tekijät poistetaan yhtälöstä, ja analysointiin, eli vakioaikojen selvityksiin tulevat pelkästään prosessiin kuuluvat osat.

Miten sitten tiedetään, että analysoinnissa on huomioituina pelkästään prosessiin kuuluvia asioita, eikä esimerkiksi ylimääräisiä prosessiin kuulumattomia asioita?

No, se on analysoinnissa ja tutkimuksissa se osa-alue, joka vaatii ammattitaitoa ja kokemusta. Valitettavasti vielä ei olla teknologiassa siinä vaiheessa, että koneet ja työkalut osaisivat tunnistaa mitä tekijän pitäisi prosessin sisällä tehdä, vaan työkaluja hyödyntämällä osaamme kertoa miten kauan siinä kestää.

Ziirron kehitysinsinööreillä liikeaikajärjestelmät ja niihin sidotut työkalut ovatkin osa kokonaisvaltaista kehitystä, valtaosa kehityksestä on vieläkin ammattitaidon hyödyntämistä ja tekijöiden kanssa keskustelemalla, ihan kasvokkain. Ihmisiin on sidottu valtava tietopankki, joka koostuu ajasta, ympäristöstä ja kokemuksista, työssä sekä sen ulkopuolella. Meidän tärkein työkalumme onkin kanssakäyminen, kuuntelu ja kuuleminen. Niinkin pitkällä kuin olemmekin kehityksessä ihmiskuntana, niin keskustelu on vieläkin tärkein työkalu, niin työelämässä, kuin kotonakin.

Jos logistiikan kehittäminen kiinnostaa, Ziirron yhteystiedot löydät täältä. Voimme sanoa kokemuksesta, että teet datan avulla teet huomattavasti parempia päätöksiä.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Mitä on sisälogistiikka ja sen kehittäminen?

Sisälogistiikka tarkoittaa kaikkea varastossa, terminaalissa, tehdas- ja teollisuusalueella tai muussa vastaavassa yksikössä tapahtuvaa tavara- ja informaatiovirtojen hallinnoimista. Hyvin johdettu ja toimiva sisälogistiikka on avainasemassa koko toimitusketjun tehokkuuden, kannattavuuden, toimitusvarmuuden ja hiilineutraaliuden näkökulmasta.

Sisälogistiikan osa-alueet

Sisälogistiikka muodostuu useista osa-alueista. Osana sisälogistiikkaa ovat ihmiset, automaatio, robotiikka sekä tänä päivänä erilaiset kriittiset datavirrat ja tietojärjestelmät. Sisälogistiikka voi muodostua yksittäisen henkilön pienestä varastosta aina kymmenien tuhansien ihmisten muodostamiin suuriin logistiikkakeskuksiin.

Hyvin suunniteltu sisälogistiikka toimii prosessin omaisesti. Tällaisessa kokonaisuudessa jokainen yksittäinen henkilö osana sisälogistiikkaa tietää oman paikkansa ja tehtävänsä prosessissa. Parhaimmillaan jokaiselle prosessin osa-alueelle on tehty;

  1. kuvaus,
  2. kirjalliset tai videomuotoiset työohjeet ja
  3. tiedossa on standardi aika, joka tekemiseen kuluu.

Sisälogistiikan perusprosessit

Lähes kaikissa sisälogistiikan yksiköissä, koosta riippumatta perusprosessit ovat samoja:

  1. saapuva tavara
  2. tavaran hyllytys
  3. tavaran keräily
  4. tavaran pakkaus sekä
  5. lähettämö

Lisäksi prosessiin voi kuulua erilaisia lisäarvoja tuottavia palveluita. Näitä ovat erilaiset lajitelmat, painatukset, merkkaukset jne. Useasti myös asiakaskokemuksen kannalta kriittiset reklamaatio ja palautukset ovat osana sisälogistiikkaa.

Sisälogistiikan kehittäminen

Sisälogistiikan kehittäminenkin lähtee perusasioista; kuvataan ja kirjoitetaan perusprosessit auki ja ryhdytään toimimaan hyväksi havaitulla mallilla. Kun perusasiat on saatettu hyvälle tasolle, on aika viedä kehitystyö askeleen verran pidemmälle: prosessien välille. Usein havaitaan, että sisälogistiikassa perusprosessien välit sisältävät usein yllättävän paljon tekemistä. Tämä työ jää usein mittaamatta. Havainto on sisälogistiikasta vastuussa olevalle hyödyllinen. Kokemuksemme mukaan ilman mittaamista, tekemisen kehittäminen on käytännössä mahdotonta. Lentokoneitakaan ei saa lentää mutulla, niitä lennetään mittariston (ts. datan) avulla. Ilman hyviä mittareita sisälogistiikka on helposti tehoton ja hidas. Mittaamisen avulla kehitystyö keskittyy sinne, missä siitä on suurin hyöty.

Prosessien väliset ajat voidaan laskea hukaksi. Esimerkiksi millainen matka, liike, on vastaanotosta halutulle varastohyllyn paikalle. Vähäiseltä tuntuva viiden metrin matka on vuositasolla kiireisessä varastossa helposti kilometri. Turha liike on turha kulu. Ja tämä on hukkaa. Siksi me Ziirrolla, no ziirtelemme asioita parempiin ja tuottavampiin paikkoihin. Eli poistamme hukkaa. Lue case Suunto tai Leipomo Rosten täältä.
Ziirtelyn, eli liikkeen lisäksi sisälogistiikassa muita ylimääräisiä hukan aiheuttajia ovat

  1. ylituotanto,
  2. hyödyntämätön potentiaali
  3. yliprosessointi
  4. varastointi
  5. kuljetusten käsittely
  6. vikojen korjaus sekä
  7. odotus.

Joku, tai jotkut noista maksavat tänäkin päivänä yrityksille miljoonia tehottomana sisälogistiikkana. Siihen tarpeeseen Ziirto on perustettu: auttamaan sisälogistiikan arvon tuottamisessa.

Sisälogistiikka arvon tuottajana

Kun keskustelemme sisälogistiikassa työskentelevien ihmisten kanssa, kuulemme liian usein, että heidän tekemänsä työ ei tuota lisäarvoa yritykselle. Mutta kuka sitten hoitaa, että varastossa on myytävää tavaraa ja että asiakas saa tilaamansa tuotteet sovitusti? Sisälogistiikka on mitä suuremmissa määrin monen yrityksen ydinprosessi. Sen kehittämiseen ja mittaamiseen kannattaa varata riittävästi aikaa. Jo pienillä yksittäisillä kehityskohteilla on iso merkitys. Ja merkitys vain korostuu voluumin kasvaessa.

Milloin kehitit sisälogistiikkaa?

Olemme jatkuvasti Ziirrolla tekemisissä yrityksissä, joilla saattaa olla varastossa nimikkeitä kymmeniä tuhansia, jopa satoja tuhansia. Nimike määrä on merkittävä tekijä, mutta seuraava kysymys kuuluukin: hukan kautta tarkasteltuna ovatko tavarat oikeissa paikoissa? Usein yhdistävä tekijä parhailla yrityksillä on jatkuva kehittäminen, ts. kehitys ei lopu koskaan. Hyvin tyypillisesti sisälogistiikan osalta kuulee “käynnissä on nyt kaksi kehitysprojektia, toinen on puolivälissä ja toinen alkoi viime kuussa” -tyyppisiä lausahduksia.

Siksi onkin hyödyllistä kysyä oman sisälogistiikan osalta;

  1. Miten me olemme kehittäneet sisälogistiikan tehokkuutta tällä ja viime viikolla?
  2. Miten toiminta on kehittynyt tänä vuonna?

Jos pystyt heti vastaamaan selkeästi noihin kysymyksiin, kuulut Gaussin käyrän parempaan reunaan. Onnittelut siitä. Mutta jos vastauksesi ei tyydytä, voisi olla aika ottaa meihin yhteyttä.
Liian usein sisäpiirissä sokeudutaan omalle tekemiselle eikä nähdä metsää puilta. Välillä on hyvä pysähtyä tai vaikka ottaa ulkopuolinen objektiivinen logistiikan ammattilainen avuksi kehittämiseen!

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Tehokas varasto layout – mistä liikkeelle?

Varaston layout ja mitä sen suunnittelussa kannattaa huomioida

Varaston layoutilla tarkoitetaan pohjapiirustusta ja suunnitelmaa, jossa määritellään varastointiin varatut alueet, kulkureitit ja työpisteet. Varaston layoutin suunnittelun tarkoitus on tehdä varastosta mahdollisimman tehokas.

Mitä tehokkaampi varasto on, sitä tuottavampi ja mukavampi siellä on työskennellä. Varastologistiikan kehitystyö on usein jatkuvaa, eikä se parhaissa yrityksissä lopu koskaan. Se tekeekin logistiikasta niin mielenkiintoisen.

Tyypillisimpiä varastointiratkaisuja ovat kuormalavahyllyt, pientavarahyllyt ja varastoautomaatit. Varasto voi hyvin olla myyntivarasto, tuotantovarasto tai komponenttivarasto. Tässä blogissa käsittelemme niitä varaston layoutin näkökulmasta yhtenä kokonaisuutena.

Varastoissa tapahtuu henkilöliikennettä, ajoneuvoliikennettä ja materiaalivirtaa. Usein varastoissa on työpisteitä ainakin saapuvan tavaran vastaanotolle ja lähtevän tavaran pakkaamiselle. Myös tuotantoa tukevia lisäarvopalveluita kuten asiakasräätälöintejä sijoitetaan usein varaston yhteyteen.

Ziirto on ollut mukana useissa erilaisissa layout-projekteissa. Joskus pääsee suunnittelemaan puhtaalta pöydältä kokonaan uutta rakennusta ilman vanhojen prosessien ja tilojen rajoituksia. Toisinaan nykyiseen tilaan halutaan saada mahtumaan uusia prosesseja tai nykyiset prosessit halutaan vaihtaa tehokkaampaan järjestykseen.

Olipa sinun varastosi sitten piirustuspöydällä tai rakennustyömaana tai kovassa käytössä, me Ziirrolla autamme mielellämme kehittämään siitä tehokkaimman mahdollisen logistiikkalaitoksen.

Tehokkaan varaston layout – mistä liikkeelle?

Ei ole väliä, onko kyseessä tuleva uusi varasto vai nykyinen olemassa oleva varasto, varasto layoutin suunnittelu kannattaa aina. Olemme Ziirrolla aloittaneet suunnittelun hyväksi havaitulla kolmen kysymyksen patteristolla:

  1. Mihin varastoa on erityisesti tarkoitus käyttää?
  2. Mikä tekee varastosta kokonaisuuden kannalta tehokkaimman mahdollisen?
  3. Miten teemme sen?

Palastellaan tehokas varasto layout seuraavaksi tärkeimpiin osa-alueisiin. Lopuksi kerron oman suosikkini.

Hyllyt ja trukit

Mikäli varastossa käsitellään kuormalavoja, pitää varasto layoutia suunniteltaessa miettiä;

  1. hyllyratkaisut
  2. trukkikalusto ja
  3. tyhjien lavojen käsittely.

Hyllypaikkojen lukumäärään vaikuttaa tuotantomäärät ja haluttu varastotaso. Raaka-aineiden ja komponenttien toimitusajat ja tilausmäärät sanelevat usein varaston suuruuden. Kooltaan pieniä ja hinnaltaan edullisia komponentteja kannattaa usein tilata suuremmissa erissä, eikä sillä välttämättä ole suurta merkitystä varastotilan kannalta.

Paljon tilaa vievät suurkokoiset ja usein arvokkaat komponentit kannattaa laskea tarkemmin. Näiden nimikkeiden osalta yhdenkin tuotantopäivän varasto voi tarkoittaa kymmeniä varastopaikkoja.

Trukki- ja ajoneuvokalusto kannattaa mitoittaa käyttötarkoituksen mukaan sopivaksi. Ulkona tapahtuvaan autokuormien purkamiseen ja lastaamiseen tarvitaan ulkokäyttöön varustellut vastapainotrukit. Hyllyvarastossa liikkumiseen kannattaa valita ketterämmät mastotrukit.

Yksinkertaiseen, säännölliseen ja suurivoluumiseen materiaalivirtaan voi kuljetin olla trukkia parempi ratkaisu. Muista että trukkien pysäköintiin ja latauspaikkoihin on varattava oma tilansa. Trukkia ei kannata seisottaa kulkukäytävällä latausjohdossa.

Kooltaan tai materiaalivirroiltaan pienemmässä varastossa trukkeja ei aina tarvita lainkaan. Pieni tavara kulkee kätevästi kärryissä tai rullakoissa, joita liikutellaan käsin. Näin päästään eroon ajoneuvoista syntyvistä kustannuksista ja liikennejärjestelyistä.

Materiaalivarasto, valmistuotevarasto

Suurissa varastoissa saapuvan ja lähtevän tavaran alueet kannattaa erottaa omiksi alueikseen ja mahdollisesti jopa eri päihin rakennusta. Pienemmässä varastossa voi olla järkevää pitää kaikki tavaraliikenne yhdessä paikassa autoliikenteen takia. Mikäli yksi henkilö tai tiimi pystyy huolehtimaan sekä saapuvasta että lähtevästä tavarasta, voi toimintojen eriyttämisestä olla enemmän haittaa kuin hyötyä.

Omat selkeästi erilliset materiaalivirrat saapuvalle ja lähtevälle tavaralle vähentävät (turhien ja kalliiden) virheiden mahdollisuutta ja nopeuttavat materiaalin liikettä, koska toiminnot eivät ole toisistaan riippuvaisia.

ABC-analyysi, keruureitit

Varaston järjestyksellä on suuri merkitys varastossa käytettävään työaikaan. Turha liike on turha kulu. Suuren menekin paljon tilaa vievät nimikkeet kannattaa sijoitella lähelle liikennevirtaa ajomatkojen lyhentämiseksi. Harvemmin käytettävät pienikokoiset nimikkeet voi sijoittaa syrjäisempään paikkaan, koska niitä ei tarvita niin usein ja niitä voi mahdollisesti noutaa isomman erän kerrallaan.

Vinkki: Tilaushistoriaa tutkimalla voidaan oppia sijoittamaan samoihin tilauksiin kuuluvat tuotteet siten, että ne on helppo kerätä samalla kerralla. Tämä voi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi tuotteiden ryhmittelemistä asiakkaittain tai tuoteryhmittäin.

Keruureiteistä kannattaa pyrkiä tekemään lenkkejä siten, että kerääjä palaa lenkin päätteeksi takaisin aloituspisteeseen ollakseen mahdollisimman lähellä uuden lenkin aloituspaikkaa.

Pahimmassa tapauksessa kerääjältä loppuu keruulista kesken kun hän on varaston kauimmaisessa päässä ja kerääjä joutuu joka tapauksessa kulkemaan saman matkan takaisin päästäkseen aloittamaan seuraavan keruutehtävän.

Liikenne ja käytävät

Tehokkuuden ja työturvallisuuden kannalta parasta olisi erottaa materiaalivirrat sekä henkilöliikenne ja ajoneuvoliikenne kokonaan omille kulkuväylilleen. Tämä ei useinkaan ole käytännössä mahdollista tai tarkoituksenmukaista. Kulkukäytävät voi jakaa jalankululle ja ajoneuvoille suoja-aidoilla tai vähintäänkin lattiamerkinnöillä.

Ajoreittejä suunniteltaessa pitää pyrkiä lyhimpiin mahdollisiin ajomatkoihin, mutta samalla pitää mielessä, että jalankulkijatkin valitsevat aina lyhimmän mahdollisen reitin siirtyessään esimerkiksi työpisteeltä taukotilaan.

Kulkureittien leveyttä suunniteltaessa pitää huomioida minkälaiselle liikenteelle reitti on tarkoitettu. Jalankulkija periaatteessa mahtuu kulkemaan metrin levyistä käytävää pitkin, mutta jos samaa reittiä kuljetaan jatkuvasti molempiin suuntiin, syntyy väistämättä kohtaamistilanteissa jonoa.

Vinkki: Trukkireitin käännöksissä pitää huomioida ajoneuvojen kääntöympyrän lisäksi kyydissä olevan kuorman mitat. Haarukoineen kolme metriä pitkä trukki kääntyy ympäri melkein paikallaan, mutta jos piikeillä on 2 metriä pitkä laatikko niin vapaan tilan määrä ulkokurvissa kasvaa melkoisesti.

Automaattitrukit ja mobiilirobotit

Kokonaan oma lukunsa ovat nopeasti yleistyvät automaattitrukit ja mobiilirobotit. Nämä laitteet pystyvät teoriassa operoimaan muun liikenteen joukossa, mutta koska väistämislogiikka perustuu absoluuttiseen varovaisuuteen, voi ajonopeus olla merkittävästi odotettua hitaampi vilkkaan liikenteen joukossa.

Mikäli itsenäisesti liikkuvia ajoneuvoja lisätään olemassa olevaan liikennejärjestelmään, kannattaa etsiä sovelluskohteita, joissa robotit pääsevät operoimaan mahdollisimman väljän liikenteen joukossa.

Työpisteet ja käyttövoima

Varaston työpisteillä, kuten esimerkiksi pakkauspöydillä pitää varata riittävästi tilaa työn ergonomiseen suorittamiseen. Pöytätilan pitää olla vapaa työkaluista ja dokumenteista, että varsinaisen työn tekeminen on esteetöntä. Tarvittaville materiaaleille ja työkaluille pitää olla omat paikkansa, johon ne voi käytön jälkeen palauttaa, etteivät ne jää työn tekemisen tielle.

Myös valmistuville pakkauksille pitää olla oma tilansa, ettei työn eteneminen syö käytettävissä olevaa työskentelytilaa. Lisäksi työpisteen ympärillä pitää olla tilaa tavaraliikenteelle sisään ja ulos työpisteestä.

Työpisteiden paikkoja suunniteltaessa kannattaa myös etukäteen huomioida käyttövoimatarpeet. Mikäli työpisteellä tarvitaan esimerkiksi paineilmaa tai tehokkaampaa ilmanvaihtoa, on ne helpompi toteuttaa ennen kuin työpiste on käytössä. Sama koskee sähköpistokkeita ja valaistusta. Kaikki on mahdollista asentaa myös jälkikäteen, mutta työt työpisteellä ovat asennusten ajan poikki.

Myös sosiaalitilat, taukotilat ja vessat voidaan tavallaan nähdä työpisteinä. Vaikka näissä vietetty aika ei olekaan työaikaa, niin niihin siirtymiseen kuluva aika on pois tehokkaasta työajasta. Siksi voi olla järkevää järjestää varastoihin omat sosiaalitilat, ettei työntekijöillä kulu siirtymisiin ylimääräistä aikaa.

Oma suosikkini: Vapaa tila

Kaikista aikaisemmin mainituista varasto layoutin elementeistä huolimatta mielestäni tärkein osa toimivan varaston pohjapiirustusta on riittävä määrä vapaata tilaa. Varastot toimivat aina paremmin, kun tyhjä varastopaikka löytyy ilman pitkää etsiskelyä. Työpisteellä työskentely on joustavampaa, jos yllättävä hetkellinen ruuhka ei tuki työpistettä niin pahasti, että työnteko muuttuu mahdottomaksi.

Varastoissa on paljon prosesseja, jotka eivät tarvitse toimiakseen juuri muuta kuin vapaata tilaa. Esimerkiksi saapuvan tavarakuorman purkaminen vaatii riittävästi lattiatilaa, että tavarat saadaan laskettua ja tarkastettua ennen siirtoa varastopaikoille.

Vinkki: Suunnitellusti vapaaksi jätettyä tilaa kannattaa suojella merkinnöillä. Asiaan vihkiytymättömän mielessä tyhjä tila saattaa vaikuttaa tuhlaukselta, vaikka se on varaston toiminnan kannalta tärkeä resurssi.

Jos varaston tehokkuuden ja työmukavuuden nostaminen on teille ajankohtaista, ota yhteyttä ja katsotaan saisimmeko teillä nostettua tehokkuutta enemmän kun 26 prosenttia.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Logistiikan kehittäminen on muutakin kuin automaation ostamista

Logistiikan kehittäminen mielletään helposti pelkästään automaatin tai automaation hankkimiseksi tuotantoon tai varastoon. Tämä on vain murto-osa kehittämisestä.

Pääasiallinen kehitys ja kehityskohteiden mietintä on oikeastaan kaikkea muuta, kuin pelkän automaattisen koneen, robotin tai linjaston hankkimista. Toki, kyllähän automaatin, robotin tai linjaston hankkiminen joitakin prosessin osia saattaa suoraan nopeuttaa tai tehostaa, mutta jos mitään muita prosessin osia ei ole mietitty eikä tutkittu, niin hankinnat usein putoavat lyhyiden hyötyjen syvään ja pohjattomaan kuiluun.

Logistiikan tai tuotannon kehityshankkeissa työn mielekkyys ei useinkaan tule terminä vastaan. Tämä on sääli, sillä työn mielekkyyden lisääminen on yksi tehokkaimmista tavoista lisätä prosessin toimivuutta sekä lisätä prosessin orgaanista kehitystä. Yksinkertaisimmillaan, kun työn mielekkyyttä saadaan lisättyä, henkilö toimii tehokkaammin, kehitysideoita tulee kuin itsekseen ja epäkohdat prosessista saadaan helpommin esille.

Ajatellaan asiaa esimerkin kautta


Prosessin osia ei ole kuvattu kunnolla, toimitusketjuja ei ole mietitty etukäteen, materiaalivirta ei toimi, työhön ei ole saatavilla työohjeita ja työpisteet ovat epäkäytännölliset. Ehkäpä myöskin työn mittarointi ja seuranta eivät anna todellista kuvaa mitä prosessi pitää sisällään.

Jos tämän kaltaiseen prosessiin laitetaan henkilö työskentelemään, niin lopputuloksen voidaan olettaa olevan todennäköisesti huono. Työturvallisuus vaarantuu, sairaslomat lisääntyvät, motivaatio ja työn suoritusnopeus laskevat, ideat loppuvat jne.

Yllä mainitun mukainen esimerkki on vain yhden henkilön prosessin kuvaus mielekkyyden näkökulmasta. Entä jos tämä sama kerrotaan 5 henkilön yrityksessä? 10 henkilön? 100 henkilön?


Toki automaatin ostolla, automaation lisäyksellä, robotin hankinnalla tai linjojen lisäyksellä voidaan saavuttaa hetkittäinen työn tehostuminen poistamalla esimerkissä tehottomasti toimiva henkilö. Mutta kuinka kauan ratkaisu toimii?

Ei kauaa, uskaltaisin väittää. Prosessin osia ei silti ole vielä kuvattu, toimitusketjut ovat edelleen tehottomia, materiaalivirta ei edelleen toimi eikä työn mittaus tai seuranta ole edelleenkään kohdillaan.


Työn mielekkyyden lisääminen yksinkertaisilla asioilla, on juuri nimensä mukaista. Yksinkertaista.


Prosessin osat kartoitetaan, prosessin osat kuvataan sekä mitataan, työtä suorittavaa henkilöä kuunnellaan ja osallistetaan kehitykseen, työpisteiden tai alueiden epäkohdat huomioidaan ja muokataan tarpeiden mukaisiksi.

Pienet asiat, yksinkertaiset asiat, joita voidaan nopealla aikataululla kehittää yhdessä yrityksen ja henkilöstön kanssa auttavat usein tehostamaan isojakin asioita ja kokonaisuuksia. Tärkeintä on, että tiedetään mitä prosessissa tapatuu, mitä siihen kuuluu ja työtä suorittavaa henkilöä kuullaan.

Kun prosessit ovat kaikilta osa-alueilta kunnossa, tai matkalla kuntoon, silloin voidaan prosessin jatkokehitykseen miettiä automaatiota. Tai robottia. Tai linjastoa.

Loppujen lopuksi, ihmiset tekevät edelleen suuren osan varastojen ja tuotantojen töistä. Annetaan ihmisille samankaltaisesti arvostus kuin kaikkiin muihinkin osa-alueisiin ja kehitetään yhdessä prosessit kuntoon.

Puu tarvitsee maata, ilmaa, vettä ja pölytystä jotta se voi kasvattaa juuria sekä kehittää omaa kasvuaan. Myös ihminen tarvitsee oikeanlaiset elementit kasvuun ja kehitykseen. Myös työelämässä.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Enemmän hyötyä ERP ja WMS järjestelmistä

Tänä päivänä lähes kaikki varastointia tekevät yritykset käyttävät joko erillistä varastonhallintajärjestelmää (WMS), toiminnanohjausjärjestelmää (ERP) tai molempia. Näiden järjestelmien on tarkoitus auttaa yritystä parantamaan ja tehostamaan omaan toimintaansa päivittäin. Automaattisesti kyseisistä järjestelmistä ei ole suurta apua, mikäli niitä ei ole määritelty tukemaan yrityksen tarpeita, ennen niiden käyttöönottoa: prosesseja, toimintatapoja ja kokonaisuutta.


Me Ziirrossa olemme objektiivinen kumppani, emme näiden järjestelmien toimittaja. Omassa työssämme asiakkaillamme törmäämme kyseisiin asioihin päivittäin. Valitettavan usein WMS tai ERP järjestelmät ovat vajaakäytössä ja aika nopeasti huomataan, että käyttöönotto tai prosessien määritys on jäänyt vaillinaiseksi tai kokonaan tekemättä. Joskus nämä järjestelmät ovat jääneet liian irralliseksi koko logistisesta ketjusta eikä kokonaisuutta näiden osalta nähdä kunnolla.


Me Ziirrossa tuomme oman osaamisemme järjestelmien määrittelyn ja kilpailuttamisen tueksi. Teemme asiakkaalle kartoituksen ja analyysin logistiikan nykytilasta. Analyysiin voi kuulua myös nykyisten järjestelmien kartoitus niin ERP:n kuin myös WMS:n osalta. Jos yrityksellä on projektiluonteista toimintaa, voimme myös käydä läpi olemassa oleva projektinhallinta (PSA) järjestelmää tai kartoittaa sopivan järjestelmän yrityksen tarpeisiin. Pullonkaulat ja hukka pitäisi saada näiden järjestelmien kautta vähäisemmäksi eikä pahimmillaan vaikeuttaa jotain työprosessia yrityksen sisällä. Työn mielekkyys lisääntyy oikein määritellyn järjestelmän avulla ja päästään parempaan tuottavuuteen.

Toiminnanohjausjärjestelmät ja automaatio eivät saa olla itseisarvo, joilla parannetaan helposti omaa toimintaa. Nämä järjestelmät ovat osa logististen ja tuotannon prosessien kokonaisuutta ja ilman niiden syvällistä läpikäyntiä ja ymmärtämistä ne jäävät pahimmillaan täysin erillisiksi järjestelmiksi. Me voimme olla apuna kartoittamassa uutta järjestelmää tai vahvistamassa jo tehtyä päätöstä.

Uuden järjestelmän hankinnan käytön tai olemassa olevan järjestelmän pullonkaulat:

  • vaillinainen prosessien läpikäynti
  • yrityksen koko prosessien kadottaminen, järjestelmästä tulee erillinen ratkaisu
  • integroinnit muihin järjestelmiin, huomiotta jättäminen
  • kehno jalkautus; koulutuksen ja käyttöönoton riittämättömyys

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.