Varaudu myös kriiseihin ja menesty

Toimintaympäristömme on muuttunut merkittävästi Euroopassa. Suomessa talouden kasvuarvioita vedetään alas, energia- ja raaka-ainehintojen nousun myötä inflaatio syö kuluttajien ostovoimaa, talouden näkymät ovat sumeat, kriisin kestoa ja siten vaikutuksia ei vielä osata arvioida riittävästi. Se mikä Suomessa tiedetään, on teollisuuden tuotannon haasteiden merkittävä lisääntyminen, yleinen hintojen nousu, investointien vähentyminen sekä tukku- ja vähittäiskaupan näkymien heikentyminen.

Kun kriisi iskee, järkevintä on keskittyä perusasioihin. Yrityksen näkökulmasta paras keino on keskittyä suunnittelussa ja päätöksenteossa yrityksen toimintaedellytysten turvaamiseen eli pitämään yritys, sen sidosryhmärakenne, jatkuvasti toimivana ja koossa. Yritysjohto joutuu tällöin ottamaan kantaa tavoitteellisen toiminnan eri ulottuvuuksiin ja ne konkretisoituvat ensisijaisesti sidosryhmien rahallisiin odotuksiin ja vaatimuksiin.


Kun kriisi iskee, järkevintä on keskittyä perusasioihin.


Yritysjohdon suunnittelupöydälle tulee rahaprosessin toimintaedellytysten turvaamisen näkökulmasta kannattavuus, rahoituksellinen asema, joka sisältää rahoituksen riittävyyden ja rahoitusrakenteen sekä kannattavuuden ja rahoituksen osatekijänä tehokkuus.

Suunnittelun haasteellisuutta lisää se, että kaikkien noiden kolmen perusedellytysten aikajänne tulee olla samanaikaisesti lyhyt sekä pitkä. Kaikkien sidosryhmien maksuvaatimukset tulee lopulta suorittaa sekä toimintaa kehittää ja uudelleen suunnata investoinneilla. Tämän rahoitukseen yrityksen on hankittava rahoitusmarkkinoilta usein sekä vierasta, että omaa pääomaa. Jotta yritys voisi saada rahoitusta sen sijoitetun pääoman tuottoaste tulee lopulta olla riittävän hyvällä tasolla.

Kun tällainen suunnittelukokonaisuus iskee lyhyellä varoituajalla ja jopa totaalisesti muuttuneessa toimintaympäristössä, kaikki yrityksen toiminnot ovat pöydällä. Riippuen tietenkin asemasta markkinoilla, koosta ja toiminnan laajuudesta, yritysten vaikuttamismahdollisuudet toimintaedellytyksien turvaamiseen ovat rajalliset. Tämän vuoksi suunnittelussa tulee keskittyä asioihin, joihin voi omalla tekemisellä vaikuttaa.

Kuten kollegat Ziirrossa ovat blogeissaan mainiosti kuvanneet, melkein kaikessa liiketoiminnassa logistiikka on tavalla tai toisella mukana. Tai ainakin kuuluisi olla. Yritysjohdon suunnittelupöydällä sen tulisi ehdottomasti olla.

Jotta yritys pysyy kannattavana, on sen analysoitava kaikki operatiivisen toimintansa panos-tuotos-suhteensa tehokkuudet (esim. logistiikkaprosessien analysointiin ja kehittämiseen liittyvien toimintojen kautta), niiden parantamisen potentiaali ja löydettävä niihin paras kehittämisen toteutussuunnitelma. Näin toimien yritys vahvistaa omaa kriisinsietokykyään voimakkaan toimintaympäristömuutoksen aikana, kuten tuotantotekijöiden kustannusten voimakkaan nousun tapahtuessa. Kriisinsietokykyänsä vahvistaneet yritykset selviävät todennäköisemmin rahaprosessiinsa kohdistuvasta kriisistä, omaavat laajemmat strategiavaihtoehdot markkinaosuutensa kasvattamisessa ja ovat erittäin todennäköisesti kannattavampia kuin kilpailijansa myös ns. normaaliaikoina.

Operatiivisen kannattavuuden lisäksi on yrityksen otettava suunnittelupöydälleen pääomiensa sitoutumisaste ja lopulta niiden kiertonopeus. Palaamme jälleen tässä logistiikkaan mm. varaston, sinne tehtävien ostojen, lähettämötoiminnan ja tuotannon yhteensovittamisen optimoinnin kautta. Etenkin, jos tässä logistiikassa läpivirtaavat määrät ovat suuret, saadaan pienilläkin kehitystoimenpiteillä aikaan suuri vaikutus.

Kun yritys suunnittelee investointejaan (esim. varastonhallintajärjestelmät, trukkiautomaatiot ja muut varastojen automatisointijärjestelmät) sisälogistiseen prosessiinsa, tarkasteluun tulee aina kasvun skaalautuvuus, mutta myös relevanttien ja mitattavien suoritteiden yksikkökustannuksen kehitys investointien avulla ja investoinnin takaisinmaksun aika. Jälleen tässä yhdistyvät perustoiminnan kannattavuus ja pääomien kiertonopeus.

Myös rahaprosessin tehokkuuteen liittyvä myyntisaamisten kiertonopeus tulee olla suunnittelun kohteena järkevällä maksuaikapolitiikalla tai muilla myyntisaamisten hallinnan instrumenteilla.

Kun yritys on tehnyt oman toimintansa sisälogistisen analysointinsa ja toteuttaa kehityssuunnitelman osoittamat parannukset operatiiviseen tekemiseen, varasto-optimointiin, tehokkuutta ja skaalautuvuutta parantaviin investointeihin ja myyntisaamisten hallintaan, on sen kriisinsietokyky huomattavasti parempi kuin yritys, joka jättää nämä toimet tekemättä. Rahaprosessin toimintaedellytyksiin eli lopulta sijoitetun pääoman tuottoasteeseen vaikuttavat perusasiat tulevat näin huomioiduksi.

Suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti yrityksensä suunnittelua tekevä yritysjohto tietenkin varautuu siihen, miten se varmistaa kaikkien toimintojensa tehokkuuden. Tämä yritysjohto ymmärtää myös sen, että kehitysparannukset tapahtuvat parhaiten prosessimaisesti, inkrementaalisesti rakentaen samalla yrityksen jatkuvan parantamisen kulttuuria yhdessä henkilöstönsä kanssa. Tekemällä asioita vähän paremmin jatkuvasti, yritys varmistaa menetyksensä. Yrityksen kulttuurin yhteensopivuus muutosvauhtiin on kriittinen tekijä. Äkilliseen kriisiin sopeutuminen lyhyellä varoitusajalla yrityksessä, jossa muutoskulttuuri on heikko, on suuri riski.


Tämä yritysjohto ymmärtää myös sen, että kehitysparannukset tapahtuvat parhaiten prosessimaisesti, inkrementaalisesti rakentaen samalla yrityksen jatkuvan parantamisen kulttuuria yhdessä henkilöstönsä kanssa.


Ziirron logistiikkaparannuksiin erikoistuneet asiantuntijamme auttavat sinua tekemään yrityksestäsi kriisin sietokykyisemmän suunnitelmallisesti, käytännönläheisesti ja hallitusti.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Trukkiautomaatio ja takaisinmaksulaskelmat

Viime aikoina trukkiautomaatio on noussut kiinnostavaksi vaihtoehdoksi sisälogistiikan tehostamisessa. AGV (Automated Guided Vehicle) tekniikka ei sinänsä ole mikään uusi asia, mutta nyt sisälogistiikan materiaalivirtoihin on alettu kiinnittämään enemmän huomiota ja toisaalta taas koneet ja kalustot ovat kehittyneet ja hinnat alkavat olla erittäin järkevällä tasolla. Toisin sanoen on alettu ymmärtämään logistiikan tärkeys koko tuotanto- ja toimitusketjussa. Tällä hetkellä järkevä automaatio on yrityksille kilpailuetu, muutaman vuoden kuluttua sen tulisi olla itsestäänselvyys.


Vaikka automaation hinta on tullut alaspäin, ovat investoinnit silti helposti 150.000–300.000 euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että huolellinen suunnittelu, eri vaihtoehtojen puntarointi ja automaatiolla operoitavien prosessien määrittely ovat erittäin tärkeässä asemassa. Trukkiautomaation tulisi olla osa kokonaisuutta, ei irrallinen toiminto, jolloin investoinnin takaisinmaksu on mahdollista laskea. Me Ziirrolla tukimme prosessin ja prosessin osien nykytilan ja simuloimme uuden toimintamallin. Tämä simulaatio ja vertailu kertoo asiakkaallemme, mikä on trukkiautomaation takaisinmaksuaika.


ZaaS-projekti

ZaaS-projekti (Ziirto as a Service), jossa tällä hetkellä työskentelen, on asiakkaan uuden tuotantotilan ja logistiikkakeskuksen suunnittelu-, määrittely- ja muuttoprojekti. Kaikki sisälogistiikan prosessit menevät uusiksi – pääsemme asiakkaan kanssa siis aloittamaan puhtaalta pöydältä. Trukki- ja varastoautomaatio ovat luonnollisesti olleet isossa osassa projektia. Oikeastaan kaikki asiakkaan logistiset prosessit ovat määritelty ja suunniteltu siitä lähtökohdasta, että ”tyhmä” työ jää pois ja työntekijät tekevät aidosti lisäarvoa tuottavaa työtä, johon paraskaan automaatio ei kykene. Työtyytyväisyys kasvaa ja työhyvinvointi paranee. Tarkoitus ei ole siis vähentää työntekijöitä, vaan kasvattaa volyymejä – tehdä enemmän samalla määrällä työntekijöitä. Takaisinmaksulaskelmien perustalla tässäkin tapauksessa olivat siis:

  • Prosessien nykytilan kartoitus (työajat)
  • Uusien prosessimallien suunnittelu (prosessit, AGV reitit yms.)
  • Prosessien simulaatio (uudet työajat)
  • Kaluston kilpailutus
  • Takaisinmaksulaskelma perustuen prosessien nykytilaan ja uuden prosessimallin simulaatioon
  • Parhaan kokonaisuuden valinta yhteistyössä asiakkaan kanssa

Onko teidän yrityksellänne suunnitteilla trukki- tai varastoautomaatiota, mutta ei aikaa tai osaamista lähteä viemään asiaa eteenpäin? Seuraava Ziirto voisi olla ottaa yhteyttä meihin ja varata aika keskusteluille.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Ulkoiset varastot

Leanin mukaan kaikki ylimääräinen varastointi on hukkaa. Pitkälle optimoiduissa tuotantoprosesseissa välivarastot on usein minimoitu ja tuotu mahdollisimman lähelle käyttöpaikkoja. Nykyisessä epävarmassa markkinatilanteessa pitää monella alalla kuitenkin varautua pidentyneisiin toimitusaikoihin ja suurempiin tilauseriin, eli käytännössä suurempiin varastoihin. 

Jos varasto ei syystä tai toisesta mahdu edes samaan rakennukseen käyttöpaikan kanssa, pitää ottaa käyttöön niin sanottu ulkoinen varasto. Mitä pidempi matka ulkoisen varaston ja käyttöpaikan välillä on, sitä tarkemmin pitää miettiä mitä sinne ulkoiseen varastoon sijoitetaan. 


Ulkoisen varaston käyttämisestä aiheutuvaa lisääntyvää työkuormaa voidaan yrittää pienentää valitsemalla sinne parhaiten soveltuvat varastoitavat nimikkeet. Ulkoisessa varastossa pitää yleensä suorittaa vastaanottoprosessi. Siksi suuret tavaraerät, jotka on pakattu samaan kuljetusyksikköön, on parempia kandidaatteja ulkoiseen varastoon kuin pienet sekalavat. Parhaassa tapauksessa saapuva kuorma puretaan suoraan ulkoiseen varastoon, jottei aiheuteta ylimääräistä varastojen välistä siirtelyä. 

Materiaalivirtojen suunnittelu on lähes aina kompromissien tekemistä tuotannon ja varaston tarpeiden välillä. Mitä kauempana varastopaikka sijaitsee, sitä kauemmin kestää tavaran siirtäminen. Varaston sijoittaminen lähelle käyttöpaikkaa ei aina ole mahdollista johtuen suuresta tavaramäärästä tai ahtaista tiloista. Ulkoiseen varastoon kannattaa valita sellaista tavaraa, jota tarvitsee käsitellä mahdollisimman harvoin. Ei siis mitään sellaista, jota tarvitaan päivittäin.  

Toisaalta päivittäistavaraakin voi säilyttää ulkoisessa varastossa, kunhan sitä on päivittäiseen tarpeeseen riittävästi varastoituna lähempänä. Varastosaldon jakaminen kahteen eri varastopaikkaan voi kuitenkin olla varastokirjanpidon kannalta haastavaa. Kahden eri varastopaikan saldoa pitäisi pystyä seuraamaan erillään toisistaan. Kaikki siirrot varastopaikkojen välillä pitäisi kirjata ylös. Ja inventointia tehdessä pitää olla varma, että kaikki varastot tulee laskettua eikä mitään tavaraerää saa laskea kahteen kertaan. 

Pakkausmateriaali on hyvä esimerkki ulkoiseen varastoon sopivasta varastosta. Pakkausmateriaalia kannattaa usein ostaa suuria eriä, että kappalehintaa saa alas. Pakkausmateriaali toimitetaan usein omissa kuormissaan, jolloin saapuvan erän voi purkaa suoraan oikeaan varastoon. Pakkausmateriaalia pakataan yhdelle kuljetusalustalle usein niin suuri määrä, että yksi kuljetusyksikkö siirrettynä käyttöpaikalle riittää pidemmäksi aikaa. 


Mikäli ulkoinen varasto ei ole vain väliaikainen ratkaisu, vaan sitä tullaan käyttämään pidempiaikaisesti, kannattaa pohtia pitäisikö ulkoisen varaston yhteyteen sijoittaa muutakin toimintaa. Esimerkiksi saapuvan tavaran vastaanotto suoraan ulkoisessa varastossa on järkevää, mikäli siellä puretaan saapuvia kuormia. Jos ulkoisessa varastossa säilytetään valmiita tuotteita, saattaa pakkaus- tai lähettämötoiminnan siirtäminen ulkoiseen varastoon olla perusteltua.

Lopuksi vielä pari huomionarvoista erikoistapausta ulkoiseen varastoon liittyen:  

  1. Varastointi tavarantoimittajalla: Tavarantoimittaja voi tietyin ehdoin säilyttää hankintaerää osittain tai kokonaan omassa varastossaan, josta sitä kotiutetaan pienemmissä erissä tuotantotarpeen mukaan. 
  2. Varastointi alihankkijalla: Mikäli valmistusprosessi on osittain ulkoistettu, voidaan alihankkijan kanssa sopia, että he pitävät suurempaa varastoa joko komponenteille, valmistuotteille tai molemmille omissa tiloissaan. 

Näissä tapauksissa yhteistyökumppanit kuitenkin perustellusti haluavat yleensä jakaa varastoinnista aiheutuvia kustannuksia. Se voi kuitenkin olla edullisempaa kuin järjestää lisää varastotilaa kokonaan jostain muualta. Ja maksaa rahteja sinne johonkin muualle, kun sen paikan osoite on selvinnyt. 

Onko sinulla tarvetta nostaa varastomääriä jo valmiiksi ahtaissa toimitiloissa? Tarvitsetko apua ulkoiseen varastoon sijoitettavien nimikkeiden valinnassa? Ziirto auttaa mielellään tämänkin logistisen pulman ratkaisemisessa. 

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Hiilijalanjälki logistiikassa

Mitä kaikkea ekologisuus ja hiilijalanjälki logistiikassa tarkoittaa?

Aihe on 2010-luvulla noussut koko ajan enemmän ja enemmän ihmisten huulille jokapäiväisessä elämässä, mutta vasta viime vuosina keskustelu on viimein noussut myös logistiikan maailmassa esille.


Trendikkäinä asioina logistiikassa on viime aikoina noussut ilmaisut: ”vihreä logistiikka”, ”ekotehokkuus” sekä ”kierrätys”. Mitä nämä ilmaisut sitten oikeasti tarkoittavat?


Vihreällä logistiikalla tarkoitetaan moniakin asioita, mutta yleisimmin sillä tarkoitetaan ympäristön kuormittamisen huomioimista kuljetusketjussa sekä ekologian huomioimista tilaus-toimitus-ketjussa.

Ekotehokkuudessa tarkoituksena on saada ihmiset sekä yritykset huomioimaan ”enemmän vähemmästä”-ideologiaa. Varsinkin varastoinnin puolella tehokkaammilla energiaratkaisuilla suuremmat kuljetussuoritteet ovat mainio esimerkki, kun puhutaan ekotehokkuudesta. Työssä ja työn ulkopuolella päästöjen pienentäminen matkaa pienentämättä kuvaa asiaa myös hienosti.

Kierrätyslogistiikassa ”jätteiden” hyötykäyttö on tuonut yrityksille lisäarvoa, niin järkevöittämällä logistisia prosesseja, kuin myös hiilijalanjäljenkin osalta. Paperin, muovin sekä tuotteiden ylijäämän jatkojalostus sekä hyödyntäminen nähdään nykypäivänä onneksi muunakin kuin pakollisena pahana eli oikeasti potentiaalisena arvoa kehittävänä asiana.

Kaiken kaikkiaan, kun logistiikkaa katsoo, niin joka puolella on ilmastoa sekä ympäristöä rasittavia asioita. Tuotteiden valmistaminen, tavaran kuljettaminen, tavaroiden pakkaaminen, pakkausmateriaalin tuottaminen sekä lukuisat muut sivutyöt, joita logistiikkaan kuuluu. Logistisessa maailmassa prosessien kehittäminen tehokkaammiksi työtehtävän, prosessien että materiaalienkin osalta tulee olemaan erittäin tärkeässä osassa tulevaisuudessa niin ympäristön ekologisuuden, kuin yritysten kannattavuudenkin kannalta.

Meille Ziirtolaisille ympäristö, ekotehokkuus, vihreä logistiikka sekä kehitys kulkevat kaikki käsi kädessä ja kuuluvat toisiaan tukevina samaan pakettiin. Autamme yrityksiä kehittämään toimintoja huomioiden ympäristönkin vaikutukset samalla. Nämä eivät tulevaisuudessakaan ole toisiaan poissulkevia asioita.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Logistiikka, se pakollinen paha?

Monelle yritykselle logistiikka on pakollinen paha, joka mahdollistaa ydinliiketoiminnan tekemisen. Logistiikka on kuitenkin erittäin tärkeä osa kokonaisprosessia, jotta myynti pystyy tekemään oman työnsä ensiluokkaisesti tai tuotannolla olisi merkitystä.

Logistiikan prosesseja ja menetelmiä voidaan kehittää yksinkertaisin keinoin. Aina ei vaadita uutta järjestelmää tai automaatiota. Etenkin, jos logistiikassa läpivirtaavat määrät ovat suuret, saadaan pienilläkin kehityskohteilla aikaan suuri vaikutus. Logistiikka liittyy myös hyvin läheisesti tuotantoon. Raaka-aineiden materiaalivirrat ovat keskeisessä roolissa onnistuneen ja tehokkaan tuotannon toteutumiseksi. Niin ikään valmiiden tuotteiden siirtyminen tuotannosta varastoon tai lähettämöön.


Meidän tekemissä kehitysprojekteissa toistuu muutamia yhtäläisyyksiä. Yksi näistä on moniasiakaskeräily. Monessa varastossa kerätään asiakaskohtaisesti, kun mielekkyyttä ja tehoa prosessiin saataisiin toteuttamalla moniasiakaskeräily. Näin toimimalla säästetään ajassa ja matkassa.


Toinen asia, joka toistuu, on työpisteiden ergonomia ja pakkaustarvikkeiden sijoittelu. Pienellä kehittämisellä pystytään luomaan mielekkäämpi työympäristö ja parantamaan läpimenoa.

Kaiken kehittämisen pohja on kuitenkin tieto nykytilasta, prosesseista ja prosessien työajoista. Kun nämä ovat tiedossa kaivetaan esiin mahdolliset pullonkaulat, kehitetään niitä ja saadaan hyödyt konkretisoitua

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

ZaaS – Ziirto as a Service

Ziirto as a Service.

Liian usein me Ziirtolaiset kuulemme asiakkaalta, etteivät asiakkaan omat resurssit ole riittävät prosessien ja menetelmien kehittämiseen tai uuden suunnitteluun. Tämä on innoittanut meitä kehittämään matalan kynnyksen palvelun, jolla tarjoamme oman ammattitaitomme asiakkaan käyttöön kiinteällä kuukausihinnalla. Kuukaudesta vaikkapa aina vuoteen asti.


Ziirto as a Service on niin kutsuttu interim palvelu, jossa sinä asiakkaana voit vuokrata ulkopuolisen kehitysresurssin projektin omaisesti auttamaan esimerkiksi uuden logistiikan tai tuotannon suunnittelussa, laskennassa, prosessien tai menetelmien kehittämisessä tai johtamaan koko muuttoprosessia A:sta Ö:hön.


Ziirron kehitysinsinööri integroituu osaksi asiakkaan organisaatiota ja koneistoa ja mahdollistaa näin haastavien tilanteiden yli menon ja asiakas pystyy keskittymään omaan liiketoimintaansa ja sen päivittäiseen pyörittämiseen ja kehittämiseen.

Asiakkaan prosessien ja asiakkaan työntekijöiden tuntemus on onnistuneen ZaaS projektin perusta – kaiken a ja o. Ziirron inssi integroituu osaksi asiakkaan koneistoa ja osallistuu päivittäiseen tekemiseen. Kun projektin tavoitteet on saavutettu, palvelu päättyy sopimuksen mukaisesti eikä asiakkaan tarvitse miettiä turhia sitoutumisia kuten työsuhteessa.

Kehitysinsinööri keskittyy vain ja ainoastaan sovittujen tavoitteiden ja tuloksien aikaansaamiseen. ZaaS inssi ei suorita projektia oman työnsä ohessa, vaan hänen työpanoksensa on asiakkaan käytössä koko projektin ajan 100 %. Oikeastaan projektin vastuuhenkilö tuo yrityksen käyttöön koko Ziirron kehitysosaamisen. ZaaS inssillä on käytettävissä kaikkien Ziirto kollegoiden ammattitaito ja osaaminen.


Ziirron ensimmäinen ZaaS yhteistyö on käynnissä asiakkaallamme. Toimimme heidän tukenansa muutossa uusiin toimitiloihin. Yhteistyömme alkoi logistiikan nykytilan analysoinnilla ja uuden toimitilan logistiikkakeskuksen layoutin ja sen prosessien suunnittelulla.  Vastaamme käynnissä olevassa ZaaS projektissa muun muassa koneiden, kaluston ja automaation määrittelystä, kilpailutusprosessista, investointien takaisinmaksulaskelmista ja riskianalyysista. Me vapautamme asiakkaan resurssit siis oman liiketoiminnan kehitykseen ja pyörittämiseen.


Toteutamme projektin itsenäisesti, pitäen kuitenkin asiakkaan kartalla jatkuvasti missä mennään. Koordinoimme viikkopalaverit, päivittäisiä yhteistyöpalavereja, teimme yhteisen työtilan ja projektisuunnitelman, jotta projektin läpinäkyvyys on taattu.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Mitä logistiikka on ja missä sitä tehdään?

Monesti potentiaalisen asiakkaan kanssa keskustellessa törmää seuraavaan ajatusmaailmaan.


Asiakas toteaa, ettei juuri meidän yrityksemme ei tarvitse asiantuntija-apua logistiikka-asioissa, koska meidän yrityksemme ei ole logistiikkayritys.


Useasti ajatellaan, ettei juuri meillä tehdä logistiikkaa, koska meillä ei ole trukkeja tai omaa kuljetusautoa. Tai koska meillä ei ole erillistä varastonhallintajärjestelmää. Tai logistiikkapäällikköä. Käytännössä kuitenkin lähes kaikilla yrityksillä on tavaraa varastossa ja joku sitä siellä siirtelee. Ja tavaran liikuttelun taustalla on jonkinlainen suunnitelma, usein liikevaihdon edistämiseen liittyvä.


Emeritusprofessori Simo Hokkanen on joskus sanonut minulle, että logistiikka on materiaalivirtojen, tietovirtojen ja rahavirtojen optimointia. Materiaalivirrat pyritään pitämään sopivan ohuina, tietovirrat riittävän relevantteina ja rahavirrat oikean suuntaisina. Tämän määritelmän mukaan melkein kaikessa liiketoiminnassa logistiikka on tavalla tai toisella mukana. Tai ainakin kuuluisi olla.


Logistiikkaa on tavaroiden liikuttaminen (kuljetukset) tai tavaroiden pitäminen paikallaan (varastointi). Logistiikkaa on tiedon kerääminen (mittaaminen) tai tiedon säilyttäminen ja välittäminen (raportointi). Logistiikkaa on kustannusten ymmärtäminen ja kustannusten hallinnointi, on kyse sitten kuljetussopimuksen kilpailuttamisesta tai pahvilaatikoiden ostamisesta.

Tavaravirrat ovat periaatteessa yksinkertaisia. Rekkakuski tuo pahvilaatikon ja varastossa se laitetaan hyllyyn odottamaan käyttöä. Mutta tarvitaanko juuri tätä laatikkoa nyt? Olisiko näiden tavaroiden hankkimiseen käytetty raha ollut hyödyllisempää käyttää johonkin muuhun? Olisiko tämän laatikon varastoimiseen käytetty tila voitu hyödyntää jollain muulla tavalla?

Informaatiovirrat ovat periaatteessa yksinkertaisia. Järjestelmään kertyvät kuittaukset muodostuvat raporteiksi, joita katsellaan viikkopalavereissa. Mutta kertovatko juuri nämä raportit oikeita asioita toiminnan tehokkuudesta tai kannattavuudesta? Pitäisikö raporttiin lisätä enemmän tietoa jostain toisesta lähteestä, että saataisiin näkyvyyttä asiaan, jota ei aikaisemmin ole pystytty mittaamaan?

Rahavirrat ovat periaatteessa yksinkertaisia. Yritykselle muodostuu kustannuksia liiketoiminnan pyörittämisestä ja nämä kustannukset pyritään kattamaan asiakkailta saatavilla maksuilla. Mutta ovatko kaikki kustannukset välttämättömiä ja ovatko välttämättömät kustannukset oikean suuruisia?

Kysymyksiä on paljon. Yksittäisiä vastauksia tärkeämpää on, että joku pysähtyy esittämään oikeat kysymykset. Ja pitää myös muistaa, että yhdessä tilanteessa oikea vastaus voi toisessa tilanteessa olla väärä.

Yhteenvetona voin todeta, että logistiikka koskettaa tavalla tai toisella lähes jokaista yritystä. Oman kokemukseni mukaan yrityksen koolla ei ole vaikutusta siihen kannattaako asioita kehittää tai optimoida. Tärkeää on kuitenkin ymmärtää nykytila, johon kehittämistä peilataan. Pienillä konkreettisilla kehitysideoilla voi olla vuositasolla suuri merkitys prosessien tehokkuuteen tai työssä jaksamiseen. Vähemmän on enemmän. Myös logistiikassa.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Varaston automatisaatio

Avataan hieman pelottavan kokoista sanaa ”automaatio”. Automaatio käsitteenä pitää sisällään niin varastoinnin, kuin tuotannonkin logistiset prosessit. Kaikkea voidaan nykypäivänä logistiikan maailmassa automatisoida, fyysisistä toimenpiteistä aina järjestelmien sisällä tapahtuviin prosesseihin.

Minkälaisia hyötyjä automatisoinnilla sitten voidaan nykypäivänä tuottaa logistiikassa? Tämä on erittäin hyvä kysymys ja kysymys, joka monesti asiakastilaisuuksissa esille nouseekin.


Yksinkertaisimmillaan automaation avulla halutaan antaa mahdollisuus tehostaa varastojen toimintoja. Tämä voi pitää sisällään esimerkiksi materiaalivirtojen automatisointia, raportoinnin automatisointia tai järjestelmien välistä automatisointia.


Minkälaisia ratkaisuja automaatioon sitten nykypäivänä on? Erilaisia varastoautomaatteja on kattavasti esimerkiksi vaakakaruselli- ja hissiperiaatteiset automaatit. Modulaariset hyllytysrakenteet taas mahdollistavat erilaisten shuttle ja robotointikeräysten käytön. Varastojen fyysinen liikenne voidaan toteuttaa erilaisilla kuljetushihnoilla sekä linjastoilla, konenäöllä varustetuilla roboteilla, aina autonomisiin ja kollaboratiivisiin mobiilirobotteihin asti. Tietoliikenteessä sekä raportoinnissa voidaan nykypäivänä hyödyntää koneoppivia ohjelmistorobotiikkoja. Ratkaisuja löytyy kyllä yhtä paljon kuin löytyy kysymyksiäkin.

Minkälaisia hyötyä sitten automatisoinnilla ja robotiikalla voi olla?


Hyödyn laskenta lähtee aina hyvästä ja syväluotaavasta analyysista. Mitä tahdotaan, miksi tahdotaan ja minkä takia asia olisi ajankohtainen.  Automatisaation määrän, laadun ja tyypin valinta sekä harkinta riippuu ennen kaikkea yrityksen strategiasta, mutta myös käytettävät resurssit, tuotannon sekä varastoinnin volyymit ja joustavuus tarpeet vaikuttavat harkittaviin teknisiin ratkaisuihin.


Varaston käyttöasteen sekä tuottavuuden parantuminen, laadun takaaminen ja prosessien läpivientien nopeutuminen luetaan useimmiten hyödyiksi, joita automatisaatiolla on tarkoitus tuottaa. Myöskin nopea ja tarkka materiaalivirran hallinta antaa mahdollisuudet ylläpitää pienempiä varastoja, joilla saadaan yrityksen pääoman osuutta pienennettyä. Ergonomisten ja työprosesseja helpottavien ratkaisujen mukana saadaan usein myös henkilöstön hyvinvoinnin ja työssä viihtyvyyden parannukset.

Meillä Ziirtolaisilla on kattava kokemus yritysten varastoautomatisoinnin kartoituksista. Lähtien aina asiakkaan tahtotilasta, kattavan nykytila-analyysin teon kautta suoriin sekä selkeisiin ehdotuksiin automatisoinnista ja automatisaatiosta saatavaan mahdolliseen hyötyyn takaisinmaksulaskelman muodossa.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Kehitysprojektin takaisinmaksuajan ei tarvitse olla vuosia!

Kun puhutaan kehittämisestä, monesti mietitään pitkää takaisinmaksuaikaa. Kehittämisen ei kuitenkaan tarvitse olla pitkässä puussa. Se voi olla myös käytännönläheistä ja konkreettista, kuten meidän Ziirron logistiikan ja tuotannon ympäristössä tapahtuvat kehitysprojektimme ovat.

Me tutkimme ja kehitämme niin, että lyhimmillään projektin takaisinmaksuaika on vain muutaman viikon. Kyllä, näin se voi olla. Ulkopuolinen kehitysinssi näkee asioita tuorein silmin. Tämä yhdistettynä kokemukseen erilaisista tuotanto- ja logistiikka prosesseista mahdollistaa lyhyen aikavälin kehittämisen.


Mitä se sitten tarkoittaa? No, esimerkiksi työpisteen uudelleen järjestämistä, työpisteen korkeuden säätämistä, ajanmukaisen ABC-analyysin hyödyntämistä, keruureitin optimointia, vuorovaikutuksen lisäämistä, järjestelmien kehittämistä tukemaan optimaalista työtapaa ja paljon muuta.


Kehitysehdotuksemme perustuvat aina tutkittuun faktaan

Me pilkomme tekemisen tehtäväanalytiikan avulla jopa 0,1 sekunnin mittaisiin liikesarjoihin ja muodostamme saadun tiedon avulla parhaan mahdollisen tavan tehdä asioita. Ergonomia paranee, työtyytyväisyys kasvaa ja saadaan enemmän aikaan samoilla resursseilla. Annetaan paremmat eväät kasvulle. Kun samaa työtehtävää toistetaan useita kymmeniä tai satoja kertoja päivässä on 0,1 sekunnilla merkitystä.

Otamme myös kantaa pidemmän aikavälin investointia vaativiin kehityskohteisiin. Näitä ovat tyypillisesti uuden järjestelmän hankkiminen, tilojen laajentaminen, tuotannon tai logistiikan layoutin uudelleen suunnittelu tai automaatioon investointi.


Me olemme logistiikan ammattilaisia. Emme mitään konsultteja.


Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

WMS speksaus – mitä se tarkoittaa?

Warehouse management system eli varastonhallintajärjestelmä, niin kuin kaikki muutkin tietojärjestelmät, pitää määritellä tarkkaan ennen hankintapäätöksen tekemistä. Koska monissa tarjolla olevissa järjestelmissä on paljon samoja ominaisuuksia, pitää omien prosessien tuntemus olla niin hyvällä tasolla, että osataan valita omaan toimintaan parhaiten sopiva järjestelmä.

Vaikka WMS-myyjä kertookin, että heidän tarjoamassaan järjestelmästään löytyy tuki äänikeruulle ja itseoptimoituva keruureitti ja mahdollisuus eränumeroseurantaan, niin jokainen hyvältä kuulostava ominaisuus pitäisi johtaa nyökyttelyn sijaan syventävään jatkokysymykseen.

Toimiiko äänikeruu vain tietyllä raudalla vai onnistuuko sen ohjaaminen olemassa olevalla laitteistolla? Miten keruureitti osaa optimoida itse itseään, jos varastoja on useammassa eri rakennuksessa? Toimiiko eränumeroseuranta samaan aikaan komponenttitasolla ja valmistuotetasolla?


Kaikella kunnioituksella WMS-myyjiä kohtaan. Teillä on hienot tuotteet, joiden hienouksien ymmärtäminen vaatii paljon vihkiytymistä. Ja samaan aikaan teillä on vaativat asiakkaat, jotka eivät aina oikein osaa kommunikoida omia tarpeitaan ymmärrettävästi.


Perusteellisesti tehty WMS määritystyö pitää aloittaa jo ennen ensimmäistä yhteydenottoa myyjään. Selvitetään mitä prosesseja WMS:n halutaan hallinnoivan. Yleensä näihin kuuluu ainakin saapuvan tavaran vastaanotto, hyllytys, keräily, lähtevän tavaran toimitus ja jonkinlainen inventointiratkaisu. Käydään osastokohtaisesti läpi, millainen toimintatapa tällä hetkellä on käytössä ja piirretään prosessikaavioita käytännön ja järjestelmän näkökulmasta. Selvitetään mihin muihin järjestelmiin WMS pitää linkittää. Tuleeko ostotilaukset ja tuotetiedot erillisestä järjestelmästä? Halutaanko raportointi tehdä ERP:n tai vaikkapa PowerBI:n kautta?

Kun omat prosessit on saatu kattavasti kartoitettua, ja luotetaan että käytännön toiminta noudattaa prosessikuvauksia, voidaan varovasti lähestyä WMS-toimittajia. Toimittajan pitää pystyä osoittamaan millä tavalla heidän järjestelmänsä selviytyy kuvatuista prosesseista. Usein vastauksena voi olla järjestelmän räätälöinti, tai ehdotus muuttaa olemassa olevaa prosessia.

Tämä ei automaattisesti ole huono vastaus. Vaikka samat prosessit sinänsä toistuvatkin eri yrityksissä, löytyy jokaisesta liiketoiminnasta omat erikoisuutensa, jotka aiheuttavat järjestelmätoimittajalle päänvaivaa. Tärkeintä on, että WMS-toimittaja pystyy uskottavasti osoittamaan, että heidän järjestelmänsä taipuu tukemaan varaston prosesseja.

Kun WMS-toimittaja (tai useampi) on valittu, on aika esitellä järjestelmää loppukäyttäjille. Tämänkin voi tehdä useammalla eri tavalla. Järjestelmä voidaan esitellä kaikille loppukäyttäjille, tai pelkästään pääkäyttäjälle, mutta yleensä jotain siltä väliltä. Hyväksi havaittu ratkaisu on koota loppukäyttäjistä työryhmä, joka osallistuu käyttöönottoprojektiin laajemmin. Tämä porukka toimii myös hyvänä tukena loppukäyttäjien koulutuksessa ja muutosvastarinnan voittamisessa.

Testaaminen on hyvä tapa varmistua järjestelmän toimivuudesta. Järjestelmätoimittaja pystyy usein rakentamaan testiympäristön, jossa oikealla tilausdatalla voidaan kokeilla kaikkien prosessien toimivuus. Testiympäristö on usein arvokas työkalu vielä järjestelmän käyttöönoton jälkeenkin. Siellä voi tutkia erilaisten ongelmatilanteiden syitä tai kokeilla uusien ominaisuuksien toimivuutta.

Sitten kun WMS on joskus saatu asennettua ja käyttöön, pitää vielä huolehtia järjestelmäkehityksestä. Vaikka määritysvaiheeseen käytettäisiin kuinka paljon aikaa, jotain voi aina jäädä huomioimatta, tai prosesseissa on voinut tulla muutoksia. Kiinteät suhteet järjestelmätoimittajaan helpottavat ongelmatilanteiden korjaamista ja kehitysehdotusten eteenpäin viemistä. Yhteisestä kielestä ja aikavyöhykkeestä on apua, mikäli järjestelmätoimittajan edustajan halutaan saapuvan paikanpäälle. Käyttöönottovaiheeseen on hyvä varata useampi kuukausi aikaa sekä tilaajan, että toimittajan puolelta.

Sivuhuomio: WMS-määrittelyyn käytetty ulkopuolisen yrityksen työ voidaan laskea investoinniksi ja vähentää poistoina järjestelmän suunnitellun budjetin mukaisesti.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.