Tuottavuusongelma Suomessa – Mites sisälogistiikka?

Tuottavuuden parantaminen Suomessa on elinehto sille, jotta taloutemme kilpailukyky säilyisi ja yritykset ja siten myös koko Suomi menestyisi myös tulevaisuudessa. Trendinomaisesti, valitettavasti, Suomen tuottavuuskasvu on jäänyt jälkeen monista kilpailijamaista, mikä on vaikuttanut negatiivisesti kansantalouden kehitykseen. Tämä tilanne koskee lopulta kaikkia suomalaisia ja Suomen yrityksiä. Ellemme herää ymmärtämään työvoiman osaamisen parantamista, ylipäätänsä osaavan työvoiman saatavuuden parantamista, teknologia- ja digitalisaatioinvestointien lisäämistä ja tehokkaimpien työtapojen merkitystä, jäämme yhä kauemmas kilpailukykyisestä toiminnasta kurjistaen kansantaloutemme ja tuottavuuden parantamiseen tähtäävät toimet tulevat siten yhä vaikeammaksi toteuttaa.

Tämä tilanne koskee lopulta kaikkia
suomalaisia ja Suomen yrityksiä.

Logistiikan ja sisälogistiikan merkitys tuottavuuden parantamisessa

Logistiikka liiketoimintona käsittää materiaalivirtojen, tietovirtojen ja rahavirtojen optimointia, mikä on keskeistä yritysten toiminnan tehokkuudelle ja kannattavuudelle. Sisälogistiikka, eli yrityksen sisäisten materiaalivirtojen hallinta, vaikuttaa myös suoraan yrityksen rahaprosessiin ja sitä kautta sen kannattavuuteen ja rahoitukselliseen asemaan. Tehoton logistiikka johtaa korkeisiin varastointikustannuksiin, pitkiin toimitusaikoihin ja käyttöpääoman tarpeen kasvuun, mikä heikentää yrityksen kilpailukykyä.

Yrityksen menestyksen varmistamiseksi on tärkeää analysoida operatiivisen toiminnan panos-tuotos- suhteet, kuten logistiikkaprosessit, ja löytää niihin parhaat kehittämisen toteutussuunnitelmat. Tuottavuuden kehittämisessä todennäköisesti auttavat muun muassa varastonhallintajärjestelmät (WMS), trukkiautomaatiot (AMR ja AGV) sekä muut varastojen automatisointijärjestelmät, jotka parantavat prosessien skaalautuvuutta ja tehokkuutta sekä alentavat yksikkökustannuksia. Investoinnit näihin järjestelmiin tulee kuitenkin suunnitella huolella, huomioiden niiden takaisinmaksuaika ja vaikutus yrityksen kokonaiskannattavuuteen. Varastonhallintajärjestelmien ja automaatiojärjestelmien käyttöönoton suunnitelmallisuus ja niiden mahdollisuuksien syväymmärtäminen on olennaisen tärkeää. Näistä investoinneista on saatavat täydet tehot ulos, jotta tuottavuuden parannus ja kannattavuus kohtaavat.

Sisälogistiikan kehittäminen käytännön tasolla

Sisälogistiikassa, osana liiketoiminnan kehittämisessä, keskeisiä kohteita ovat varastonkierto, myytyjen
tuotteiden kustannukset, myyntisaamisten kiertonopeuden huomioiminen sekä ostovelkojen hallinta eli toiminnot, joilla on suora vaikutus käyttöpääomaan ja rahaprosessiin. Taloushallinnon järjestelmät
tuottavat varsin hyvin tietoa myyntisaamisten ja ostovelkojen kiertonopeuksista ja muista
tuotekustannuksista.

Varaston kiertonopeuden parantaminen edellyttää, että yritys tietää, mitkä tuotteet kiertävät hitaasti tai nopeasti. Tietoa on myös saatava eri tuotteiden kysynnän vaihteluista. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan kehittyneitä varastonhallintajärjestelmiä, jotka tarjoavat tarkkaa systemaattisesti tuotettua tietoa varastotasoista ja auttavat siten optimoimaan tuotekohtaiset varastointikustannukset. Ei riitä, että käytössä on varastonhallintajärjestelmä, vaan on pureuduttava syvemmälle järjestelmien asetuksiin, jotta tuotekohtaiset tehokkaat ja kustannussäästöjä tuovat varastotasot voidaan saavuttaa.

Ei riitä, että käytössä on varastonhallintajärjestelmä,
vaan on pureuduttava syvemmälle järjestelmien asetuksiin,
jotta tuotekohtaiset tehokkaat ja kustannussäästöjä tuovat
varastotasot voidaan saavuttaa.

Sisälogistiikan kehittäminen ei kuitenkaan rajoitu pelkästään järjestelmien käyttöön ja niiden
tehokkaampaan hyödyntämiseen. Myös henkilöstön työprosessien kehittäminen, tilankäytön optimointi ja tavaravirtojen käsittelyn automaatioasteen nostaminen ovat tärkeitä. Merkittävänä tekijänä myös sisälogistiikan kehittymisessä on tämän kokonaisuuden päivittäisjohtamisessa onnistuminen. Näiden toimenpiteiden avulla yritykset voivat parantaa materiaalivirtojen ja rahaprosessin tehokkuutta, mikä vahvistaa niiden kriisinsietokykyä ja antaa laajemmat mahdollisuudet strategiseen kehittämiseen.

Strateginen suunnittelu ja jatkuva parantaminen

Yritysjohdon tulee varmistaa, että kaikki toiminnot ovat tehokkaita ja kehitystoimenpiteet toteutetaan
strategisen linjausten mukaisesti, suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti. Kehitysparannukset tapahtuvat parhaiten prosessimaisesti ja inkrementaalisesti, mikä rakentaa yrityksen jatkuvan parantamisen kulttuuria. Tämä kulttuuri vahvistaa yrityksen sopeutumiskykyä toimintaympäristön muutoksiin ja kriiseihin. Yrityksissä, joissa muutoskulttuuri on heikko, äkillisiin kriiseihin sopeutuminen muodostaa merkittävän riskin.

Yrityksen logistiikkaprosessien ja sisälogistiikan tehokkuuden parantaminen on yksi merkittävä keino tuottavuuden kasvattamisessa Suomessa. Ratkaisevaa se on tuotantoa ja esimerkiksi tukkukauppaa harjoittavien yritysten keskuudessa. Panostamalla sisälogistiikan kehittämiseen ja varmistamalla rahaprosessin tehokkuus yritykset voivat vahvistaa omaa kilpailukykyään ja menestyä paremmin myös haastavissa markkinaolosuhteissa.

Ratkaisevaa se on tuotantoa ja esimerkiksi
tukkukauppaa harjoittavien yritysten keskuudessa.

Ziirron asiantuntijat auttavat yritysten materiaalivirtojen kipukohtien löytämisessä ja tuottavat
käytännönläheisiä ratkaisuehdotuksia kaikkiin sisälogistiikan osatekijöihin, jotka parantavat yritysten
materiaalivirtojen ja rahaprosessin tehokkuutta.

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

4 yleistä virhettä hyllyturvallisuudessa – ja miten ne korjataan

Johdanto:

Saatan työni puolesta olla jäävi sanomaan, mutta minun mielestäni trukkilavavarastot ovat jännittäviä paikkoja vierailla. Jokaisella asiakaskäynnillä oikein odottaa sitä hetkeä, kun pääsee kulkemaan varaston ovesta. Korkeissa kuormalavahyllyissä varastoidaan raskaita tavaroita. Trukkeja liikkuu moneen suuntaan kovalla vauhdilla. Vahingon sattuessa on potentiaalia isoon vaurioon, materiaaliin tai henkilöstöön.

Oikein kasatussa varastossa ei huoleta liikkua. Hyllyjen kantavuuteen voi luottaa ja hyvä näkyvyys vähentää trukkionnettomuuden riskiä. Epämääräisemmässä varastossa merkitsemättömät hyllypalkit taipuilevat painavien lavojen alla ja trukit ilmestyvät eteen pimeistä kulmista. Sellaisessa ympäristössä kuuluukin vähän pelottaa.

Monia hyllyvarastoja nähneenä olen huomannut samojen puutteiden toistuvan. Vaurioituneita hyllyelementtejä ei ole vaihdettu. Hyllyjen kantavuuslaskelmat eivät ole ajan tasalla tai puuttuvat kokonaan. Pystypalkkien törmäyssuojia ei ole vaihdettu törmäysten jälkeen tai ne puuttuvat kokonaan tai ovat väärin asennettuja. Hyllyjen lattiakiinnitys on tehty liian heppoisesti tai jätetty kokonaan tekemättä. Vaakapalkkien kiinnittämisessä on käytetty vääränlaisia sokkia, tai vaakapalkkeja on kiinnitetty hitsaamalla.

Onneksi on myös hyvin hoidettuja hyllyvarastoja, joista puutteita ei löydy edes etsimällä.

Hyllyvaraston perustaminen:

Mikäli varastoa suunniteltaessa ollaan niin onnellisessa tilanteessa, että on varaa ostaa täysin uutta hyllyä niin hyllyturvallisuus on menossa hyvään suuntaan. Kun varmistetaan että ostajalla on riittävät tiedot varaston toiminnasta, niin osataan määritellä riittävät hyllyjen kantavuudet ja sopiva hyllypaikkojen määrä turvallisen työskentelyn mahdollistavaan layouttiin. Luotettava hyllytoimittaja huolehtii yleensä kaikesta muusta kuten oikeasta asennuksesta, oikeanlaisten materiaalien käytöstä ja merkintöjen tekemisestä.

Käytettyjen hyllyjen uudelleenkäytössä ei ole mitään väärää. Se on useissa tapauksissa kaikkein kustannustehokkain ratkaisu. Hyllyjä on myös kohtalaisen helppo pystyttää itse. Pystyelementit laitetaan pystyyn, vaakapalkit vaakaan ja diagonaalit vinoon. Lopuksi kokonaisuus varustellaan suojilla ja merkinnöillä ja kiinnitettään lattiaan. Käytettyjen hyllyjen kanssa pitää aina tarkistaa jokaisen palkin kunto.

Hankalaksi homma menee, kun aletaan tekemään kantavuuslaskelmia. Pitää ymmärtää käytettyjen elementtien vahvuudet ja välikkökuorman laskemisen kaavat. Hyllyn kantavuus on yleensä ihan muuta kuin vaakapalkkiin stanssattu palkin maksimikantavuus. Kantavuuslaskelmien tekemisessä kannattaa hyödyntää hyllyammattilaisen apua. Sama koskee laskelmien päivittämistä, jos hyllyihin ollaan tekemässä muutoksia. Samoista osista kootulla hyllyllä voi olla ihan eri kantavuus riippuen alimmaisten hyllypaikkojen korkeudesta. Matalat paikat alhaalla tekevät hyllystä jäykemmän.

Hyllyvaraston käyttö:

Kuormalavahyllyt ovat varastotyöntekijöiden työkalu, siinä missä trukit ja lastaussillat ja käärintäkoneet. Myös hyllyjen käyttöön olisi hyvä antaa koulutusta tai ainakin käyttöohjeet. Trukkikuskien on hyvä ymmärtää minkälaisia kuormia mikäkin hylly kestää ja minkälaisia vaurioita hyllyihin on mahdollista aiheuttaa vääränlaisella käytöllä. Oikeanlaisilla turvavarusteilla voidaan ehkäistä tyypillisimpiä vauriotilanteita, kuten törmäyssuojalla suojata pystyelementit trukin piikeiltä tai läpityöntöverkolla estää lavojen putoaminen hyllyn takana liikkuvien työntekijöiden päälle. Oikeanlaisella käytöllä voidaan vähentää harvinaisia vaurioita, joilta on hankala suojautua turvavarusteilla, kuten lavan osuminen diagonaaleihin hyllyttäessä. Jokaisen varastotyöntekijän ei tarvitse osata korjata hyllyä, mutta jokaisen tulisi tunnistaa korjauksen tarpeessa olevat vauriot.

Hyllylayout vaikuttaa myös turvallisuuteen. Riittävän leveät käytävät vähentävät osumia hyllyyn, kun trukilla mahtuu kääntymään käytävällä hyllyttäessä ja tarvittaessa väistämään vastaantulevaa trukkia. Riittävä näkyvyys risteyksissä vähentää tarvetta äkkijarrutuksille ja viimehetken väistöliikkeille.

Hyllyyn törmääminen trukilla ei vielä ole varsinainen vahinko. Tekevälle sattuu. Vahinko tapahtuu siinä vaiheessa, kun vaurioituneesta hyllystä putoaa lava tai osa hyllystä romahtaa. Törmäyksistä ilmoittaminen on keino estää varsinaiset vahingot vaihtamalla vaurioituneet hyllyelementit ehjiin.

Määräaikaistarkastus:

Hyllyturvallisuuden kannalta oleellinen dokumentointi voidaan jakaa kolmeen tasoon; lait, standardit ja valmistajien ohjeet. Työturvallisuuslaki edellyttää työvälineiden määräaikaistarkastuksia. Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite tarkoittaa työvälineiden toimintakunnon varmistamista. Laissa määritellään myös määräaikaistarkastuksen tekijän pätevyysvaatimuksia. Vähimmäisvaatimukset täyttyvät, kun hyllyihin perehtynyt henkilö on käynyt varaston läpi kerran vuodessa.

Standardit määrittelevät hyllyvalmistajille tuotteiden tekniset vaatimukset. Standardeihin perustuu myös tarkastuksessa käytetty vaurioiden luokittelu. Valmistajan ohjeet ovat käyttäjien kannalta kaikkein hyödyllisintä tietoa. Sieltä selviää esimerkiksi, minkälaista lattiakiinnitystä suositellaan kullekin hyllytyypille ja miten päin hyllyelementit tulee asentaa. Valmistajan asennus- ja käyttöohjeet ovat määräaikaistarkastusta tehtäessä tärkeitä asiakirjoja.

Tarkastuksessa jokainen hylly käydään läpi ja kaikki vauriot arvioidaan. Vauriot jaetaan vakavuuden mukaan seurattaviin ja korjattaviin. Korjattava vaurio pitää korjata mahdollisimman nopeasti työturvallisuuden takaamiseksi. Seurattava vaurio arvioidaan uudelleen seuraavassa määräaikaistarkastuksessa. Tarkastuspöytäkirjan liitteenä syntyy lista arvioiduista vaurioista. Lista toimii ostoslistana korvattavia hyllyelementtejä hankkiessa ja työlistana hyllyjen korjaajalle.

Milloin teidän varastossanne on viimeksi toteutettu kuormalavahyllyjen tarkastus / hyllyjen turvallisuustarkastus? Miten tarkastajan pätevyys oli määritetty ja tehtiinkö tarkastuksesta virallinen pöytäkirja. Ja ehkä kaikkein tärkein kysymys, onko havaitut vauriot korjattu?

Miten 4 yleistä hyllyturvallisuus virhettä korjataan?

Vaurioituneet hyllyelementit jätetään korjaamatta
Korjaus: Hyllyelementit, kuten pystytolpat tai vaakapalkit, tulee tarkastaa säännöllisesti, ja kaikki vauriot on dokumentoitava ja turvallisuuteen vaikuttavat vauriot on korjattava. Vaurioituneet osat pitää vaihtaa ehjiin, eikä vahingoittuneita rakenteita saa käyttää.

Kantavuuslaskelmat puuttuvat tai ovat vanhentuneet
Korjaus: Varmista, että jokaiselle hyllylle on ajantasaiset kantavuuslaskelmat, ja huomioi muutokset varaston käytössä. Käytä hyllyjen kantavuuslaskelmien tekemiseen ammattilaisia, varsinkin käytettyjen hyllyjen osalta.

Törmäyssuojat puuttuvat tai ovat väärin asennettuja
Korjaus: Törmäyssuojat on asennettava oikein hyllyjen pystypalkkien eteen ja huolehdittava, että ne vaihdetaan, jos ne vaurioituvat. Suojat estävät trukkien aiheuttamat vauriot, jotka voivat johtaa hyllyjen romahtamiseen.

Heikosti toteutettu hyllyjen lattiakiinnitys
Korjaus: Tarkista, että hyllyt on kunnolla kiinnitetty lattiaan valmistajan ohjeiden mukaisesti. Lattiakiinnitys ehkäisee hyllyjen kaatumisen tai liikkumisen, erityisesti törmäystilanteissa.

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.

Vääristymät nykytilaa tutkittaessa

Muistamme parhaiten viimeaikaiset tai jotenkin erityiset tapahtumat. Tämä on ymmärrettävää, sillä vaikka pystymme tekemään kuinka hienoja tietojärjestelmiä, pääkopan sisäinen käyttöjärjestelmämme on metsästä-keräilijä-ajoilta tuhansien vuosien takaa. Merkittäviä päivityspaketteja ei siihen toistaiseksi ole tullut ja tuskin on lähiaikoina odotettavissakaan.

Noilta ajoilta peräisin oleva ohjelmisto pyrkii fiksusti alhaiseen energian kulutukseen ja optimoimaan rajallista muistikapasiteetin käyttöä. Säästöperiaatteen mukaisesti vanhoista asioista ei kannata kovin tarkkoja yksityiskohtia muistiin tallentaa. Selviytymiseen on likimain riittänyt hähmäinen muistikuva, ettei kannata syödä saman näköisiä marjoja, mitkä päättivät naapuriluolassa asuneen lajikumppanin kulinaristisen seikkailun muutama auringonlasku sitten. Erityisiin tapahtumiin taas on ollut viisasta kiinnittää tarkempaa huomiota jo siksikin, että ne ovat mahdollisia vaaroja tai ehkäpä jotenkin hyödyllisiä. Kun samanlaisina toistuneet asiat eivät ole tähänkään asti erityisemmin vahingoittaneet tai tuoneet hyötyä, niihin tuskin kannattaa jatkossakaan kovin tarkkaan kiinnittää huomiota.

Tämä kaikki aistien luokittelu tapahtuu automaattisesti ja hyvä niin, sillä se vapauttaa aivokapasiteettiamme merkityksettömiksi luokitelluilta ärsykkeiltä. Erilaisista aistiärsykkeistähän ei etenkään luomassamme nykymaailmassa ole varsinaisesti niukkuutta.

Mielenkiintoinen tavallisuus

Nykymaailmassa tämä viimeaikaisten ja erikoisten tapahtumien korostumisen vinouma voi vaikuttaa päätöksentekoon ja arviointiin, koska helposti annamme liikaa painoarvoa viimeaikaisille tapahtumille ja aliarvioimme pidemmän aikavälin trendejä. Sisälogistiikan nykytila-analyysejä tehdessämme meitä kiinnostaa erityisesti asiakkaidemme toistuvat rutiinit. Toisin sanoen tylsä arki, eli se mitä tapahtuu päivittäin, tunneittain, toistuu usein ja suunnilleen samalla tavalla.

Nykytilan ymmärtämisen ja kehittämisen kannalta isolla volyymillä on paljon suurempi merkitys kuin muutamilla poikkeuksen poikkeuksilla, jotka tosiaan jäävät parhaiten mieleen ja joista saa kyllä helposti jutun aihetta. Jos työnteon arki on ihan oikeasti poukkoilua ja sarja erikoisia yksilöllisiä tapahtumia, ei tärkeintä kehityskohdetta tarvitse sen pidempää miettiä; Toiminta on ensin stabiloitava. Vain stabiilissa työympäristössä toimintaa pystytään ennakoimaan, vaihtelu on hallittavissa rajoissa ja ylipäätään tiedetään mitä tehdään.

Rutiinit ratkaisevat

Kun toistoja on paljon, pientenkin asioiden merkitys kasvaa ja kumuloituu. Rutiininomaisessa tehtävässä täytyy ehkä vähän väliä etsiä tai odottaa jotain, käydä hakemassa jostain tuloste tai nyhrätä tarkoitukseen sopimattomalla työkalulla. Tuollaisiin hukkuu päivittäin monen ihmisen aikaa, jonka voisi käyttää arvon tuottamiseen asiakkaille. Sujuvaa työtä jatkuvasti häiritsevät asiat lisäksi turhauttavat.

Jokaista työtä kannattaakin tarkastella vaiheina. Mitä työssä oikeasti tapahtuu, miksi ja miten vaiheista siirrytään seuraaviin? Siinä ohessa nousee ajankäytön lisäksi usein esiin myös laatuun, ergonomiaan, turvallisuuteen ja tiedonkulkuun liittyviä asioita. Työyhteisön kyvykkyyskin jakautuu tyypillisesti koko lailla normaalijakauman mukaan. Yksittäisten sankareiden ja vetelehtijöiden tekeminen ei pitkällä tähtäimellä ole ratkaisevaa, vaan enemmistön. Sen vuoksi on huomattavasti hyödyllisempää saada koko porukka tekemään hieman turvallisemmin, laadukkaammin ja tehokkaammin kuin panostaa yksilösuorituksiin. Rutiinit ratkaisevat tuloksen ja rutiineja kehittämällä saat parempia tuloksia.

Eteenpäin, sanoi *[Valitse sopiva vaihtoehto tekstin lopusta]

Siispä kun kehitetään esimerkiksi tuotantoa tai sisälogistiikkaa, on keskityttävä koko ajan ”isoon kuvaan” ja toistuviin asioihin, jotka asiakkaan näkökulmasta eivät tee tuotteesta tai palvelusta yhtään parempaa. Tekemistä on seurattava ulkopuolisen silmin kokonaisuutena ja aina kannattaa tekijöiden kanssa keskustella, mitkä asiat koetaan hiekoittavan sujuvaa työntekoa. Kunhan keskusteluissa muistaa, ettei keskitytä liikaa viimeaikaisiin ja erikoisempiin sattumuksiin, vaan rutiineihin ja mihin suuntaan asiat ovat menossa. Siten huomataan asioita, jotka kannattaisi tehdä fiksummin.

Osa asioista saattaa olla hyvinkin merkittäviä, osa taas pikkujuttuja, mutta kaikki vievät parempaan suuntaan ja mielekkäämpään tekemiseen. Niitä pikkujuttujakaan ei kannata väheksyä, sillä niillä voi lopulta olla ratkaiseva merkitys esimerkiksi työn selkeyteen ja työssä viihtymiseen. Sitä kautta vaikutusta edelleen turvallisuuteen sekä työn laatuun, tehokkuuteen ja lopulta firman katteeseenkin.

*   X) mummo lumessa            Y) Jutila            Z) Ziirron kehitysinssi

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää aiheesta.