Sisälogistiikan kehittäminen: AGV, eli automaattitrukit 

Automaattitrukkien eli AGV (automated guided vehicle) ja IGV (intelligence guided vehicle) trukkien käyttö on kovassa kasvussa useista eri syistä yritysten sisäisessä logistiikassa. Syitä ovat muun muassa pula ammattitaitoisista trukkikuskeista, sisälogistiikan prosessien tehostaminen tai vaikka työturvallisuus. Trukkiautomaatio on myös hyvä keino lisätä työntekijöiden lisäarvoa tuottavan työajan määrää. Siirrot ovat logistiikassa suurin yksittäinen hukan aiheuttaja, joten varsinkin tähän automaattitrukit tuovat tehokkaan ja turvallisen vaihtoehdon.  

Esimerkkejä AGV-trukkien käyttökohteista 

AGV-trukit ovat tänä päivänä hyvin monipuolisia ja suoriutuvat suhteellisen monimutkaisista tehtävistä.  Tyypillisiä käyttökohteita ovat: 

• Sisäiset siirrot  
• Tuotannon täydennys 
• Kuljetinratojen tyhjennys varastoon 
• Hyllytys ja jopa lavojen keräily 

Käytännössä aina, kun siirretään jotain, on tämä mahdollista tehdä automaattitrukilla. Huomioitava asia kuitenkin on, että toimiakseen automaattitrukki vaatii sille sopivan infran. Jos tilassa voidaan operoida manuaalitrukilla, sopii tila myös automaattitrukille. Suunnittelussa on kuitenkin otettava huomioon alueen muut käyttäjät ja kalusto. Mitä enemmän liikennettä reiteillä on, sitä hitaampaa AGV:n toiminta on. Laitteet ovat suunniteltu siten, että AGV ei aiheuta työtapaturmia ja vaaratilanteita, vaan hidastaa ja pysähtyy havaitessaan esteen. Siksi suunnittelussa on huomioitava reitit ja myös työajat, jolloin muuta liikennettä on mahdollisimman vähän. 

Nykytilan analysointi ja investoinnin takaisinmaksu 

Jotta trukkiautomaatioon on järkevää investoida, on syytä suorittaa prosessien nykytilan tutkimus ja analysointi sekä uuden toimintamallin simulaatio, jolla trukin takaisinmaksuaika voidaan laskea ja siten investointi perustella. Tässäkin keskiössä on määrittely – mitä suoritteita ja kuinka paljon on mahdollista automatisoida. Me Ziirrolla olemme tutkimukseen objektiivinen kumppani, jonka tehtävänä on tutkia automaatiolla saavutettava aikasäästö, määritellä automaattitrukin tehtävät ja kartoittaa objektiivisesti asiakkaillemme paras mahdollinen ratkaisu asiakkaan toiminnan tarpeisiin.  

Case esimerkki: EJOT Sormat Oy:n muutto uusiin toimitiloihin

Ziirron asiakas EJOT muutti uusiin toimitiloihin loppuvuodesta 2022. Asiakkaan tavoitetila oli tuoda logistiikkaansa automaatiota tuomaan tehoja ja mahdollistaa työntekijöiden keskittyä lisäarvoa tuottavaan työhön. Reittejä AGV:lle löydettiin yhteensä kymmenen kappaletta. Samalla erilaisia automaattitrukkityyppejä ja -merkkejä kartoitettiin useita. Uusi toimintamalli määriteltiin ja simuloitiin uuteen toimipisteeseen ja tämän jälkeen pääsimme suorittamaan laskelmat takaisinmaksusta. Uusi toimintamalli vapautti päivässä 15 tuntia työaikaa, säästö on siis kaksi henkilötyöpäivää, laitteen takaisinmaksuaika noin kaksi vuotta. Tämän tiedon perusteella investointipäätös oli helppo tehdä.  

Olisiko teidän yrityksellänne halua ja tarvetta trukkiautomaatiolle, mutta tarkka tieto siitä miten laitetta voi hyödyntää ja kuinka paljon puuttuu? Ei hätää, seuraava ziirto voisi olla ottaa meihin yhteyttä ja kartoitetaan asia yhdessä.  

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Oletko ikinä lukenut, kuinka sisälogistiikkaa on kehitetty valtavin harppauksin investoimalla uuteen tietojärjestelmään tai valtavaan varastorakennukseen ja kalliiseen varastoautomaatioon? Näistä kirjoituksista saa käsityksen, että merkittävän kehityksen saavuttamiseksi tarvitaan aina suuren mittaluokan kehityshanke? Tämähän ei tietenkään ole koko totuus. Suuria kehitysprojekteja on mukava muistella, koska niissä on usein vaikuttavat tulokset ja niihin liittyy paljon hienoja tilanteita. Vaikka suurista hankkeista usein tulee suurimmat tulokset, se ei tarkoita sitä, etteikö pienillä parannuksilla voitaisi päästä yhtä hyviin lopputuloksiin. Pieniä parannuksia pitää vaan tehdä määrällisesti enemmän ja useammin. Pienissä parannuksissa on sekin hyvä puoli, että niiden toteuttaminen ei vaadi paljon resursseja kuin massiiviset kehitysprojektit.  

Juuri tämä on jatkuvan parantamisen idea. Ei kuvitella laitettavan prosesseja kerralla kuntoon, vaan vähin erin, yksi asia kerrallaan, liikutaan parempaan suuntaan. Pieniä parannuksia on helpompi tunnistaa ja toteuttaa kuin yrittää muuttaa suuria kokonaisuuksia kerralla. Parhaimmillaan pienet parannukset ehditään tehdä varsinaisen työajan ohessa ilman ulkopuolista apua. Lisäksi pienet muutokset on helppo palauttaa takaisin lähtötilanteeseen, mikäli huomataan ettei muutos johtanutkaan halutun laiseen lopputulokseen. Suuremmat muutokset vaativat yleensä oman aikataulun ja enemmän tekeviä käsiä. Eikä usein ole edes mahdollista keskeyttää koko toimintaa suurien muutosten tekemiseksi, tai hanke pitää aikatauluttaa seuraavan kesäseisakin ajaksi. 

No mistä niitä pieniä parannuksia sitten kannattaa etsiä? Otetaan pari esimerkkiä. 

Esimerkkejä sisälogistiikan kehittämisestä

Varaston työajasta tyypillisesti suurinta hukkaa on paikasta toiseen siirtyminen. Tätä voidaan minimoida järjestämällä varastopaikat uudelleen menekin mukaan. Aina ei kuitenkaan tarvitse opetella ABC-XYZ-analyysin tekemistä ja myllätä kaikkien nimikkeiden säilytyspaikkoja. Sen sijaan voidaan aloittaa varmistamalla, että edes suurimman menekin nimikkeet varastoidaan lyhyimmän siirtoetäisyyden päässä. Ja että ne nimikkeet, joihin ei ole koskettu pitkään aikaan, on siirretty johonkin kauemmas eniten kuljetuilta käytäviltä. Suurin säästöpotentiaali on nimenomaan niissä nimikkeissä, joita käsitellään eniten (tai käänteisesti niissä nimikkeissä, joita käsitellään vähiten). 

Mikäli käytössä on automaattivarastoja, varmistetaan että niistä otetaan mahdollisimman paljon hyötyä irti. Sen sijaan, että investoidaan uusiin automaatteihin, tarkastetaan että olemassa olevissa automaatissa varastoidaan sellaisia tuotteita, jotka hyötyvät automaatin ominaisuuksista eniten. Mikäli automaatin on tarkoitus säästää tilaa, siirretään automaattiin pieniä hitaasti kiertäviä nimikkeitä. Mikäli automaatin on tarkoitus säästää työaikaa, siirretään automaattiin nopeasti kiertäviä nimikkeitä, että niiden kerääminen on nopeampaa. 

Monissa varastoissa tietojärjestelmien käyttö on suuri osa päivittäistä työtä. Järjestelmän käytön tehostamisessa on siis suuri säästöpotentiaali. Koko järjestelmän uusimisen sijaan kannattaa miettiä hyödynnetäänkö nykyisen järjestelmän kaikkia ominaisuuksia kunnolla. Monet varastonhallintajärjestelmät tarjoavat useita vaihtoehtoja esimerkiksi varastokeruun suorittamiseen. Järjestelmä saattaa tarjota mahdollisuuden tulostaa paperiset keruulistat, mutta sama järjestelmä voi ihan hyvin tukea myös paperitonta keruuta. Lisäksi moni järjestelmä antaa käyttäjien kerätä useita keruulistoja samaan aikaan. Monilistakeruuseen siirtymällä on monessa varastossa säästetty paljon varastotyöntekijöiden edestakaiseen liikkumiseen kuluvaa työaikaa. 

Myös erilaisten raporttien tekemiseen voi kulua paljon työaikaa. Tietojärjestelmissä saattaa olla hyödyntämättömiä raportointiominaisuuksia, joita hyödyntämällä raportin tekemiseen kuluvaa aikaa saadaan pienennettyä. Esimerkiksi työntekijäkohtaisten suoritemäärien mittaaminen vie paljon työaikaa, mikäli kaikki tieto kerätään manuaalisesti. Ainakin osa tiedoista pitäisi pystyä keräämään järjestelmästä automaattisesti, kunhan raportointiominaisuudelle on osattu kertoa oikeat parametrit. 

Varastoon jalkautuminen kannattaa aina. Prosessien etenemistä seuraamalla ja työvaiheita syynäämällä tulee ilmi aikasyöppöjä ja pullonkauloja, joiden korjaaminen parantaa tehokkuutta ja lisää työn tekemisen mielekkyyttä. Monet työvaiheet ovat hyvin manuaalisia eikä niihin liity siirtymistä tai tietojärjestelmien käyttöä. Se ei silti tarkoita, etteikö niistäkin voisi löytyä kehitettävää. Manuaaliseen työhön käytettyä aikaa voidaan optimoida esimerkiksi niputtamalla useita lyhyitä työvaiheita samaan vaiheeseen ja käyttämällä sopivia työkaluja, joita säilytetään kätevästi työpisteellä. Parhaat kehitysideat syntyvät usein niiltä ihmisiltä, jotka ovat kiinteimmin tekemisissä työvaiheen kanssa. 

Haluatpa sitten kehittää sisälogistiikkaasi suurella kertarysäyksellä tai pienin askelin, Ziirrolta löytyy kehitysinsinööri etsimään ja toteuttamaan juuri oikean kokoiset parannukset. 

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

MIKSI VAIVAUTUA DOKUMENTOIMAAN TOIMINTAANSA?

On yrityksiä, joissa prosessikuvaukset, työohjeet, poikkeustilanneohjeet ja monet muut asiat ovat systemaattisesti dokumentoitu ja niiden ajantasaisuus tarkistetaan säännöllisen usein. Helposti saatavilla löytyy jopa vakioitu toimintaohje eli SOP (Standard Operating Procedure). On myös yrityksiä, joissa ei ole kerta kaikkiaan laitettu mitään ylös. Lakisääteinen pelastussuunnitelma on saatettu joskus laatia, mutta senkin ajantasaisuus edellyttää niin sanotusti luovaa tulkintaa. Suurimmassa osassa firmoista tilanne on tältä väliltä. Niissä toimintaa on pyritty dokumentoimaan, mutta kaikkia toimintoja ei ole kuvattu taikka päivitetty kiireen tai muun syyn takia.  

Mitä hyötyä yrityksen toiminnan dokumentoinnista ja sen ajan tasalla pitämisestä sitten on? Minkä verran siihen kannattaa käyttää resursseja ja missä tilanteissa nähty vaivaa maksaa itsensä takaisin? 

Dokumentoinnin hyödyt – niitä on paljon

Ensinnäkin ajan tasalla ja helposti saatavilla oleva selkeä dokumentaatio auttaa uusien työntekijöiden perehdytyksessä. Perehdyttäjä voi käyttää sitä tukenaan ja uusi työntekijä pystyy tarvittaessa tarkistamaan ja kertaamaan miten joku asia olikaan. Ajan tasaista dokumentaatio on hyödynnettävissä myös sovittujen muutosten käytäntöön viennissä kokeneille työntekijöille. Dokumentaatio pyrkii kertomaan mahdollisimman yksiselitteisesti miten asioita tehdään nyt ja jatkossa kunnes toisin sovitaan. Näin asiat eivät ole tallennettuna hiukan toisistaan poikkeavin yksityiskohdin pelkästään osaajien korvien väliin. Dokumentaatiosta on luonnollisesti myös merkittävä apu missä tahansa tilanteessa, kun on tarve tarkistaa tai todistaa miten on sovittu toimittavan, vaikkapa auditoinnissa. Dokumentoinnin avulla myös standardisointi on helpompaa, kun kaikki voivat toimia saman ohjeen mukaisesti. 

Ajan tasainen toiminnan kuvaus ja ohjeistus auttavat myös riskienhallinnassa. Siitä voi olla toiminnan jatkuvuuden kannalta korvaamaton hyöty, kun joku jonka päässä oleellinen tieto oli, vaikka eläköityy tai jos hän ei jostain syystä yllättäen olekaan enää käytettävissä.  

Dokumentointi auttaa myös ymmärtämään mikä on ollut ajatus, kun on päätetty toimia niin kuin toimitaan. Maailman, asiakastarpeiden, tuotteiden ja ties minkä muuttuessa tulee tarve vastata muutoksiin ja silloin on hyödyllistä ymmärtää perusteet aiemmalle toimintamallille.  

Jos kuvattu toiminta ei vastaa nykyistä todellista tekemistä, toista niistä täytyy muuttaa. Eihän dokumentoinnilla muuten mitään virkaa ole. Asioita kirjattaessa kannattaa alusta alkaen pitää mielessä, että yksityiskohtaista dokumentaatiota on jälkeenpäin työlästä päivittää. Asiat kannattaa kirjata riittävällä tarkkuudella laadun, turvallisuuden ja muiden oleellisten asioiden varmistamiseksi, mutta ei sitä tarkemmin. Kuvat, videot ja visuaalisuus auttavat havainnollistamaan ja selkeyttämään (tylsää) tekstiä, mutta niiden päivittäminen on usein vielä työläämpää kuin pelkän tekstin.  

Ennen kaikkia dokumentointi ja visualisointi auttavat kuvaamaan nykyisen tai tavoitellun tilan. Jokainen ihminen mieltää kaikki asiat aiemman oman henkilökohtaisen kokemuksensa kautta. Siksi samasta – ehkä abstraktista – asiasta keskusteltaessa eri henkilöille muodostuu hämmästyttävästi toisistaan poikkeavia käsityksiä, vaikka jokaiselle asia saattaa olla omasta mielestään yksiselitteisen selkeä. Asioiden tekeminen konkreettiseksi ja mielellään myös visuaaliseksi, auttaa vähentämään osapuolten kesken asioiden käsittämistä eri tavoilla.  

Vasta kun on saatu koko porukka ymmärtämään käsiteltävä asia sekä sen mittasuhteet ja vaikutukset likimain samalla tavalla, on luotu pohja hedelmälliselle keskustelulle (tai väittelylle) miten asiaa tulisi muuttaa tai josta voi perustellusti olla eri mieltä. Tällöin keskustelu tuottaa sopivasti erilaisia näkökulmia, pohdintaa hyvien sekä huonojen puolien merkityksistä ja päätöksistä jalostuu laadukkaampia.   

Ziirron nykytila-analyysissä tutkimme, havainnoimme ja selvitämme mitä asiakkaidemme logistiikassa ihan oikeasti tapahtuu. Kun olemme dokumentoineet lähtötilanteen, kehitysehdotukset sekä niillä tavoitellut uudet toimintamallit, on huomattavasti helpompi keskustella asioista rakentavasti kaikkien osapuolten kesken sekä viedä sovittuja muutoksia käytäntöön.

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Sisälogiikan kehittäminen: Pakkaaminen ja työergonomia

Työergonomia on yksi suurimmasta syistä heikkoon työtyytyväisyyteen sisälogistiikassa. Lisäksi tämä tasapäistetty ergonomia vaikuttaa sisälogistiikan tehokkuuteen oleellisesti. Pienessä kuvassa erilaiset varastot ovat hyvinkin erilaisia; osassa liikkuu pienen pieniä komponentteja ja toisessa huomattavan isoja metallisia kappaleita. Osassa näitä liikuttaa, tai ”ziirtelee” kuten me Ziirrolla sanomme, ihmiset, osassa mobiilirobotti tai joku muu. Mutta kun otetaan pari naksausta taaksepäin, ja tarkastelemme asiaa kauempaa, huomataan että kaikissa varastoissa liikutellaan asioita ja ihmisiä. Tätä materiaalivirtaa ohjailemassa, tehostamalla ja kokonaisvaltaisesti optimoimalla syntyy usein merkittäviä vaikutuksia mm. kannattavuuteen. Työergonomia on yksi usein unohdettu pullonkaula, kuten tekemämme case osoittaa.

Sisälogistiikan kehittämisellä poistettiin miljoonan euron pullonkaula

Erään asiakkaamme pakkaamon työtekijöiden pituudet vaihtelevat 150–190 cm välillä. Kaikilla oli samat pakkauspisteet käytössä, ilman minkäänlaisia säätömahdollisuutta. Porukan lyhimmille pöytä oli aivan liian korkealla, pisimmät taas tekivät pitkät päivät töitä selkä vääränä kumarassa. Kun työvuoron aikana toistoja on satoja, on sillä huomattava vaikutus jaksamiseen ja sisälogistiikan tehokkuuteen.

Alla laskelma kuinka paljon työtä tukevilla työpisteillä voitiin toimintaa tehostaa:

• Aikasäästö 20 sekuntia per pakkaus
  • Työaikasäästö päivässä noin 1,8 tuntia​
  • Vuodessa 402 tuntia = 10 050 € (laskelmassa käytetty 25 €/h tuntikustannusta)
• Pakkauspisteen kehittämisestä säästyvällä työajalla voidaan kerätä vuositasolla 1,1 miljoonan euron arvosta lisätilauksia
• Lisähyötynä samalla saatiin parantunut työtyytyväisyys ja pienempi kuormitus

Yllä oleva esimerkki siis eräältä asiakkaaltamme. Luvut perustuvat prosessien videointiin ja videosta tehtyyn liikesarja-analyysiin. Pakkauspisteet on aina suunniteltava ja toteutettava tapauskohtaisesti. Lopulliseen ratkaisuun vaikuttavat tilauksiin liittyvät vaatimukset, pakattavat tuotteet, muihin prosesseihin integrointi sekä työntekijät. Ergonomisen työpisteen suunnittelu ei voi perustua vain objektiivisiin seikkoihin, vaan siinä on aina pidettävä mielessä myös työntekijän näkemykset. Ziirron kehitysinsinöörit suorittavat ja tekevät myös itse mahdollisuuksien mukaan prosessia, jotta he saavat parhaan mahdollisen käsityksen mitä prosessissa tehdään ja mitkä ovat prosessin energiasyöpöt. Uusi malli ja toimintatapa kannattaa aina simuloida mahdollisuuksien mukaan ennen investointipäätöstä.

Millainen on tuottava pakkauspöytä?

Ergonomisesti suunniteltu pakkauspöytä on säädettävissä siten, että pakkaaja voi säätää sen korkeuden optimaaliseksi omaan pituuteensa nähden. Korkeutta tulee voida säädellä vaihtelevan kokoisten pakattavien tavaroiden koon mukaan. Pakkauspöydän yläpuolella tulisi olla myös pakkaustyöhön tarvittavat lisävarusteet, kuten esimerkiksi palautuslomake. Tarvittaessa näitä voidaan pudottaa suoraan pahvilaatikkoon. sisälogistiikassa turha liike on turha kulu. Lähetysasiakirjojen tulostin sijoitetaan alemmalle tasolle tulostimen korkeuden vuoksi. Pakkausmateriaalit ja pahvilaatikot on sijoitettu suoraan työpöydän yläpuolelle tai näitä varten voidaan työpisteen viereen suunnitella oma kelkka/vaunu.

Edellä kuvattu työskentelypisteen ergonominen suunnittelu mahdollistaa, että pakkaaja voi työskennellä tehokkaammin ja pienemmällä rasituksella. Pienellä investoinnin sisälogistiikan kehittämiseen, saadaan hyötynä työtä tukevalla ja tuottavalle pakkauspöydällä:

1. läpimenoajan huomattava lyheneminen
2. parantunut työtyytyväisyys
3. pidemmät työurat – hymyt kasvoilla ja
4. kassaan enemmän liikevaihtoa.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että mikään työpiste tai säätö ei auta ja tehosta toimintaa, ellei säätöjä ja kaikkia ominaisuuksia käytetä…

Miten teidän yrityksessänne huomioidaan ihmisten erilaiset fyysiset ominaisuudet ja työpisteiden ergonomia?

Ergonomisin terveisin,

Toni

Mikä on Ziirto?

Ziirto on 2020 perustettu sisälogistiikan ja tuotannon kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yleisin kysymys meille on ”myydäänkö jotain varastonhallintasoftaa?” Emme myy, koska osallistumme objektiivisina ja puolueettomina kumppanina ja asiantuntijana jatkuvasti erilaisiin kilpailutuksiin. Meiltä halutaan käytännönläheistä sisälogistiikan konsultointia, ja sitä myös toimitamme. Ziirron ydinporukan muodostaa tällä hetkellä noin kymmenen kehitysinsinööriä. Toimimme ympäri Suomea ja meillä on toimipisteet Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tunnetuin palvelumme on Work Study 360® analyysi, joita teemme vuosittain kymmeniä. Caset-sivulta löydät useita case-esimerkkejä miten olemme kehittäneet eri yritysten sisälogistiikkaa. Asiakkainamme ovat tuotannon ja sisälogistiikan kehittämisestä ja sujuvoittamisesta kiinnostuneet PK-yritykset aina isoihin pörssiyhtiöihin. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Mika Eskola. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen.

Varasto täysi – mikä avuksi? 

Varasto on täysi! Tyhjiä varastopaikkoja ei ole. Tuotteita joudutaan varastoimaan kulkuväylille ja lattioille. Kuulostaako tutulta? Varaston tehokkuus alkaa kärsimään jo reilusti ennen, kuin varaston täyttöaste on 100 %. Tuotteen varastoiminen pitäisi olla suoraviivainen ja yksinkertainen toiminto, mutta liian täydessä varastossa tästä toiminnosta tulee hidas ja monimutkainen toimenpide. Liian täydessä varastossa tyhjää varastopaikkaa joudutaan etsimään ja pahimmassa tapauksessa tyhjä varastopaikka pitää järjestellä varastoimisen yhteydessä. Sanomattakin selvää, että etsiminen ja varaston järjestäminen on hidasta. Jotkut kutsuvat tätä myös turhaksi työksi ja hukaksi. Tehokkaasti toimivissa varastoissa onkin sopivassa suhteessa tyhjää tilaa. 

Varasto täynnä – mistä aloittaa?

Mitä sitten tehdä, kun varasto on täysi. Monelle tulee varmasti ensimmäisenä mieleen, että hankitaan lisää tilaa. Lisätila on joillekin laajennuksen rakentamista, muuttamista suurempiin tiloihin tai ulkoisen varaston hankkimista. Oli valintasi mikä vain edellä mainituista, se on todennäköisesti ratkaisuna kalleimmasta päästä. Ennen kuin päädytään hankkimaan lisää tilaa, on syytä ymmärtää varaston nykytila ja selvittää syyt, miksi varasto on täysi. Useimmissa tapauksissa löytyy kustannustehokkaampia ratkaisuja kuin lisätilan hankinta, kunhan vain tutkii asiaa ensin.

 Jos tilannetta lähestyy varastointikapasiteetin näkökulmasta. Varasto on täysi, kun varastointikapasiteetti on käytetty. Varastointikapasiteetin riittämättömyyttä voidaan lähestyä kahdella yksinkertaisella kysymyksellä: 

1. Voidaanko varastointikapasiteettia kasvattaa nykyisissä tiloissa?  
2. Käytetäänkö varastointikapasiteettia tehokkaasti? 

Varastointikapasiteetin kasvattaminen?

Voidaanko varastointikapasiteettia kasvattaa nykyisissä tiloissa? Uskallan väittää, että useimmissa tapauksissa kyllä. Tyypillisesti varasto on toteutettu vuosia sitten, jolloin varastossa oli ruhtinaallisesti tilaa. Kun tilaa on runsaasti, on pyritty vain hyödyntämään koko tila. Vuosien varrella yrityksen liiketoiminta on kasvanut, joka näkyy varastossa uusina tuotteina ja olemassa olevien tuotteiden varastotasojen kasvuna. Ennen pitkään tullaan pisteeseen, jossa pitää pohtia tilan käyttöä tehokkuutta. Tilan käytöllisesti käytävät vievät paljon neliöitä, mutta ovat välttämättömiä. Esimerkiksi kuormalavavaraston lavamäärää saadaan kasvatettua, kun siirrytään hyödyntämään kapeakäytävätekniikkaa. Tällöin kapeammat hyllykäytävät mahdollistavat lisähyllyrivien tekemisen. Toisaalta pientavaran varastoimisessa hallin korkeuden hyödyntäminen voi olla vajavaista. Monissa paikoissa pientavarahyllyt ovat sijoitettu korkeaan tilaan, jolloin varaston lattianeliöt ovat käytössä, mutta tilan korkeutta ei hyödynnetä. Korkeuden saa hyötykäyttöön esimerkiksi varastoautomaattien avulla. Varastoautomaatit vievät myös vähemmän lattiapinta-alaa kuin vastaavan tuotemäärän varastoiminen pientavarahyllyissä. 

Varastointikapasiteetin tehokkuus?

Entä sitten käytetäänkö varastointikapasiteettia tehokkaasti. Todennäköisesti parannettavaa löytyy kapasiteetin käytössäkin. Tyypillisesti jokaisesta varastosta löytyy ns. ”kuolleita tuotteita”. Nämä ovat sellaisia tuotteita, joita ei myydä eikä tarvita tuotannossa. ABCD-analyysissä näitä kutsutaan D-tuotteeksi. Kuolleita tuotteita vain säilytetään varastossa varaamassa varastopaikkoja. Tällaisista tuotteista pitäisi päästä eroon ja hankkia ne tarvetta vasten. Tämä muutos vapauttaa varastotilaa.

Toinen merkittävä tilaa vievä ongelma on tuotteet, joiden keskimääräiset varastotasot ovat tarpeettoman korkeat ilman mitään järkevää syytä. Liian korkeat varastotasot sitovat yrityksen pääomaa ja aiheuttavat varastossa tilan ahtautta. Korkea varastotaso on tavallisesti tiedon kulkuun liittyvä ongelma, jolloin hankinta ostaa tuotetta liian suuria määriä liian usein, jottei tuote pääse vahingossakaan loppumaan. Varaston kannalta pahin tilanne on se, että ylivarastoinnissa oleva tuote on myös mitoiltaan suurikokoinen.  

Tietenkään loputtomiin ei voi varastokapasiteettia kasvattaa samoissa tiloissa eikä kapasiteetin käyttöä parantaa. Silloin on järkeväksi tulevat lisäneliöt varastoon. Olit sitten pohtimassa lisäneliöitä tai tehostamassa tilan käyttöä, ota yhteyttä meihin. Me Ziirrolla olemme jatkuvasti tekemisissä eri kokoisten varastojen kanssa. Katsotaan, millainen ratkaisu löydetään teidän varastoonne. Monet ovat arvostaneet objektiivista ja käytännön läheistä otettamme tarkastella asioita. 

Maailman kallein logistiikkapeli?

Olen työurani aikana päässyt käymään monissa varastoissa. Toisissa varastoissa olen käynyt yhtäjaksoisesti päivittäin useiden vuosien ajan. Toisissa varastoissa olen käynyt vain yhden tai kaksi kertaa. Kaikkien näiden käyntien perusteella olen huomannut kahden perusolettaman pitävän melko hyvin kutinsa: 

1. Kaikki työn tekeminen edellyttää tyhjää tilaa 
2. Kaikki tyhjä tila täyttyy ennen pitkää itsestään 

Näistä perusolettamuksista voidaan helposti päätellä, ettei työn tekemisestä tule yhtään mitään ilman sille varattua riittävää tilaa. Ja että tila täytyy aktiivisesti pitää vapaana, tai siihen alkaa kertymään kaikkea asiaan kuulumatonta tavaraa. 

Tarkastellaan aluksi ensimmäistä olettamusta erityyppisten työtehtävien näkökulmasta: 

Tavaran säilyttäminen on yksi keskeinen varaston työtehtävä. Ehkä jopa kaikista keskeisin. Ellei tavaran säilyttämiselle olisi tarvetta, joku voisi kyseenalaistaa koko varaston olemassaolon tarpeellisuuden. Tavaran säilyttäminen muuttuu hyvin hankalaksi, ellei sitä varten ole riittävää tilaa. Esimerkiksi hyllyvarastoon on hyvin vaikea laittaa lisää tavaraa sen jälkeen, kun kaikki hyllypaikat on varattu.  

Tavaran siirtely ei niinkään ole varaston päätarkoitus, mutta se on usein välttämätöntä muiden toimintojen, kuten tavaran vastaanottamisen ja tavaran lähettämisen mahdollistamiseksi. Mikäli tavaran siirtelyyn ei ole riittävästi vapaata tilaa, muuttuu yksinkertainen siirtotapahtuma monimutkaiseksi useiden siirtojen palapeliksi, ja kaikki tietävät kuinka rasittavaa se pahimmillaan on. 

Sama ilmiö pätee kaikkiin muihinkin varastossa tapahtuviin työtehtäviin, kuten esimerkiksi pakkaamiseen, kuorman lastaamiseen ja inventointiin. Mikäli työ pitää aina aloittaa vapaan tilan raivaamisella, kasvaa työn valmiiksi saamiseen kuluva aika ja vaiva turhan suureksi. 

Entäpä toinen olettama sitten? Oletko koskaan kiinnittänyt huomiota siihen, että tyhjään tilaan alkaa pikkuhiljaa aina ilmestyä tavaraa? Tyhjään naulakkoon ilmestyy vaatteita, tyhjälle tiskipöydälle ilmestyy likaisia astioita. 

Varastoympäristössä tämä näkyy esimerkiksi siten, että hyllykäytäville alkaa kertyä hyllyyn kuuluvaa tavaraa, työpisteille alkaa ilmestyä sinne kuulumattomia työkaluja ja toimistoihin tarpeettomia paperinippuja ja likaisia kahvikuppeja. Vapaalle tilalle löytyy aina väliaikaista tarvetta. Ja väliaikainen tarve muuttuu usein pysyväksi tarpeeksi. 

Tämä ei mielestäni aina tarkoita sitä, että tilaa olisi liian vähän. Väljäänkin tilaan alkaa kertyä ajan saatossa tavaraa, joka pikkuhiljaa verottaa väljyyden tunnetta, ellei siitä tavarasta suunnitelmallisesti hankkiuduta eroon. Toisinaan toki tilat ovat jo valmiiksi liian pienet, jolloin kaikki edellä mainitut ilmiöt ovat sitäkin vakavampia. 

Tyhjän tilan katoaminen johtaa takaisin ensimmäisestä olettamuksesta aiheutuviin ongelmiin. Työn tehokkuus ja mielekkyys kärsivät. Perii hukka, niin kuin lean-henkilö asian muotoilisi. 

No mitä asialle voi sitten tehdä? 

Paljonkin, tyhjän tilan tarve pitää pyrkiä huomioimaan jo tiloja suunnitellessa. 

Käytäville pitää ymmärtää varata riittävästi leveyttä. Käytävällä tapahtuva liikenne vaikuttaa tarvittavaan leveyteen. Lavavarastossa trukin rungon pituus ja varastoitavan lavan yhteispituus muodostavat tarvittavan vähimmäisleveyden. 3,5 metriä leveä käytävä on hyvä lähtökohta, mutta sitä voi kaventaa käyttämällä kapeampia trukkeja ja yksisuuntaista liikennettä. Mikäli käytävällä liikennöidään kaksisuuntaisesti pitää varata riittävästi tilaa kohtaamistilanteita varten ja sopivasti pelivaraa vielä päälle. Jos käytävällä tapahtuu ajoneuvoliikennettä ja henkilöliikennettä, niin ne on parasta pitää erillään omilla kaistoillaan. Jatkuva henkilöliikenne, kuten siirtyminen työpisteeltä pukuhuoneeseen tai ruokalaan ansaitsee oman kaistansa, mielellään kaiteella suojattuna tai vähintäänkin merkinnällä. Satunnainen henkilöliikenne, kuten sähköasentajan käynti sulaketaululla ei välttämättä tarvitse omaa erillistä kaistaansa. Kapein henkilöliikenteen kulkukäytävä on minimissään 80 cm, mutta sellaisella käytävällä vastaantulijat joutuvat kulkemaan sivuttain. Kannattaa myös huomioida, että kantamukset kasvattavat tarvittavaa käytäväleveyttä. 

Satunnaiselle säilytystarpeelle on hyvä varata omaa tilaa. Esimerkiksi tavaralähetysten vastaanottaminen ja lähettäminen luovat toistuvaa mutta väliaikaista tilatarvetta. Riittävän suuren purku-/lähetysalueen mitoittamiseen tarvitaan tietoa tyypillisen kuorman suuruudesta, kuormien saapumistiheydestä ja käsitys siitä kuinka kauan yhden kuorman käsittelyyn kuluu työaikaa. Lähetysalueella suoritetaan usein erinäisiä tarkastuksia, joten pelkkä tavaran vaatima lattiatila ei useinkaan riitä. Keskimääräisen kuormakoon vaatiman lattiatilan lisäksi pitää alueen ympärille varata tilaa vähintäänkin kuljetuspakkausten kiertämiseen. Mikäli yhtä kuormaa ei ehditä käsittelemään ennen kuin seuraava kuorma saapuu, tarvitaan enemmän tilaa useamman kuorman yhtäaikaiseen käsittelyyn. Tämä on tärkeää varsinkin, jos samalla alueella käsitellään saapuvat ja lähtevät kuormat. 

Oikean kokoisen tilan varaaminen työpisteelle edellyttää, että työpisteellä tehtävä työ tunnetaan tarkkaan. Vähimmillään tarvitaan tilaa kaikille käytettäville työkaluille ja työstettävälle kappaleelle. Lisäksi pitää varata tilaa kerrallaan työstettävälle tavaramäärälle ja tilaa valmiiksi tulleille kappaleille, useimmiten vähintään yksi pakkaus kumpaakin. Ja työn tekijäkin tarvitsee riittävästi tilaa työn vaatimien liikeratojen esteettömälle suorittamiselle. 

Ja kun sitä tilaa on osattu suunnitteluvaiheessa varata sopivasti, pitää varattu tila merkitä, ettei sitä vahingossa käytetä johonkin muuhun tarkoitukseen. 

Kulkuväylien merkinnöissä tärkeää on ilmoittaa vapaaksi jätettävä tila. Useimmiten tämä tehdään reunaviivoilla. Selkeät kaistamerkinnät auttavat pitämään liikenteen liikenteelle varatulla alueella ja liikenteeseen kuulumattomat esteet poissa liikenteelle varatulta alueelta. Tarkoituksella tyhjänä pidettävät paikat, kuten sammuttimien tai hätäuloskäyntien edustat kannattaa myös merkitä, että ne osataan huomioida. Merkitsemällä liikkuvien tavaroiden paikat, kuten roskikset, pahvinkeräysrullakot, työkalukärryt ja siirrettävät työtasot, varmistetaan että niiden paikalle ei ole ilmestynyt mitään muuta sillä aikaa, kun liikkuva tavara on ollut liikkeellä. Kulkuaukkojen edustat kannattaa myös merkitä, ettei aukeavan oven edessä vahingossa seisoskele kukaan, tai ettei siihen ole hetkellisesti laskettu raskasta kuormalavaa. 

Varastopaikat voi merkitä lattiaan joko yksittäisten varastointiyksiköiden parkkiruutuina tai yhtenä isompana alueena, kuten kokonaisena trailerikuormana. Väliaikaiset lattiamerkinnät voi tehdä teippaamalla, mutta pysyvämmät merkit on syytä maalata. Varsinkin lavojen ja trukkiliikenteen alle jäävät merkinnät ovat kovilla. Alueita voi rajata myös erilaisilla lippusiimoilla tai köysillä. Merkintöjä kannattaa täydentää selittävillä teksteillä, kuten esimerkiksi selityksellä mitä kullakin alueella on tarkoitus säilyttää. Selitykset kannattaa yleensä kiinnittää lattian sijaan seiniin tai tolppiin tai ripustamalla ne roikkumaan katosta. 

Äkkiseltään voisi kuvitella, ettei merkinnöissä ole tapahtunut piirretyn viivan keksimisen jälkeen mitään merkittävää edistystä, mutta markkinoille on ilmestynyt paljon valoon perustuvia merkintäratkaisuja. Valolla voidaan esimerkiksi heijastaa lattiaan selkeästi erottuvia kaistamerkintöjä, jotka eivät kärsi yliajamisesta samaan tapaan kuin teipit tai maalaukset. 

Mutta mistään merkinnöistä ei ole mitään hyötyä, ellei niiden noudattamista valvota.  

Käytävien ja varastoalueiden näkyvät reunaviivat paljastavat heti rikkeet alueiden kunnioittamisessa. Viivan päälle jätetty kuormalava pistää aina silmään ja viivan väärällä puolella kulkeva ajoneuvo tai henkilö voidaan helposti paimentaa oikealle väylälle. Näkyvät merkinnät auttavat poikkeamien havaitsemisessa sekä helpottavat oikeiden toimintatapojen ohjeistamisessa. Yhdessä sovittujen merkintöjen noudattamatta jättämisestä on myös helpompi huomauttaa eikä epämääräisiä reviirikiistoja pitäisi päästä syntymään, kun työpisteiden tilat on selkeästi määritelty. Ilman merkintöjä on vaikea sanoa onko tavara oikealla paikallaan, ja ellei se ole, on hankalampaa ohjeistaa palauttamaan se oikealle paikalleen. 

Eli lyhykäisyydessään: 

1. Suunnittele riittävästi tyhjää tilaa  
2. Merkitse tyhjänä pidettävä tila 
3. Valvo merkintöjen noudattamista 

Ziirto auttaa mielellään kohtien 1-3 toteuttamisessa. Me suunnittelemme varastojen ja tuotantotilojen layoutit riittävän väljiksi, että työteko ja materiaalivirrat toimivat sujuvasti. Meidän kehitysprojekteissamme tuodaan aina esille puutteet merkinnöissä ja niiden valvonnassa, sekä konkreettiset ehdotukset tilanteen parantamiseksi. 

Tuotannossa ja logistiikassa usein tekeminen näyttää ja tuntuukin varsin tehokkaalta, kun on jatkuvaa liikettä ja ”pöhinää”. Tarkemmin ja objektiivisesti tarkastellessa huomaakin, että tuotteita, laatikoita tai lavoja täytyykin vähän väliä siirtää hieman, jotta niihin pääsee kunnolla käsiksi.

VARASTON TUOTTAVUUS

Useimmiten ylimääräinen siirtely johtuu tilanpuutteesta. Kun tavaran käsittelyalueella ei ole tilaa temmeltää, tavarat täytyy sijoitella ahtaasti vieri viereen. Reunimmaisiinkin käsiksi pääsy edellyttää hieman tilan raivaamista, mutta Murphyn lain mukaisesti alueen keskellä ovat tietysti ne tuotteet mitä ensimmäisenä kaivataan. Niiden esiin raivaamisessa voi jäädä huomioimatta, että käsittelyerät pysyisivät keskenään samalla alueella. Siksi nekin, jotka aiemmin olivat helposti saatavilla, täytyy myöhemmin paikallistaa ja todennäköisesti siirtää takaisin lähelle toisiaan. 

Varaston tuottavuuden kannalta hyödyttömiä siirtoja syntyy myös tuotteiden huonon sijoittelun takia. Liikkumattomien tuotteiden vallatessa kuormalavahyllystön parhaat alapaikat, usein tarvittavat tuotteet joudutaan nostelemaan yläorsille ja sieltä taas alas aina kun niitä tarvitaan.  

Jos tuotteita täytyy viedä paikasta toiseen erikseen, vaikka paikkojen välillä on muutenkin liikennettä, voidaan myös puhua melko tyhmistä siirroista. Vanha sananlasku tarjoaa erinomaisen tehostusvinkin; ’vie mennessäs ja tuo tullessas’. 

Luonnollisesti myös väärien tuotteiden käsittelyt, siirrot ja palauttamiset takaisin oikeille paikoilleen ovat hukkaa. Vastaanotto- tai keräilyvirheestä johtuen ensin siirretään tuotteita paikasta toiseen, toivottavasti jossain kohtaa huomataan virhe ja sitten tuotteita siirrellään takaisin.  

Joutavaan siirtelyyn haaskattu aika on ihan yhtä kallista kuin tuottavaan työhönkin käytetty aika. Lisäksi jokainen tuotteen käsittelykerta lisää sen vaurioitumisen riskiä ja ahtaissa väleissä liikkuminen heikentää työturvallisuutta. Siirtely, joka ei kuulu prosessiin, hidastaa työtä ja yleensä samalla lisää tarvetta etsiä siirreltyjen tuotteita. Ennen kaikkea turha työ turhauttaa, mikä näkyy työilmapiirissä sekä työn tehokkuudessa ja laadussa.  

Miten varaston tuottavuutta voisi parantaa?

Työntutkimuksella on hyödyllistä selvittää mitä työvaiheissa ihan oikeasti tehdään. Se tarjoaa oivan keinon tunnistaa kaikki niin tarpeelliset kuin tarpeettomatkin vaiheet, siirrot sekä niihin kuluvat ajat. Varastoanalyysillä tunnistetaan ovatko tuotteet tarkoituksenmukaisilla paikoilla niiden kierron tai muiden ominaisuuksiensa perustella. Analyyttisellä tarkastelulla ja ulkopuolisen silmin havainnoimalla yleensä nousee esiin asioita, joita on vaikea arjen puurtamisessa huomata. Tutkimisen jälkeen on helpompi tunnistaa syyt niin tarpeettomiin siirtoihin kuin muihinkin tuottamattomiin asioihin ja löytää keinot niistä eroon pääsemiseksi. Me Ziirrolla tutkimme, havainnoimme ja analysoimme faktat. Niiden perusteella jalostamme asiakkaillemme kehitysehdotukset, joilla voi tehostaa tekemistä, parantaa laatua ja keskittyä fiksuihin siirtoihin.  

Sisälogistiikassa pienistä puroista syntyy suuri joki

Tämä vanha sanonta sopii hyvin myös tuotannon ja sisälogistiikan teemaan. Kun me Ziirrolla puhumme sisälogistiikasta, tarkoitamme kaikkia materiaalivirtoja kiinteistön rajojen sisäpuolella. Pienien asioiden kehittämisellä saavutetaan suuria läpimenon parannuksia. Ihmisiä unohtamatta, työn mielekkyyttä kehittäen. Tämä tähtää parempaan tuottavuuteen ja kannattavuuteen. 

Kun toistojen määrä kasvaa, sisälogistiikassa 1 sekunnin sujuvoittamisella on suuri merkitys vuositasolla. Meidän Ziirron kehitysinsinöörien tekemien kehityshankkeiden pohjalta voimme tehdä top 5 listan yleisimmistä kehityskohteista. Nämä kehityskohteet pätevät niin tuotantoon kuin sisälogistiikkaan. 

TOP 5 kehityskohteet 

1. Puutteelliset prosessit ja ohjeet 
2. Näin on aina tehty -asenne 
3. Analytiikan puute 
4. Järjestelmien aiheuttamat viiveet ja ylimääräiset painallukset 
5. Tasapäistetty työergonomia 

Prosessit mielletään monessa organisaatiossa myrkyksi tai kankeaksi tavaksi tehdä asioita. Tästä syystä yleensä oiotaan tai tehdään niin kun on aina tehty. Tämä kielii osaltaan joko puutteellisista määrittelyistä tai liian tarkoista prosesseista. Myöskään prosessien määrittelyyn ei ole riittävästi osallistettu prosesseissa toimivia ihmisiä. Prosessien ohella puutteelliset työohjeet hidastavat tekemistä tai vaativat uusien ihmisten perehdyttämiseltä kohtuuttomasti aikaa. 

Lähes jokaisessa kehitysprojektissa esiin nousevat myös WMS, MES tai ERP järjestelmät. Valitettavan usein nämä nousevat esiin negatiivisessa merkityksessä. Suurin osa järjestelmän pullonkauloista juontaa juurensa puutteellisesta määrittelystä ennen järjestelmän hankintaa. Huonon tuottavuuden lisäksi järjestelmien pullonkaulat aiheuttavat turhautumista henkilöstössä. Jos ihmisen pitää tehdä tyhmiä asioita järjestelmien takia vaikuttaa se jokapäiväiseen tyytyväisyyteen. Järjestelmistä puhuttaessa on syytä nostaa esiin myös niiden keskinäinen integroituminen. Siinä huomaamme paljon puutteita, jotka johtavat hyvin usein turhan työn tekemiseen. 

Tasapäistetty työergonomia on suurin syy heikkoon työtyytyväisyyteen tuotannossa ja sisälogistiikassa. Tällä tarkoitan esimerkiksi työpisteiden säädettävyyden puutteita. Ihmisten pituusero yhdellä työpisteellä on helposti 30 senttimetriä. Kun työvuoron aikana tehdään satoja tai tuhansia toistoja väärällä korkeudella olevalta tasolta tai pöydältä, vaikuttaa se työn sujuvuuteen ja työhyvinvointiin. Tyypillisimpiä paikkoja, jossa tämä tulee esiin, on varaston pakkauspisteet tai tuotannon solut. 

Näin on aina tehty -asennetta tapaamme varsin usein. Meidän kehitysinsinöörimme tekevät kehitysprojekteja aina asiakkaan lattiatasolla vuorovaikuttamalla asiakkaan henkilökunnan kanssa. Näissä keskusteluissa tavoitteemme on oivalluttaa ihmiset miettimään asioita uudella tavalla ja pyrimme aina istuttamaan sisäisen kehitysinsinöörin ainakin muutamaan ihmiseen. Silloin tällöin tapaamme tätä asennetta myös niin, ettei johto ole ottanut kuuleviin korviinsa henkilöstön kehitysideoita. Kun näin on jatkunut pidemmän aikaa, ei kukaan viitsi ehdottaa mitään uutta. 

Yhteenvetona palaan otsikkoon. Kun pieniä asioita kumuloituu sisälogistiikan eri prosesseissa ja siihen yhdistetään volyymi, tuhlataan turhaan ja luodaan tyytymättömyyttä. Nämä pienet asiat selviävät tutkimalla prosessit ja menetelmät. Tutkitun tiedon pohjalta voidaan kehittää ja saadaan mittari kehittämisestä saatavalle hyödylle. 

Työntutkimus ja tehtäväanalytiikka – kun aika on rahaa 

Tiedätkö, kuinka paljon aikaa yrityksissä kuluu erilaisiin työvaiheisiin ja prosesseihin tai paljonko niihin tulisi varata aikaa? Entä tiedätkö, mitä eri vaiheissa tapahtuu? Työntutkimuksella ja tehtäväanalytiikalla saadaan arvokas vastaus kysymykseen mitä kannattaisi tehdä toisin. 

Mitä on työntutkimus? 

Mitä sitten on työntutkimus? Työntutkimus on työkalu tuottavuuden kehittämiseen. Työntutkimus sisältää erilaisia menetelmiä ja tekniikoita, joiden avulla on tarkoitus parantaa tuottavuutta. Prosessien läpimenoa ja työnteon tehokkuutta mitataan ikävä kyllä edelleen pitkälti nopeuden ja tehokkuuden kautta. Ei ole siis mikään ihme, että työntutkimus sanana tuo usein mieleen sekuntikellon kanssa päivystävän konsultin. Vaikka suoritteeseen kuluva aika on edelleen tärkeä tehokkuuden mittari, tehtäväanalytiikka pureutuu pintaa syvemmälle. Siksi olemme Ziirrolla kehittäneet ja hyödyntäneet kehitysprojekteissa modernimpaa tehtäväanalytiikkaa. Hyvä vertaus työntutkimuksen ja tehtäväanalytiikan välillä on, että tehtäväanalytiikka jatkaa siitä, mihin työntutkimus loppuu.  

Työntutkimuksesta tehtäväanalytiikkaan 

Tehtäväanalytiikka on kokonaisvaltaista työolojen, työtapojen ja prosessien kehittämistä työntekijän työhyvinvoinnin ja työpaikan tuottavuuden parhaaksi. Me Ziirrolla emme kellota prosesseja, emmekä tee pelkästään työajan mittauksia. Tehtäväanalytiikka ottaa kantaa moneen muuhunkin asiaan, ei pelkästään työaikojen mittaukseen. Eroa voisi verrata auton kehittämiseen: työntutkimus tarkastelee vain renkaita ja niiden pitoa alustaan,  tehtäväanalytiikka tarkastelee samalla moottoria, kuskia, ja ympäristöä kokonaisuutena missä ajetaan. Molemmat ovat optimointia, eri tasoilta tarkasteltuna.  

Osana logistiikan kehittämistä tehtäväanalytiikka (Ziirrolla) sisältää:  

• yksityiskohtaisen työntutkimuksen
• XYZ-analyysin
• materiaalivirta-analyysin 
• ergonomia ja työturvallisuushavainnot 
• tilojen ja
• koneiden sekä 
• koneiden ja kaluston vaikutuksen prosesseihin.  

Huomioimme siis kaikki tekijät, jotka vaikuttavat ihmisen päivittäiseen tekemiseen. Myös päivittäisen johtamisen vaikutus työpäivän aikana huomioidaan. Ehkä juuri tästä syystä löydöksemme ja tuloksemme ovat olleet rehellisesti sanottuna erittäin hyödyllisiä. 

Tehtäväanalytiikka on systemaattinen ja kokonaisvaltainen kehittämismenetelmä, jonka avulla työtehtävien ja -prosessien laatua, tehokkuutta ja kuormittavuutta tarkastellaan ja analysoidaan. Pienentämällä kuormittavuutta, esimerkiksi huonoa ergonomiaa tai väärää resursointia, saadaan lopputuloksena työhyvinvointia ja pienentyneitä kustannuksia. Tehtäväanalytiikka on myös erittäin hyvä ja tarkka työkalu prosessien uudelleen suunnittelussa. Tutkimuksen tulosten perusteella uuden suunnittelussa voidaan taklata vanhat toimimattomat käytänteet ja tuoda läpinäkyvyyttä esimerkiksi päivittäisjohtamiseen. 

Tutkimusvälineinä voi olla niin kameroita, mittoja, simulaatioita, kuin haastattelujakin. Ihmisen toiminnan tutkiminen ja toimintatapojen ymmärtäminen on hienovaraista ja tarkkaa tutkimusta. Tehtäväanalytiikan tarkoituksena on parantaa yritysten tuottavuutta sekä toiminnan tehokkuutta ja ekologisuutta ja sitä kautta kannattavuutta, kilpailukykyä ja työsuhteiden jatkuvuutta. Samalla tavoitteena on työympäristön, työolojen, työhyvinvoinnin ja työn sisällön kehittäminen. 

Tehtäväanalyyttisin kesäterveisin, 

Toni

Tämänkertaisen kirjoituksen aiheena on onnistunut, tuloksellinen varastonhallinta. Kysyin työkaverilta mitä se hänen mielestään tarkoittaa, ja sain vastaukseksi vain ”Ei hajuakaan, luen sen sitten sinun blogistasi”. Joten tässä käsitykseni tuloksellisen varastonhallinnan periaatteista:

Varastonhallinnassa tuloksellisuus tarkoittaa kannattavuutta ja mitattavuutta.

Kannattavuus varastonhallinnassa

Kannattavuus syntyy yksinkertaisimmillaan siitä, että ansaitaan enemmän kuin kulutetaan. Tätä voi olla hankala soveltaa varastoon, koska varasto ei yleensä yksinään ansaitse mitään, mutta kuluja syntyy kaikesta tekemisestä.

Varastossa syntyvät kulut on kuitenkin hyvä ymmärtää, jotta niitä voidaan hallita ja pienentää. Pääomakuluihin voidaan vaikuttaa pitämällä varastointimäärät järkevällä tasolla. Palkkakuluihin voidaan vaikuttaa huolehtimalla oikein mitoitetusta resurssoinnista.

Varastossa tehtävälle työlle kannattaa laskea omakustannehinta, vaikka sitä hintaa ei käytännössä koskaan makseta. Sekin kulu pitää kuitenkin kattaa myydyistä tuotteista tai palveluista saatavalla hinnalla. Riittävän tarkalla tasolla eritellyt omakustannehinnat auttavat tuotteiden tai palveluiden hinnoittelussa. Mikäli tarkkuus on luokkaa ”meillä on varastossa yksi trukki ja viisi työntekijää”, ei sillä vielä paljon hinnoitella. Mutta mikäli johdolle osataan kertoa esimerkiksi, kuinka monta tuntia viikossa käytetään aikaa sesonkipakkausten valmisteluun tai merikontin purkamiseen, niin sitä tietoa voi jo hyödyntää palveluiden hinnoittelussa.

Mitattava varastonhallinta ja asiakaslupaus

Lisäksi on hyvä ymmärtää palvelulupauksen vaikutus työmäärään. Asiakkaan tilauksen kerääminen ja pakkaaminen samana työpäivänä johtaa epätasaiseen työmäärään, koska toimialasta riippumatta tilaukset tuppaavat keskittymään virka-ajan loppuun. Pienet myyntierät syövät myös tehokkuutta, koska työntekijöiden aikaa kuluu monipakkausten avaamiseen ja yksittäisten tuotteiden uudelleenpakkaamiseen. Lisäksi varastoon jää avattuja monipakkauksia. Nämä asiat ovat usein arvovalintoja ja asiakkaita halutaan palvella mahdollisimman hyvin. On kuitenkin tärkeää ymmärtää mitä eroa varaston työmäärässä on viisi minuuttia ennen katkoaikaa tilatulla yksittäiskappaleella ja vuorokautta etukäteen tilatulla täydellä pakkauksella.

Varastohallinnan mittaristo lähtee tavoitteesta

Onnistumiseen pääsemiseksi pitää ensin tietää mikä on tavoite. Ilman tavoitetta on vaikea sanoa, onnistuiko hyvin vai ei. Realistisen tavoitteen asettaminen edellyttää tietoa nykyisestä tilanteesta. Varaston kannalta mielekkäitä mittareita ovat esimerkiksi vapaiden varastopaikkojen määrä ja tuotto per työtunti. Hyvä toiminnanohjausjärjestelmä tarjoaa kattavasti raportteja mittareita varten, tai parhaimmillaan laskee mittarit automaattisesti.

Realistinen tavoitetaso on reilu lähtökohta palkitsemista varten. Tavoitteen pitää olla saavutettavissa hyvällä suorituksella, mutta sen pitää olla riittävän tiukka, että tavoitteen tavoittelu edistää toiminnan kehitystä. Tavoitetta voi ajan kuluessa hilata ylöspäin sitä mukaa kun toiminnan taso paranee. Jos keräily tapahtuu samalla nopeudella kuin vuonna 2012, voi retorisesti kysyä, onko meidän varastonhallinta kulu vai kilpailuetu. Koventuneiden tavoitteiden saavuttaminen toimii omana mittarinaan kehityksen etenemisen seurannassa.

Tämänhetkisessä (kesäkuu 2022) poikkeuksellisessa markkinatilanteessa jopa tavoitteiden höllääminen voi olla paikallaan.

Oletpa vasta määrittelemässä varastonhallinnan tavoitteita tai tarvitset apua asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa, Ziirron kehitysprojekti on hyvä tapa saada objektiivista näkökulmaa omiin prosesseihisi.