Miten tehostamme logistiikan, erityisesti sisälogistiikan toimintaa?

”Ostetaan joku härpäke! Reiskakin osti, on kuulemma hyvä.”

”Stop stop tykkänään. Nyt tulee kallis ja huonosti tuottava kilpailutus.”

Kun varastossa liikkuu tuhansia nimikkeitä ja sisälogistiikkaa halutaan kehittää, on edessä usein jonkin asteinen kilpailutus. Mutta kuten kaikki hyvät asiat, myös onnistunut kilpailutus vaatii alkuun pienen tuumailun. Kalliin osaoptimoinnin sijaan kannattaa miettiä kokonaisuutta, yksi AGV (automaattitrukki) ei vielä kesää tee. Usein kilpailutus on se kohta, kun meihin Ziirrolla ollaan yhteydessä.

”Pitäisi tehostaa varaston toimintaa, mutta kilpailutukset eivät ole ydinosaamistamme, te taas teette niitä joka viikko. Pystyttekö vähän jeesaa?”

Kyllähän me pystymme, ja mielellämme sitä teemmekin. Varaston toiminnan tehostaminen on meidän ydinosaamista. Tässä blogissa kerromme miten teemme sen itse, miten tuottava ja tehokkuutta lisäävä kilpailutus kannattaa tehdä. Oman kokemuksemme mukaan prosessin hyöty on ollut suuri.

Logistiikan kilpailutus -mistä liikkeelle?

Törmäämme omissa Ziirron logistiikan kehitysprojekteissamme aika usein siihen, että yksi este kehitykselle ovat vanhat ja sopimattomat ERP ja WMS-järjestelmät ja varastot, koneet, kalusto ja laitteet. Varastoinfra ei tue tai nosta haluttua tekemisen tasoa. Asiakkaalla voi myös olla valmiina ainakin halu selvittää, millaista tarjontaa on tänä päivänä heidän toimintaansa saatavilla. Tällöin he joutuvat miettimään, onko heillä itsellään resurssia tai halua lähteä kilpailuttamaan mahdollista toimittajaa heidän tarpeisiinsa. Aika usein asiakas haluaa, että kehitysprojektin yhteydessä tai jopa täysin erillisenä projektina me Ziirron palveluna tehdään se objektiivisesti asiakkaalle. Koska emme myy esimerkiksi WMS softaa tai automaattitrukkeja, tai saa komissioita jostain, pystymme tarjoamaan aidon objektiivisen mielipiteen. Moni on arvostanut tätä, ja ehkä osaksi siksi meidän vuoden 2021 NPS oli täydet 100.

Näitä toimittajien vertailuja ja kilpailutuksia olemme tehneet mm. WMS- ERP järjestelmistä, trukeista, automaattivarastoista ja hyllyistä. Kaikki toimittajat haluava totta kai myydä omia tuotteitaan ja palveluitaan ja me objektiivisena kumppanina pyrimme löytämään aina parhaan vaihtoehdon yhdessä asiakkaan kanssa. Meillä on myös valmiina paljon valmista dataa eri toimittajista ja hinnoista sekä heidän tarjoamistaan tuotteista ja palveluista.

Onnistuneen kilpailutuksen prosessi

Prosessi lähtee usein liikkeelle asiakkaan tarpeesta uudistaa esim. trukkikalusto. Mutta usein käy niin, että tekemämme kehitysprojektin yhteydessä selvityksessä voi tulla ilmi, että kokonaisuuden kannalta automaattitrukit (AGV) sopisivat merkittävästi paremmin asiakkaan toimintaympäristöön ja tehostaisivat toimintaa.

Tämän jälkeen kannattaa kartoittaa mahdolliset markkinan päätoimijat ja pyytää alustavat tarjoukset. Olemme kokeneet hyödylliseksi järjestää toimittajan kanssa tuotteiden ja palveluiden esittelyt yhdessä asiakkaalle. Tämän jälkeen tehdään kattavat takaisinmaksulaskelmat myös valittujen toimittajien osalta.

Tässä vielä tulokselliseksi koettu kilpailutusmallimme step by step:

1. nykytilan kartoitus, miten prosessit toimivat toimivat tällä hetkellä
2. uuden prosessimallin suunnittelu ja tahtotila tulevaisuuteen (KRIITTINEN)
3. määrittely ja tutkitaan teknologiat mitä voidaan hyödyntää. Esim. ERP voi rajoittaa tiettyjen teknologisten sovellusten tai laitteiden käyttöä
4. toimittajien kontaktointi
5. hyvin määritellyn tarjouspyynnön lähettäminen 3–5 toimittajalle
6. tapaamiset toimittajien kanssa
7. vertailu ehdotuksista/tarjouksista
8. takaisinmaksulaskelman teko asiakkaalle (kuuluu aina Ziirron palveluun)
9. esitysmateriaalin kasaaminen tilaajalle (kuuluu aina Ziirron palveluun)
10. päätös parhaasta kokonaisratkaisusta (olemme mukana päätöksen tekemisessä)
11. valittavan ratkaisun implementointi (eli käyttöönotto Ziirron asiantuntijoiden avulla)

Lopullisen valinnan toimittajasta teet aina sinä. Ulkopuolisena kumppanina pystymme tuomaan omaa osaamistamme ja kokemustamme valintaprosessiin ja kilpailutukseen. Kokemuksemme mukaan Ziirron kilpailuttaessa edellä mainittuja asioita, niin myös toimittajat suhtautuvat asiaan hieman eri vakavuudella. Moni asiakkaamme on tykännyt seurauksena saaduista säästyneistä euroista. Tuomme toimittajien kanssa valmiiksi pureskellut ratkaisut, joista on helpompi valita paras ja sopivin vaihtoehto. Asiakkaamme saavat heti hyötynä omien resurssien ja ajan säästämistä. He saavat myös varmasti objektiivisen mielipiteen meiltä ja markkinoiden viimeisimmät teknologiset ratkaisut. Edelläkävijänä meidän on positiivisella tavalla pidettävä itsemme kartalla viimeisimmistä ratkaisuista. Me uskallamme myös sanoa, jos tarvekartoituksen ja kilpailutuksen jälkeen hyötyä ei ratkaisuista tällä hetkellä saada tarpeeksi. Näinkin on käynyt.

Asiakkaamme eivät välttämättä ole kilpailuttamisen ammattilaisia ja heillä ei ole kaikkea tietoa viimeisimmistä logistisista teknologioista. Me Ziirrolla voimme omalla osaamisellamme auttaa ja helpottaa seuraavan kehitys Ziirron tekemisen asiakkaallemme!

Lisätietoa mm. takaisinmaksulaskelman tekemisestä antaa;

Liikesarja-analyysi logistiikan työkaluna?

Liikkuminen, liikesarjat, liikeajat, vakioajat. Ovatko kyseiset asiat tuttuja? Kenties jopa tärkeitä? Jos nämä liikesarja-analyyseihin liittyvät termit herättivät kiinnostusta, niin jatka rohkeasti lukemista. Homma muuttuu vain mielenkiintoisemmaksi.

Entäpä termit MTM, MOST, TMU? Jos pysyt vielä mukana, niin kiitos. Koitan tehdä parhaani ja kertoa miksi nämä termit ovat tärkeitä logistiikassa ja varsinkin logistiikan kehityksessä.

Avataan hieman ensin akronyymien taustoja ja mitä nämä mystisen kuuloiset, jokaisen kehittäjän uudet salaiset aseet sitten ovat.
No, aivan ensiksi voin paljastaa, että nämä kehittämiseen tarkoitetut termit ja järjestelmät ovat kaukana uusista keksinnöistä, saati että olisivat salaisia, mystisiä työkaluja, joiden käyttö olisi mahdotonta ilman supertietokoneita ja salausavaimia. Avaan kolme termiä, jotka ovat hyödyllistä tietää.

Termi 1: MTM (Methods-Time Measurement)

MTM (Methods-Time Measurement) on ennalta määrätty liikeaikajärjestelmä, jonka perustiedot ja tausta ovat lähtöisin Yhdysvalloista jo 1940-luvulta. Järjestelmän perustiedot ovat kehittäneet HB Maynard, JL Schwab sekä GJ Stegemerten, jotka vuonna 1948 julkaisivat kirjan sisältäen MTM-järjestelmän kehityksestä sekä soveltamissäännöistä. Alla napakka video MTM:stä.

Termi 2: MOST (Maynard Operation sequence technique)

MOST (Maynard Operation sequence technique) MTM-järjestelmästä kehitetty yksinkertaistetumpi versio, jonka HB Maynard ja kumppanit kehittivät Yhdysvalloissa 1970-luvulla. MOST-järjestelmää käytetään ensisijaisesti määrittämään standardiaikaa, jonka kuluessa työntekijän tulee suorittaa tehtävä. Alla lyhyt video, missä MOST avataan hyvin.

Termi 3: TMU (time measure unit)

TMU (time measure unit) on 0,036 sekuntia, joten tarkkuus analyyseihin TMU:n käytöllä sekunteihin verrattuna on huikea. Liikeaikajärjestelmien tarkoitus on analysoida prosessien eri vaiheita ja tämän laskemiseksi prosessi jaetaan yksittäisiin liikesarjoihin, ja jokaiselle annetaan numeerinen aika-arvo yksiköissä, joka tunnetaan nimellä aikamittausyksikkö tai TMU. Kaikki liikesarjojen ajat lasketaan sitten yhteen mahdollisine lisäyksineen, ja tuloksena on vakioaika.
Tällä saimme kahlattua tekstin raskaimman osuuden läpi, nyt voimme siirtyä itse mielenkiintoiseen osioon, eli mitä tämä kaikki sitten tarkoittaa?

Logistiikan kehittäminen liikesarjojen avulla

Logistiikan kehityksessä liikesarjojen, liike- ja vakioaikojen analysointi on erittäin tärkeä osa-alue, joka jää harmittavan usein yrityksiltä huomioimatta. Työntekijöiden sekä työvaiheiden liikesarjoja tutkimalla saadaan dataan perustuva, erittäin luotettava näkemys niin, prosessin eri vaiheista, kuin myös prosessin kokonaisajasta.

Liikesarjoja, varsinkin MOST-menetelmää käyttäen prosessien eri vaiheiden hukka-ajat saadaan analysoitua ja tuotua esille paljon tarkemmalla tasolla, kuin esimerkiksi perinteisen työntutkimuksen, eli ns. ”kellokalle” tuloksilla päästäisiin. Perinteinen työntutkimus, varsinkin yhdistettynä havainnointitutkimukseen, on erittäin tehokas keino selvittää mitä työntekijä prosessin ja prosessien väleissä tekee. Liikeaikajärjestelmissä inhimilliset tekijät poistetaan yhtälöstä, ja analysointiin, eli vakioaikojen selvityksiin tulevat pelkästään prosessiin kuuluvat osat.

Miten sitten tiedetään, että analysoinnissa on huomioituina pelkästään prosessiin kuuluvia asioita, eikä esimerkiksi ylimääräisiä prosessiin kuulumattomia asioita?

No, se on analysoinnissa ja tutkimuksissa se osa-alue, joka vaatii ammattitaitoa ja kokemusta. Valitettavasti vielä ei olla teknologiassa siinä vaiheessa, että koneet ja työkalut osaisivat tunnistaa mitä tekijän pitäisi prosessin sisällä tehdä, vaan työkaluja hyödyntämällä osaamme kertoa miten kauan siinä kestää.

Ziirron kehitysinsinööreillä liikeaikajärjestelmät ja niihin sidotut työkalut ovatkin osa kokonaisvaltaista kehitystä, valtaosa kehityksestä on vieläkin ammattitaidon hyödyntämistä ja tekijöiden kanssa keskustelemalla, ihan kasvokkain. Ihmisiin on sidottu valtava tietopankki, joka koostuu ajasta, ympäristöstä ja kokemuksista, työssä sekä sen ulkopuolella. Meidän tärkein työkalumme onkin kanssakäyminen, kuuntelu ja kuuleminen. Niinkin pitkällä kuin olemmekin kehityksessä ihmiskuntana, niin keskustelu on vieläkin tärkein työkalu, niin työelämässä, kuin kotonakin.

Jos logistiikan kehittäminen kiinnostaa, Ziirron yhteystiedot löydät täältä. Voimme sanoa kokemuksesta, että teet datan avulla teet huomattavasti parempia päätöksiä.

Sisälogistiikka tarkoittaa kaikkea varastossa, terminaalissa, tehdas- ja teollisuusalueella tai muussa vastaavassa yksikössä tapahtuvaa tavara- ja informaatiovirtojen hallinnoimista. Hyvin johdettu ja toimiva sisälogistiikka on avainasemassa koko toimitusketjun tehokkuuden, kannattavuuden, toimitusvarmuuden ja hiilineutraaliuden näkökulmasta.

Sisälogistiikan osa-alueet

Sisälogistiikka muodostuu useista osa-alueista. Osana sisälogistiikkaa ovat ihmiset, automaatio, robotiikka sekä tänä päivänä erilaiset kriittiset datavirrat ja tietojärjestelmät. Sisälogistiikka voi muodostua yksittäisen henkilön pienestä varastosta aina kymmenien tuhansien ihmisten muodostamiin suuriin logistiikkakeskuksiin.

Hyvin suunniteltu sisälogistiikka toimii prosessin omaisesti. Tällaisessa kokonaisuudessa jokainen yksittäinen henkilö osana sisälogistiikkaa tietää oman paikkansa ja tehtävänsä prosessissa. Parhaimmillaan jokaiselle prosessin osa-alueelle on tehty;

1. kuvaus,
2. kirjalliset tai videomuotoiset työohjeet ja
3. tiedossa on standardi aika, joka tekemiseen kuluu.

Sisälogistiikan perusprosessit

Lähes kaikissa sisälogistiikan yksiköissä, koosta riippumatta perusprosessit ovat samoja:

1. saapuva tavara
2. tavaran hyllytys
3. tavaran keräily
4. tavaran pakkaus sekä
5. lähettämö

Lisäksi prosessiin voi kuulua erilaisia lisäarvoja tuottavia palveluita. Näitä ovat erilaiset lajitelmat, painatukset, merkkaukset jne. Useasti myös asiakaskokemuksen kannalta kriittiset reklamaatio ja palautukset ovat osana sisälogistiikkaa.

Sisälogistiikan kehittäminen

Sisälogistiikan kehittäminenkin lähtee perusasioista; kuvataan ja kirjoitetaan perusprosessit auki ja ryhdytään toimimaan hyväksi havaitulla mallilla. Kun perusasiat on saatettu hyvälle tasolle, on aika viedä kehitystyö askeleen verran pidemmälle: prosessien välille. Usein havaitaan, että sisälogistiikassa perusprosessien välit sisältävät usein yllättävän paljon tekemistä. Tämä työ jää usein mittaamatta. Havainto on sisälogistiikasta vastuussa olevalle hyödyllinen. Kokemuksemme mukaan ilman mittaamista, tekemisen kehittäminen on käytännössä mahdotonta. Lentokoneitakaan ei saa lentää mutulla, niitä lennetään mittariston (ts. datan) avulla. Ilman hyviä mittareita sisälogistiikka on helposti tehoton ja hidas. Mittaamisen avulla kehitystyö keskittyy sinne, missä siitä on suurin hyöty.

Prosessien väliset ajat voidaan laskea hukaksi. Esimerkiksi millainen matka, liike, on vastaanotosta halutulle varastohyllyn paikalle. Vähäiseltä tuntuva viiden metrin matka on vuositasolla kiireisessä varastossa helposti kilometri. Turha liike on turha kulu. Ja tämä on hukkaa. Siksi me Ziirrolla, no ziirtelemme asioita parempiin ja tuottavampiin paikkoihin. Eli poistamme hukkaa. Lue case Suunto tai Leipomo Rosten täältä.
Ziirtelyn, eli liikkeen lisäksi sisälogistiikassa muita ylimääräisiä hukan aiheuttajia ovat

1. ylituotanto,
2. hyödyntämätön potentiaali
3. yliprosessointi
4. varastointi
5. kuljetusten käsittely
6. vikojen korjaus sekä
7. odotus.

Joku, tai jotkut noista maksavat tänäkin päivänä yrityksille miljoonia tehottomana sisälogistiikkana. Siihen tarpeeseen Ziirto on perustettu: auttamaan sisälogistiikan arvon tuottamisessa.

Sisälogistiikka arvon tuottajana

Kun keskustelemme sisälogistiikassa työskentelevien ihmisten kanssa, kuulemme liian usein, että heidän tekemänsä työ ei tuota lisäarvoa yritykselle. Mutta kuka sitten hoitaa, että varastossa on myytävää tavaraa ja että asiakas saa tilaamansa tuotteet sovitusti? Sisälogistiikka on mitä suuremmissa määrin monen yrityksen ydinprosessi. Sen kehittämiseen ja mittaamiseen kannattaa varata riittävästi aikaa. Jo pienillä yksittäisillä kehityskohteilla on iso merkitys. Ja merkitys vain korostuu voluumin kasvaessa.

Milloin kehitit sisälogistiikkaa?

Olemme jatkuvasti Ziirrolla tekemisissä yrityksissä, joilla saattaa olla varastossa nimikkeitä kymmeniä tuhansia, jopa satoja tuhansia. Nimike määrä on merkittävä tekijä, mutta seuraava kysymys kuuluukin: hukan kautta tarkasteltuna ovatko tavarat oikeissa paikoissa? Usein yhdistävä tekijä parhailla yrityksillä on jatkuva kehittäminen, ts. kehitys ei lopu koskaan. Hyvin tyypillisesti sisälogistiikan osalta kuulee “käynnissä on nyt kaksi kehitysprojektia, toinen on puolivälissä ja toinen alkoi viime kuussa” -tyyppisiä lausahduksia.

Siksi onkin hyödyllistä kysyä oman sisälogistiikan osalta;

1. Miten me olemme kehittäneet sisälogistiikan tehokkuutta tällä ja viime viikolla?
2. Miten toiminta on kehittynyt tänä vuonna?

Jos pystyt heti vastaamaan selkeästi noihin kysymyksiin, kuulut Gaussin käyrän parempaan reunaan. Onnittelut siitä. Mutta jos vastauksesi ei tyydytä, voisi olla aika ottaa meihin yhteyttä.
Liian usein sisäpiirissä sokeudutaan omalle tekemiselle eikä nähdä metsää puilta. Välillä on hyvä pysähtyä tai vaikka ottaa ulkopuolinen objektiivinen logistiikan ammattilainen avuksi kehittämiseen!

Varaston layout ja mitä sen suunnittelussa kannattaa huomioida

Varaston layoutilla tarkoitetaan pohjapiirustusta ja suunnitelmaa, jossa määritellään varastointiin varatut alueet, kulkureitit ja työpisteet. Varaston layoutin suunnittelun tarkoitus on tehdä varastosta mahdollisimman tehokas.

Mitä tehokkaampi varasto on, sitä tuottavampi ja mukavampi siellä on työskennellä. Varastologistiikan kehitystyö on usein jatkuvaa, eikä se parhaissa yrityksissä lopu koskaan. Se tekeekin logistiikasta niin mielenkiintoisen.

Tyypillisimpiä varastointiratkaisuja ovat kuormalavahyllyt, pientavarahyllyt ja varastoautomaatit. Varasto voi hyvin olla myyntivarasto, tuotantovarasto tai komponenttivarasto. Tässä blogissa käsittelemme niitä varaston layoutin näkökulmasta yhtenä kokonaisuutena.

Varastoissa tapahtuu henkilöliikennettä, ajoneuvoliikennettä ja materiaalivirtaa. Usein varastoissa on työpisteitä ainakin saapuvan tavaran vastaanotolle ja lähtevän tavaran pakkaamiselle. Myös tuotantoa tukevia lisäarvopalveluita kuten asiakasräätälöintejä sijoitetaan usein varaston yhteyteen.

Ziirto on ollut mukana useissa erilaisissa layout-projekteissa. Joskus pääsee suunnittelemaan puhtaalta pöydältä kokonaan uutta rakennusta ilman vanhojen prosessien ja tilojen rajoituksia. Toisinaan nykyiseen tilaan halutaan saada mahtumaan uusia prosesseja tai nykyiset prosessit halutaan vaihtaa tehokkaampaan järjestykseen.

Olipa sinun varastosi sitten piirustuspöydällä tai rakennustyömaana tai kovassa käytössä, me Ziirrolla autamme mielellämme kehittämään siitä tehokkaimman mahdollisen logistiikkalaitoksen.

Tehokkaan varaston layout – mistä liikkeelle?

Ei ole väliä, onko kyseessä tuleva uusi varasto vai nykyinen olemassa oleva varasto, varasto layoutin suunnittelu kannattaa aina. Olemme Ziirrolla aloittaneet suunnittelun hyväksi havaitulla kolmen kysymyksen patteristolla:

1. Mihin varastoa on erityisesti tarkoitus käyttää?
2. Mikä tekee varastosta kokonaisuuden kannalta tehokkaimman mahdollisen?
3. Miten teemme sen?

Palastellaan tehokas varasto layout seuraavaksi tärkeimpiin osa-alueisiin. Lopuksi kerron oman suosikkini.

Hyllyt ja trukit

Mikäli varastossa käsitellään kuormalavoja, pitää varasto layoutia suunniteltaessa miettiä;

1. hyllyratkaisut
2. trukkikalusto ja
3. tyhjien lavojen käsittely.

Hyllypaikkojen lukumäärään vaikuttaa tuotantomäärät ja haluttu varastotaso. Raaka-aineiden ja komponenttien toimitusajat ja tilausmäärät sanelevat usein varaston suuruuden. Kooltaan pieniä ja hinnaltaan edullisia komponentteja kannattaa usein tilata suuremmissa erissä, eikä sillä välttämättä ole suurta merkitystä varastotilan kannalta.

Paljon tilaa vievät suurkokoiset ja usein arvokkaat komponentit kannattaa laskea tarkemmin. Näiden nimikkeiden osalta yhdenkin tuotantopäivän varasto voi tarkoittaa kymmeniä varastopaikkoja.

Trukki- ja ajoneuvokalusto kannattaa mitoittaa käyttötarkoituksen mukaan sopivaksi. Ulkona tapahtuvaan autokuormien purkamiseen ja lastaamiseen tarvitaan ulkokäyttöön varustellut vastapainotrukit. Hyllyvarastossa liikkumiseen kannattaa valita ketterämmät mastotrukit.

Yksinkertaiseen, säännölliseen ja suurivoluumiseen materiaalivirtaan voi kuljetin olla trukkia parempi ratkaisu. Muista että trukkien pysäköintiin ja latauspaikkoihin on varattava oma tilansa. Trukkia ei kannata seisottaa kulkukäytävällä latausjohdossa.

Kooltaan tai materiaalivirroiltaan pienemmässä varastossa trukkeja ei aina tarvita lainkaan. Pieni tavara kulkee kätevästi kärryissä tai rullakoissa, joita liikutellaan käsin. Näin päästään eroon ajoneuvoista syntyvistä kustannuksista ja liikennejärjestelyistä.

Materiaalivarasto, valmistuotevarasto

Suurissa varastoissa saapuvan ja lähtevän tavaran alueet kannattaa erottaa omiksi alueikseen ja mahdollisesti jopa eri päihin rakennusta. Pienemmässä varastossa voi olla järkevää pitää kaikki tavaraliikenne yhdessä paikassa autoliikenteen takia. Mikäli yksi henkilö tai tiimi pystyy huolehtimaan sekä saapuvasta että lähtevästä tavarasta, voi toimintojen eriyttämisestä olla enemmän haittaa kuin hyötyä.

Omat selkeästi erilliset materiaalivirrat saapuvalle ja lähtevälle tavaralle vähentävät (turhien ja kalliiden) virheiden mahdollisuutta ja nopeuttavat materiaalin liikettä, koska toiminnot eivät ole toisistaan riippuvaisia.

ABC-analyysi, keruureitit

Varaston järjestyksellä on suuri merkitys varastossa käytettävään työaikaan. Turha liike on turha kulu. Suuren menekin paljon tilaa vievät nimikkeet kannattaa sijoitella lähelle liikennevirtaa ajomatkojen lyhentämiseksi. Harvemmin käytettävät pienikokoiset nimikkeet voi sijoittaa syrjäisempään paikkaan, koska niitä ei tarvita niin usein ja niitä voi mahdollisesti noutaa isomman erän kerrallaan.

Vinkki: Tilaushistoriaa tutkimalla voidaan oppia sijoittamaan samoihin tilauksiin kuuluvat tuotteet siten, että ne on helppo kerätä samalla kerralla. Tämä voi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi tuotteiden ryhmittelemistä asiakkaittain tai tuoteryhmittäin.

Keruureiteistä kannattaa pyrkiä tekemään lenkkejä siten, että kerääjä palaa lenkin päätteeksi takaisin aloituspisteeseen ollakseen mahdollisimman lähellä uuden lenkin aloituspaikkaa.

Pahimmassa tapauksessa kerääjältä loppuu keruulista kesken kun hän on varaston kauimmaisessa päässä ja kerääjä joutuu joka tapauksessa kulkemaan saman matkan takaisin päästäkseen aloittamaan seuraavan keruutehtävän.

Liikenne ja käytävät

Tehokkuuden ja työturvallisuuden kannalta parasta olisi erottaa materiaalivirrat sekä henkilöliikenne ja ajoneuvoliikenne kokonaan omille kulkuväylilleen. Tämä ei useinkaan ole käytännössä mahdollista tai tarkoituksenmukaista. Kulkukäytävät voi jakaa jalankululle ja ajoneuvoille suoja-aidoilla tai vähintäänkin lattiamerkinnöillä.

Ajoreittejä suunniteltaessa pitää pyrkiä lyhimpiin mahdollisiin ajomatkoihin, mutta samalla pitää mielessä, että jalankulkijatkin valitsevat aina lyhimmän mahdollisen reitin siirtyessään esimerkiksi työpisteeltä taukotilaan.

Kulkureittien leveyttä suunniteltaessa pitää huomioida minkälaiselle liikenteelle reitti on tarkoitettu. Jalankulkija periaatteessa mahtuu kulkemaan metrin levyistä käytävää pitkin, mutta jos samaa reittiä kuljetaan jatkuvasti molempiin suuntiin, syntyy väistämättä kohtaamistilanteissa jonoa.

Vinkki: Trukkireitin käännöksissä pitää huomioida ajoneuvojen kääntöympyrän lisäksi kyydissä olevan kuorman mitat. Haarukoineen kolme metriä pitkä trukki kääntyy ympäri melkein paikallaan, mutta jos piikeillä on 2 metriä pitkä laatikko niin vapaan tilan määrä ulkokurvissa kasvaa melkoisesti.

Automaattitrukit ja mobiilirobotit

Kokonaan oma lukunsa ovat nopeasti yleistyvät automaattitrukit ja mobiilirobotit. Nämä laitteet pystyvät teoriassa operoimaan muun liikenteen joukossa, mutta koska väistämislogiikka perustuu absoluuttiseen varovaisuuteen, voi ajonopeus olla merkittävästi odotettua hitaampi vilkkaan liikenteen joukossa.

Mikäli itsenäisesti liikkuvia ajoneuvoja lisätään olemassa olevaan liikennejärjestelmään, kannattaa etsiä sovelluskohteita, joissa robotit pääsevät operoimaan mahdollisimman väljän liikenteen joukossa.

Työpisteet ja käyttövoima

Varaston työpisteillä, kuten esimerkiksi pakkauspöydillä pitää varata riittävästi tilaa työn ergonomiseen suorittamiseen. Pöytätilan pitää olla vapaa työkaluista ja dokumenteista, että varsinaisen työn tekeminen on esteetöntä. Tarvittaville materiaaleille ja työkaluille pitää olla omat paikkansa, johon ne voi käytön jälkeen palauttaa, etteivät ne jää työn tekemisen tielle.

Myös valmistuville pakkauksille pitää olla oma tilansa, ettei työn eteneminen syö käytettävissä olevaa työskentelytilaa. Lisäksi työpisteen ympärillä pitää olla tilaa tavaraliikenteelle sisään ja ulos työpisteestä.

Työpisteiden paikkoja suunniteltaessa kannattaa myös etukäteen huomioida käyttövoimatarpeet. Mikäli työpisteellä tarvitaan esimerkiksi paineilmaa tai tehokkaampaa ilmanvaihtoa, on ne helpompi toteuttaa ennen kuin työpiste on käytössä. Sama koskee sähköpistokkeita ja valaistusta. Kaikki on mahdollista asentaa myös jälkikäteen, mutta työt työpisteellä ovat asennusten ajan poikki.

Myös sosiaalitilat, taukotilat ja vessat voidaan tavallaan nähdä työpisteinä. Vaikka näissä vietetty aika ei olekaan työaikaa, niin niihin siirtymiseen kuluva aika on pois tehokkaasta työajasta. Siksi voi olla järkevää järjestää varastoihin omat sosiaalitilat, ettei työntekijöillä kulu siirtymisiin ylimääräistä aikaa.

Oma suosikkini: Vapaa tila

Kaikista aikaisemmin mainituista varasto layoutin elementeistä huolimatta mielestäni tärkein osa toimivan varaston pohjapiirustusta on riittävä määrä vapaata tilaa. Varastot toimivat aina paremmin, kun tyhjä varastopaikka löytyy ilman pitkää etsiskelyä. Työpisteellä työskentely on joustavampaa, jos yllättävä hetkellinen ruuhka ei tuki työpistettä niin pahasti, että työnteko muuttuu mahdottomaksi.

Varastoissa on paljon prosesseja, jotka eivät tarvitse toimiakseen juuri muuta kuin vapaata tilaa. Esimerkiksi saapuvan tavarakuorman purkaminen vaatii riittävästi lattiatilaa, että tavarat saadaan laskettua ja tarkastettua ennen siirtoa varastopaikoille.

Vinkki: Suunnitellusti vapaaksi jätettyä tilaa kannattaa suojella merkinnöillä. Asiaan vihkiytymättömän mielessä tyhjä tila saattaa vaikuttaa tuhlaukselta, vaikka se on varaston toiminnan kannalta tärkeä resurssi.

Jos varaston tehokkuuden ja työmukavuuden nostaminen on teille ajankohtaista, ota yhteyttä ja katsotaan saisimmeko teillä nostettua tehokkuutta enemmän kun 26 prosenttia.

Logistiikan kehittäminen mielletään helposti pelkästään automaatin tai automaation hankkimiseksi tuotantoon tai varastoon. Tämä on vain murto-osa kehittämisestä.

Pääasiallinen kehitys ja kehityskohteiden mietintä on oikeastaan kaikkea muuta, kuin pelkän automaattisen koneen, robotin tai linjaston hankkimista. Toki, kyllähän automaatin, robotin tai linjaston hankkiminen joitakin prosessin osia saattaa suoraan nopeuttaa tai tehostaa, mutta jos mitään muita prosessin osia ei ole mietitty eikä tutkittu, niin hankinnat usein putoavat lyhyiden hyötyjen syvään ja pohjattomaan kuiluun.

Logistiikan tai tuotannon kehityshankkeissa työn mielekkyys ei useinkaan tule terminä vastaan. Tämä on sääli, sillä työn mielekkyyden lisääminen on yksi tehokkaimmista tavoista lisätä prosessin toimivuutta sekä lisätä prosessin orgaanista kehitystä. Yksinkertaisimmillaan, kun työn mielekkyyttä saadaan lisättyä, henkilö toimii tehokkaammin, kehitysideoita tulee kuin itsekseen ja epäkohdat prosessista saadaan helpommin esille.

Ajatellaan asiaa esimerkin kautta

---

Prosessin osia ei ole kuvattu kunnolla, toimitusketjuja ei ole mietitty etukäteen, materiaalivirta ei toimi, työhön ei ole saatavilla työohjeita ja työpisteet ovat epäkäytännölliset. Ehkäpä myöskin työn mittarointi ja seuranta eivät anna todellista kuvaa mitä prosessi pitää sisällään.

Jos tämän kaltaiseen prosessiin laitetaan henkilö työskentelemään, niin lopputuloksen voidaan olettaa olevan todennäköisesti huono. Työturvallisuus vaarantuu, sairaslomat lisääntyvät, motivaatio ja työn suoritusnopeus laskevat, ideat loppuvat jne.

Yllä mainitun mukainen esimerkki on vain yhden henkilön prosessin kuvaus mielekkyyden näkökulmasta. Entä jos tämä sama kerrotaan 5 henkilön yrityksessä? 10 henkilön? 100 henkilön?

---

Toki automaatin ostolla, automaation lisäyksellä, robotin hankinnalla tai linjojen lisäyksellä voidaan saavuttaa hetkittäinen työn tehostuminen poistamalla esimerkissä tehottomasti toimiva henkilö. Mutta kuinka kauan ratkaisu toimii?

Ei kauaa, uskaltaisin väittää. Prosessin osia ei silti ole vielä kuvattu, toimitusketjut ovat edelleen tehottomia, materiaalivirta ei edelleen toimi eikä työn mittaus tai seuranta ole edelleenkään kohdillaan.

---

Työn mielekkyyden lisääminen yksinkertaisilla asioilla, on juuri nimensä mukaista. Yksinkertaista.

---

Prosessin osat kartoitetaan, prosessin osat kuvataan sekä mitataan, työtä suorittavaa henkilöä kuunnellaan ja osallistetaan kehitykseen, työpisteiden tai alueiden epäkohdat huomioidaan ja muokataan tarpeiden mukaisiksi.

Pienet asiat, yksinkertaiset asiat, joita voidaan nopealla aikataululla kehittää yhdessä yrityksen ja henkilöstön kanssa auttavat usein tehostamaan isojakin asioita ja kokonaisuuksia. Tärkeintä on, että tiedetään mitä prosessissa tapatuu, mitä siihen kuuluu ja työtä suorittavaa henkilöä kuullaan.

Kun prosessit ovat kaikilta osa-alueilta kunnossa, tai matkalla kuntoon, silloin voidaan prosessin jatkokehitykseen miettiä automaatiota. Tai robottia. Tai linjastoa.

Loppujen lopuksi, ihmiset tekevät edelleen suuren osan varastojen ja tuotantojen töistä. Annetaan ihmisille samankaltaisesti arvostus kuin kaikkiin muihinkin osa-alueisiin ja kehitetään yhdessä prosessit kuntoon.

Puu tarvitsee maata, ilmaa, vettä ja pölytystä jotta se voi kasvattaa juuria sekä kehittää omaa kasvuaan. Myös ihminen tarvitsee oikeanlaiset elementit kasvuun ja kehitykseen. Myös työelämässä.

Tänä päivänä lähes kaikki varastointia tekevät yritykset käyttävät joko erillistä varastonhallintajärjestelmää (WMS), toiminnanohjausjärjestelmää (ERP) tai molempia. Näiden järjestelmien on tarkoitus auttaa yritystä parantamaan ja tehostamaan omaan toimintaansa päivittäin. Automaattisesti kyseisistä järjestelmistä ei ole suurta apua, mikäli niitä ei ole määritelty tukemaan yrityksen tarpeita, ennen niiden käyttöönottoa: prosesseja, toimintatapoja ja kokonaisuutta.

---

Me Ziirrossa olemme objektiivinen kumppani, emme näiden järjestelmien toimittaja. Omassa työssämme asiakkaillamme törmäämme kyseisiin asioihin päivittäin. Valitettavan usein WMS tai ERP järjestelmät ovat vajaakäytössä ja aika nopeasti huomataan, että käyttöönotto tai prosessien määritys on jäänyt vaillinaiseksi tai kokonaan tekemättä. Joskus nämä järjestelmät ovat jääneet liian irralliseksi koko logistisesta ketjusta eikä kokonaisuutta näiden osalta nähdä kunnolla.

---

Me Ziirrossa tuomme oman osaamisemme järjestelmien määrittelyn ja kilpailuttamisen tueksi. Teemme asiakkaalle kartoituksen ja analyysin logistiikan nykytilasta. Analyysiin voi kuulua myös nykyisten järjestelmien kartoitus niin ERP:n kuin myös WMS:n osalta. Jos yrityksellä on projektiluonteista toimintaa, voimme myös käydä läpi olemassa oleva projektinhallinta (PSA) järjestelmää tai kartoittaa sopivan järjestelmän yrityksen tarpeisiin. Pullonkaulat ja hukka pitäisi saada näiden järjestelmien kautta vähäisemmäksi eikä pahimmillaan vaikeuttaa jotain työprosessia yrityksen sisällä. Työn mielekkyys lisääntyy oikein määritellyn järjestelmän avulla ja päästään parempaan tuottavuuteen.

Toiminnanohjausjärjestelmät ja automaatio eivät saa olla itseisarvo, joilla parannetaan helposti omaa toimintaa. Nämä järjestelmät ovat osa logististen ja tuotannon prosessien kokonaisuutta ja ilman niiden syvällistä läpikäyntiä ja ymmärtämistä ne jäävät pahimmillaan täysin erillisiksi järjestelmiksi. Me voimme olla apuna kartoittamassa uutta järjestelmää tai vahvistamassa jo tehtyä päätöstä.

Uuden järjestelmän hankinnan käytön tai olemassa olevan järjestelmän pullonkaulat:

• vaillinainen prosessien läpikäynti
• yrityksen koko prosessien kadottaminen, järjestelmästä tulee erillinen ratkaisu
• integroinnit muihin järjestelmiin, huomiotta jättäminen
• kehno jalkautus; koulutuksen ja käyttöönoton riittämättömyys

Toimintaympäristömme on muuttunut merkittävästi Euroopassa. Suomessa talouden kasvuarvioita vedetään alas, energia- ja raaka-ainehintojen nousun myötä inflaatio syö kuluttajien ostovoimaa, talouden näkymät ovat sumeat, kriisin kestoa ja siten vaikutuksia ei vielä osata arvioida riittävästi. Se mikä Suomessa tiedetään, on teollisuuden tuotannon haasteiden merkittävä lisääntyminen, yleinen hintojen nousu, investointien vähentyminen sekä tukku- ja vähittäiskaupan näkymien heikentyminen.

Kun kriisi iskee, järkevintä on keskittyä perusasioihin. Yrityksen näkökulmasta paras keino on keskittyä suunnittelussa ja päätöksenteossa yrityksen toimintaedellytysten turvaamiseen eli pitämään yritys, sen sidosryhmärakenne, jatkuvasti toimivana ja koossa. Yritysjohto joutuu tällöin ottamaan kantaa tavoitteellisen toiminnan eri ulottuvuuksiin ja ne konkretisoituvat ensisijaisesti sidosryhmien rahallisiin odotuksiin ja vaatimuksiin.

---

Kun kriisi iskee, järkevintä on keskittyä perusasioihin.

---

Yritysjohdon suunnittelupöydälle tulee rahaprosessin toimintaedellytysten turvaamisen näkökulmasta kannattavuus, rahoituksellinen asema, joka sisältää rahoituksen riittävyyden ja rahoitusrakenteen sekä kannattavuuden ja rahoituksen osatekijänä tehokkuus.

Suunnittelun haasteellisuutta lisää se, että kaikkien noiden kolmen perusedellytysten aikajänne tulee olla samanaikaisesti lyhyt sekä pitkä. Kaikkien sidosryhmien maksuvaatimukset tulee lopulta suorittaa sekä toimintaa kehittää ja uudelleen suunnata investoinneilla. Tämän rahoitukseen yrityksen on hankittava rahoitusmarkkinoilta usein sekä vierasta, että omaa pääomaa. Jotta yritys voisi saada rahoitusta sen sijoitetun pääoman tuottoaste tulee lopulta olla riittävän hyvällä tasolla.

Kun tällainen suunnittelukokonaisuus iskee lyhyellä varoituajalla ja jopa totaalisesti muuttuneessa toimintaympäristössä, kaikki yrityksen toiminnot ovat pöydällä. Riippuen tietenkin asemasta markkinoilla, koosta ja toiminnan laajuudesta, yritysten vaikuttamismahdollisuudet toimintaedellytyksien turvaamiseen ovat rajalliset. Tämän vuoksi suunnittelussa tulee keskittyä asioihin, joihin voi omalla tekemisellä vaikuttaa.

Kuten kollegat Ziirrossa ovat blogeissaan mainiosti kuvanneet, melkein kaikessa liiketoiminnassa logistiikka on tavalla tai toisella mukana. Tai ainakin kuuluisi olla. Yritysjohdon suunnittelupöydällä sen tulisi ehdottomasti olla.

Jotta yritys pysyy kannattavana, on sen analysoitava kaikki operatiivisen toimintansa panos-tuotos-suhteensa tehokkuudet (esim. logistiikkaprosessien analysointiin ja kehittämiseen liittyvien toimintojen kautta), niiden parantamisen potentiaali ja löydettävä niihin paras kehittämisen toteutussuunnitelma. Näin toimien yritys vahvistaa omaa kriisinsietokykyään voimakkaan toimintaympäristömuutoksen aikana, kuten tuotantotekijöiden kustannusten voimakkaan nousun tapahtuessa. Kriisinsietokykyänsä vahvistaneet yritykset selviävät todennäköisemmin rahaprosessiinsa kohdistuvasta kriisistä, omaavat laajemmat strategiavaihtoehdot markkinaosuutensa kasvattamisessa ja ovat erittäin todennäköisesti kannattavampia kuin kilpailijansa myös ns. normaaliaikoina.

Operatiivisen kannattavuuden lisäksi on yrityksen otettava suunnittelupöydälleen pääomiensa sitoutumisaste ja lopulta niiden kiertonopeus. Palaamme jälleen tässä logistiikkaan mm. varaston, sinne tehtävien ostojen, lähettämötoiminnan ja tuotannon yhteensovittamisen optimoinnin kautta. Etenkin, jos tässä logistiikassa läpivirtaavat määrät ovat suuret, saadaan pienilläkin kehitystoimenpiteillä aikaan suuri vaikutus.

Kun yritys suunnittelee investointejaan (esim. varastonhallintajärjestelmät, trukkiautomaatiot ja muut varastojen automatisointijärjestelmät) sisälogistiseen prosessiinsa, tarkasteluun tulee aina kasvun skaalautuvuus, mutta myös relevanttien ja mitattavien suoritteiden yksikkökustannuksen kehitys investointien avulla ja investoinnin takaisinmaksun aika. Jälleen tässä yhdistyvät perustoiminnan kannattavuus ja pääomien kiertonopeus.

Myös rahaprosessin tehokkuuteen liittyvä myyntisaamisten kiertonopeus tulee olla suunnittelun kohteena järkevällä maksuaikapolitiikalla tai muilla myyntisaamisten hallinnan instrumenteilla.

Kun yritys on tehnyt oman toimintansa sisälogistisen analysointinsa ja toteuttaa kehityssuunnitelman osoittamat parannukset operatiiviseen tekemiseen, varasto-optimointiin, tehokkuutta ja skaalautuvuutta parantaviin investointeihin ja myyntisaamisten hallintaan, on sen kriisinsietokyky huomattavasti parempi kuin yritys, joka jättää nämä toimet tekemättä. Rahaprosessin toimintaedellytyksiin eli lopulta sijoitetun pääoman tuottoasteeseen vaikuttavat perusasiat tulevat näin huomioiduksi.

Suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti yrityksensä suunnittelua tekevä yritysjohto tietenkin varautuu siihen, miten se varmistaa kaikkien toimintojensa tehokkuuden. Tämä yritysjohto ymmärtää myös sen, että kehitysparannukset tapahtuvat parhaiten prosessimaisesti, inkrementaalisesti rakentaen samalla yrityksen jatkuvan parantamisen kulttuuria yhdessä henkilöstönsä kanssa. Tekemällä asioita vähän paremmin jatkuvasti, yritys varmistaa menetyksensä. Yrityksen kulttuurin yhteensopivuus muutosvauhtiin on kriittinen tekijä. Äkilliseen kriisiin sopeutuminen lyhyellä varoitusajalla yrityksessä, jossa muutoskulttuuri on heikko, on suuri riski.

---

Tämä yritysjohto ymmärtää myös sen, että kehitysparannukset tapahtuvat parhaiten prosessimaisesti, inkrementaalisesti rakentaen samalla yrityksen jatkuvan parantamisen kulttuuria yhdessä henkilöstönsä kanssa.

---

Ziirron logistiikkaparannuksiin erikoistuneet asiantuntijamme auttavat sinua tekemään yrityksestäsi kriisin sietokykyisemmän suunnitelmallisesti, käytännönläheisesti ja hallitusti.

Viime aikoina trukkiautomaatio on noussut kiinnostavaksi vaihtoehdoksi sisälogistiikan tehostamisessa. AGV (Automated Guided Vehicle) tekniikka ei sinänsä ole mikään uusi asia, mutta nyt sisälogistiikan materiaalivirtoihin on alettu kiinnittämään enemmän huomiota ja toisaalta taas koneet ja kalustot ovat kehittyneet ja hinnat alkavat olla erittäin järkevällä tasolla. Toisin sanoen on alettu ymmärtämään logistiikan tärkeys koko tuotanto- ja toimitusketjussa. Tällä hetkellä järkevä automaatio on yrityksille kilpailuetu, muutaman vuoden kuluttua sen tulisi olla itsestäänselvyys.

---

Vaikka automaation hinta on tullut alaspäin, ovat investoinnit silti helposti 150.000–300.000 euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että huolellinen suunnittelu, eri vaihtoehtojen puntarointi ja automaatiolla operoitavien prosessien määrittely ovat erittäin tärkeässä asemassa. Trukkiautomaation tulisi olla osa kokonaisuutta, ei irrallinen toiminto, jolloin investoinnin takaisinmaksu on mahdollista laskea. Me Ziirrolla tukimme prosessin ja prosessin osien nykytilan ja simuloimme uuden toimintamallin. Tämä simulaatio ja vertailu kertoo asiakkaallemme, mikä on trukkiautomaation takaisinmaksuaika.

---

ZaaS-projekti

ZaaS-projekti (Ziirto as a Service), jossa tällä hetkellä työskentelen, on asiakkaan uuden tuotantotilan ja logistiikkakeskuksen suunnittelu-, määrittely- ja muuttoprojekti. Kaikki sisälogistiikan prosessit menevät uusiksi – pääsemme asiakkaan kanssa siis aloittamaan puhtaalta pöydältä. Trukki- ja varastoautomaatio ovat luonnollisesti olleet isossa osassa projektia. Oikeastaan kaikki asiakkaan logistiset prosessit ovat määritelty ja suunniteltu siitä lähtökohdasta, että ”tyhmä” työ jää pois ja työntekijät tekevät aidosti lisäarvoa tuottavaa työtä, johon paraskaan automaatio ei kykene. Työtyytyväisyys kasvaa ja työhyvinvointi paranee. Tarkoitus ei ole siis vähentää työntekijöitä, vaan kasvattaa volyymejä – tehdä enemmän samalla määrällä työntekijöitä. Takaisinmaksulaskelmien perustalla tässäkin tapauksessa olivat siis:

• Prosessien nykytilan kartoitus (työajat)
• Uusien prosessimallien suunnittelu (prosessit, AGV reitit yms.)
• Prosessien simulaatio (uudet työajat)
• Kaluston kilpailutus
• Takaisinmaksulaskelma perustuen prosessien nykytilaan ja uuden prosessimallin simulaatioon
• Parhaan kokonaisuuden valinta yhteistyössä asiakkaan kanssa

Onko teidän yrityksellänne suunnitteilla trukki- tai varastoautomaatiota, mutta ei aikaa tai osaamista lähteä viemään asiaa eteenpäin? Seuraava Ziirto voisi olla ottaa yhteyttä meihin ja varata aika keskusteluille.

Leanin mukaan kaikki ylimääräinen varastointi on hukkaa. Pitkälle optimoiduissa tuotantoprosesseissa välivarastot on usein minimoitu ja tuotu mahdollisimman lähelle käyttöpaikkoja. Nykyisessä epävarmassa markkinatilanteessa pitää monella alalla kuitenkin varautua pidentyneisiin toimitusaikoihin ja suurempiin tilauseriin, eli käytännössä suurempiin varastoihin. 

Jos varasto ei syystä tai toisesta mahdu edes samaan rakennukseen käyttöpaikan kanssa, pitää ottaa käyttöön niin sanottu ulkoinen varasto. Mitä pidempi matka ulkoisen varaston ja käyttöpaikan välillä on, sitä tarkemmin pitää miettiä mitä sinne ulkoiseen varastoon sijoitetaan. 

---

Ulkoisen varaston käyttämisestä aiheutuvaa lisääntyvää työkuormaa voidaan yrittää pienentää valitsemalla sinne parhaiten soveltuvat varastoitavat nimikkeet. Ulkoisessa varastossa pitää yleensä suorittaa vastaanottoprosessi. Siksi suuret tavaraerät, jotka on pakattu samaan kuljetusyksikköön, on parempia kandidaatteja ulkoiseen varastoon kuin pienet sekalavat. Parhaassa tapauksessa saapuva kuorma puretaan suoraan ulkoiseen varastoon, jottei aiheuteta ylimääräistä varastojen välistä siirtelyä. 

Materiaalivirtojen suunnittelu on lähes aina kompromissien tekemistä tuotannon ja varaston tarpeiden välillä. Mitä kauempana varastopaikka sijaitsee, sitä kauemmin kestää tavaran siirtäminen. Varaston sijoittaminen lähelle käyttöpaikkaa ei aina ole mahdollista johtuen suuresta tavaramäärästä tai ahtaista tiloista. Ulkoiseen varastoon kannattaa valita sellaista tavaraa, jota tarvitsee käsitellä mahdollisimman harvoin. Ei siis mitään sellaista, jota tarvitaan päivittäin.  

Toisaalta päivittäistavaraakin voi säilyttää ulkoisessa varastossa, kunhan sitä on päivittäiseen tarpeeseen riittävästi varastoituna lähempänä. Varastosaldon jakaminen kahteen eri varastopaikkaan voi kuitenkin olla varastokirjanpidon kannalta haastavaa. Kahden eri varastopaikan saldoa pitäisi pystyä seuraamaan erillään toisistaan. Kaikki siirrot varastopaikkojen välillä pitäisi kirjata ylös. Ja inventointia tehdessä pitää olla varma, että kaikki varastot tulee laskettua eikä mitään tavaraerää saa laskea kahteen kertaan. 

Pakkausmateriaali on hyvä esimerkki ulkoiseen varastoon sopivasta varastosta. Pakkausmateriaalia kannattaa usein ostaa suuria eriä, että kappalehintaa saa alas. Pakkausmateriaali toimitetaan usein omissa kuormissaan, jolloin saapuvan erän voi purkaa suoraan oikeaan varastoon. Pakkausmateriaalia pakataan yhdelle kuljetusalustalle usein niin suuri määrä, että yksi kuljetusyksikkö siirrettynä käyttöpaikalle riittää pidemmäksi aikaa. 

---

Mikäli ulkoinen varasto ei ole vain väliaikainen ratkaisu, vaan sitä tullaan käyttämään pidempiaikaisesti, kannattaa pohtia pitäisikö ulkoisen varaston yhteyteen sijoittaa muutakin toimintaa. Esimerkiksi saapuvan tavaran vastaanotto suoraan ulkoisessa varastossa on järkevää, mikäli siellä puretaan saapuvia kuormia. Jos ulkoisessa varastossa säilytetään valmiita tuotteita, saattaa pakkaus- tai lähettämötoiminnan siirtäminen ulkoiseen varastoon olla perusteltua.

Lopuksi vielä pari huomionarvoista erikoistapausta ulkoiseen varastoon liittyen:  

1. Varastointi tavarantoimittajalla: Tavarantoimittaja voi tietyin ehdoin säilyttää hankintaerää osittain tai kokonaan omassa varastossaan, josta sitä kotiutetaan pienemmissä erissä tuotantotarpeen mukaan. 
2. Varastointi alihankkijalla: Mikäli valmistusprosessi on osittain ulkoistettu, voidaan alihankkijan kanssa sopia, että he pitävät suurempaa varastoa joko komponenteille, valmistuotteille tai molemmille omissa tiloissaan. 

Näissä tapauksissa yhteistyökumppanit kuitenkin perustellusti haluavat yleensä jakaa varastoinnista aiheutuvia kustannuksia. Se voi kuitenkin olla edullisempaa kuin järjestää lisää varastotilaa kokonaan jostain muualta. Ja maksaa rahteja sinne johonkin muualle, kun sen paikan osoite on selvinnyt. 

Onko sinulla tarvetta nostaa varastomääriä jo valmiiksi ahtaissa toimitiloissa? Tarvitsetko apua ulkoiseen varastoon sijoitettavien nimikkeiden valinnassa? Ziirto auttaa mielellään tämänkin logistisen pulman ratkaisemisessa. 

Mitä kaikkea ekologisuus ja hiilijalanjälki logistiikassa tarkoittaa?

Aihe on 2010-luvulla noussut koko ajan enemmän ja enemmän ihmisten huulille jokapäiväisessä elämässä, mutta vasta viime vuosina keskustelu on viimein noussut myös logistiikan maailmassa esille.

---

Trendikkäinä asioina logistiikassa on viime aikoina noussut ilmaisut: ”vihreä logistiikka”, ”ekotehokkuus” sekä ”kierrätys”. Mitä nämä ilmaisut sitten oikeasti tarkoittavat?

---

Vihreällä logistiikalla tarkoitetaan moniakin asioita, mutta yleisimmin sillä tarkoitetaan ympäristön kuormittamisen huomioimista kuljetusketjussa sekä ekologian huomioimista tilaus-toimitus-ketjussa.

Ekotehokkuudessa tarkoituksena on saada ihmiset sekä yritykset huomioimaan ”enemmän vähemmästä”-ideologiaa. Varsinkin varastoinnin puolella tehokkaammilla energiaratkaisuilla suuremmat kuljetussuoritteet ovat mainio esimerkki, kun puhutaan ekotehokkuudesta. Työssä ja työn ulkopuolella päästöjen pienentäminen matkaa pienentämättä kuvaa asiaa myös hienosti.

Kierrätyslogistiikassa ”jätteiden” hyötykäyttö on tuonut yrityksille lisäarvoa, niin järkevöittämällä logistisia prosesseja, kuin myös hiilijalanjäljenkin osalta. Paperin, muovin sekä tuotteiden ylijäämän jatkojalostus sekä hyödyntäminen nähdään nykypäivänä onneksi muunakin kuin pakollisena pahana eli oikeasti potentiaalisena arvoa kehittävänä asiana.

Kaiken kaikkiaan, kun logistiikkaa katsoo, niin joka puolella on ilmastoa sekä ympäristöä rasittavia asioita. Tuotteiden valmistaminen, tavaran kuljettaminen, tavaroiden pakkaaminen, pakkausmateriaalin tuottaminen sekä lukuisat muut sivutyöt, joita logistiikkaan kuuluu. Logistisessa maailmassa prosessien kehittäminen tehokkaammiksi työtehtävän, prosessien että materiaalienkin osalta tulee olemaan erittäin tärkeässä osassa tulevaisuudessa niin ympäristön ekologisuuden, kuin yritysten kannattavuudenkin kannalta.

Meille Ziirtolaisille ympäristö, ekotehokkuus, vihreä logistiikka sekä kehitys kulkevat kaikki käsi kädessä ja kuuluvat toisiaan tukevina samaan pakettiin. Autamme yrityksiä kehittämään toimintoja huomioiden ympäristönkin vaikutukset samalla. Nämä eivät tulevaisuudessakaan ole toisiaan poissulkevia asioita.